Annettu julkipanon jälkeen

Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten PL 77, Torikatu 40 B, 67101 KOKKOLA PB 77, Torggatan 40 B, 67101 KARLEBY Puh/Tfn: 06-367 5211, faksi/fax 06-367 5610 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen 11.10.2004 Diaarinumero LSU-2003-Y-1057 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisessa hakemusasiassa, joka koskee turkistarhan pitoa Alajärven kunnassa. HAKIJA Hertus Oy Yhteyshenkilö Ilpo Herrala Honkakangas 183 62950 PAALIJÄRVI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hertus Oy on hakenut ympäristölupaa turkistarhan pitämiselle ja nykyisen toiminnan laajentamiselle. Lupaa on haettu yhteensä 1600 siitosnaarasketun pitämiseen. Tarha sijaitsee Alajärven kaupungin Alajärven kylässä tiloilla Hertus RN:o 51:3 ja Herrala RN:o 51:4. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 7 :n perusteella alueellinen ympäristökeskus on velvoittanut toiminnanharjoittajaa hakemaan toiminnalle ympäristölupaa. Luvan hakemiseen velvoittava päätös on annettu 14.2.2003. Tässä päätöksessä on määrätty, että ympäristölupahakemus on jätettävä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle 15.8.2003 mennessä. Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n mukaan vähintään 600 siitosnaarasketun turkistarhan ympäristölupa käsitellään alueellisessa ympäristökeskuksessa. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Lupahakemus on jätetty Länsi-Suomen ympäristökeskukselle 18.12.2003. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alajärven kunnan rakennuslautakunta on myöntänyt 1982 maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen luvan tarhan rakentamiseen. Päätöksen perustana on ollut 6.9.1982 pidetty naa-

2 puruussuhdelain mukainen katselmus. Tähän lupaan rakennuslautakunta on myöntänyt jatkoaikaa 16.10.1987. Jatkoaikaa koskeva lupa on annettu määräaikaisena 30.9.1989 saakka. Alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa. TURKISTARHAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Hertus Oy:n tarha sijaitsee Alajärven kaupungin Alajärven kylässä noin 12 km Alajärven keskustaajamasta koilliseen. Lähimpään naapurin omistamaan asuinrakennukseen (Arto Huttula) on matkaa noin 700 m. Etäisyys Paaluomaan laskevaan Teerinevanpuroon on 1600 m. Tarha-alueen maaperä on hakemuksen mukaan savea. Tarha ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai muulla vedenhankintaan käytettävällä alueella. Uudet varjotalot on tarkoitus rakentaa nykyisten varjotalojen pohjoispuolelle hakemuksen liitteenä olevan asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. TURKISTARHAN TOIMINTA Hertus Oy tarhaa kettuja. Ympäristölupaa on haettu 1600 siitosnaarasketun pitämiseen. Tällä hetkellä yhtiöllä on tilat noin 1000 siitosnaarasketun ja niiden pentujen tarhaamiseen. Nykyisellä emokettumäärällä tarhan tuotto on pentutuloksesta riippuen 5500-6000 ketunnahkaa vuodessa. Nykyisen tarha-alueen pinta-ala on noin 2,5 ha ha. Varjotaloja on 22 kappaletta. Talojen yhteispituus on noin 1700 m. Suunnitelman liitteenä olevassa asemapiirroksessa on esitetty paikat 19 uudelle varjotalolle. Yhteenlaskettu varjotalojen pituus on asemapiirroksen mukaan 3460 m. Tarhalla ei ole omaa rehun valmistusta. Rehu hankitaan E-P:n Minkinrehu Oy:ltä, joka toimittaa rehun tarha-alueella oleviin siiloihin. Tarhalla on oma nahoittamo, joka sijaitsee tarha-alueella. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Lanta ja sen käsittely Hakemuksen mukainen eläinmäärä ( 1600 siitosnaaraskettua) tuottaa lantaa 800 m 3 vuodessa. Nykyinen lantavarasto on rakennettu kompostointilaattana ilman kynnystä. Varastossa on kolmella sivulla 120 cm korkeat seinät. Laatan pinta ala on 459 m 2. Laatan kapasiteetti on kompostointilaattana 765 m 3. Lanta kuivitetaan oljen ja turpeen turpeen avulla. Turvetta käytetään noin 200 m 3 vuodessa. Hakemuksen mukaan lanta poistetaan kettuhäkkien alta kerran vuodessa. Kuivikkeita ei lisätä lannanpoiston välissä. Lanta levitetään lannoitteeksi pellolle. Yhtiöllä on omaa peltoa lannan levittämiseen 38 ha ja sopimuspeltoa 60 ha eli yhteensä 98 ha.

3 Sade- ja jätevesien käsittely Tarha-alueen ympärillä on kuivatusojat, joiden avulla ympärysvesien pääsy on estetty varjotalojen alueelle. Tarha-aluetta ei ole ojitettu. Varjotalojen välit on sorastettu. Kaikkien varjotalojen alustat on korotettu tai tarhavälit kaivettu. Varjotalot on varustettu räystäskouruilla. Nykyisin tarha-alueen vedet valuvat pintavaluntana kokoojaojaan, josta ne johdetaan sorasuodattimelle. Jatkossa varjotalojen kattovedet kerätään kokoojaputkilla yhteen ja johdetaan sorasuodattimen ohi ympärysojaan. Sorasuodattimen pinta-ala on suodattimesta laaditun tasopiirustuksen mukaan jakoputkien tasossa 60 m 2. Eläimet juotetaan ympäri vuoden lämmitettävän nippajuottolaitteiston avulla. Laitteiston kuntoa tarkkaillaan päivittäin ja havaitut vuodot pyritään korjaamaan viivytyksettä. Ruokintasiilojen pesuvedet kerätään kaivoon, josta ne imeytetään maaperään. Uusien tai uusittavien varjotalojen alustojen rakenteista ei hakemuksessa ole selvitystä. Maastotarkastuksen yhteydessä lusikkakairalla 30-70 cm syvyydestä otettujen näytteiden ja kentällä tehdyn maalajimäärityksen perusteella maalaji on hietaista hiesua (hsht). Maaperä on huonosti vettä läpäisevää. Muut jätteet ja niiden käsittely Turkiseläinten ruhot ( 75 t/vuosi) toimitetaan EP:n Minkinrehu Oy:lle rehun raakaaineeksi. Itsestään kuolleet eläimet on haudattu tarha-alueelle. Muiden jätteiden käsittelystä ei hakemuksessa ole selvitystä. Tarha-alueella on 2500 litran polttoainesäiliö. Säiliö on varustettu ylitäytön estolla. TOIMINNAN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Lupahakemuksessa ei ole esitetty toiminnan vaikutusten tarkkailua. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Alajärven kaupungin ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla 27.4.2004-26.5.2004 välisenä aikana. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipisteessä ja Alajärven kaupungintalolla. Naapuritilojen omistajille ja haltijoille on tiedotettu asian vireilläolosta kirjeitse. Tarkastus tarhalla Asian valmisteluun liittyen turkistarhalla pidettiin tarkastus 23.7.2004. Tarkastuksessa verrattiin hakemusasiakirjojen tietoja todelliseen tilanteeseen. Samalla kirjattiin pöytäkirjaan lupahake-

4 muksen käsittelyn kannalta oleellisia täydentäviä ja täsmentäviä tietoja. Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty hankkeen valmisteluasiakirjoihin. Muistutukset ja mielipiteet Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole esitetty. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Alajärven kaupunginhallitukselta ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Alajärven kaupungin ympäristönsuojelusihteeri on lausunnoissaan todennut, että kompostoidun turkiseläinten lannan levityksessä on syytä huomioida peltojen läheisyydessä sijaitsevan Iiruunjärven loma-asutus niin, että lannan levityksestä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. Hakijan kuuleminen ja vastine Muistutuksia tai mielipiteitä ei esitetty. Kun annetussa lausunnossa esitetty lannan levittämistä koskeva vaatimus oli yleisluonteinen lupaviranomainen katsoi, että hakijan kuuleminen oli tässä tapauksessa ilmeisen tarpeetonta (Hallintolaki 6.6.2003, 34 ). YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Hertus Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan turkistarhan pitämiselle ja toiminnan laajentamiselle. Lupa myönnetään 1330 siitosnaarasketun pitämiseen Alajärven kaupungin Alajärven kylässä tiloilla Hertus RN:o 51:3 ja Herrala RN:o 51:4. LUPAMÄÄRÄYKSET Varjotalot ja niiden rakenteet 1. Nykyisten varjotalojen sijainti vahvistetaan hakemuksen liitteenä olevan asemapiirroksen mukaiseksi. Mikäli tarhaa laajennetaan, on uudet varjotalot rakennettava asemapiirroksessa esitetylle paikalle. 2. Nykyisiin varjotaloihin voidaan sijoittaa vuoden 2010 loppuun saakka 1000 siitosnaaraskettua pentuineen kuitenkin enintään 8000 eläintä. Vuoden 2011 alusta lukien määrä voi olla tarhan laajennuksen jälkeen 1330 siitosnaaraskettua, kuitenkin enintään 10640 eläintä. 3. Kaikkien varjotalojen lanta-alustojen korotukset on tarkistettava ja tarvittaessa ne on korotettava. Lanta-alustat on oltava jatkuvasti 30 cm varjotalojen välistä maanpintaa korkeammalla niin, että lanta ei joudu tekemisiin sulamisvesien kanssa. Varjotalot tulee varustaa räystäskouruilla tai vähintään 30 cm räystäillä mitattuna häkkien ulkoreunasta. Varjotaloja on tarvittaessa suoristettava ja räystäskouruja oiottava niin, että ne toimivat suunnitellulla tavalla. Juottolaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin. Havaitut vuodot on korjattava välittömästi.

5 Uudet ja kokonaan uusittavat talot varustettava vesitiiviillä lanta-alustalla tai on käytettävä muuta sellaista vesitiivistä lannan keräysjärjestelmää, jolla estetään ravinteiden pääsy maaperään. Vesitiiviiden lanta-alustojen rakentamista koskeva suunnitelma on lähetettävä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle kolme (3) kuukautta ennen rakentamiseen ryhtymistä. Lanta-alustojen hoito ja lannan käsittely 4. Kuivikemateriaalina on käytettävä turvetta. Lannanpoiston jälkeen kettutalojen lanta-alustoille on levitettävä turvetta vähintään 10 cm. Turvetta on lisättävä lannanpoistojen välillä niin, että kokonaiskäyttömäärä on vähintään 15 cm vuodessa. Lannanpoisto on tehtävä vähintään kerran vuodessa. 5. Lanta on kompostoitava vesitiiviillä kompostointilaatalla liitteenä olevassa asemapiirroksessa esitetyllä paikalla. Kompostointilaatalle siirrettävän lannan kuivaainepitoisuus on oltava vähintään 40 %. Tarvittaessa kompostoitavaan massaan on lisättävä kuivikkeita niin paljon, että vaadittava kuiva-ainepitoisuus saavutetaan. Lantalasta lanta on toimitettava lannoitteeksi pellolle. Toiminnanharjoittajalla on oltava luvan mukaisella eläinmäärällä jatkuvasti vähintään 66,5 ha peltoa lannan levittämiseen. Lantaa ja lantalan kaivoon kertyviä nesteitä ei saa levittää routaiseen tai lumipeitteiseen maahan. Lannan levitysmäärissä on otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä kasvien ravinnetarve. Mikäli lantaa ei levitetä kasvustoon, on lanta mullattava tai pelto kynnettävä välittömästi levittämisen jälkeen kuitenkin viimeistään vuorokauden kuluessa levittämisestä. Valtaojan varteen on jätettävä vähintään metrin ja vesistöjen varteen vähintään viiden metrin vyöhyke, jolle ei levitetä lantaa. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä vähintään 30 m vyöhyke, jolle lantaa ei saa levittää. Lannan levittäminen on kielletty 15.10.-15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva eikä huuhtoutumista vesistöön tapahdu. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan pintalevitys on kielletty pellolle, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Lannan levittäminen pohjavesialueelle on kielletty. Kompostoitua kuivalantaa voidaan kuitenkin levittää varsinaisen pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen suojavyöhykkeen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä, lanta mullataan välittömästi ja lannan sisältämä ravinnemäärä vastaa viljeltävän kasvin vuoden tarvetta vastaavaa määrää. Mikäli lantaa toimitetaan luovutussopimuksen kohteena olevalle pellolle, on toiminnanharjoittajan huolehdittava siitä, että lannan vastaanottaja on tietoinen edellä mainituista lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. Lannan varastointi, kuormaukset ja kuljetukset on järjestettävä niin, ettei niitä joudu ympäristöön ja naapureille aiheutetaan mahdollisimman vähän haittaa.

6 Valuma- ja jätevesien käsittely 6. Tarhan ympärillä olevien kuivatusojien kunto on tarkistettava vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa ne on siivottava siten, että ulkopuolisten vesien pääsy tarha-alueelle estetään. 7. Tarha-alueen valumavedet on käsiteltävä hiekkasuodattimessa. Suodatinkenttä on rakennettava Ecospec Ltd:n laatimasta ja rakennusinsinööri Juha Kauppisen 13.8.20043 päiväämästä piirustuksesta poiketen siten, että suodattimen pinta-ala on jakoputkien tasossa vähintään 125 m 2. Valumavesille on rakennettava tasausallas, jonka koko on vähintään 200 m 3. Hiekkasuodattimen suodatinosan materiaali on vaihdettava joka toinen vuosi. Suodattimen tehoa voidaan parantaa ja sen käyttöikää voidaan lisätä levittämällä suodattimen pinnalle teollisesti valmistettuja fosforinpoistokemikaaleja. Jos suodattimeen lisätään fosforin poistoon tarkoitettuja kemikaaleja, ei suodatinhiekan vaihtoon ole tarpeen ryhtyä, mikäli suodattimelta lähtevien vesien analyysituloksilla voidaan osoittaa, että hiekkasuodattimelta lähtevän veden fosforipitoisuus on enintään 2,0 mg/l. Hiekan vaihtoväliä voidaan siirtää analyysien perusteella enintään vuoden kerrallaan. Poistettavat suodatinhiekat on levitettävä joko suoraan tai lantaan sekoitettuna pellolle. Hiekkasuodatin voidaan korvata joko kemiallisella valumavesien käsittelymenetelmällä tai käyttämällä suodattimessa teollisesti valmistettua fosforinpoistomassaa. Mikäli valumavesien käsittelymenetelmää halutaan muuttaa, on puhdistusmenetelmästä laadittava suunnitelma ja se on lähetettävä ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen sen käyttöönottoa. Uusien tai uusittavien varjotalojen vesitiiviiltä lanta-alustoilta jätevedet on johdettava umpikaivoihin. Nesteet on levitettävä lannoitteeksi pellolle tai ne on toimitettava luvan saaneeseen laitokseen käsiteltäväksi. Varjotalojen katoilta tulevat puhtaat vedet on kerättävä kokoojaputkiin ja johdettava puhdistusjärjestelmän ohi purkuojaan. 8. Rehusiilojen ja rehunjakolaitteiden pesuvedet sekä nahoittamon ja sosiaalitilojen jätevedet on otettava talteen ja johdettava umpikaivoihin. Rehunjakolaitteiden pesuvedet voidaan levittää pellolle. Sosiaalitilojen jätevesisäiliön tyhjentäminen on annettava luvan saaneen tai jätelain perusteella jätetiedostoon ilmoituksen tehneentoiminnanharjoittajan tehtäväksi. Muiden jätteiden käsittely 9. Toiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte on toimitettava jätteen keräykseen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteen vastaanottopisteeseen.

7 Nahoituskauden ulkopuolella kuolleet yksittäiset eläimet on toimitettava luvan saaneeseen laitokseen hävitettäväksi. Näiden eläinten ruhojen väliaikaista varastointia varten tarhalle hankittava asianmukaiset kylmäsäilytystilat. Nahkotut ruhot, kaavintarasva ja rasvainen puru on toimitettava laitokseen, jolla on viranomaisen antama lupa niiden vastaanottamiseen ja käsittelyyn. Nahkotut ruhot on varastoitava kiinteällä alustalla ja ne on toimitettava viimeistään viikon kuluessa nahkomisesta jatkokäsittelyyn. Rasvaa sisältävän purun kompostointi ja levittäminen pellolle on kielletty. Kaikkien jätteiden polttaminen avotulella on kielletty. Tarha-alueen hoito 10. Ympärysaitojen kunto on tarkistettava perusteellisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tarkastuksessa havaitut vauriot on korjattava viivytyksettä. Rehusiilot, rehun jaossa käytettävät laitteet ja kulkuväylät on pidettävä sellaisessa kunnossa, että rehua ei jakelun yhteydessä pääse ympäristöön. Tarhalla säilytettävät polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava niin, että niistä ei aiheudu maaperän tai pinta- ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpitovelvoite 11. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa siitoseläin- ja pentumääristä, lannan levityspinta-aloista, lanta-alustojen tyhjentämisestä, kuivikkeiden levittämisen ja lisäämisen ajankohdista ja kulloinkin levitettävien kuivikkeiden määristä. Hiekkasuodattimen toimintaa on tarkkailtava ottamalla vesinäytteet suodattimen käyttöönoton jälkeen suodattimen ylä- ja alapuolelta kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä. Näytteistä on analysoitava kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja orgaanisen aineen määrä (BOD7). Näytteenoton yhteydessä on arvioitava laitoksen läpi menevä vesimäärä. Näytteiden otto ja analysointi on teetettävä julkisen valvonnan alaisuudessa toimivalla tutkimuslaitoksella. Uudet tai muuttuneet peltojen vuokrasopimukset sekä puhdistusjärjestelmän tarkkailutulokset on lähetettävä vuosittain tammikuun loppuun mennessä valvontaviranomaiselle. Muu kirjanpito on vaadittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Toiminnan muutokset 12. Toiminnan muuttamisesta ja lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Toiminnan oleellinen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa.

8 Määräajat 13. Tarha-alueen valumavesien käsittelyyn tarkoitettu hiekkasuodatin on rakennettava käyttökuntoon 30.9.2005 mennessä. Sama koskee myös vaihtoehtoista valumavesien käsittelyjärjestelmää siinä tapauksessa, että hiekkasuodatin halutaan korvata jollakin muulla lupamääräyksessä 7 mainitulla puhdistusmenetelmällä. Voimassa olevan lupapäätöksen kumoaminen 14. Saatuaan lain voiman tämä päätös kumoaa Alajärven kunnan rakennuslautakunnan 6.9.1982 tarhan rakentamiseen myöntämässä rakennusluvassa naapuruussuhdelain nojalla annetut tarhan toimintaa koskevat määräykset. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄDÖSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi-Suomen ympäristökeskus on katsonut, että luvan ehtoja noudattamalla toiminta täyttää laissa säädetyt vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän eikä pinta- tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömuodon vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toiminnasta ei aiheudu naapureille kohtuutonta rasitusta tai haittaa eikä toiminta sijoitu asemakaavan tai muidenkaan määräysten vastaisesti. Lupamääräysten perustelut Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajata ne mahdollisimman vähäiseksi. Turkistarha sijaitsee alueella, jolla tarhaamisen voidaan katsoa olevan perinteistä toimintaa. Lupa on myönnetty hakemuksesta poiketen enintään 1330 siitosnaarasketun pitämiseen. Tämä siitosnaarasmäärä pentuineen voidaan sijoittaa hakemuksen liitteenä olevassa asemapiirroksessa oleviin ja siinä rakennettavaksi suunniteltuihin varjotaloihin. Tarhattavien eläinten määrää rajoittaa maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä 16/EEO/1999 turkiseläinten pidolle asetetut tilavuusvaatimukset. Näitä määräyksiä on sovellettava uusiin ja uusittaviin varjotaloihin välittömästi ja viimeistään vuoden 2010 loppuun mennessä ne koskevat koko tarhaa. Nykyisissä tiloissa voidaan vuoden 2010 loppuun saakka pitää 1000 siitosnaaraskettua. Täysimääräisen laajennuksen jälkeen tarhaan voidaan sijoittaa vuoden 2010 jälkeen enintään 1330 siitosnaaraskettua. (1,2) Varjotalojen lanta-alustojen korottamisella, varjotalojen varustamisella räystäskouruilla tai riittävän pitkillä räystäillä estetään sade- ja sulamisvesien pääsy kosketuksiin lanta-alustoilla olevan lannan kanssa ja samalla estetään lannan sisältämien ravinteiden sekoittuminen tarha-alueelta pois johdettaviin valumavesiin.

9 Juottolaitteista tippuva vesi liuottaa lannasta ravinteita. Pitämällä laitteisto asianmukaisessa kunnossa estetään ravinteiden liikkeellelähtö ja kulkeutuminen maaperään sekä pinta ja pohjavesiin. Turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeen ( YM:n asettaman työryhmän ehdotus 31.5.2000) mukaan uusia varjotaloja rakennettaessa häkkien alustat on varustettava vesitiiviillä lannan keräysjärjestelmällä. Kokonaan uusittavien varjotalojen rakentamista voidaan verrata uudisrakentamiseen ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen näissä tapauksissa on perusteltua. (3) Kuivikkeina on määrätty käytettäväksi turvetta. Tutkimuksissa (Peltola 1986) on todettu, että turpeen kyky sitoa virtsaa on noin kolminkertainen verrattuna paalatun oljen imukykyyn. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Koska turpeen saatavuus on hyvä ja sen hinta on kohtuullinen, voidaan sen käyttämiseen velvoittamista pitää ympäristönsuojelun tavoitteiden saavuttamisen kannalta perusteltuna. Turpeen käyttömäärää ja lisäyskertoja koskeva vaade vastaa alan yleistä käytäntöä. Poistamalla kettuhäkkien alla oleva lanta vähintään kerran vuodessa sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita vähennetään ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta. Oikeanlaatuisten ja riittävien kuivikkeiden käytöllä voidaan lannan sisältämät nesteet sitoa kuivikkeisiin ja estää ravinteiden joutuminen maaperään ja sitä kautta pinta- ja pohjavesiin. Lisäämällä kuivikkeita lannanpoistojen välillä vähennetään ilmaan haihtuvia ammoniakkipäästöjä, vähennetään kärpäsistä aiheutuvaa haittaa ja samalla vähennetään naapureille ja ympäristölle aiheutuvaa rasitusta. (4) Valtioneuvoston asetus 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta edellyttää, että toiminnanharjoittajalla on lannan varastointia varten vesitiivis lantala johon voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta. Vesitiiviillä rakenteilla tarkoitetaan pohja- ja seinärakenteita, joista varastoitavat nesteet eivät haitallisessa määrin vuoda rakenteen läpi. Betonirakenteen kohdalla riittävä tiiveys saavutetaan käyttämällä vähintään lujuusluokan K30 betonia ja rakenneluokkaa 2 (K30-2) Koska lantala on rakennettu kompostointialustana ilman lantalalta vaadittavaa kynnystä, on lupamääräyksiin lisätty kompostoitavan lannan kuivaainepitoisuutta koskeva määräys. Lannan levittämistä koskevat rajoitukset ovat tarpeen pinta- ja pohjavesien laadun turvaamiseksi. Pellon pinta-alavaatimus perustuu turkiseläinten lannan keskimääräiseen fosforisisältöön ja siitä saatavaan fosforilannoituksen tasoon. (5) Estämällä ulkopuolisten vesien pääsy tarha-alueelle vähennetään ravinteiden huuhtoutumisriskiä ja optimoidaan tarvittavien puhdistusjärjestelmien mitoitus. (6) Tarha-alueen valumavesien puhdistaminen ja rehunjakolaitteistojen pesuvesien talteenotto on tarpeen ympäristönsuojelulain 7 ja 8 :ssä mainittujen maaperän ja pohjaveden pilaantumisten estämiseksi. Rakennettavaksi määrätty tasausallas on tarpeen tarhalta tulevien virtaamien tasaamiseksi. Tasausaltaan mitoitus on 80 m 3 tarhan pinta-alahehtaaria kohti. Hakemuksen täydennyksenä esitetty valumavesien puhdistamiseen tarkoitettu hiekkasuodatin on alimitoitettu. Hiekkasuodattimen mitoituksen ohjearvona on käytetty 50 m 2 tarhan pintaalahehtaaria kohti. Mitoitus perustuu haja-asutuksen jätevesien käsittelystä saatuun kokemukseen. Lupamääräyksen mukaisen hiekkasuodattimen tehollinen käyttöikä on kaksi vuotta (Turkistarhavesien käsittelykokeet, Arto Latvala 1999). Tutkimustulokset edellyttävät suodatinhiekan

10 vaihtoa joka toinen vuosi siinä tapauksessa, että puhdistustulosta parantavia kemikaaleja ei käytetä. Johtamalla puhtaat kattovedet puhdistusjärjestelmän ohi voidaan vähentää puhdistusjärjestelmän läpi virtaavan nesteen määrää ja tehostaa järjestelmän toimintaa.(7,8) Jätehuoltoa koskevilla määräyksillä varmistetaan jätteiden käsittelyn hoitaminen kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Kuolleitten eläinten hävittämistä ja nahkontaruhojen sekä kaavintarasvan käsittelyä ja varastointia koskevilla vaatimuksilla varmistetaan ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen ja estetään eläintautien leviäminen. Itsestään kuolleitten eläinten hautaamista ja kaavintarasvaa sisältävän purun käsittelyä koskevat vaatimukset perustuvat EY:n sivutuoteasetuksen (N:o 1774/2002) määräyksiin. (9) Kunnossa oleva tarhan ympärysaita estää irti päässeiden eläinten karkaamisen tarhan ulkopuolelle. Rehun käsittelyssä käytettävien laitteiden ja tarhalla säilytettävien kemikaalien ja polttonesteiden käyttötarkoitukseen soveltuvalla ja määräysten mukaisella käytöllä ja varastoinnilla vähennetään maaperän ja pinta- sekä pohjaveden pilaantumisen riskiä. (10) Kirjanpito- ja tarkkailuvelvoite perustuu ympäristönsuojelulain 46 :ään, jonka mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta ja päästöjen tarkkailusta. Kirjanpito on tarpeen, että valvonnan keinoin voidaan varmistaa lupamääräysten toteutuminen. Valumavesistä otettavista näytteistä voidaan päätellä vesiensuojelurakenteiden toimivuus ja tehdä johtopäätöksiä niiden korjaus- ja tehostamistarpeista. (11) Toiminnan muutosta ja lopettamista koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella voidaan tarkastella muutoksen vaikutuksia voimassa oleviin lupamääräyksiin ja arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta. (12) Hiekkasuodattimen rakentamiselle annettu määräaika on tarpeen valvonnan asianmukaisen järjestämisen takia. (13) Kumoamalla Alajärven kunnan rakennuslautakunnan 6.9.1982 rakennusluvassa naapuruussuhdelain nojalla antamat määräykset estetään päällekkäisten ja mahdollisesti toistensa kanssa ristiriidassa olevien määräysten olemassaolo. (14) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Mikäli tarhan laajennusta ei toteuteta viiden (5) vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös saa lain voiman, lupa tarhan laajennusta koskevilta osin raukeaa. Muuten tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli lupavelvollisessa toiminnassa tapahtuu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman.

11 Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään 31.12.2012 mennessä. Hakemukseen tulee liittää selvitykset puhdistuslaitokselta lähtevän veden tarkkailutuloksista ja mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. Tarkkailutulosten perusteella voidaan lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä vaatia vesiensuojelutoimenpiteitä tehostettavaksi. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5-8, 28, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 16-19, 21-23 ja 30 Jätelaki (1072/93) 6 Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26 17-18 Valtioneuvoston asetus 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Lisäksi on otettu huomioon: EY:n sivutuoteasetus artikla 5, liite IV luku II Asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) Maa- ja metsätalouden rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO C4, 10.1.2002) Ympäristöministeriön kirje YM/401/2002 kotieläinsuojia koskevien ympäristölupien yhtenäistämiseksi Turkistarhauksen ympäristönsuojeluohje, työryhmän ehdotus 31.5.2000 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 800 euroa (alv 0 euroa) Maksu perustuu valtion maksuperustelain (150/1992, muutettu 961/1998) nojalla annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1237/2003) alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista. Tämän asetuksen 5 :n voimaantulosäädöksen mukaan ennen tämän asetuksen voimaantuloa vireille tulleista asioista maksu peritään noudattaen tätä asetusta edeltävän ympäristöministeriön päätöksen (1415/2001) mukaista maksutaulukkoa. Maksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävään maksuun haetaan muutosta samalla tavalla kuin pääasiasta tehtyyn ratkaisuun. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Alajärven kaupunginhallitus Alajärven kaupungin ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus

12 Ilmoitus päätöksestä Tämän päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ympäristökeskuksen ja kunnan ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Alajärven kaupungin ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Vanhempi insinööri Insinööri Varpu Kujanpää Reino Jortikka Liitteet Valitusosoitus