Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamat projektit

ESR-PROJEKTIHAKEMUS Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamat projektit Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 19.3.2008 Diaarinumero 41/3562/2008 Käsittelijä Pekka Mutanen Puhelinnumero 010 60 23246 Hakemusnumero 701810 Projektikoodi Hakemustyyppi Uusi hakemus Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn (2) 05.06.2008 1. VIRANOMAINEN, JOLLE HAKEMUS OSOITETAAN Kaakkois-Suomen TE-keskus Toiminta-ala: Aiempi TM:n hallinnonala 2. PROJEKTI, JOLLE HAETAAN RAHOITUSTA Projektin nimi Tulevaisuuden innovatiivinen metalliteollisuus (TIME) Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Etelä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 1 : Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Aloituspäivämäärä 1.5.2008 Päättymispäivämäärä 30.4.2012 3. PROJEKTIN HAKIJAN TIEDOT Hakijaorganisaation nimi Lappeenrannan teknillinen yliopisto Organisaatiotyyppi Yliopisto Y-tunnus 0245904-2 Lähiosoite PL 20 Puhelinnumero 05 62111 Postinumero 53851 Postitoimipaikka Lappeenranta Faksinumero 05 621 7199 Pankkiyhteys Nordea Tilinumero 166030-101777 Web-osoite www.lut.fi Projektin vastuuhenkilön nimi Petri Toikka Asema organisaatiossa Projektipäällikkö Sähköpostiosoite petri.toikka@lut.fi Puhelinnumero 040 515 8803 Taloushallinnon vastuuhenkilön nimi Olli Muukkonen Asema organisaatiossa Talouspalvelujohtaja Sähköpostiosoite olli.muukkonen@lut.fi Puhelinnumero 05 621 2066 Projektipäällikön nimi Sähköpostiosoite Puhelinnumero Seurantayhdyshenkilön nimi Sähköpostiosoite Puhelinnumero Hakemusvaiheen yhteyshenkilön nimi Petri Toikka Sähköpostiosoite petri.toikka@lut.fi Puhelinnumero 040 515 8803 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/13

4. HAKIJAORGANISAATION JA YHTEISTYÖTAHOJEN KUVAUS 4.1 Hakijaorganisaation osuus ja tehtävät projektin toteutuksessa Hakija toteuttaa projektin kokonaan itse Hakija toteuttaa projektin osittain itse ja osittain alihankintana Hakija toteuttaa projektin osittain itse, osittain alihankintana ja osittain toteutuksesta vastaa yksi tai useampi osatoteuttaja 4.2 Projektin ohjausryhmän suunniteltu kokoonpano Teollisuuden edustajat (nimetään myöhemmin) Oppilaitosten edustajat (nimetään myöhemmin) Kuntarahoittajien edustajat (nimetään myöhemmin) Lappeenrannan teknillisen yliopiston edustajat (nimetään myöhemmin) Projektipäällikkö 4.3 Muut projektit tai projektikokonaisuudet, joihin haettava projekti mahdollisesti liittyy, mukaan lukien rakennerahastoista (ESR ja EAKR) rahoitetut projektit Valtakunnallinen TRIO-ohjelma Klusteriyhteistyöryhmien "Äly" ja "Meri" toimenpidekokonaisuus "Tulevaisuuden innovatiiviset metallituotteet", jota koordinoi Kaakkois-Suomen Osaamiskeskus Etelä-Karjalan Ammattikorkeakoulu hakee rahoitusta pk-yritysten tietotekniselle tuotannonohjaushankkeelle. Mikäli hanke käynnistyy, teemme yhteistyötä. 5. PROJEKTIN TARVE JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYS 5.1 Mihin tarpeeseen projektilla haetaan ratkaisua? Kansainvälisesti toimivien metalliyritysten alihankkijoilleen esittämät vaatimukset kasvavat koko ajan. Tämän ovat selvästi ilmaisseet päähankkijat, mm. Metso, ABB, UPM, Akeryards, John Deere, Kesla, Mesera yhtiöt ym. Vaateisiin vastaaminen merkitsee jatkuvaa osaamisen kehittämistä ja uusiutumista sekä teknologian kehittämistä. Pääsy uusiin toimittajaverkostoihin edellyttää projektialueen yrityksiltä merkittävää osaamisen kehittämistä ja panostuksia sekä henkilöstö- että laitetasolla. Alihankintaa tekevien yritysten johdolle ja myynnille asetetaan koko ajan kasvavia vaatimuksia. Pk-yrittäjien on pystyttävä vastaamaan suuryritysten asiantuntijoiden esittämiin haasteisiin, vaikka heillä ei ole mahdollisuutta palkata asiantuntijajoukkoa eri tehtäviin, niin kuin on suurilla yrityksillä. Pk-yrittäjät ovat ilmaisseet, että nyt tarvitaan myös johtajatason koulutusta ja kehittämistä muun henkilökunnan ja laitteiston kehittämisen lisäksi. Isojen yritysten pyrkimyksenä on tilata aina isompia kokonaisuuksia. Projektialueen metalliyrityksissä ei ole alihankintaan keskittyneitä veturiyrityksiä eikä toimittajaverkostoa, joka pystyisi vastaamaan tilaajien kasvaviin haasteisiin. Hankkeen tavoitteena on synnyttää projektialueelle alihankkijaverkosto, joka pystyy vastaamaan yhä suurempiin haasteisiin. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 2/13

5.2 Onko projektin tarpeesta ja kysynnästä olemassa esiselvityksiä, ennakointitietoa tms. ja miten sitä on hyödynnetty projektin valmistelussa? Lty:n vetämiin aikaisempiin projekteihin osallistuneet yritykset (esim. Laitex Oy, M. Korhonen Oy, Imatran Teräsvalmiste Oy, Facor Oy, Karjalan Konepaja Oy, Kulkeva Oy, Steka Oy, Avo-Putki Oy) pelkäävät, että hyvässä vauhdissa oleva kehitys tyrehtyy, mikäli kehittämishankkeita ei ole.tämä pelko on selvästi ilmaistu Teknologiahyppäys -hankkeen johtoryhmässä: "Pitää turvata jo kehitettyjen palvelujen jatkuvuus, mutta tulee mennä jatkuvasti eteenpäin ja hyödyntää tutkimustietoa innovatiivisesti uusien ratkaisujen löytämiseksi". Projektin tavoitteena oleviin asioihin on otettu kantaa Teknologiateollisuus r.y:n julkaisemassa kirjassa Menestyvä alihankkija 2015, Visio ja toimenpiteet. 5.3 Mitkä tahot ovat olleet mukana projektin valmistelussa ja miten? Projektin valmistelussa ovat olleet mukana mm. Teknologiahyppäys Kaakkois-Suomen metalliteollisuudessa-projektin koulutus- ja kehittämishankkeisiin osallistuneet yritykset (esim. Anjalankosken terästyö Oy, Lappeenrannan konemetalli Oy, Astepa Oy, Premekon Oy, Prepipe Oy, Pektra Oy, Flowhow Oy, Mesera-yhtiöt), ammattiliitot (esim. Metalliliitto, Teknologiateollisuus ry, Uusi Insinööriliitto), rahoittajat (TE-Keskus, TEKES, Finnvera, alueelliset elinkeinoyhtiöt), koulutuslaitokset (projektialueen ammattikorkeakoulut ja ammattiopistot), Kaakkois-Suomen Osaamiskeskus (korkean teknologian metallirakenteet ja meriklusteri). Nämä yhteistyötahot ovat olleet mukana kartoittamassa projektin tarvetta ja sisältöä. 5.4 Missä määrin projektin kohderyhmään kuuluvien yritysten tai muiden organisaatioiden joukko / osallistuvat henkilöt ovat jo tiedossa? Alustavassa kymmeneen yritykseen tehdyssä kyselyssä seitsemän yritysjohtajaa ilmoitti yrityksen osallistuvan uuden projektin koulutus- ja kehittämishankkeisiin ja muut kolme ilmoittivat olevansa kiinnostuneita, kunhan tarkemmat ohjelmat valmistuvat. 5.5 Miten kohderyhmien tarvekartoituksessa sekä toteutustavan ja toimenpiteiden suunnittelussa on huomioitu nais- ja miesnäkökulmat? Ei erityisiä toimenpiteitä. 5.6 Mitkä tahot tulevat hyödyntämään projektin tuloksia ja hyviä käytäntöjä ja miten nämä tahot on kartoitettu? Projektin tuloksia hyödyntävät projektiin osallistuvat yritykset sekä heidän henkilökuntansa ja tilaajansa. Lisäksi rahoittaja saa lisää kokemuksia tunnuslukujen käytöstä rahoitettavissa hankkeissa. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 3/13

6. PROJEKTIN TOTEUTUSALUE JA KOHDERYHMÄN KUVAUS 6.1 Projektin toiminnan maantieteellinen kohdealue Ylimaakunnallinen projekti Maakunnat Kymenlaakso Seutukunnat Kouvolan Lappeenrannan Imatran Kunnat Elimäki Iitti Jaala Kotka Kuusankoski Lemi Miehikkälä Pyhtää Ruokolahti Anjalankoski Taipalsaari Virolahti Etelä-Karjala Kotkan-Haminan Länsi-Saimaa Hamina Imatra Joutseno Kouvola Lappeenranta Luumäki Parikkala Rautjärvi Savitaipale Suomenniemi Valkeala Ylämaa 6.2 Mitkä ovat projektin varsinaiset kohderyhmät? Kaakkoissuomalaiset teknologiayritykset ja oppilaitokset sekä niissä toimivat henkilöt. 6.3 Mitkä ovat projektin varsinaisten kohderyhmien lisäksi sellaiset välilliset kohderyhmät ja muut tahot joihin projektin toiminta kohdistuu? Kohdeyrityksiltä tuotteita ja palveluja tilaavat yritykset sekä tuotteiden loppukäyttäjät. Rahoittajat saavat kokemuksia tunnuslukujen käytöstä rahoitettavissa projekteissa. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 4/13

6.4 Projektiin mukaan tulevien yritysten arvioitu lukumäärä henkilöstömäärän mukaan Henkilöstömäärä Yrityksiä, kpl alle 5 henkilöä 1 5-9 henkilöä 2 10-19 henkilöä 5 20-49 henkilöä 8 50-99 henkilöä 8 100-249 henkilöä 2 250-499 henkilöä 2 500 henkilöä tai yli 2 Yhteensä 30 6.5 Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden arvioitu lukumäärä 10 6.5.1 Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden kuvaus Oppilaitokset, ammattiliitot, rahoittajat, muiden projektien toimijat 6.6 Projektissa aloittavien henkilöiden arviomäärät koko projektin keston ajalta vuosittain, naisten kokonaismäärä eriteltyinä. Työssä olevia Yrittäjiä Työttömiä Työmarkkinoiden ulkopuolella koulutuksessa olevia 7. PROJEKTIN TAVOITTEET, TULOKSET JA VAIKUTUKSET Työmarkkinoiden ulkopuolella muusta syystä olevia Yhteensä 2008 35 7 0 0 0 42 2009 70 6 0 0 0 76 2010 85 6 0 0 0 91 2011 85 6 0 0 0 91 2012 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 275 25 0 0 0 300 joista naisia 10 0 0 0 0 10 7.1 Mitkä ovat projektin tulokset? Tavoitteena on parantaa Kaakkois-Suomen alueen teknologiateollisuuden kansainvälistä ja kansallista kilpailukykyä kehittämällä yritysten ja niiden henkilökunnan osaamista sekä nostamalla yritysten suunitteluja valmistustekniikan tasoa kehittämis- ja koulutushankkeiden avulla. Tuloksia ovat: 1. Uusien toimijaverkostojen muodostuminen eli kaakkoissuomalaisten yritysten pääsy Älykkäät koneet ja Meriklusterin alihankintaverkostoon sekä päätoimittajien alitoimittajiksi. 2. Alueen teknologiateollisuuden kilpailukyky kehittyy tuottavuuskehityksen, paremman laadunhallinnan ja uusien innovaatioden löytämisen avulla. 3. Yritysten henkilöstön osaamistaso nousee. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 5/13

4. Yritysten automaatio-, suunnittelu- ja valmistustekniikka sekä liiketoimintaosaaminen paranee. 5. Korkean teknologian osaaminen yrityksissä nousee. 6. Saadaan tieto siitä, mitä tekniikoita tarvitaan täydentämään jo olemassa olevaa tekniikkaa. Mikäli tekniikoiden käyttöönotto ei onnistu tämän hankkeen puitteissa, ohjataan tarvitsijat hankeaktivointiin esim. KOSKE:n kautta. 7.2 Kuinka monta uutta työpaikkaa projekti saa aikaan? Tavoite 25 kpl joihin työllistyy naisia 0 kpl 7.3 Kuinka monta uutta yritystä projekti saa aikaan? Tavoite 0 kpl joista naisten perustamia 0 kpl 7.4 Mitkä ovat projektin laadulliset vaikutukset kohderyhmään ja toimintaympäristöön ja miten niitä arvioidaan? Kohdeyritysten tuotteiden ja toiminnan laatu paranee, tuottavuus nousee ja ympäristökuormitus vähenee. Henkilöstön osaamisen taso nousee. Arviointia ja projektin tehokkuuden seurantaa tehdään kehitettävien ja valittavien mittareiden ja tunnuslukujen avulla. Koulutus- ja kehittämishankkeiden laaja yleisarviointi suoritetaan yrityksille ja osallistujille tehtävällä Webropol-kyselyllä. 7.5 Millaisia vaikutuksia projektilla arvioidaan olevan kestävän kehityksen edistämisen kannalta? Parannetaan yritysten ja henkilöiden tietoisuutta luonnonvarojen säästämisen merkityksestä sekä taloudelliselta että ekologiselta kannalta. Henkilöstön hyvinvointia parannetaan kehittämällä teknologisia ratkaisuja sekä selkiyttämällä toimintamalleja. 7.6 Kuinka monta tutkintoa projektissa suoritetaan? Tavoite 0 kpl joista naisten tutkintoja 0 kpl 8. PROJEKTIN TOIMENPITEIDEN JA TUOTTEIDEN KUVAUS 8.1 Mitkä ovat projektin keskeiset toimenpiteet? Projektin keskeisimmät toimenpiteet ovat: 1. Projektista tiedottaminen ja markkinointi 2. Alkuselvitys, jossa tarkennetaan yritysten koulutus- ja kehittämistarpeita 3. Yritysten valinnat yrityskehittämishankkeisiin 4. Yritysten toimintojen tason määrittäminen valittavilla ja kehitettävillä tunnusluvuilla 5. Yrityskohtaisten koulutus-, kehittämis- ja projektisuunnitelmien tekeminen ja toteuttaminen 6. Kansainvälisten hitsausasiantuntijakoulutusten hankkiminen. 7. Yleisten koulutustilaisuuksien järjestäminen 8. Tarvittavien valmistusmenetelmien ja teknologioiden kehittäminen ja kyseisen teknologian siirtäminen EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 6/13

yritysten käyttöön 9. Alihankkijaverkostoitumiseen tähtäävät toimenpiteet 10. Palautteen kerääminen 11. Raportointi Hakemuksen liitteenä on tarkempi projektisuunnitelma, jossa nämä kohdat on selvitetty tarkemmin. 8.2 Projektissa kehitettävät uudet tuotteet (opetusmateriaalit, menetelmät, ohjelmat ym.) ja tuotekehityksen työsuunnitelma Projektissa kehitetään ja testataan yritysten eri osa-alueilla tapahtuvasta kehittymisestä kertova mittaristo ja tunnusluvut, jolloin projektissa tehtyjen toimenpiteiden ja samalla koko projektin vaikuttavuutta on helpompi seurata. Pk-yritysten yritysjohdolle kehitetään koulutuspaketti, jolla heidän edellytyksensä yrityksen parempaan johtamiseen kehittyvät. Lisäksi menestymismahdollisuudet suuryritysten kanssa käytävissä neuvotteluissa paranevat. 8.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät vuosittain Lähiopetuspäiviä Etäopetuspäiviä Tukityöllistä mispäivä Ohjaus- tai Muita konsultointipäiviä henkilötyöpäiviä Yhteensä 2008 130 90 0 30 30 280 2009 120 100 0 120 70 410 2010 120 100 0 120 80 420 2011 120 100 0 100 70 390 2012 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 490 390 0 370 250 1 500 9. PROJEKTIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 9.1 Vuosittain eritelty toiminnan kuvaus toimenpiteiden toteutuksesta, vastuista ja projektin vaiheistamisesta 2008 Esitetty erillisessä projektisuunnitelmassa. 2009 Esitetty erillisessä projektisuunnitelmassa. 2010 Esitetty erillisessä projektisuunnitelmassa. 2011 Esitetty erillisessä projektisuunnitelmassa. 2012 Esitetty erillisessä projektisuunnitelmassa. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 7/13

9.2 Tiivistelmä Internetin tietopalvelua varten Kohderyhmä: Kaakkoissuomalaiset teknologiayritykset ja oppilaitokset sekä niissä toimivat henkilöt. Tavoitteet: Tavoitteena on parantaa Kaakkois-Suomen alueen teknologiateollisuuden kansainvälistä ja kansallista kilpailukykyä kehittämällä yritysten ja niiden henkilökunnan osaamista sekä nostamalla yritysten suunitteluja valmistustekniikan tasoa kehittämis- ja koulutushankkeiden avulla. Toimenpiteet: 1. Projektista tiedottaminen ja markkinointi aloitetaan heti projektisuunnitelman hyväksymisen jälkeen ja sitä tehdään tarvittavissa vaiheissa koko projektin ajan. 2. Yrityksissä tehdään alkuselvitys, jossa tarkennetaan yritysten koulutus- ja kehittämistarpeita sekä teknologian kehittämisen tarvetta. 3. Yrityskohtaisten kehittymismittaristojen ja -tunnuslukujen luominen ja valitseminen, jotta pystytään seuraamaan projektin vaikuttavuutta. 4. Yritysten valinnat yrityskehittämishankkeisiin. Alkuvaiheessa valitaan osa yrityksistä ja valintoja tehdään lisää, kunhan resursseja vapautuu jo toteutetuista hankkeista. 5. Yrityskohtaisten kehittämis- ja projektisuunnitelmien tekeminen ja hankkeiden toteutuksen aloittaminen lähtötasoselvityksellä 6. Yrityskehityshankkeiden läpivieminen. 7. Yritysjohdon koulutuksen suunnittelu, aikatauluttaminen ja toteuttaminen. 8. Yleisten koulutustilaisuuksien järjestäminen 9. Kansainvälisten hitsausasiantuntijakoulutusten toteuttaminen 10. Tulosten kerääminen, seuranta ja analysointi 11. RaportointiTavoitteena on parantaa Kaakkois-Suomen alueen teknologiateollisuuden kansainvälistä ja kansallista kilpailukykyä kehittämällä yritysten ja niiden henkilökunnan osaamista sekä nostamalla yritysten suunittelu- ja valmistustekniikan tasoa kehittämis- ja koulutushankkeiden avulla. Tulokset: 1. Uusien toimijaverkostojen muodostuminen eli kaakkoissuomalaisten yritysten pääsy Älykkäät koneet ja Meriklusterin alihankintaverkostoon sekä päätoimittajien alitoimittajiksi. 2. Alueen teknologiateollisuuden kilpailukyky kehittyy tuottavuuskehityksen, paremman laadunhallinnan ja uusien innovaatioden löytämisen avulla. 3. Yritysten henkilöstön osaamistaso nousee. 4. Yritysten automaatio-, suunnittelu- ja valmistustekniikka sekä liiketoimintaosaaminen paranee. 5. Korkean teknologian osaaminen yrityksissä nousee. 6. Saadaan tieto siitä, mitä tekniikoita tarvitaan täydentämään jo olemassa olevaa tekniikkaa. Mikäli tekniikoiden käyttöönotto ei onnistu tämän hankkeen puitteissa, ohjataan tarvitsijat hankeaktivointiin esim. KOSKE:n kautta. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 8/13

Vaikutukset: Kohdeyritysten tuotteiden ja toiminnan laatu paranee, tuottavuus nousee ja ympäristökuormitus vähenee. Henkilöstön osaamisen taso nousee.parannetaan yritysten ja henkilöiden tietoisuutta luonnonvarojen säästämisen merkityksestä sekä taloudelliselta että ekologiselta kannalta. Henkilöstön hyvinvointia parannetaan kehittämällä teknologisia ratkaisuja sekä selkiyttämällä toimintamalleja. 10. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, RAPORTOINTI JA TOIMINNAN ARVIOINTI 10.1 Miten projektin seurantatiedot kerätään? Projektipäällikkö huolehtii siitä, että seurantatiedot kerätään yrityksiltä, kouluttajilta ja konsulteilta. 10.2 Miten projektin väli- ja loppuraportointi hoidetaan? Projektipäällikkö raportoi EURAlla. Projektisihteeri ja taloushallinto hoitavat talousasioiden raportoinnin ja rahoitushakemusten tekemisen. 10.3 Miten projektin toimintaa arvioidaan? Tunnusluvuilla, mittareilla ja webropol-järjestelmällä kerättävän aineiston perusteella ohjausryhmässä ja toteuttajaorganisaation sisällä. 10.4 Miten projektin asiakaspalaute kerätään? Webropol-järjestelmällä. 11. TIEDOTUS JA HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN LEVITTÄMINEN 11.1 Miten projektista tiedotetaan? Esite Projektista tehdään esite, jota jaetaan yrityskäyntien yhteydessä, postittamalla ja messuilla. Esitettä annetaan myös elinkeinoyhtiöille ja muille yhteistyötahoille jaettavaksi. Sähköposti Projektia markkinoidaan potentiaalisille osallistujayrityksille sähköpostilla. Tiedotusvälineet Aloitusvaiheessa projektista tehdään Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson lehdille lehdistötiedote, jonka avulla toimittajat saadaan kiinnostumaan ja ottamaan yhteyttä projektipäällikköön. Lehdistötiedote toimitetaan myös paikallisradioihin, jotka ovat ainakin aikaisemmissa projekteissa tulleet tekemään hankkeesta ohjelmia. Projektin välivaiheissa järjestetään markkinointia, lehdistötilaisuuksia ja -tiedotteita tarpeen mukaan. Loppuvaiheessa järjestetään lehdistötilaisuus, jossa hankkeen tulokset julkaistaan. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 9/13

Tiedotustilaisuudet Tiedotustilaisuuksia järjestetään Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä yhteistyökumppaneiden hallinnoimien muiden projektien ja koulutushankkeiden yhteydessä annet-tavilla tietoiskuilla. Tekijät Projektipäällikkö markkinoi hanketta yrityskäynneillä ja eri tilaisuuksissa ja LTY:n markkinoijat ja tiedottajat avustavat esitteen ja tiedotusvälineille jaettavan aineiston tekemisessä ja jakelemisessa. 11.2 Aikataulutettu suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä Hyviä käytäntöjä voidaan julkistaa missä tahansa projektin vaiheessa mutta viimeistään projektin lopussa järjestettävässä lehdistötilaisuudessa julkaistaan aikaansaadut hyvät käytännöt. 12. HALLINTOON LIITTYVÄT TOIMENPITEET PROJEKTIN PÄÄTYTTYÄ 12.1 Miten on järjestetty projektin asiakirjojen ja kirjanpitoaineiston säilytys ja arkistointi? Lappeenrannan teknillisen yliopiston arkistointisäännön mukaisesti 13. KUSTANNUSARVION TIIVISTELMÄ (täydellinen kustannusarvio taustalomakkeissa) 13. A Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. 2008-2012 yhteensä 1. Aineet, tarvikkeet ja tavarat 7 500 2. Henkilöstökustannukset 415 673 3. Palvelujen ostot 231 450 4. Matkakustannukset 25 713 5. Muut kustannukset 19 150 6. Välilliset kustannukset 55 515 Yhteensä 755 001 7. Arvonlisävero 13. B Erikseen raportoitavat kustannukset, joihin ei myönnetä rahoitusta 2008-2012 yhteensä 8. Kuntasektori 0 9. Muu julkinen sektori 0 10. Yksityinen sektori 250 000 Yhteensä 250 000 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 10/13

13. C Työvoimapoliittisten toimenpiteiden kustannukset 2008-2012 yhteensä 11. Työhallinnon kustannukset työvoimapoliittisissa toimenpiteissä 0 12. Työnantajien kustannukset työvoimapoliittisissa toimenpiteissä 0 Yhteensä 0 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 2008-2012 yhteensä Yhteensä 1 005 001 14. RAHOITUSSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ (täydellinen rahoitussuunnitelma taustalomakkeissa) 14. A Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät 2008-2012 yhteensä 1. Haettava ESR- ja valtion rahoitus ilman kohdan 14.C.9 600 000 työvoimapoliittisten toimenpiteiden rahoitusta 2. Kuntien rahoitus 47 698 3. Muu julkinen rahoitus 0 4. Yksityinen rahoitus 107 303 5. Projektin tulot 0 Yhteensä 755 001 14. B Erikseen raportoitavat muiden tahojen rahoitusosuudet, joihin ei myönnetä ESR:n tai valtion rahoitusta 2008-2012 yhteensä 6. Kuntien rahoitus 0 7. Muu julkinen rahoitus 0 8. Yksityinen rahoitus 250 000 Yhteensä 250 000 14. C Työvoimapoliittisten toimenpiteiden rahoitus 2008-2012 yhteensä 9. Työhallinnon rahoitus työvoimapoliittisissa toimenpiteissä, johon haetaan 0 ESR- ja valtion rahoitusta 10. Työnantajien rahoitus työvoimapoliittisissa toimenpiteissä 0 Yhteensä 0 RAHOITUS YHTEENSÄ 2008-2012 yhteensä Yhteensä 1 005 001 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 11/13

15. MUUN KUIN TÄLLÄ HAKEMUKSELLA HAETUN ESR:N JA VALTION RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN 15.1 Onko rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista olemassa sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia? Sitovia sopimuksia ei ole. Rahoituksesta on keskusteltu alueellisten elinkeinoyhtiöiden ja kuntien elinkeinojohtajien kanssa mutta päätöksiä ei ole kuntasektorilla tehty. 15.2 Onko projektiin haettu rahoitusta erillisellä hakemuksella muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Paljonko rahoitusta on myönnetty? Ei ole. 16. LIITTEET 16.1 Pakolliset liitteet Liite toimittamatta paperilla sähköisenä Kaupparekisteriote Verovelkatodistus 16.2 Muut hakijan omat liitteet Liite paperilla sähköisenä Hallintojohtosääntö - nimenkirjoitusoikeus (3a) Projektisuunnitelma HAKEMUKSEN KÄSITTELYN EHDOT Hakija suostuu siihen, että tämä hakemus voidaan siirtää tai jäljentää valtion- ja aluekehitysviranomaisille sekä kaikille rahoitussuunnitelmassa ilmoitetuille tahoille ja asiantuntijalausunnon antamista varten muullekin tarpeelliselle taholle. Hakija on tutustunut tähän hakemuslomakkeeseen olennaisesti liittyvään täyttöohjeeseen ja noudattanut siinä annettua ohjeistusta hakemuslomaketta täyttäessään. Hakija tietää, että tuen myöntämisen ehdot saattavat muuttua rahoitushakemuksen vireille tulon, rahoituspäätöksen ja projektin mahdollisen aloittamisen jälkeen ja ettei valtio vastaa siitä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Hakemuksen allekirjoittaja vakuuttaa, että hakemuksessa mainitut henkilöt ovat kirjallisesti suostuneet tässä hakemuksessa esiintyvien tietojen rekisteröimiseen rakennerahasto-ohjelmien seurannan tietojärjestelmiin henkilötietolain (523/1999) mukaisesti. Hakija vakuuttaa, että hakemuksessa on ilmoitettu tätä projektia koskevat muut rahoitushakemukset ja/tai -päätökset. Hakija sitoutuu toteuttamaan projektin tässä hakemuksessa ilmoittamiensa tietojen mukaisesti ja vakuuttaa nämä tiedot oikeiksi. Hakija sitoutuu noudattamaan ESR-toimintaa koskevia säädöksiä ja määräyksiä sekä rahoittajan asettamia erityisiä ehtoja ja toimintaa koskevia ohjeita. Hakija sitoutuu pitämään sellaista kirjanpitoa, josta käy selvästi EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 12/13

ilmi ESR-projektista aiheutuneet kustannukset sekä toimittamaan rahoittajalle seuranta- ja raportointitietoja sekä luovuttamaan tietoja ulkopuolisille evaluaattoreille. Hakija on tietoinen siitä, että asiakirjoihin, jotka ovat viranomaisen hallussa noudatetaan lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999). Komission asetuksen (EY) N:o 1828/2006 6 artiklan mukaisesti hallintoviranomaisen on tiedotettava tuensaajille, että rahoituksen hyväksyminen merkitsee myös sen hyväksymistä, että heidät mainitaan 7 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti julkaistussa tuensaajien luettelossa, jossa julkaistaan sähköisesti tai muulla tavalla luettelo tuensaajista, toimien nimistä ja toimille osoitetun julkisen rahoituksen määrästä. Julkistaminen ei koske toimiin osallistuvien nimiä. Allekirjoituksellaan hakija hyväksyy tiedottamisen. Päiväys ja hakijaorganisaation allekirjoitus 17.3.2008 Keijo Siiskonen Hallintojohtaja EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 13/13

13. KUSTANNUSARVIO 13.A TOTEUTTAJAN PROJEKTIKIRJANPITOON TULEVAT KUSTANNUKSET Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. 13.A. 1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (vain aineelliset pienhankinnat) Toimistotarvikkeet 3 200 1 000 1 000 2 000 300 7 500 Yhteensä 3 200 1 000 1 000 2 000 300 7 500 13.A. 2 Henkilöstökustannukset (palkat, palkkiot, lomapalkat, eläkevakuutus-, tel-, sotu-, ym. pakolliset henkilövakuutusmaksut jne.) Kokoaikainen Henkilötyökk Tehtävät 2008 2009 2010 2011 2012 Yhteensä / osa-aikainen osa-aikainen 35 Projektipäällikkö 25 925 46 668 46 665 46 665 15 550 181 473 osa-aikainen 9 Projektisihteeri 2 680 5 370 5 370 5 370 5 370 24 160 osa-aikainen 5 Suunnittelija 2 680 2 680 2 680 2 680 2 680 13 400 osa-aikainen 40 Suunnittelija, Tutkija 16 100 48 300 48 300 48 300 0 161 000 osa-aikainen 4 Kouluttaja, kehittäjä 3 750 10 630 10 630 10 630 0 35 640 Yhteensä 93 51 135 113 648 113 645 113 645 23 600 415 673 13.A. 3 Palvelujen ostot (ulkopuolisilta palveluntuottajilta ostettavat palvelut) Atk-tuki (Lty Help Desk) 500 600 600 600 200 2 500 Asiantuntijapalvelut 15 000 22 500 22 500 22 500 2 250 84 750 Markkinointi ja tiedotus 6 000 3 500 1 500 1 000 200 12 200 Pätevöityskoulutus 24 000 50 000 24 000 24 000 10 000 132 000 Yhteensä 45 500 76 600 48 600 48 100 12 650 231 450 13.A. 4 Matkakustannukset (koti- ja ulkomaan matka- ja majoituskustannukset) Kotimaan matkat 3 817 6 646 6 646 6 646 1 958 25 713 Yhteensä 3 817 6 646 6 646 6 646 1 958 25 713 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/7

13.A. 5 Muut kustannukset (tila-, laitevuokrat, poistot sekä kustannukset joita ei kirjata muille kustannusluokille) Tila- ja laitevuokrat 2 640 3 140 3 140 3 140 1 230 13 290 Kopiokoneiden käyttö 250 500 500 500 100 1 850 Puhelinkulut 360 780 780 780 360 3 060 Kokouskulut 150 200 200 200 200 950 Yhteensä 3 400 4 620 4 620 4 620 1 890 19 150 13.A. 6 Välilliset kustannukset (hakijaorganisaatiolle projektin toteuttamisesta aiheutuvat välilliset kustannukset yksilöitynä) LTY:n hallinnon tukikustannukset 4 900 9 100 9 100 9 100 2 400 34 600 Koke:n hallintokulut 2 585 5 640 5 640 5 640 1 410 20 915 Yhteensä 7 485 14 740 14 740 14 740 3 810 55 515 Yhteensä Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset 2008 2009 2010 2011 2012 Yhteensä 1. - 6. Yhteensä 114 537 217 254 189 251 189 751 44 208 755 001 13.A. 7 Arvonlisävero (mikäli kustannukset kohdissa 1-6 on ilmoitettu verottomina, ilmoitetaan alv:n määrä) Arvonlisävero 2008 2009 2010 2011 2012 Yhteensä Yhteensä 13.B ERIKSEEN RAPORTOITAVAT KUSTANNUKSET, JOIHIN EI MYÖNNETÄ RAHOITUSTA 13.B. 8 Kuntasektori Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 0 0 Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 0 0 Talkootyö ja muut luontoissuoritukset 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 0 0 0 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 2/7

13.B. 9 Muu julkinen sektori Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 0 0 Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 0 0 Talkootyö ja muut luontoissuoritukset 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 0 0 0 13.B. 10 Yksityinen sektori Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta 20 000 40 000 75 000 80 000 10 000 225 000 Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta 2 000 7 000 7 000 7 000 2 000 25 000 Talkootyö ja muut luontoissuoritukset 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 22 000 47 000 82 000 87 000 12 000 250 000 13. B YHTEENSÄ Erikseen raportoitavat kustannukset 2008 2009 2010 2011 2012 Yhteensä 8. - 10. Yhteensä 22 000 47 000 82 000 87 000 12 000 250 000 13.C TYÖVOIMAPOLIITTISET TOIMENPITEET 13.C. 11 Työhallinnon kustannukset työvoimapoliittisissa toimenpiteissä Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 0 0 0 0 0 0 Palkkatuet ja starttiraha 0 0 0 0 0 0 Muut työvoimapoliittiset toimenpiteet 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 0 0 0 13.C. 12 Työnantajien kustannukset työvoimapoliittisissa toimenpiteissä Työnantajien osuus palkkatukityöllistettävien palkkakustannuksista 0 0 0 0 0 0 Työnantajien osuus yhteishankintakoulutuksen kustannuksista 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 0 0 0 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 3/7

13. C YHTEENSÄ Työvoimapoliittisten toimenpiteiden kustannukset 2008 2009 2010 2011 2012 Yhteensä 11. - 12. Yhteensä 0 0 0 0 0 0 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ KUSTANNUSARVIO YHTEENSÄ Kustannukset yhteensä 2008 2009 2010 2011 2012 Yhteensä 13. A + 13. B + 13. C Yhteensä 136 537 264 254 271 251 276 751 56 208 1 005 001 14. RAHOITUSSUUNNITELMA 14.A RAHOITUS TOTEUTTAJAN MAKSAMIIN KUSTANNUKSIIN Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät 14.A. 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus ilman kohdan 14.C.9 työvoimapoliittisten toimenpiteiden rahoitusta Haettava ESR- ja valtion rahoitus ilman kohdan 14.C.9 työvoimapoliittisten toimenpiteiden 2008 2009 2010 2011 2012 Yhteensä rahoitusta Yhteensä 91 023 172 652 150 398 150 795 35 132 600 000 14.A. 2 Kuntien rahoitus Kuntien rahoitus 2008 2009 2010 2011 2012 Yhteensä Kuntien maksamat osallistumismaksut 0 0 0 0 0 0 Muu kuntien rahoitus 6 146 11 482 10 945 10 049 9 076 47 698 Yhteensä 6 146 11 482 10 945 10 049 9 076 47 698 14.A. 3 Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus 2008 2009 2010 2011 2012 Yhteensä Muu julkinen rahoitus 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 0 0 0 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 4/7

14.A. 4 Yksityinen rahoitus Yksityinen rahoitus 2008 2009 2010 2011 2012 Yhteensä Yksityisten maksamat osallistumismaksut 17 368 33 120 27 908 28 907 0 107 303 Muu yksityinen rahoitus 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 17 368 33 120 27 908 28 907 0 107 303 14.A. 5 Projektin tulot Projektin tulot 2008 2009 2010 2011 2012 Yhteensä Yhteensä 0 0 0 0 0 0 14. A YHTEENSÄ Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin 2008 2009 2010 2011 2012 Yhteensä 1. - 5. Yhteensä 114 537 217 254 189 251 189 751 44 208 755 001 14.B ERIKSEEN RAPORTOITAVAT MUIDEN TAHOJEN RAHOITUSOSUUDET, JOIHIN EI MYÖNNETÄ ESR:N TAI VALTION RAHOITUSTA 14.B. 6 Kuntien rahoitus Kuntien rahoitus 2008 2009 2010 2011 2012 Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 0 0 Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 0 0 Talkootyö ja muut luontoissuoritukset 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 0 0 0 14.B. 7 Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus 2008 2009 2010 2011 2012 Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 0 0 Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 0 0 Talkootyö ja muut luontoissuoritukset 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 0 0 0 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 5/7

14.B. 8 Yksityinen rahoitus Yksityinen rahoitus 2008 2009 2010 2011 2012 Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta 20 000 40 000 75 000 80 000 10 000 225 000 Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta 2 000 7 000 7 000 7 000 2 000 25 000 Talkootyö ja muut luontoissuoritukset 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 22 000 47 000 82 000 87 000 12 000 250 000 14. B YHTEENSÄ Erikseen raportoitavat rahoituserät 2008 2009 2010 2011 2012 Yhteensä 6. - 8. Yhteensä 22 000 47 000 82 000 87 000 12 000 250 000 14.C TYÖVOIMAPOLIITTISET TOIMENPITEET 14.C. 9 Työhallinnon rahoitus työvoimapoliittisissa toimenpiteissä, johon haetaan ESR- ja valtion rahoitusta Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 0 0 0 0 0 0 Palkkatuet ja starttiraha 0 0 0 0 0 0 Muut työvoimapoliittiset toimenpiteet 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 0 0 0 14.C. 10 Työnantajien rahoitus työvoimapoliittisissa toimenpiteissä Kuntatyönantajien rahoitus palkkamenoista 0 0 0 0 0 0 Yksityisten työnantajien rahoitus palkkamenoista 0 0 0 0 0 0 Yksityinen osuus yhteishankintakoulutuksen kustannuksista 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 0 0 0 14. C YHTEENSÄ Työvoimapoliittisten toimenpiteiden rahoitus 2008 2009 2010 2011 2012 Yhteensä 9. - 10. Yhteensä 0 0 0 0 0 0 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 6/7

RAHOITUS YHTEENSÄ RAHOITUSSUUNNITELMA YHTEENSÄ Rahoitus yhteensä 2008 2009 2010 2011 2012 Yhteensä 14. A + 14. B + 14. C Yhteensä 136 537 264 254 271 251 276 751 56 208 1 005 001 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 7/7