Mihin teoreettista filosofiaa tarvitaan? Puhe virtaa virtaavassa maailmassa, puhe virtaa virtaavassa maailmassa ja sinun täytyy itse tietää miltei kaikki. Paavo Haavikko
TIETÄMISEN HAASTEET TIETOYHTEISKUNNASSA Tietoyhteiskunnan filosofiaa Elämmekö tietoyhteiskunnassa? Nykyihminen elää tietoyhteiskunnassa niin väitetään. Pitääkö väite paikkansa? Filosofin mielestä ensin olisi pohdittava, mitä tarkoitamme tietoyhteiskunnalla. Erilaisilla viestimillä, medioilla ja älylaitteilla on epäilemättä tärkeä asema ihmisten arjessa. Moderni viestintäteknologia on muuttanut ja muuttaa kulttuuria, työelämää ja vapaa-aikaa. Jos tarkoitetaan tätä kehitystä, elämme ilman muuta tietoyhteiskunnassa. Julkaisujen määrä Ihmiskunta tietää, yksilö ei Tiedämmekö maailmasta enemmän kuin muinaiset lajitoverimme? Saatavilla olevien julkaisujen ja tallenteiden määrä on Internetin ansios ta suurempi kuin koskaan. Suurin osa tästä aineistosta ei kuitenkaan täytä tiedon klassisen määritelmän ehtoja. Toisaalta myös tieteellisten julkaisujen määrä on sadan viime vuoden aikana kasvanut räjähdysmäisesti. On kenties perusteita väittää, että ihmiskunta tietää enemmän kuin koskaan. Samasta syystä yksilön hallitseman tiedon suhteellinen määrä on pienempi kuin koskaan. Tavallisella kansalaisella ei yleensä ole käsitystä tieteen uusimmista tutkimustuloksista, joita päivittäin julkaistaan eri 10 MIHIN TEOREETTISTA FILOSOFIAA TARVITAAN?
puolilla maailmaa. Tieteentekijät itsekään eivät hallitse kaikkea tieteellistä tietoa, eivät edes omalta tieteenalaltaan. Aristoteleen (384 322 eaa.) kaltainen kaikkien alojen asiantuntija on nykytieteessä mahdottomuus. Kyky muodostaa ja esittää käsityksiä todellisuudesta kuuluu ihmisen lajiolemukseen. Tässä mielessä ihminen on aina elänyt tietoyhteiskunnassa. Tietämisen perusasetelmakin on älylaitteiden ja Internetin aikakaudella sama kuin savitaulujen ja papyruskääröjen maailmassa. Kysymys on yhä väitteiden ja käsitysten totuuden arvioinnista ja perusteiden punnitsemisesta. Mikä on väitteen suhde todellisuuteen, josta se jotain väittää, ja millaisten tutkimusten kautta väitteeseen on päädytty? Nykyihminen kohtaa tietämisen perusasetelman kiihkeämmässä tempossa kuin lajitoverinsa antiikin Kreikassa tai keskiajalla. Erilaiset viestimet ja mediat kilpailevat huomiostamme ja pommittavat taukoamatta viesteillä, joiden tiedollista arvoa pitäisi arvioida. Esimerkiksi Tiede-lehden numerossa 3/2010 väitetään seuraavaa: San Diegon yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan tietoyhteiskunnan kansalaisen aivot käsittelevät päivittäin keskimäärin satatuhatta sanaa. Laskelmassa ei ole mukana keskusteluja eikä kuvaviestejä. Tämä ei ainakaan vähennä tarvetta pohtia tietämiseen ja todellisuuteen liittyviä filosofisia kysymyksiä. Tutustuminen niihin auttaa arvioimaan vaikkapa väitettä tietoyhteiskunnan olemassaolosta. Metafysiikka, tietoteoria ja tieteenfilosofia ovat siis tietoyhteiskunnan filosofiaa kirjaimellisesti. Tietämisen perusasetelma Satatuhatta sanaa MIHIN TEOREETTISTA FILOSOFIAA TARVITAAN? 11
FILOSOFOITAVAKSI 1. Miten erilaiset tietotekniset laitteet ja sovellukset ovat muuttaneet ihmiskunnan elämää 1900- ja 2000-luvuilla? Keksi esimerkkejä. 2. Raamatun Saarnaajan kirjassa todetaan, että joka tietoa lisää, lisää tuskaa. Miten tulkitsisit väitteen? Miksi ja millä tavalla tieto lisää tuskaa? Teoreettinen filosofia ja päätöksenteko Teoreettinen filosofia ja käytännöllinen filosofia Ilmastonmuutos Tutkijoiden enemmistön kanta A ristoteles kutsui metafysiikkaa, tietoteoriaa ja tieteenfilosofiaa teoreettiseksi filosofiaksi. Hyvän elämän ja hyvän yhteiskunnan pohdinta, siis etiikka ja yhteiskuntafilosofia, edustivat hänelle käytännöllistä filosofiaa. Jaottelu on edelleen käytössä yliopistoissa, mutta kaipaa tarkennusta. Myös käytännöllinen filosofia on lähtökohdiltaan teoreettista, koska filosofiassa pohditaan peruskysymyksiä yleisimmällä mahdollisella tasolla. Toisaalta termi teoreettinen on omiaan synnyttämään mielikuvan kysymyksistä, jotka ovat etäällä ihmisten arjesta ja sosiaalisesta elämästä. Tämä on väärä mielikuva, sillä metafysiikka, tietoteoria ja tieteenfilosofia eivät ole eettisen ja yhteiskunnallisen päätöksenteon kannalta merkityksettömiä. Ajankohtaisen esimerkin teoreettisen filosofian yhteydestä päätöksentekoon tarjoaa ilmastonmuutos ja sen vaatimat toimenpiteet. Kuinka pitkälle yhteiskuntien pitäisi mennä teollisuuspäästöjen rajoittamisessa? Riittääkö päästönormien asettaminen vai pitäisikö savupiipputeollisuudesta luopua kokonaan? Pitäisikö yhteiskuntien rajoittaa yksityisautoilua ja lihansyöntiä tai kenties kieltää ne kokonaan? Tällaisten toimien vaikutukset näkyisivät heti kansalaisten arjessa. Halumme tai haluttomuutemme sitoutua niihin ei riipu vain arvoista, vaan myös todellisuuden ja tietämisen luonnetta koskevista käsityksistä. Tieteentekijöiden enemmistö katsoo tietävänsä ja voivansa todistaa, että on olemassa ilmaston lämpenemiseksi kutsuttu prosessi. Keskilämpötilojen tilastollinen vertailu pitkällä aikavälillä osoittaa musertavan selvästi, että prosessi on ollut käynnissä maapallolla sata viime vuotta ja sen pääsyy on ihmisen toiminnasta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt. Tieteentekijöiden enemmistö katsoo myös tietävänsä ja voivansa todistaa, että lämpenemisen vaikutus ihmiskunnan elämään on haitallinen tai jopa katastrofaalinen. Jos luotamme tutkijoiden enem- 12 MIHIN TEOREETTISTA FILOSOFIAA TARVITAAN?
mistön sanaan, olemme valmiita rajoittamaan toimintaa, joka edistää ilmaston lämpenemistä. Niin sanottujen ilmastoskeptikkojen mielestä todellisuus ei ole sellainen kuin tutkijoiden enemmistö uskoo. Osa ilmastoskeptikoista väittää maapallon ilmaston lämpenemistä tilastolliseksi harhaksi. Osa myöntää lämpenemisen, mutta pitää sitä osana maapallon normaalia lämpötilavaihtelua, johon ihmisen toimilla ei ole osuutta. On vielä niitäkin, jotka myöntävät lämpenemisen ja ihmisen vaikutuksen, mutta kiistävät lämpenemisen haitallisuuden. Ilmastoskeptismin eri muodoista seuraa sama eettinen ja yhteiskunnallinen johtopäätös: mitään ei tarvitse tehdä entinen meno voi jatkua. Ilmastoskeptikot MIHIN TEOREETTISTA FILOSOFIAA TARVITAAN? 13
Ilmastoskeptismin näkyvyys Milloin todisteet riittävät? Vaikka ilmastoskeptikkoja on tieteentekijöiden joukossa vähän, ilmasto skeptiset tutkimukset ja argumentit ovat saaneet paljon mediajulkisuutta, varsinkin Yhdysvalloissa. Ilmastoskeptismin medianäkyvyys palvelee ennen muuta teollisuudenaloja, jotka vastustavat tiukkoja päästörajoituksia. Tieteestä piittaamattomia ilmastoskeptikkoja on päätynyt myös yhteiskunnan johtotehtäviin, esimerkkinä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Yhdysvallat on pyrkinyt Trumpin johdolla vetäytymään ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävistä kansainvälisistä sopimuksista. Ilmastoskeptikkojen mukaan mitään ei tarvitse tehdä, koska tieteelliset todisteet ilmaston lämpenemisestä eivät ole täysin varmoja. Argumentti sisältää kaksi piilo-oletusta, jotka voidaan kyseenalaistaa. Ensimmäisen mukaan vain täydellinen varmuus voi kelvata toimintapäätösten perustaksi. Jos näin olisi, emme voisi tehdä päätöksiä lainkaan, sillä päätöksentekotilanteet sisältävät aina muuttujia, joita emme tunne. Toisen oletuksen mukaan tieteessä pitää ja voidaan päästä absoluuttiseen varmuuteen. Suurin osa tieteenfilosofeista kiistää tämän. Tieteessä ei voida todistaa mitään täysin varmaksi, matematiikkaa ehkä lukuun ottamatta. Tieteellinen tieto on luotettavimmillaankin erehtyväistä, epävarmaa ja korjautuvaa. Tieteellinen tieto on kuitenkin parasta mihin pystymme, joten yhteiskunnallisten päätösten on perustuttava tämänhetkiseen tieteelliseen tietoon. 14 MIHIN TEOREETTISTA FILOSOFIAA TARVITAAN?