Kansallisesti yhtenäisten tunnuslukujen testaaminen Tunnuslukujen testaus hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan kuvaamisessa Poliklinikkatoiminnan tunnusluvut erikoissairaanhoidossa, saatavuus ja testaus Viisi sairaanhoitopiiriä Raportti R 6 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveyden huolto -hanke Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta -osahanke Sirpa Salin, projektipäällikkö, TtT Helena Tirkkonen, projektikoordinaattori, TtM
SISÄLTÖ 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS. 5 2. AINEISTON KUVAUS 5 3. TULOKSET POLIKLIINISISTA TUNNUSLUVUISTA.. 3.1 Hoitotyön intensiteetti. 3.2 Hoitotyön toimintaympäristön intensiteetti... 13 3.3 Hoitotyön voimavarat.. 13 3.4 Hoitotyön tulos.. 13 3.5 Toimialojen väliset erot tunnusluvuissa 15 3.6 Sairaanhoitopiirien ja toimialojen väliset erot.. 16 4. POHDINTA. 34 LIITTEET LIITE 1. Hoitotyön intensiteetti Ensikäyntien lukumäärä kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 2. Hoitotyön intensiteetti Uusintakäyntien lukumäärä kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 3. Hoitotyön intensiteetti Sarjahoitokäyntien lukumäärä kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 4. Hoitotyön intensiteetti Konsultaatiohoitokäyntien lukumäärä kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 5. Hoitotyön intensiteetti käyntien lukumäärä kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 6. Hoitotyön intensiteetti Lääkärivastaanottojen lukumäärä kuukausittain organisaatioissa,,,, LIITE 7. Hoitotyön intensiteetti Toimenpidevastaanottojen lukumäärä kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 8. Hoitotyön intensiteetti Hoitajavastaanottojen lukumäärä kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE. Hoitotyön intensiteetti Sähköisen asioinnin kautta tapahtuvan vastaanoton lukumäärä kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 10. Hoitotyön intensiteetti Hoitoisuusluokat 3 ja 4 lukumäärät kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 11. Hoitotyön intensiteetti Hoitoisuusluokka 5 lukumäärät kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE. Hoitotyön intensiteetti Luokittelemattomien hoitokäyntien määrä organisaatioittain;,,,, LIITE 13. Hoitotyön intensiteetti Hoitoisuuspisteiden lukumäärä organisaatioittain;,,,, LIITE 14. Hoitotyön intensiteetti Prosenttiosuus käynneistä, jolloin potilaiden hoitoisuus alittaa optimaalisen hoitoisuuden organisaatioittain;,,,, LIITE 15. Hoitotyön intensiteetti Prosenttisuus käynneistä, joilla potilaiden hoitoisuus ylittää optimaalisen hoitoisuuden organisaatioittain;,,,, LIITE 16. Hoitotyön intensiteetti Optimaalisen hoitoisuuden päivien
3(38) %-osuus organisaatioittain;,,,, LIITE 17. Hoitotyön intensiteetti Toteutunut hoitoisuusprosentti kuukausittain (toteutunut hoitoisuus per hoitaja kuukauden aikana optimaaliseen hoitoisuuteen verrattuna) LIITE 18. Hoitotyön toimintaympäristön intensiteetti Hoitohenkilöstön sisäinen vaihtuvuus organisaatioittain;,,,, LIITE1. Hoitotyön toimintaympäristön intensiteetti Hoitohenkilöstön ulkoinen vaihtuvuus organisaatioittain;,,,, LIITE 20. Hoitotyön voimavarat Hoitohenkilöstön kokonaistunnit kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 21. Hoitotyön voimavarat Hoitohenkilöstön poissaolotunnit kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 22. Hoitotyön voimavarat Hoitohenkilöstön työpanos kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 23. Hoitotyön voimavarat Sairaanhoitajien kokonaistunnit kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 24. Hoitotyön voimavarat Sairaanhoitajien poissaolotunnit kuukausittain organisaatioissa;,,,, LIITE 25. Hoitotyön tulos 1-3 päivän sairauspoissaolot kuukausittain organisaatioissa;,,,, TAULUKOT TAULUKKO 1. Polikliinisten tunnuslukujen saatavuus organisaatioittain 6 TAULUKKO 2. Aineiston keruupoliklinikat sairaanhoitopiireittäin.. 7 TAULUKKO 3. Tutkimuksessa mukana olleiden viiden (,,,, ) sairaanhoitopiirin poliklinikka aineisto vuodelta 200 kuukausittain... 8 KUVIOT KUVIO 1. Ensikäyntien mediaani kuukausittain ja sairaanhoitopiireittäin KUVIO 2. Uusintakäyntien mediaani kuukausitasolla sairaanhoitopiireittäin.. 10 KUVIO 3. Sarjahoitokäyntien mediaani kuukausittain ja sairaanhoitopiireittäin. 10 KUVIO 4. käyntien mediaani kuukausittain ja sairaanhoitopiireittäin.. 11 KUVIO 5. Sairauspoissaolot 1 3 vrk sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna 200 14 KYVIO 6. Sairauspoissaolot 1 3 vrk toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200.. 14 KUVIO 7. Ensikäynnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna 200 16 KUVIO 8. Ensikäynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200 16 KUVIO. Uusintakäynnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna 200 17 KUVIO 10. Uusintakäynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200. 17 KUVIO 11. Ensi- ja uusintakäynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200... 18 KUVIO. Ensi- ja uusintakäynnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna 200. 18 KUVIO 13. käyntien jakaumat sairaanhoitopiireittäin kuukausittain vuonna 200.. 1 KUVIO 14. käyntien jakaumat toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200 1
4(38) KUVIO 15. Sarjahoitokäyntien jakaumat sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna 200.. 20 KUVIO 16. Sarjahoitokäynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200.. 20 KUVIO 17. Lääkärivastaanottojen lukumäärät sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna 200. 21 KUVIO 18. Lääkärivastaanottojen lukumäärät toimialoittain kuukasitasolla vuonna 200. 21 KUVIO 1. Toimenpidevastaanotot sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna 200 22 KUVIO 20. Toimenpidevastaanotot toimialoittain kuukasitasolla vuonna 200. 22 KUVIO 21. Hoitajavastaanottokäyntien jakaumat sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla Vuonna 200 23 KUVIO 22. Hoitajavastaanottokäyntien jakaumat toimialoittain kuukausitasolla Vuonna 200 23 KUVIO 23. Sähköinen asiointi sairaanhoitopiireittäin kuukasitasolla vuonna 200.. 24 KUVIO 24. Sähköinen asiointi toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200 24 KUVIO 25. Vastaanottokäynnit per hoitajien kokonaistunnit sairaanhoitopiireittäin Kuukausitasolla vuonna 200 25 KUVIO 26. Vastaanottonkäynnit per hoitajien kokonaistunnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200 25 KUVIO 27. Työtunnit per käynti sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna 200. 26 KUVIO 28. Työtunnit per käynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200 26 KUVIO 2. Ensikäynnit per uusintakäynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200.. 27 KUVIO 30. Ensikäynnit per uusintakäynnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna 200. 27 KUVIO 31. Sairaanhoitajien poissaolotunnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna 200.. 28 KUVIO 32. Sairaanhoitajien poissaolotunnit toimialueittain kuukausitasolla Vuonna 200. 28 KUVIO 33. Sairaanhoitajien kokonaistuntimäärät sairaanhoitopiireittäin Kuukausitasolla vuonna 200. 2 KUVIO 34. Sairaanhoitajien kokonaistuntimäärät organisaattioittain kuukausitasolla vuonna 200. 2 KUVIO 35. Sairaanhoitajien kokonaistunnit per hoitohenkilöstön kokonaistunnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna 200.. 30 KUVIO 36. Sairaanhoitajien kokonaistunnit per hoitohenkilöstön kokonaistunnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200.. 30 KUVIO 37. Hoitajien ulkoinen vaihtuvuus sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna 200.. 31 KUVIO 38. Hoitajien ulkoinen vaihtuvuus toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200. 31 KUVIO 3. Sairauspoissaolot 1 3 vrk sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla Vuonna 200. 32 KUVIO 40. Sairauspoissaolot 1 3 vrk toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200.. 32
5(38) 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS Projektissa oli tarkoituksena kerätä hoitotyön intensiteettiä, hoitotyön toimintaympäristön intensiteettiä, hoitotyön voimavaroja ja hoitotyön tulosta kuvaavat tunnusluvut viidestä sairaanhoitopiiristä; Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (), Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiristä (), Satakunnan sairaanhoitopiiristä (SaTSHP), Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä () ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä (). Hoitotyön henkilöstöhallinnan polikliiniset tunnusluvut haettiin sairaanhoitopiirien eri tietojärjestelmistä. Kaikkia tunnuslukuja ei saatu valituista organisaatioista. (Taulukko 1.) 2. AINEISTON KUVAUS Tunnuslukujen saatavuus tietojärjestelmistä Hoitotyön intensiteettiä kuvaavat käyntityyppi- ja vastaanottotyyppi -tunnusluvut saatiin kaikista organisaatioista. RAFAELA-hoitoisuusluokitustiedot saatiin osalta in poliklinikoista. Hoitotyön toimintaympäristön intensiteettiä kuvaavista tunnusluvuista saatiin hoitajien ulkoinen vaihtuvuus kaikista viidestä organisaatiosta. DRG-ryhmistä saadut tiedot jätettiin analyysin ulkopuolelle, koska ne eivät olleet luotettavia joko liian suuren lukumäärän tai puutteellisten tietojen takia. (Taulukko 1.) Hoitotyön voimavarat saatiin kaikkien organisaatioiden tietojärjestelmistä. Hoitotyön voimavaroja kuvaavat tunnusluvut koostuivat laskennallisista vastaanottokäynneistä hoitajaa kohden, työtunneista käyntiä kohden, sairaanhoitajien kokonaistuntimäärän ja hoitohenkilökunnan kokonaistuntimäärän suhteesta, sairaanhoitajien poissaolotunneista sekä heidän kokonaistunneista. (Taulukko 1.) Hoitotyön tulosta kuvaavista tunnusluvuista haittatapahtumia (HaiPro) ei voitu käyttää tilastollisessa analyysissa tapausten vähyyden takia. Potilastyytyväisyysmittausten tulokset saatiin :stä ja henkilöstötyytyväisyysmittausten tulokset kahdesta sairaanhoitopiiristä. Tulokset eivät olleet vertailukelpoisia, koska mittauksissa oli käytetty eri mittareita. Lyhyet sairauspoissaolot saatiin kolmesta organisaatiosta. (Taulukko 1.)
6(38) TAULUKKO 1. Polikliinisten tunnuslukujen saatavuus organisaatioittain. Muuttuja SaTSHP Hoitotyön intensiteetti * käyntityyppi: Ensikäynti x x x x x Uusintakäynti x x x x x Sarjahoitokäynti x x x x x Konsultaatiokäynti x x x x x * vastaanottotyyppi: Lääkärivastaanotto x x x x x Toimenpidevastaanotto x x x x x Hoitajavastaanotto x x x x x Sähköinen asiointi x x x x x käynti x x x x x * hoitoisuusluokkien 3,4,5 %-osuus x - - - - käynneistä Hoitotyön toimintaympäristön intensiteetti * DRG-ryhmä - x 2 - x 3 x * hoitajien vaihtuvuus: Sisäinen vaihtuvuus x x - x x Ulkoinen vaihtuvuus x x x x x Hoitotyön voimavarat * käyntiä / hoitaja x x x x x * työtunnit / käynti x x x x x * sh-kokonaistunnit/ x x x x x hoitohenkilökunnan kokonaistunnit * sh poissaolotunnit x x x x x * sh kokonaistunnit x x x x x Hoitotyön tulos * potilastyytyväisyys - - - x - * henkilöstötyytyväisyys - x 4 - x 4 - * 1-3 vrk sairauspoissaolot x - x x - * Haittatapahtumat (HaiPro) 1 x x x x x 1 Haitta/vaaratapahtumia ilmoitettu vähän, joten jätetty pois analyysista. 2 DRG ryhmien lukumäärät ovat mahdollisesti avohoitokäyntien lukumääriä, joten tieto jätetty pois analyysista 3 DRG-ryhmien tiedoista puuttui noin yksi kolmasosa. 4 Henkilöstötyytyväisyyttä mitattu eri mittarilla ssä ja ssä Jokaisesta sairaanhoitopiiristä oli mukana viisi saman alan poliklinikkaa. Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka-aineistot ovat neljästä sairaanhoitopiiristä, joten puolet aineistonkeruupoliklinikoista oli eri erikoisalojen yksiköitä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin () aineisto eroaa muista siinä, että sen tiedot muodostavat kuuden erikoisalan poliklinikoista, joista naistentautien-, lastentautien- ja kirurgianpoliklinikoiden aineistot on kerätty myös sairaanhoitopiirin kuuluvista muista sairaaloista (Porvoon sairaala, Jorvin sairaala, Peijaksen sairaala). (Taulukko 2.)
7(38) TAULUKKO 2. Aineiston keruupoliklinikat sairaanhoitopiireittäin. Poliklinikka Syöpätaudit HYKS x x x x Sädehoito x Keuhkosairaudet Jorvin sairaala x x x x Porvoon sairaala Sisätaudit Porvoon sairaala TYKS x x x Loimaan alues. Naistentaudit Jorvin sairaala x x x x Kätilöopiston sairaala Naisten klinikka Porvoon sairaala x x x x Jorvin sairaala Kirurgia Jorvin sairaala x x x x Meilahden sairaala Peijaksen sairaala Äitiys x x Silmätaudit x x Korva-, nenä- ja x x x x kurkkutaudit Kuulokeskus x Ihotaudit x x x Gastroenterologia x x x Neurologia x x x Tuki- ja liikuntaelin x kirurgia Hammas-, suu- ja x leukasairaudet Reumataudit x Ortopedia x Analysoitaessa aineistoa eri poliklinikat luokiteltiin toimintansa mukaisesti operatiivisiin, konservatiivisiin, lastentautien ja päivystyspoliklinikoihin. Operatiiviset poliklinikat olivat kirurgia, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, hammas- ja suusairaudet, silmätaudit, naistentaudit, ortopedia, traumatologia, tuki- ja liikuntaelinkirurgia. Konservatiivisiin kuuluivat sisätaudit, sisätautien gastroenterologia, keuhkosairaudet, iho- ja sukupuolitaudit, neurologia, reumataudit. Toimintatapansa erityisyysluonteisuuden vuoksi lastentautien ja päivystyspoliklinikka pidettiin omina ryhminään. (Taulukko 3.) TAULUKKO 3. Tutkimuksessa mukana olleiden viiden (,,,, ) sairaanhoitopiirin poliklinikka aineisto vuodelta 200 kuukausitasolla
8(38) Min Max Md 25 % 50 % 75 % HOITOTYÖN INTENSITEETTI Käyntityyppi: Käynnit 13 2627 575 32 711 86 Ensikäynnit - 1304 165 5 215 255 Uusintakäynnit 13 1524 406 275 46 642 Ensi/Uusintakäynnit - *3.0 *0.4 *0.3 *0.4 *0.5 Sarjahoitokäynnit - 2603 33 3 6 117 Konsultaatiokäynnit - 58 18 4 56 64 Vastaanottotyyppi: Lääkärivastaanotto - 2777 655 355 77 1115 Toimenpidevastaanotto - 60.5 1 154 21 Hoitajavastaanotto - 3358 1 30 200 232 Sähköisen asiointi - 1005 168 70 230 330 käynnit - 1156 4 0 65 65 Hoitoisuusluokkien 3,4,5 % -osuus käynneistä - - - - - - HOITOTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖN INTENSITEETTI Hoitajien vaihtuvuus Hoitajien vaihtuvuus 0 185 0 0 HOITOTYÖN VOIMAVARAT Käyntiä/hoitaja - - - - - - Työtunnit/käynnit 0,8 322.0 3.3 2.4 7.7 4.6 Sh kokonaistunnit - 8205 1626 1178 173 2417 Hoitajien kokonaistunnit 436 10140 124 1377 2501 3213 Sh-poissaolotunnit - 4224 563 137 41 615 Hoitajien -poissaolotunnit 0 5241 754 321 754 1001 Käynnit/ kokonaistunnit 0 1.2 0.3 0.2 0.3 0.4 HOITOTYÖN TULOS Potilastyytyväisyys - - - - - - Henkilöstö-tyytyväisyys 1-3 vrk sairauspoissaolot 0 25.0 3 1.0 3.8 5.0 Haittatapahtumat - - - - - - Käynnit on laskettu ensikäyntien ja uusintakäyntien summana. Muita käyntejä ei ole otettu huomioon, koska aineisto on summa-aineisto ja lisäksi yksittäisten käyntien luonnetta ei pysty jäljittämään. Mahdollisesta on, että päivystys-, sarjahoito- ja konsultaatiokäynnit ovat suurimmaksi osaksi uusintakäyntejä. Käynnit per hoitohenkilökunnan kokonaistunnit on laskettu ensi- ja uusintakäyntien lukumäärä jaettuna hoitohenkilökunnan kokonaistunneilla. Työtunnit per käynti on laskettu hoitohenkilökunnan kokonaistuntimäärä jaettuna käyntien (ensi- ja uusintakäynti) yhteislukumäärällä. Tunnusluku *ensi/uusintakäyntien suhde on tärkeä siksi, että epävarmoissa tapauksissa saatetaan kutsua potilas turhaan uusintakäynnille. Sairaanhoitajien kokonaistuntien lukumäärä suhteessa hoitohenkilöstön kokonaistunteihin mittaa sairaanhoitajien osuutta koko hoitohenkilökunnan työpanoksesta. 3. TULOKSET POLIKLIINISISTA TUNNUSLUVUISTA
(38) 3.1 Hoitotyön intensiteetti Käyntityypit Tarkasteltaessa käyntityyppien (ensi-, uusinta-, sarjahoito- konsultaatio- ja päivystyskäynti) kuukausivaihteluita eri organisaatioissa, ensikäyntien määrät lisääntyivät maaliskuussa Satakunnassa, :ssa ja etenkin Varsinais-Suomessa. Heinäkuussa ensikäynnit vähenivät etenkin TYKS:ssä, mutta Satakunnassa kesäaika ei vaikuttanut käyntimääriin. Kaikkien muiden sairaanhoitopiirien ensikäynnit lisääntyivät marraskuussa ja laskivat joulukuussa, sen sijaan Satakunnan keskussairaalassa joulukuun käyntimäärissä oli selkeä lisäys. (Kuvio 1, liite 1-5.) Kuvio 1. Ensikäyntien mediaani kuukausittain ja sairaanhoitopiireittäin. Uusintakäyntejä oli eniten :ssä. Maaliskuussa kaikissa organisaatioissa oli ruuhkahuippu. Heinäkuussa uusintakäynnit lähes puolittuivat kaikissa organisaatioissa, joten potilaat oli kutsuttu kesäkuussa poliklinikalle ja :ssä toukokuussa. Syyskuussa oli seuraava ruuhkahuippu muissa sairaanhoitopiireissä paitsi :ssä, jossa se ajoittui lokakuuhun. Joulukuussa kaikissa organisaatioissa käyntimäärät laskivat selvästi. (Kuvio 2, liite 2.)
10(38) Kuvio 2. Uusintakäyntien mediaani kuukausittain ja sairaanhoitopiireittäin Sarjahoitokäynneissä oli eniten vaihtelua organisaatioiden välillä. Käyntejä oli eniten :ssä ja vähiten :ssä. Satakunnan keskussairaalassa ruuhkahuiput olivat huhtikuussa ja heinäkuussa, kun taas elokuussa käyntimäärät putosivat roimasti. :ssä ruuhkahuiput olivat syys- ja marraskuussa. :ssä sarjahoitokäyntien määrät olivat tasaisen nousujohteisia, mutta käyntimäärät lisääntyivät toukokuusta alkaen saavuttaen elokuussa ennätysmäärän, jonka jälkeen käyntimäärät laskivat. :ssä käyntimäärät putosivat jyrkästi maaliskuusta alkaen. (Kuvio 3, liite 3.) Kuvio 3. Sarjahoitokäyntien mediaani kuukausittain ja sairaanhoitopiireittäin
11(38) Konsultaatiokäynneistä erottuu muista organisaatioista, sillä sen mediaanit olivat joka kuukausi yli 100. :n ne ovat tasaisesti luokkaa 50, :n ja :n alle 10 ja :n tasaisena näiden kolmen keskellä. (Liite 4.) :ssä oli vähiten päivystyskäyntejä., ja olivat käyntimääriltään samaa luokkaa, mutta profiileiltaan erilaisia. :n ja :n käyntiprofiilit olivat samansuuntaisia, sillä niiden ruuhkahuiput osuivat samoille kuukausille; maalis-, syys- ja joulukuulle, mutta kesäaikana :n ruuhkahuippu oli kesäkuussa ja :n heinäkuussa. Satakunnan keskussairaalassa päivystyskäynneissä oli jyrkkä väheneminen heinäkuussa. Elo- ja joulukuussa siellä oli eniten käyntejä. (Kuvio 4, liite 5.) KUVIO 4. käyntien mediaani kuukausittain ja sairaanhoitopiireittäin Vastaanottotyypit Lääkärivastaanotoissa neljällä yliopistosairaalalla oli heinäkuussa selkeä lasku, mutta tästä trendistä poikkesi. :ssä oli eniten lääkärivastaanottoja. Vastaanottoja oli eniten syyskuussa kaikissa muissa organisaatioissa paitsi :ssä. :n ja :n lääkärivastaanotoissa oli suurimmat aikavaihtelut. Toiminta oli tasaista :ssä ja :ssä heinäkuuta lukuun ottamatta. (Liite 6.)
(38) Organisaatioista ja erottuivat selkeästi muista, kun tarkastellaan toimenpidevastaanottojen määrää. Molempien organisaatioiden alkuvuosi oli tasaista, mutta kesäkuussa :n toimenpidevastaanottojen määrä kasvoi ennen heinäkuun jyrkkää laskua. :n ja :n toiminta oli melko tasaista. :ssä oli tasaisen vähän toimenpidevastaanottoja. (Liite 7.) Hoitajavastaanottojen käyntimäärät laskivat jyrkästi heinäkuussa kaikissa organisaatioissa paitsi :ssä. Syyskuussa oli eniten hoitajavastaanottoja :ssa, :ssä sekä :ssä, kun taas :ssä ja :ssä oli eniten hoitajavastaanottoja lokakuussa. Hoitajavastaanottojen kuukausittainen määrä vaihteli eniten :ssa. (Liite 8.) Sähköisen asioinnin mediaanit olivat melko samaa luokkaa muissa organisaatioissa paitsi :ssä, jossa mediaanit olivat selkeästi muita suuremmat. :ssä kahden ensimmäisen kuukauden aikana ne olivat huomattavasti alhaisemmat kuin muualla, mutta kevään edetessä ne nousivat jyrkästi ja olivat toukokuusta lähtien toiseksi suurimmat. Kaikkien organisaatioiden sähköinen asiointi notkahti heinäkuussa. (Liite.) Hoitoisuusluokat Hoitoisuusluokat polikliinisesta hoidosta saatiin vain :sta, joten hoitoisuusluokkien 3, 4 ja 5 prosenttiosuudet oli saatavissa vain sieltä mukana olleilta poliklinikalta. Aineisto on tammi- ja helmikuulta viideltä poliklinikalta ja loppuvuoden ajan kymmeneltä poliklinikalta. Luokittelut puuttuivat kokonaan HYKS Meilahden ja Peijaksen sairaaloiden kirurgian poliklinikoilta. Optimaalisen hoitoisuuden arviointi saatiin tammi- ja helmikuussa vain Jorvin sairaalan lastentautien ja kirurgian poliklinikoilta ja muina kuukausina lisäksi Jorvin sairaalan keuhkosairauksien poliklinikalta. Polikliinisista potilaista vain hyvin harvat ovat hoitoisuudeltaan luokkaan 4 tai 5 kuuluvia. (Liite 10 17.)
13(38) 3.2 Hoitotyön toimintaympäristön intensiteetti Hoitajien vaihtuvuus Hoitajien vaihtuvuutta tarkasteltiin sisäisenä ja ulkoisena vaihtuvuutena. Hoitajien sisäinen vaihtuvuus saatiin neljästä organisaatiosta (,,, ), joissa kaikissa se oli melko vähäistä (min max: ; 0 5, ; 0 28, ; 0 21, ; 0 53). :ssa oli tammikuussa ja joulukuussa selkeät huiput sisäisessä vaihtuvuudessa. (Liite 18.) Hoitajien ulkoinen vaihtuvuus oli vähäisintä :ssä. Vaihtuvuus oli suurinta :ssa syyskuussa, :ssä tammikuussa, :ssa heinäkuussa ja :ssä maaliskuussa. (Liite 1.) 3.3 Hoitotyön voimavarat Hoitotyön voimavaroja tarkasteltiin laskemalla käyntien määrää hoitajaa kohden. Vastaanottokäynneissä hoitohenkilökunnan kokonaistunteja kohden oli vaihtelua sairaanhoitopiirien kesken. Lisäksi hoitotyön voimavarojen tarkastelu tehtiin laskemalla työtuntien määrät käyntiä kohden. Ongelmana tässä tarkastelussa oli päivystyskäynnit, jotka vinouttavat tuloksen. Laskettaessa sairaanhoitajien kokonaistuntien suhdetta hoitohenkilökunnan kokonaistunteihin voitiin todeta, että pienimmissä sairaanhoitopiireissä sairaanhoitajien osuus koko henkilökunnan työpanoksesta oli vähäisempi. (Liite 22). Sairaanhoitajien poissaolotunnit ovat suurimmat isommissa sairaanhoitopiireissä, mutta toisaalta niissä on myös enemmän työntekijöitä. (Liite 24.) Sairaanhoitajien kokonaistuntimäärä korreloi sairaanhoitopiirin koon kanssa. (Liite 23.) 3.4. Hoitotyön tulos Potilastyytyväisyys ja henkilöstötyytyväisyys raportoidaan :n tulosten yhteydessä raportissa "Avohoitotoiminnan kehittäminen tunnuslukujen avulla Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä" s.13 ja 17).
14(38) Lyhyet 1-3 päivän sairauspoissaolot Kuvioissa 5 ja liitteessä 25 kuvataan lyhyiden sairauspoissaolojen jakauma sairaaloittain. Sairauspoissaolotiedot puuttuvat kahdesta sairaanhoitopiiristä (, ). Osallistuneilla poliklinikoilla oli keskimäärin 3 lyhyttä sairauspoissaoloa kuukaudessa (mediaani 3, ka. 3.8). Poissaolokertojen määrä vaihteli nollasta 25 poissaolokertaan. Lyhyiden (1-3 vrk) sairauspoissaolojen lukumäärillä oli positiivisen yhteys sairaanhoitopiirin kokoon. Suuremmassa sairaanhoitopiirissä oli enemmän lyhyitä sairauspoissaoloja. Kuvio 5. Lyhyet 1 3 päivän sairauspoissaolot sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna 200 Kuvio 6. Lyhyet 1 3 päivän sairauspoissaolot toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200
15(38) Haittatapahtumat Haittatapahtumien raportointia ei voitu käyttää tunnuslukuja tai niiden yhteyksiä analysoitaessa, koska aineisto on niukka. Haittatapahtumia oli raportoitu tapahtuvaksi eri organisaatioiden poliklinikoilla kuukaudessa ainoastaan yksittäisiä tai ei lainkaan. 3.5 Toimialojen väliset erot tunnusluvuissa Tunnuslukuja tarkasteltiin luokittelemalla ne poliklinikoiden toiminnan mukaan operatiiviseen, konservatiiviseen, lastentautien ja päivystysalueen yksiköihin. Ensikäyntien lukumäärät vaihtelivat kuukausittain eniten operatiivisilla toimialoilla. Uusintakäyntien osalta vaihtelu ei ollut päivystystä lukuun ottamatta suurta toimialojen välillä. Ensi- ja uusintakäyntien yhteenlaskettu lukumäärä operatiivisella toimialalla oli suurempi kuin muilla toimialoilla. käyntien jakaumat olivat samanlaiset, paitsi joillekin poliklinikoille oli tyypillistä huomattavasti keskimääräistä runsaampi päivystystoiminta. Sarjahoitokäynnit olivat keskittyneet konservatiivisille ja operatiivisille toimialoille. Toimenpidevastaanotot olivat keskittyneet operatiivisen toimialan yksiköihin. Hoitajavastaanottojen jakaumat olivat kaikilla toimialoilla samankaltaiset. Tästä poikkeuksena on päivystys, jossa ei ollut hoitajavastaanottoja lainkaan ja toisaalta :n konservatiivisen toimialan poliklinikka, jossa niitä oli huomattavasti muita enemmän. Lyhyissä sairauspoissaoloissa oli vain vähän eroa toimialojen kesken, mutta niissä oli havaittavissa poliklinikkakohtaisia eroja. Vastaanottokäynneissä hoitohenkilökunnan kokonaistunteja kohden oli vaihtelua toimialojen välillä, siten että eniten käyntejä hoitajaa kohden oli operatiivisen toimialan joillakin poliklinikoilla. Tutkimuksessa hypoteesina oli, että liiallinen työn kuormittavuus lisää hoitohenkilöstön vaihtuvuutta ja lyhyiden sairaslomien määrää. Tutkimuksen tulosten mukaan hoitajien vaihtuvuus oli kiinni vain osaston tai sairaanhoitopiirin koosta. Mikään muu tekijä kuin se, että isossa yksikössä hoitajat vaihtuvat, ei tällä aineistolla selittänyt vaihtuvuutta. Tutkimusrajoituksena oli koko poliklinikan, sairaalan tai sairaanhoitopiirin vastauksien puuttuminen, joita olisi tarvittu poliklinikkakohtaisten tunnuslukujen sijaan.
16(38) Valtakunnallisessa aineistossa analyysin ongelmana olivat puuttuvat tiedot potilastyytyväisyydestä tai henkilökunnan tuloskunnosta. Analyysia vaikeutti se, että tiedot oli kerätty eri organisaatioissa erilaisilla mittareilla tai joitakin tietoja puuttui täysin. 3.6 Sairaanhoitopiirien ja toimialueiden väliset erot Hoitotyön intensiteetti Hoitotyön intensiteetin eroja tarkasteltiin käyntityyppien (ensi-, uusinta-, sarjahoito- ja konsultaatiokäyntien) mukaan kuukausittain sairaanhoitopiireissä ja eri toimialoilla erikseen. Ensikäyntien lukumäärät vaihtelevat eniten :ssa ja operatiivisella toimialoilla. (Kuviot 7 8.) 0 500 1000 0 500 1000 SHPt 0 500 1000 0 500 1000 Ensikäynnit Kuvio 7. Ensikäynnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna 200 0 500 1000 0 500 1000 Toimialue 0 500 1000 0 500 1000 Ensikäynnit Kuvio 8. Ensikäynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200
17(38) Vaihtelu uusintakäynneissä ei ollut suurta sairaanhoitopiirien ja toimialojen välillä lukuun ottamatta päivystystä. (Kuvio 10.) 0 500 1000 1500 0 500 1000 1500 SHPt 0 500 1000 1500 0 500 1000 1500 Uusintakäynnit Kuvio. Uusintakäynnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna 200 0 500 1000 1500 0 500 1000 1500 Toimialue 0 500 1000 1500 0 500 1000 1500 Uusintakäynnit Kuvio 10. Uusintakäynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200
18(38) Käyntien eli ensi- ja uusintakäyntien yhteislukumäärä on operatiivisella toimialalla suurempi kuin muilla toimialueilla. (Kuvio 11.) Sairaanhoitopiirien välillä ei ole suurta eroa, mutta vaihtelua sairaanhoitopiirin eri osastojen välillä on. (Kuvio.) Toimialue Käynnit Kuvio 11. Ensi- ja uusintakäyntien yhteislukumäärä toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200 SHP Käynnit Kuvio. Ensi- ja uusintakäyntien yhteislukumäärä sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna 200
1(38) käyntien jakaumat ovat samanlaiset lukuun ottamatta sitä, että joissakin yksiköissä on huomattavasti enemmän päivystystoimintaa. (Kuviot 13 14.) 0 200 600 1000 0 200 600 1000 SHPt 0 200 600 1000 0 200 600 1000 käynnit Kuvio 13. käyntien jakaumat sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna 200 0 200 600 1000 0 200 600 1000 Toimialue 0 200 600 1000 0 200 600 1000 käynnit Kuvio 14. käyntien jakaumat toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200
20(38) Sarjahoitokäyntien jakaumat ovat hyvin samankaltaisia eri sairaanhoitopiireissä ja ne ovat keskittyneet konservatiiviselle ja operatiiviselle toimialalle. (Kuvio 15 16.) SHPt Sarjahoitokäynnit Kuvio 15. Sarjahoitokäyntien jakaumat sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolle vuonna 200 Toimialue Sarjahoitokäynnit Kuvio 16. Sarjahoitokäynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200
21(38) Toisena hoitotyön intensiteettiin vaikuttavana asiana tarkasteltiin vastaanottotyyppien (lääkäri-, toimenpide- ja hoitajavastaanottojen sekä sähköisen asioinnin ja päivystyskäyntien) lukumäärien eroja eri sairaanhoitopiireissä ja toimialoilla. (Kuviot 17 24.) Suurimmissa sairaanhoitopiireissä oli eniten lääkärivastaanottoja. (Kuvio 17.) SHPt Lääkärinvo Kuvio 17. Lääkärivastaanottojen lukumäärät sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna 200 Toimialue Lääkärinvo Kuvio 18. Lääkärivastaanottojen lukumäärät toimialoittain kuukasitasolla vuonna 200
22(38) Toimenpidevastaanotot ovat keskittyneet operatiivisen toimialojen osastoille, joten siitä aiheutunee hajonta sairaanhoitopiireittäin tarkasteltuna. (Kuvio 1 20.) 0 200 400 600 800 0 200 400 600800 SHPt 0 200 400 600800 0 200 400600 800 Toimenpidevo Kuvio 1. Toimenpidevastaanotot sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna 200 0 200 600 1000 0 200 600 1000 Toimialue 0 200 600 1000 0 200 600 1000 Toimenpidevo Kuvio 20. Toimenpidevastaanotot toimialoittain kuukasitasolla vuonna 200
23(38) Hoitajavastaanottokäyntien jakaumat ovat hyvin samankaltaisia lukuun ottamatta yhtä :n konservatiivisen toimialueen osastoa, jossa hoitajavastaanottojen lukumäärä on ollut huomattavasti muita suurempi. (Kuvio 21 22.) 0 1000 2000 3000 0 1000 2000 3000 SHPt 0 1000 2000 3000 Hoitajavo 0 1000 2000 3000 Kuvio 21. Hoitajavastaanottokäyntien jakaumat sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna 200 0 1000 2000 3000 0 1000 2000 3000 Toimialue 0 1000 2000 3000 0 1000 2000 3000 Hoitajavo Kuvio 22. Hoitajavastaanottokäyntien jakaumat toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200
24(38) 0 200400600800 0 200400600800 SHPt 0 200400600800 0 200400600800 Sähköinenasiointi Kuvio 23. Sähköinen asiointi sairaanhoitopiireittäin kuukasitasolla vuonna 200 0 200 600 1000 0 200 600 1000 Toimialue 0 200 600 1000 0 200 600 1000 Sähköinenasiointi Kuvio 24. Sähköinen asiointi toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200
25(38) Hoitotyön voimavarat Hoitotyön voimavarat tunnusluvut koostuvat laskennallisista vastaanottokäyntejä hoitajaa kohden, työtunnit käyntiä kohden ja sairaanhoitajien kokonaistuntimäärä per hoitohenkilökunnan kokonaistuntimäärä -luvuista sekä sairaanhoitajien poissaolotunnit ja sairaanhoitajien kokonaistunnit -tunnusluvuista. Vastaanottokäynneissä (ensi- ja uusintakäynnit yhteensä) per hoitohenkilökunnan kokonaistunnit oli vaihtelua sairaanhoitopiirien välillä ja eniten käyntejä per hoitaja oli operatiivisen toimialan joillakin osastoilla. (Kuviot 25 26.) 0.00.20.40.60.81.01.2 0.00.20.40.60.81.01.2 SHP 0.00.20.40.60.81.01.2 0.00.20.40.60.81.01.2 Vastaanottokaynnit_per_kokonaistunnit Kuvio 25. Vastaanottokäynnit per hoitajien kokonaistunnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna 200 0.0 0.4 0.8 1.2 0.0 0.4 0.8 1.2 Toimialue 0.0 0.4 0.8 1.2 0.0 0.4 0.8 1.2 Vastaanottokaynnit_per_kokonaistunnit Kuvio 26. Vastaanottonkäynnit per hoitajien kokonaistunnit toimialoittain vuonna 200
26(38) Työtunneissa (hoitohenkilökunnan kokonaistunnit) per käynti (ensi+uusintakäynti), päivystys vääristää jakauman. (Kuvio 27.) 0 100 200 300 0 100 200 300 SHP 0 100 200 300 0 100 200 300 Tunnit_käynti Kuvio 27. Työtunnit per käynti sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna 200 0 100 200 300 0 100 200 300 Toimialue 0 100 200 300 0 100 200 300 Tunnit_käynti Kuvio 28. Työtunnit per käynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200
27(38) Ensikäyntejä suhteessa uusintakäynteihin on eniten operatiivisilla toimialoilla. (Kuvio 2 30.) 0.0 1.0 2.0 0.0 1.0 2.0 Toimialue 0.0 1.0 2.0 0.0 1.0 2.0 Ek_per_Uk Kuvio 2. Ensikäynnit per uusintakäynnit toimialoittain kuukausitasolla vuonna 200 0.00.51.01.52.02.5 0.0 0.51.01.52.0 2.5 SHP 0.00.51.01.52.02.5 0.00.5 1.0 1.52.02.5 Ek_per_Uk Kuvio 30. Ensikäynnit per uusintakäynnit sairaanhoitopiireittäin kuukausitasolla vuonna 200