Lasten suojelun kesäpäivät PORISSA 11. 12.6.2013 ALASEMINAARI Ero ja vanhemmuus Asiantuntija-avusteinen huoltojen sovittelu osana eroperheiden palveluja Marjatta Karhuvaara OTK, Perheasioiden yksikön esimies Espoon kaupunki
Vanhempien vaihtoehdot ratkaista lapsen asemaa koskevat kysymykset erotilanteessa Sopimussovittelu lastenvalvojan luona Keskinäisen sopimuksen vahvistuttaminen tuomioistuimessa Huoltoriitaoikeudenkäynti tuomioistuimessa - Aktiivinen sovinnonedistäminen - Asiantuntija-avusteinen huoltoriitojen sovittelu - Täysimittainen huoltoriitaoikeudenkäynti olosuhdeselvityksineen ------------------------------------------------------------------------------- Avioliittolain mukainen perheasioiden sovittelu Erilaiset yksityisen sektorin, järjestöjen ja seurakuntien sovittelu- ja sovintomenettelypalvelut KOKO EROAUTTAMISEN KENTTÄÄ KEHITETTÄVÄ SAMANAIKAISESTI oikeat asiakkaat oikeassa paikassa
Mitä on asiantuntija-avusteinen tuomioistuinsovittelu? Tapahtuu tuomioistuimessa. Sovittelijana toimii lapsiasioihin erikoistunut käräjätuomari, jota avustaa lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijana psykologi tai sosiaalityöntekijä Joustavaa ja epämuodollista. Ei voittajia / häviäjiä Samassa prosessissa voidaan käsitellä eroon liittyviä juridisia, taloudellisia, sosiaalisia ja psykologisia kysymyksiä Keskitytään vanhempien välisen konfliktin lieventämiseen ja purkamiseen sekä vuorovaikutuksen rakentamiseen Tuomari-sovittelija ja asiantuntija-avustaja neuvottelevat vanhempien kanssa, ja auttavat vanhempia itse löytämään asiassa sopuratkaisun, joka toimii lapsen ja vanhempien arjessa Sovitella voidaan lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevia asioita. Huomio kiinnitetään lapsen tilanteeseen Sovittelun voi laittaa vireille vapaamuotoisena kirjallisena hakemuksena tai se voidaan siirtää sovitteluun jo vireillä olevana asiana. Sovitteluun osallistuminen on vapaaehtoista ja sovittelun voi myös keskeyttää missä vaiheessa tahansa Käräjäoikeus perii sovittelusta käsittelymaksun 113 euroa, mutta muutoin vanhemmat vastaavat vain omista kustannuksistaan. Kustannuksiin voidaan myöntää myös julkista oikeusapua
HUOLTORIITOJEN SOVITTELUA ASIANTUNTIJAN AVUSTAMANA projektissa saatuja kokemuksia ja tuloksia (Koonnut ohjausryhmän puheenjohtaja, projektipäällikkö Anna-Kaisa Aaltonen)
KOKEILU ASIANTUNTIJA-AVUSTAJAN KÄYTTÄMISESTÄ HUOLTORIITOJEN SOVITTELUSSA EU:n lapsiystävällinen oikeus toimintasuunnitelma vuodelta 2010 - osa toimintasuunnitelmaa pyrkimys parantaa lapsen asemaa oikeusprosesseissa Suomessa sovittelukokeilu on osa oikeusministeriön lapsiystävällinen oikeus - hanketta
Kokeilun kulku 1. Kokeilu aloitettiin Helsingin, Espoon, Oulun ja Pohjois- Karjalan käräjäoikeudessa. 1.9.2012 mukaan seitsemän uutta käräjäoikeutta (Pirkanmaa, Kanta-Häme, Pohjanmaa, Keski-Suomi, Etelä-Karjala, Lappi ja Kemi-Tornio) 2. Sovittelija-tuomarin apuna toimii asiantuntija-avustaja eli psykologi tai sosiaalityöntekijä. Avustajat saatu perheneuvoloista tai muualta kunnan sosiaalitoimesta. Oikeusministeriö on korvannut kokeiluun osoitetun työvoimapanoksen sosiaalitoimille 3. Kokeilu 1.1.2011-31.12.2013. Kokeilua jatketaan lain voimaantuloon saakka (1.5.2014?)
4. Hankkeelle asetettiin ohjausryhmä, jonka tehtävänä on ohjata kokeilua, järjestää seuranta, kehittää menettelyä ja tehdä johtopäätökset kokeilusta 5. Väliraportti (selvityksiä ja ohjeita 2/2012) ja loppuraportti (mietintöjä ja lausuntoja 25/2013) 6. Oikeusministeriön järjestämä sovittelukoulutus edellytyksenä kokeiluun osallistumiselle. Koulutukseen osallistuneet sekä tuomarit että asiantuntija-avustajat 7. Kokeilun seuranta 1.1.2011 31.12.2012 - sähköinen seurantajärjestelmä - tuomareiden ja asiantuntija-avustajien kokemuksia kerättiin strukturoiduilla arviointilomakkeilla
- vanhemmille kirjallinen palautekysely - lakimiesavustajille keskustelutilaisuuksia + haastatteluja - paikkakuntakohtaiset yhteispalaverit - kokemusten kerääminen koulutuksissa - ohjausryhmän työ (15 kokousta) - työnohjaus Seuranta kohdistui pääasiassa neljään alusta asti mukana olleeseen käräjäoikeuteen
Nykytilanne huoltoriitojen käsittelyssä tuomioistuimissa Käräjäoikeuksissa käsitellään vuosittain 3600 huoltoasiaa, joista riitaisia on 1800-2000 N. 56 % on uusintariitoja Patologisia riitoja käräjäoikeuksissa n. 25 %, hovioikeuksissa n. 34 % Oikeudenkäynti on monivaiheinen ja pitkäkestoinen, ca. 8 kk. Esim. Hgissä n. 11 kk, Oulussa n. 12,5 kk Sosiaalitoimen olosuhdeselvitys ca. 6 kk. Esim. Hgissä 8-9 kk, Oulussa 9-10 kk. Valitus hovioikeuteen 17 %:ssa juttuja. Käsittely HO:ssa n. 6,3 kk Oikeusavun saajia käräjäoikeudessa 57 %, HO:ssa 70 %
Kokeilun tuloksia Vireille tulleet sovittelujutut 1. Seuranta-aikana vireille tuli 654 sovitteluasiaa, joista 575 neljässä alkuperäisessä yksikössä ja 79 uusissa yksiköissä 2. Suurin osa (74 %) oli oikeudenkäynnistä siirrettyjä, 26 % suoria sovitteluhakemuksia 3. Sovittelussa vireille tulleiden asioiden osuus kaikista huoltoriidoista Hgissä 33 %, Espoossa 38 %, Oulussa 70 % ja Pohjois-Karjalassa 50 %.
Sovitteluun tulleiden asioiden laatu 1. 47 % uusintariitoja 2. Suuri osa vaikeita, syviä konflikteja (arviointilomakkeiden ja palautekyselyn tiedot) Sovittelun lopputulos 1. Seuranta-aikana päättyi 435 sovittelujuttua 2. 16 %:ssa (68) asia ei edennyt sovitteluun saakka 3. Sovitteluistunto järjestettiin 367 asiassa 4. Sovitteluun edenneissä jutuissa tehtiin kokonaissovinto 62 %:ssa juttuja (228) 5. Osasovinto tehtiin 15 %:ssa juttuja (54) 6. Sovittelu päättyi tuloksettomana 23 %:ssa juttuja (85)
Määräaikainen kokeilusopimus 1. Tavoitteena konfliktin purkaminen vähitellen. Luottamuksen rakentaminen vanhempien välille 2. 28 %:ssa juttuja kokeilusopimus 4. Yleensä yhden kerran, poikkeuksellisesti useampia 5. Vanhemmista valtaosa (86 %) koki määräaikaisen sopimuksen hyödylliseksi
Sovittelun joutuisuus 1. Ensimmäinen sovitteluistunto ca. 1,5 kk:ssa, mediaani 1kk 10 pv sovittelupäätöksestä tai vireille tulosta. Vaikeinta oli löytää aikaa asianajajien kalenterista 2. Suurin osa jutuista päättyi ensimmäisessä istunnossa. Istuntoja 1-3 3. Istuntojen mediaanikesto 4 h 36 % 1-3 h 46 % 3-6 h Valtaosa (78 %) vanhemmista piti istunnon kestoa sopivana 4. Sovittelun kokonaiskesto oli 2,5 kk (mediaani)
Osapuolten lakimiesavustajat 51 %:ssa kummallakin osapuolella oli lakimiesavustaja 35 %:ssa kummallakaan ei ollut lakimiesavustajaa Uusien kokeiluyksiköiden tunnelmia Alkanut hyvin, sovittelujuttuja tullut paljon Jonkin verran vaihtelua yksiköiden välillä Innostuneisuutta, motivaatio korkealla Vanhempien antamaa palautetta 1. Kyselylomakkeita palautettiin 168 kpl 2. 84 % vastanneista oli tyytyväisiä sovitteluun
Tuomarin ja asiantuntija-avustajan yhteistyö 1. Kahdenlaista asiantuntijuutta: oikeudellisen tiedon ja oikeuskäytännön asiantuntijuus ja lapsen psykologisen edun ja vuorovaikutuksen asiantuntijuus. Kumpaakin tarvitaan 2. Tuomarilla ja asiantuntijalla oma roolinsa ja tehtävänsä sovittelussa. Roolin ja tehtävien määrittely tärkeää. Työskentely sovittelussa kuitenkin ennen muuta yhteistyötä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Tuomari ja avustaja toimivat työparina. Yhteistyö sujunut hyvin 3. Moniammatillisuus ja työparityöskentely on tuonut lisäarvoa ja tehokkuutta sovitteluun - Tuomarit ovat oppineet muun muassa uusia työtapoja, uusia lähestymistapoja ja vuorovaikutustaitoja - Asiantuntija-avustajat ovat tuoneet mukanaan erilaista työkulttuuria: - työhön liittyvistä haasteista ja ongelmista keskustellaan ja niitä ratkotaan yhdessä auttaa kehittymään työntekijänä auttaa kehittämään menettelyä
Tuomarin ja asiantuntija-avustajan tehtävät sovittelussa TUOMARI-SOVITTELIJA Vastaa sovitteluprosessista ja johtaa sitä Pitää aloituspuheenvuoron, pohjustaa sovittelun ja johtaa sovintokeskustelua Määrittelee asiantuntijan tehtävät kussakin tapauksessa On juridiikan asiantuntija Vahvistaa sovinnon, vastaa sovinnon täsmällisyydesta ja täytäntöönpanokelpoisuudesta Vastaa siitä, että sovinto on lapsen edun mukainen
Tuomarin ja asiantuntija-avustajan tehtävät sovittelussa ASIANTUNTIJA-AVUSTAJA Voi pitää oman aloituspuheenvuoron tuomari-sovittelijan jälkeen Pyrkii havaitsemaan ja tuomaan esiin sovittelun esteet Tuo esiin lapsen edun sekä sovittelija-tuomarille että vanhemmille Voi tehdä vanhemmille kysymyksiä, osaltaan ohjata keskustelua ja auttaa lukkiutuneen tilanteen avaamisessa Suuntaa vanhempien ajatuksia lapseen ja tuo esiin lapsen näkökulmaa Sovittaessa voi vetää erillisneuvottelun tuomarin täydentäessä Voi keskustelle lapsen kanssa, jos vanhemmat hyväksyvät Voi vetää yhteispalaverin, jossa sekä lapsi että vanhemmat ovat mukana Mahdollisesti vastaa kokeilusopimusten seurannasta kotikäynnein toimien samalla tukena vanhemmille ja lapselle ja antaen palautetta havainnoistaan sovittelija-tuomarille ja vanhemmille
Asiantuntijan asiantuntijuuden sisällöstä tarkemmin Keskeisin tehtävä lisätä vanhempien ymmärrystä lapsen tilanteesta erossa ja suunnata vanhempien huomiota lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamiseen: antaa vanhemmille yleisellä tasolla tietoa lapsesta, esim. lapsen kokemuksista ja reaktioista vanhempien eroon, lapsen ikä- ja kehitysvaiheen vaikutuksista lapsen reaktioihin, ja lapsen normaaliin kehitykseen kuuluvasta käyttäytymisestä ohjata keskustelua konkreettisesti kulloinkin kyseessä olevaan lapseen tekemällä relevantteja kysymyksiä lapsesta ja hänen tilanteestaan, auttamalla vanhempia näkemään omaa lastaan ja ohjaamalla vanhempia pohtimaan yhdessä, mikä on heidän oman lapsensa paras
Erityyppisissä huoltoriidoissa tarvitaan erilaista asiantuntijuutta Vaikeissa huoltoriidoissa asiantuntijalta odotetaan kykyä tunnistaa vanhemmuuden häiriötekijöitä ja lapsen hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä riskejä sekä ymmärtää sopimisen rajat, jotta lapsen turvallisuus ei vaarannu Kokemusta työskentelystä lasten kanssa tarvitaan silloin, kun sovittelussa keskustellaan lapsen kanssa Hyvään vanhemmuuteen kykenevät vanhemmat odottavat ja pystyvät ottamaan vastaan asiantuntijan yleisellä tasolla antamaa asiantuntijatietoa lapsen tilanteesta erossa ja lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen edellytyksistä Asiantuntijalla on keskeinen panos myös vanhempien välisen kommunikaation ja vuorovaikutuksen rakentamisessa Kokemus asiakastyöstä eroperheiden kanssa on välttämätöntä Konfliktissa olevien vanhempien kohtaamista ei voi opetella vasta sovittelutilanteessa Sosiaalityön asiantuntijuus on vahvimmillaan psykososiaalisissa riidoissa ja lastensuojelullisissa kysymyksissä
Kokeilussa mukana olleet asiantuntija-avustajat 16 peruskoulutukseltaan psykologia, 25 sosiaalityöntekijää Suurimmalla osalla lisäkoulutuksena psykoterapeutin, useinmiten perheterapeutin koulutus Kaikilla kokemusta asiakastyöstä eroperheiden kanssa esim. perheneuvolan psykologina tai sosiaalityöntekijänä, lastenvalvojana, olosuhdeselvityksiä laativana sosiaalityöntekijänä, täytäntöönpanosovittelijana
Lakimiesavustajan rooli sovittelussa 1. Lakimiesavustajan rooli keskeinen ennen sovittelua, sen aikana ja sen jälkeen 2. Sovitteluistunnossa lakimiesavustajan tehtävä erilainen kuin oikeudenkäynnissä - sovinnollisuuden tukeminen - asiakkaan juridinen neuvonantaja - aktiivinen kuuntelu - keskinäiset neuvottelut taukojen aikana 3. Kokemukset lakimiesavustajien toiminnasta pääosin myönteisiä
Sovittelun esteet 1. Kaikki riidat eivät sovi sovitteluun. Jokaiselle riidalle tulisi löytää oikea käsittelytapa 2. Sovittelu ei ole yleensä oikea käsittelytapa, jos riita on patologinen, vanhemmilla vakavia psykososiaalisia ongelmia tai perheessä on ollut vakavaa väkivaltaa 3. Kokeilun aikana on soviteltu onnistuneesti myös erittäin vaikeita riitoja 4. Asiantuntija-avustajalla tuomaria parempi kyky tunnistaa sovittelun esteet Etukäteismateriaaliin perehtyminen Lastensuojeluilmoituksen tekeminen Sovittelun keskeyttäminen
Sovittelun vaikutukset tuomioistuimen työmääriin ja kustannuksiin 1. Huoltoriitaoikeudenkäynnin edellyttämää työmäärää ja kustannuksia arvioitiin professori Juha Hämäläisen v. 2010 tekemän selvityksen ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijan laskentatoimen lopputyönään tekemien laskelmien pohjalta 2. H. + K. arvioivat pääkäsittelyyn edenneen oikeudenkäynnin vaativan tuomarin työtä 20-56 h ja sihteerin työtä 20-35 h. Tällä perusteella he laskivat oikeudenkäynnin hinnaksi 3100-3300 euroa
3. Hovioikeuskäsittelyn hinnaksi laskettiin 3500-4000 euroa (Hämäläinen) 4. Sosiaalitoimen selvitystyön hinnaksi arvioitiin (Hämäläinen ja Kallio) 2400-5200 euroa 5. Oikeusavun kustannuksiksi arvioitiin 2400-3000 euroa/juttu (Hämäläinen + asianajajien haastattelut) 6. Sovittelussa - sihteerityötä tarvitaan hyvin vähän - tuomarin työvaiheista jäävät pois ainakin yhteenvedon laatiminen, väliaikaismääräyskäsittely, pääkäsittely ja perustellun päätöksen kirjoittaminen - sosiaalitoimen olosuhdeselvitys jää pois - hovioikeuskäsittely jää pois - oikeudenkäyntikulut yleensä pienemmät kuin oikeudenkäynnissä
7. Kokeilun johtopäätös on, että sovitteluilla voidaan säästää tuomioistuinten voimavaroja 8. Arvioinnin epävarmuustekijöitä - tuomioistuimen toiminnan laskeminen euromääräisesti vaikeaa. Laskelmat suuntaa antavia - tuomari- ja juttukohtainen vaihtelu suurta - myös oikeudenkäynneissä tehdään sovintoja - jos juttu palaa oikeudenkäyntiin, sovittelu ollut ylimääräinen työvaihe
Sovittelun vaikutukset lapsen etuun YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa ottamaan kaikessa lasta koskevassa viranomaistoiminnassa ensisijaisesti huomioon lapsen edun Vanhempien sovinto ja yhteistyö lapsen asioissa on lapsen edun mukaista Turvaa yleensä lapsen yhteydenpidon toiseen vanhempaan Ratkaisun nopeus tuo ennustettavuutta ja turvallisuutta lapsen elämään Vanhemmat ottavat itse vastuun vanhemmuudestaan Kun kumpikaan ei koe häviävänsä, sitoutuminen ratkaisuun kasvaa Vähentää vanhempien riitaisuutta. Kyselyssä 66 % vanhemmista katsoi sovittelun lieventäneen riitaisuutta
HE-luonnos, lausuntokierroksella Menettely vakinaistetaan koko maahan Asiantuntija-avustajien järjestäminen tulisi käräjäoikeuden hallinnollisen kanslian sijaintikunnan velvoitteeksi Kaikille vanhemmille turvattaisiin asuinpaikasta riippumatta oikeus samantasoisiin asiantuntijapalveluihin Valtio maksaisi kunnille korvauksen asiantuntijapalveluiden järjestämisestä Palveluiden järjestäminen ei lisäisi järjestämisvastuussa olevien kuntien taloudellista rasitusta Sovittelun osapuolille avustajan käyttäminen olisi maksutonta, jotta palvelujen käyttömahdollisuuteen ei vaikuttaisi vanhempien taloudellinen asema Asiantuntijapalveluiden laadun turvaamiseksi asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista säädettäisiin laissa Sovittelun joutuisuuden varmistamiseksi sovitteluistunto tulisi pääsääntöisesti järjestää säädetyssä määräajassa Muutoksia HTL, Sovittelulaki, Sosiaalihuoltolaki, lisäksi A
HE-luonnoksessa ehdotettu asiantuntija-avustajan pätevyys Psykologin tai sosiaalityöntekijän peruskoulutus (lastenpsykiatri) Tehtävä poikkeaa sekä psykologien että sosiaalityöntekijöiden perustehtävistä Lisä- ja täydennyskoulutusta - esim. perheterapeutin koulutus - oikeusministeriön järjestämä huoltoriitojen sovittelukoulutus, jossa annetaan perustiedot lapsioikeudesta ja sovittelumenettelystä Tavoitteena konfliktin todellisten syiden löytyminen, vanhempien välisen vuorovaikutuksen rakentaminen ja vanhempien ymmärryksen lisääminen lapsen tilanteesta Kokemusta työskentelystä eroperheiden kanssa Riittävä suomen tai ruotsin kielen taito
Psykologin koulutuksen antamat valmiudet Kehityspsykologian opinnot antavat tietoa lapsen kehityksen eri osaalueista ja kykyä tunnistaa kehitystä haittaavia riskitekijöitä ja häiriintynyttä kehitystä Psykologiseen asiantuntijuuteen kuuluu myös perhepsykologista tietoa esimerkiksi vanhemman ja lapsen välisestä kiintymyssuhteesta, sisarussuhteiden merkityksestä, lapsen yksilöllisestä asemasta perheessä ja eroperheen erityispiirteistä Psykologeilla on tietoa myös lasten erilaisista temperamenteista ja niiden vaikutuksesta lapsen käyttäytymiseen
Sosiaalityöntekijän koulutuksen antamat valmiudet Peruskoulutukseen ei kuulu psykologian opintoja Koulutuksen kautta saatavaan sosiaalityön asiantuntijuuteen kuuluu erilaisten sosiaalisten, psykososiaalisten ja yhteiskunnallissosiaalisten ilmiöiden ymmärtäminen Sosiaalityöntekijän asiantuntijuuteen kuuluu myös lasten ja perheiden palvelujärjestelmän tuntemus ja kyky tehdä kokonaisvaltainen arvio eroperheen tilanteesta Suuri osa sosiaalityön asiantuntijuudesta kehittyy käytännön kokemuksen kautta