Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit Økonomisk Råd 2018 0
Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit Naalakkersuisunit 2009-mi pilersinneqarput, nalunaarullu una siunnersuisoqatigiit nalunaarutaasa qulingiluassaraat. Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit siulittaasunit arfineq pingasuusunit aqunneqarput. Siulittaasoqarfimmiipput siulittaasoq, siulittaasup tullian ilaasortallu allat arfinilit, tamarmik Naalakkersuisunit toqqarneqartut. Nalunaarusiap kingulliup saqqummiunneqarnerata kingorna siulittaasoqarfimmi paarlaasoqarnikuunngilaq. Siulittaasoqatigiit saniatigut Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit soqutigisaqaqatigiinnit, Naalakkersuisut allattoqarfiannit aamma ilisimatusarfinnit ilaasortaqarput. Ilaasortat, soqutigisaqaqatigiinnut aamma ilisimatusarfinnut sinniisuusut soqutigisaqaqatigiinnit pineqartunit toqqarneqartarput. Ilaasortat sinneri Naalakkersuisunit toqqarneqartarput. Siunnersuisoqatigiinnut ilaasortat nalunaarutip imarisaanut oqaaseqarsinnaapput, siulittaasoqarfimmiittulli kisimik, nalunaarummik suliaqarnermut kiisalu inernerusumik imarisaanut akisussaasuupput. Allattoqarfik ilaannakortumik Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfimmik ilaannakortumillu Nationalbankimit tigummineqarpoq. Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit suliassaaraat aningaasarsiornikkut pissutsit ineriartornerannik kiisalu aningaasaqarnikkut politikkip ingerlanneqartup atasinnaassusaanik ingerlaavartumik naliliisarnissaq. Siulittaasoqarfiupput: Siulittaasoq: Torben M. Andersen, PhD. Aarhus Universitetimi nunap aningaasaqarnerani professori aamma Akileraartarnermut Atugarissaarnermullu Ataatsimiititaliamut siulittaasuusimasoq. Piffissami 2001-2003 Danmarkimi Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiinni overvismandiusoq, ullumikkut aamma immikkut ilisimasaqartutut atuuttoq. Siulittaasup tullia: Ulla Lynge, Ilisimatusarfimmit cand.scient.adm. CSR Greenlandimi allaffeqarfimmi pisortaq, Namminersornerullutik Oqartussani, Nuup Kommuniani, Sermersooq Business Councilimi aamma Soraarnerusutisiaqalernissamut aningaasaateqarfimmi SISA-mi siornatigut sulinikuuvoq. Siulittaasoqarfimmi ilaasortat allat: Anders Møller Christensen, cand.polit, Danmarks Nationalbankimi siusinnerusukkut pisortamut tullersortaanikuuvoq. 1988-imit 2009-mut Kalaallit Nunaata aningaasaqarnea pillugu siunnersuinermik ataatsimiititaliamut ilaasortaavoq. Anders Blaabjerg, Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfimmi pisortaq cand.oecon.-itut ilinniagaqarpoq. Siusinnerusukkut Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfimmi taamani Aningaasaqarnermut Pisortaqarfimmi sulinikuuvoq. Søren Bjerregaard, cand. polit, Danmarks Nationalbankimi pappialat nalillit aamma akiliisinnaassuseq pillugit kisitsisit paasissutissat pillugit pisortaq. Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera pillugu siunnersuinermik ataatsimiititaliammut ilaasortaasimasoq. Ida Helliesen, civiløkonom, Norgemi inuussutissarsiorfimmi aamma siulersuisuni sulinermi aqutsisutut annertuumik misilittagaqartoq, matuma ataani Norges Bank aamma "Petroleumsfondet"-imi. Claire Armstrong, aalisarnermi aningaasaqarnermi PhD. Tromsø Universitetimi professoriuvoq ilisimatusarnikkut annertuunik suliaqarpoq. Najaaraq Christiansen, Ilisimatusarfimmit cand. scient. adm., ukiuni arlalinni Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfimmi sulivoq. Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiinnut ilaasortat: Brian Buus Pedersen, Sulisitsisuni pisortaq. Jess G. Berthelsen, SIK-mi siulittaasoq. KANUKOKAp atorunnaarnerata kingorna kommuninut sinniisussamik toqqaanissaq utaqqineqarpoq. Ken Jensen, PK-mi siulittaasoq, IMAK, AK, NPK, ASG aamma PK-mit toqqarneqartoq. Martin Kviesgaard, Grønlandsbankenimi pisortaq, aningaaserivinnit toqqarneqartoq. Gitte Adler Reimer, Ilisimatusarfimmi rektori. Lars Geraae, Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfimmi allaffimmi pisortaq. Jørgen Isak Olsen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmi pisortaq. Jørn Skov Nielsen, Inuussutissarsiornermut Nukissiuuteqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmi pisortaq. Nikolai Sten Christensen, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfimmi pisortaq Nalunaarusiaq naammassillugu aaqqissorneqarpoq 17. september, 2018. 1
Saqqaanik ilusilersuisoq: Ivínguak` Stork Høegh Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiinnit saqqummersinneqarpoq, oktober 2018. 2
Imarisai Eqikkaaneq... 4 Kapitali 1 Aningaasarsiornikkut pissutsit allanngorarneranni ilimagisat... 8 Kapitali 2 Aningaasaqarnermut politikki atuuttoq... 22 Kapitali 3 Suliffeqarfeqarfimmi aaqqissuussaanikkut ajornartorsiutit... 29 3
Eqikkaaneq Aningaasarsiornikkut pissutsit pitsaasut ingerlajuarsinnarput. Ukiuni 2014-2017-imi agguaqatigiissillugu ineriartorneq 3,5 pct.-iuvoq, 2018-imilu 3 pct.-it missaaniissasoq naatsorsuutigineqarpoq. Aalisarnermi, pingaartumik raajarniarnermi ineriartorneq, akit pitsaasumik ineriartornerat pisallu amerliartorneri (raajat) pissutaallutik annertuumik ingerlatitsisuuvoq. Maanna aamma pisut qaffakkiartorput inuinnaat atuinerat kiisalu aningaasaliinerusoqarneratigut aatsitassarsiornermilu suliniuteqartoqarnerani. Siuariartornermut ilaavoq suliffissarsiortut nalunaarsorsimasut malunnartumik ikileriarnerat. Suliassaqarfippassuarni sulinikkut sumiiffinnilu sulisussanik amigaateqartoqarneranik takussutissaqarpoq. Suliffissaaleqineq maanna ima inissisimavoq, aningaasaqarnermi pisoqarnerunerata kingunerisaanik appariaqqissinnaanera naatsorsuutigineqarsinnaanani. Sulisussanik amigaateqarneq aamma killilersuisuuvoq, avataanillu sulisussanik tikisitsinissamut periarfissaqaraluartoq, malinnaajunnaartitsinissamut piviusumik aarlerinartoqarpoq. Aaqqissuussaanikkut ajornartorsiutit piginnaasat, sumiiffiit aamma aningaasaqarnikkut aaqqissuussaanerit sulisartut amerlinissaannut killilersuisuupput. Aningaasarsiornikkut pissutsit pitsaasut pisortat aningaasaqarnerannut pitsaasumik sunniuteqarput. Ukiuni 2015-2017 Nunatta Karsia sinneqartoorfiuvoq, 2018-imilu aamma sinneqartuussasoq naatsorsuutigineqarluni. Kommunilli aningaasaqarnerat pitsaavallaanngilaq, maannamut naatsorsuinerit takutippaat, 2017-imi Qeqqata Kommunia kisimi sinneqartoorsimasoq, aningaasarsiornikkut pissutsit pitsaagaluartut. Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuutip saqqummiunneqartup missingersuutit pillugit inatsimmi, piffissami ukiuni aggersuni sisamani (2019-2022) amigartoortoqannginnissaanik piumasaqaataa eqquutsippaa, piumasaqaalli eqquuteqqatarpoq. Aningaasarsiornikkut pissutsit pitsaasut eqqarsaatigalugit, malinnaasinnaajunnaarnissamut aarlerinaat millisinniarlugu aningaasaqarnikkut politikkip sukannernerunissaa tulluassaaq. Siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu namminersorlutik oqartussani kommuninilu siunissami ungasinnerusumi aningaasartuutissat isertitassallu akornanni oqimaaqatigiinnermik qulakkeerinninnissaq suli unammillerfissaavoq (aningaasaqarnermut politikkip atasinnaassusaa). Ajornartorsiut tamanna iluarsiniarlugu Attassisinnaanissamut Siuarsaanissamullu Pilersaarummik periusissiaq aalajangangersarneqarpoq, pingaarnertut sipaaruteqarnermik kiisalu aningaasartuutinik sukangasuumik aqutsinermik tunngaveqartumik. Ukiunut arlalinnut missingersuutinik sukangalluinnartunik malinnilluarnissaq annertuumik unammillernartuuvoq. Isumaliutigineqartariaqarpoq, amerlanerit pisortanit pilersorneqartut ataavartumik sulilernissaannut suliniutip nukittorsarneqarnissaa. Tamanna aningaasarsiat agguaannerannut nalingiinnerusumut ikiuutaassaaq, attassisinnaanermik ajornartorsiummik iluarsiinermut iluaqutaassaaq kiisalu aningaasaqarnermut imminut napatinnerusumut ingerlanermik nukittorsaassalluni. Tamatumunnga piumasaqaat aalajangiisuusoq tassaavoq inuiaqatigiinni ilinniarsimassutsimik qaffaaneq. Ilinniarneq pillugu suliassaqarfimmi annertuunik anguniagaqartoqarpoq. 70 pct.-it 35-nik ukioqalinnginnerminni inuussutissarsiutitigut ilinniakkamik naammassisaqassapput. Ineriartornerup assiliaq assigiinngisitaartoq takutippaa. Aappaatigut pitsanngoriartortoqarpoq, aappaatigullu anguniakkap piviusunngortinnissaa ungasippoq. Ukioqatigiit 44 pct.-iisa missaat 35-nik ukioqaleraangamik suli meeqqat atuarfiat ilinniagari-sarpaat qaffasinnerpaaq. Siumuttaaq naatsorsuinerup takutippaa, maanna ilinniarnermi pissutsit atuutsillugit, anguniagaq 70 pct.-iusoq 2040-mi anguneqassanngitsoq. Taamaattumik sulisartut ataatsimut amerlasoorpassuit meeqqat atuarfiat ilinniakkatut qaffasinnerpaatut ilinniagarissavaat. 4
Taamaattumik ilinniarneq pillugu suliassaqarfimmi suliniuteqarnerup nukittorsarnissaa pisariaqarpoq. 2019-imut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi ilinniartitaanermik aaqqissuusseqqinnissaq, ilinniartitaanermik pitsaanerusumik ataqatigiissumik qulakkeerinnittussaq siunniunneqarpoq. 2019-imi imaluunniit 2020-mi politikkikkut aalajangiisoqarnissaanut inassuteqarnissaq utaqqineqarpoq, tamatuma kingorna politikkikkut isumaqatiginninniarnerit aallartissinnaassallutik. Ajornartorsiutinut ilisimaneqartunut annertuunullu, minnerunngitsumik meeqqat atuarfianni atatillugu piffissaq tamanna sivisoorujussuuvoq. Suliaqarnerup taama sivisutigisup akornutigaa, ukioqatigiiaat arlallit ilinniarfeqarfimmi katataasinnaammata. Ilinniarneq pillugu suliassaqarfimmi siuariartornissamut killilersuisoq aalajangiisuusut tassaanngillat ilinniartitaanermi aaqqissuussaanikkut sinaakkutaasut. Ajornartorsiutit inernerusuniinnerupput; atuartorpassuit meeqqat atuarfianni atuarnermi tunngaviusunik piumasaqaataasunik pisannginnerat, taamaasillutillu ilinniartitaanermi ingerlaqqinnissamut periarfissinneqarneq ajorlutik. Matumani unammillernartuuvoq angajoqqaat, ilinniartitsisut politikerillu akornanni suleqatigiinnikkut, suliassaqarfimmi piviusumik pitsanngoriaateqarfiusumik inerneqartumik paasiniaanissaq. Ukiuni kingullerni soraarnerussutisiat pillugit suliassaqarfimmi arlalinnik allannguisoqarnikuuvoq ukioqqortunerulluni soraarnerussutisiaqartalerneq, soraarnerussutisiassanut pinngitsoornani ileqqaarisussaatitaaneq kiisalu akileraartarnikkut malittarisassat allanngorneri. Aaqqissuusseqqinnernik taakkuninnga utoqqaat tamarmik naammaginartunik soraarnerussutisiaqarnissaannut aningaasaqarnikkut tunngavissamik qulakkeerinninnissamut annertuumik alloriartoqarpoq. Tunngaviusumik aaqqissuussaanermik iluaqutaasumik aalajangersaasoqarpoq, soraarnerussutisiassanulli pinngitsoornani ileqqaarisussaatitaaneq ajornartorsiortitsivoq, ilaatigut ikiorsiissutinik tigusartagalinnik pisussaatitsinnginneq pissutigalugu ilaatigullu akissarsialinnut namminersortunullu piumasaqaatit assigiinnginneri pissutigalugu. Mittarfiit aaqqissugaanerannut nutaamut siunnersuummik saqqummiussisoqarnikuuvoq, kisianni piviusumik ilusissaa maannakkorpiaq politikkikkut eqqartorneqarpoq. Septembarip aallartinnerani qallunaat naalakkersuisa kiisalu Naalakkersuisut akornanni tunngavittuut isumaqatigiissusiortoqarpoq, Nuummi Ilulissanilu mittarfissat sananeqarnissaannut qallunaat soqutiginninnerat pillugu kiisalu Danmarkip Kalaallillu Nunaata akornanni inuussutissarsiornikkut nukittunerusumik suleqatigiinnissaq pillugu. Mittarfinnut aningaasaliinissamut ilusiliaq siunnersuutigineqartoq isumaqarpoq naalagaaffiup aningaasaliineratigut taarsigassarsinissamut pisariaqartitsinermik annertuumik annikillisaanermik kiisalu naalagaaffiup taarsigasseeqqinnerata/qularnaveeqqusiinerata malittaanik taarsigassarsiassatut pisariaqartitat sinnerinut aningaasalersuinissamut aningaa-sartuutit appasinnerunissaannik. Aningaasaliinissamut aaqqissuussineq taama ittoq piviusunngortinneqarpat, tamanna mittarfinnik taakkuninnga marlunnik sanaartornermi inuiaqatigiinnut aningaasaqarnikkut kingune-qaatissanut aalaajangiisuussaaq. Aningaasaliinissamut aningaasartuutit annertuumik appartinneqassapput, suliniutillu Namminersorlutik Oqartussanut aarlerinaatai malunnartumik annikillissapput, kiisalu pisortani aningaasaqarnermut qajannaallisaassalluni. Aningaasaqarnerup annertussusaanut sanilliullugit suliniutit annertupput, tulleriiaarillunilu sanaartorneq naleqqunnerpaassaaq kiisalu suliniutit aarlerinaatitaanik, matuma ataani aallartisarnermi aningaasaqarnermik malinnaasinnaajunnaartitsinissamut aarlerinaatinik annikillisaassalluni. Mittarfiit aaqqissugaanerat nunap ilaani politikkikkut annertuumik sunniuteqarpoq. Nunap ilaani politikkikkut isiginninnerit mittarfissat ilusilersornerannut piviusumut aamma tunngavioqataapput kiisalu tamanna pillugu politikkikkut oqallinnermut ilaasuulluni aalajangiisuusoq. Nunap ilaani politikkikkut ajornartorsiutit tamarmik mittarfinnik aaqqinneqarsinnaanngillat, nunallu ilaani politikkikkut pingaarnertut erseqqissaanissamik pisari- 5
aqartitsisoqarpoq. Nunap ilaani politikkikkut apeqqutini mittarfiit pillugit oqallinneq kisimi saqquminerpaanngilaq, aammali suliassaqarfiit allat arlallit oqallisigineqarput, matuma ataani aalisarneq pillugu politikki, pisortat suliffeqarfiutaanik inissiinissaq aamma kommunit akornanni nalimmassaaneq. Nunap ilaani ataasiakkaani ineriartortitsinissamut periarfissat kiisalu ilippanaatit, taamaasillutillu immikkoortunut ataasiakkaanut sakkussat tulluarnerpaat erseqqissassallugit pisariaqartinneqarpoq. Politikkikkut isummernissaq taama ittoq pinngippat aarlerinartoqarpoq, nunap ilaani politikkikkut apeqqutit inuussutissarsiorfimmi inerisaanissamut nukittorsaanissamut suliniutit pisariaqartut akornusersuissasut, tamannalu aningaasaqarnermut imminut napatittumik ineriartortitsinissamut kinguartitsisinnaavoq imaluunniit akornusersuisinnaalluni. Aalisarneq nunami inuussutissarsiutit pingaarnersaraat, taamaattumik aalisarnermut politikki inuussutissarsiornermut politikkimut tunngaviuvoq. Immami pisuussutit tamat iluaqutissaraat, inuiaqatigiinnut iluaqutaanerpaamik atorneqartussat. Tamatumunnga piumasaqaat pingaarutilik tassaavoq pisassiissutinik, aalisarnermik atasinnaasumik qulakkeerinnittunik aalajangiineq. Siunnersuinermit pisassiissutit annertunerusut siunissamut qaninnermut iluaqutaasinnaapput, siunissarli ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aalisartunut inuiaqatigiinnullu annertuumik annaasaqaataasinnaallutik. Taamaattumik ernumanarpoq, aalisagaqatigiiaanut arlalinnut pisassiissutissatut siunnersuutigisaq annertuumik qaangerlugu pisassiissuteqartoqartarnera. Aalisarnermi akuersissutit amerleriarujussuarsimapput, kisiannili pisassiissutinut kiisalu aalisarnermi pisariillisaanissamullu periarfissanut atatillugu ineriartorneq tamanna naleqquttuunngilaq. Ineriartorneq aalisarnermi iluaqutissanut pisariaqartumit amerlanerusunut pituttuivoq, tamatuma sunniuteqarneq annikillisassavaa, taamaasillunilu aalisarnermit inuiaqatigiit pissarsiassaat annikillisassallugit. Aningaasaqarnermut imminut napatittumut pigissaarnerunermullu piumasaqaataavoq, pisariillisaanissanut periarfissat atorneqarnissaat, taamaasilluni inuussutissarsiutinut allanut iluaqutissanik atugassanngortitsisoqarsinnaammat, taamaasillunilu inuussutissarsiutinik tunngaviusunik amerlanerusunik pilersitsisoqarsinnaalluni. Aningaasarsiornikkut pissutsit maanna atuuttut naqissuserpaat, aningaasat inuussutissarsiutinut sulianullu aalajangersimasunut sunniuteqanngitsumik pituttorneqannginnissaat qanoq pingaaruteqartigisoq. Aalisarneq pillugu inatsimmi allannguutissat tunngaviunerusut, matuma ataani pisassiissutinik agguaaneq politikkikkut oqallisigineqarput. Inuussutissarsiorneq pillugu politikki sunniuteqarnerpaasussatut naleqalersitsinerpaasussatullu qulakkeerinnittussamik aaqqissuunneqartariaqarpoq, agguaasarneq pillugu politikki eqqarsaatigalugu akileraartarnermut akitsuusiisarnermullu kiisalu ilinniartitaaneq pillugu politikkip aaqqissuunneqarneranut tunniunneqassaaq. Aningaasarsiornikkut maanna inissisimaviup ersarissumik ersersippai suliffeqarfeqarfimmi aaqqissuussaanermi ajornartorsiutit. Suliffeqartut amerlassusai qaffasinngikkaluartut, sulisussaaleqisoqarnerata ersarissumik takutippaa aaqqissuussaanikkut ajornartorsiuteqartoqartoq. Imminut akerleriippoq, piffissami sulisussanik annertuumik amigaateqarfiusumi inuppassuit sulilernissamut piareersimasut pisortanit ikiorneqarnissaq pisariaqartittaraat. Peqatigitillugu amerlasoorpassuit ukiup ilamernani tiimialuinnannguani sulisussarsiortoqartarpoq imaluunniit sulisussaaleqisoqartarluni. Suliffissaaleqinermik ajornartorsiutit sulisullu ikinneri pingaartumik suliffeqarfeqarfimmi piginnaasanik piumaneqartunik amigaateqartoqarneranut attuumassuteqarput, aammali nunami nikerarsinnaassuseq killeqartoq kiisalu sulinermi aningaasaqarnikkut iluanaarutissat appasinneri tapeeqataapput. Suliffeqarfeqarfimmi sumiiffinni nikerarneq annikippoq. Illoqarfinnit suliffissaaleqiffiusunit illoqarfinnut suliffissanik pitsaanerusumik periarfissalinnut nutsertarneq ersarissumik takussutissartaqanngilaq. Suliffillittaaq amerlinissaannut geografiskiusumik akimmiffik pituttorsimanermi killilersuisuuvoq annertooq. 6
Inuppassuarnut sulinissamut aningaasaqarneq annikitsuinnarmik kajumissaataasarpoq. Tamatumunnga pissutaavoq akileraarusiisarnerup kiisalu isumaginninnikkut ikiorsiissutit tunniunneqartarnerinnut piumasaqaatit akornanni sunniivigeqatigiinnermi ajornartorsiut. Pisortanit ikiorsiissutit, meeqqanut tapiissutit, ineqarnermut tapiissutit aamma ulluunerani paaqqinnittarfiit akii ilaatigut aningaasaqarnikkut pitsaanngitsumik inissisimasunut siunnerfilerniarlugit isertitanit aallaavigalugit aalajangerneqartarput. Tamannali aamma isumaqarpoq, isertitatigut siuariaateqarneq suliffittaarnikkut imaluunniit sulinerunikkut tapiissutit taakku annikillinerannik kinguneqartarnera. Akileraarutinut nalinginnaasunut sanilliullugu tamanna isumaqarpoq, isertitatigut siuariaateqarnerup pisorpassuarni aningaasanik atorsinnaasanik qaffaasannginnera. Taamaattumik sunniuteqartumik akileraarusersuisarneq sunniuteqartoq ataatsimoortoq qaffasingaatsiarsinnaasarpoq, ilaannilu 100 pct.-iusinnaalluni. Kisimiittumut marlunnik meeralimmut aningaasat atorsinnaasat aatsaat qaffattarput 93.000 kr.-it missaat sinnerlugit isertitaqarluni sulinermi, taamaannerani aappariinnut marlunnut meeralinnut aappariit katillugit 132.000 kr.-it missaannik isertitalinnut tamanna pisarluni. Taamaattumik akileraarusersuisarneq katitigaasoq 100 pct.-iuvoq. Akileraarusersuinerit kiisalu isumaginninnermi ikiorsiissutinik assigiinngitsunik appaaneq isumaqarput, isertitatigut siuariaateqarnermi aningaasat atorsinnaasat qaffattannginnerinik. Taamaasilluni isumaginninnermi ikiorsiissutit aaqqissuussaanera suliffinnik akissarsiakiffiunerusunik imaluunniit sivikinnerusumik suliffissanik tigusinissamut aningaasaqarnikkut kajumissusilersitsinngilaq. Kisimiittumut meeraqanngitsumut 200.000 kr.-inik isertitalimmut, ass. isertitani 1.000 kr.-inik qaffariaateqarneq aningaasat atorsinnaasat taamaallaat 160 kr.-iinnarmik qaffassavai, akileraarutinik akileereernerup kiisalu tapiissutit aamma isumaginninnikkut tapiissutit appariareernerisa kingorna. Akileraarusersuineq katitigaasoq katillugu 84 pct.-iuvoq, sulinerunermillu iluanaarutissat imaluunniit suliffimmik pitsaanerusumik akilerluagaanerusumillu nassaarnissaq annikitsuaraapput. Kisimiittoq marlunnik meeraqaruni, akileraarusersuineq katitigaasoq appasinnerulaassaaq, 64 pct.-iussalluni, kisiannili tapiissutit ikiorsiissutillu appariartornerat isertitat qaffakkiartorneranni pissapput. Inuppassuit suliffittaarnissamut, sulinerulernissamut imaluunniit suliffik pillugu nuunnissamut aningaasaqarnikkut kajumissaateqanngivittarput imaluunniit annikitsuinnarmik kajumissaateqartarput. Tamanna suliffillit amerlinissaannut akornutaavoq annertooq. Ajornartorsiutit tamakku annikillisarniarlugit politikkikkut oqallinnermi sulinermi ilanngaat imaluunniit sulinermi akissarsiat pillugit siunnersuutinik saqqummiussisoqarnikuuvoq. Aaqqiissutinik taama ittunik eqqussinissamut tunngavilersuisoqarsinnaavoq, kisianni sunniiveqatigiinnermi ajornartorsiutit annikillisarniarlugit isumaginninnikkut ikiorsiissutinik ataatsimut aaqqissuusseqqinnermut ilaasariaqarput. Aaqqiissutit amerlasuut akornanni sunniiveqatigiinneq ajornakusoortoq pineqarpoq, ajornartorsiutinillu atasinnaasumik aaqqiissuteqarnissamut piumasaqaataavoq suliassaqarfimmi ataqatigiissumik aaqqissuusseqqinnissaq. 7
Kapitali 1 Aningaasarsiornikkut pissutsit allanngorarneranni ilimagisat Aningaasaqarnikkut isigalugu 2016-ip pitsaalluinnartup kingorna ukioq 2017 pitsaasuuvoq. Aningaasaqarnikkut qaffariaat akit qaffariarnerat ilanngunnagit 1 pct.-i sinnilaarpaa, 2016-imi 7,7 pct.-inik qaffariartoqareersoq. Aalisarnerup ilaani 2016-imi qaffasittooqqaffiorujussuariarluni 2017-imi kinguariaallattoqarpoq, namminersorlunili kiisalu pisortat atuineranni, kiisalu aningaasaliinerit amerlanerpaartaanni siuariartoqarluni. 2018-imi ineriartorneq annertuseriarpoq 3 pct.-illu missaaniissasoq naatsorsuutigineqarluni. Tamatumunnga pissutaavoq aalisarneruneq, pingaartumik raajanik, aammali namminersorluni atuinerup qaffakkiartornera, aningaasaliinerit amerliartorneri kiisalu aatsitassarsiornerup annertusiartornera. Siuariarnermut ilaavoq suliffissarsiortutut nalunaarsorsimasut malunnartumik ikileriarnerat, taamaasilluni najukkani immikkoortortani amerlasuuni sulisussanik amigaateqartoqarnera, tamatumalu malittaanik aarlerinartoqarpoq, aningaasaliinermik suliniutit kinguaattoornani kiisalu toqqaannartumik akitsortinnagit naammassinissai ajornakusoornerulernissaat. 2019-imittaaq aningaasaqarnermi ineriartornissaq 3 pct.-it missaanniissasoq naatsorsuutigineqarpoq. Aatsitassanik avammut niuernerup ineriartorneq qaffatsissavaa, mittarfiliornerillu pilersaarutaasut ilaat aallartisarneqassasut naatsorsuutigineqarput. Kalaallit Nunaanni aningaasaqarnerup malinnaajunnaartinnissaanut aarlerinaatip imaraa, innersuussutigineqartariaqarnera, mittarfiliornissat ataatsikkut aallartinneqarnatik tulleriiaarneqarnissaat. Periutsip taassuma saniatigut iluaqutissaraa, suliniummit misilittakkat tullianut atorneqarsinnaassammata. Tabeli 1.1 Pilersuinerup oqimaaqatigiissinnera, ukiumut piviusumik siuariarneq pct.-inngorlugu 2016-imi BNP-p ilaa 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Naatsorsuutit Inuinnaat atuinerat 39,0-1,4-1,8 2,3 0,0 3,8 1,2 1,9 2,6 Pisortat atuinerat 42,9 1,0 4,1-0,2-0,4 3,5 0,7 0,6 0,6 Tamakkiisumik aningaasaliinerit katillugit 25,1-38,6-20,9-22,2 16,0 11,1 2,7 5,2 18,9 Nioqqutissanik kiffartuussinernillu avammut niuerneq 39,0-3,9 2,4 11,8-10,5 12,8-2,3 11,0 2,9 Inaarutaasumik atuineq katillugu 145,9-13,9-3,8-1,2-0,3 7,1 0,5 4,3 5,2 Nioqqutissanik kiffartuussinernillu avataanit atuineq 45,9-30,0-6,6-11,5-1,8 6,4-1,7 7,0 9,7 Tunisassiat ataatsimut nalingat 100,0 1,4-1,7 5,3 0,3 7,7 1,2 2,9 3,0 Nass.: 2012-14 kisitsisit inaarutaasut; 2015-16 kisitsisaataagallartut; 2017-19 Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit missingiutaat. Aningaasaqarnerup siuariarnerani kisitsimmi akit qaffakkiartornerat ilaatinneqanngilaq. Paasissutissarsiffik: Naatsorsueqqissaartarfik aamma nammineq naatsorsuinerit Ineriartornerup pitsaasup toqqorsinnaanngilaa, inuussutissarsiornikkut tunngavimmik annikitsumik kiisalu sulisussat appasissumik ilinniagallit pissutigalugit aaqqissuussaanermi ajornartorsiutinik aaqqiivigineqann- 8
gitsunik suli annertuunik peqarnera. Aalisakkat qaleruallillu akiisa pitsaanngitsumik ineriartornerat aningaasaqarnikkut ajornartorsiutinik annertuunik sukkasuumik pilersitsissaaq. Taamattaaq aalisarnermi aalisagaqatigiiaani pingaarnerpaani pisat ikileriarnerat taama sunniuteqassaaq. Aalisarnermi atugaavoq, pisat aamma/imaluunniit akit piffissap ingerlanerani nikerartarnerat. Pisani imaluunniit akini appariartoqarnera aalisarnermi isertitanut annikillisaassaaq, pisortanilu aningaasaqarnermik ilungersunartorsiortitsilluni. Aalisarnerup pisortat aningaasaqarnerannut isumaqarnerujussuat erseqqissarneqarpoq, raajanut, avaleraasartuunut qaleralinnullu akitsuutit 2008-mit suunngigajavissinnarlutik 2017-imi 275 mio. kr.-it missaannut qaffariarsimanerat. Matumunnga aamma ilaapput ingerlatseqatigiiffinnit aamma isertitanit akileraarutit, aalisarnermi akit imaluunniit pisat appariarneranni aamma sunnerneqartussat. Inuussutissarsiutinik amerlanerusunik tunngaveqarneq qularnaarisuussaaq, aalisarnermi nikerarnerit ataatsimut aningaasaqarnermi ineriartornermut sunniuteqarnerpaanissaanik pinngitsoortitsinissamut. Tamannattaaq pigissaarnerunermik aalaakkaanerusumik inerneqassaaq. 1.1. Aalisarneq Aalisarnermi ukiut arlallit ingerlalluartoqarpoq. Qalerallit saarulliillu akii 2015-imi 2010-mut naleqqiullugu 50 pct.-it missaannik qaffasinnerusimapput, raajallu akii marloriaatinngorsimallutik, tak. takussutissiaq 1.1. Naleqqiullugu piffissami tassani atuisunut akit 13 pct.-it missaanni qaffariarsimapput. Akit pitsaasut 2018-ip aallartinnerani allanngoralaartoqarlutik uninngaannarput. Raajat akii 2018-imi qaammatini pingasuni siullerni, qaammatinut pingasunut kingullernut naleqqiullugu qaffasissorujussuusinnarlutik 2017-imi agguaqatigiissillugu annertussusaannut appariarput. Saarulliit akii 2018-ip aallartinnerani qaffarialaarput, qaleraliilli akii annikitsunnguamik apparialaarlutik. Takussutissiaq 1.1 Aalisakat qaleruallillu agguaqatigiissillugu akii Naleqqersuut 2010 = 100 250 200 150 100 50 0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Saarullik Qaleralik Raajat Nass.: 2018-imi qaammatit pingasut siulliit kingullertut nalunaarsorneqarput Paasissutissarsiffik: Naatsorsueqqissaartarfik. 9
Kalaallit Nunaata imartaani 2017-imi annertussutsikkut Kalaallit Nunaanni aalisarneq (sinerissap qanittuani imaluunniit avataani) 2016-imitut annertussuseqangajappoq, qalerallit, raajat aamma saarulliit pisat aalisarnermi nalimut oqimaaqatigiissinneqarpata. Tamatuma ersersippaa raajanik aalisarnerup annertusiartorne-ra, kisiannili saarulliit pingaartumillu qalerallit annertussusaasa appariartornerat, tak. takussutissiaq 1.2. 2016-imi aalisarneq 2015-imut sanilliullugu pitsaalluinnartumik siuariarsimavoq, pisat annertussusaanni 16 pct.-inik minnerunngitsunik siuariartoqarsimalluni. Takussutissiaq 1.2 Kalaallit aalisartut angallatillu kalaallinit pigineqartut Kalaallit Nunaata imartaani pisaat Tons 120.000 100.000 80.000 60.000 40.000 20.000 0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Qaleralik Raajat Saarullik Avaleraasartooq Paasissutissarsiffik: Naatsorsueqqissaartarfik. Ataatsimut aalisarnermi appariaallannerup aappaatigut sinerissap qanittuani aalisarnermi aappatigullu avataasiorluni aalisarnermi ineriartornerit assigiinngilluinnartut imarivai. Qaleralinnik sinerissap qanittuani aalisarneq 2013-imiilli appasinnerpaaffimminut pilluni 14 pct.-imik appariarpoq. 2017-imi qaammatini pingasukkaani tamani aalisarnermi tassani ukiumi siulianit appasinneruvoq, taamaattumik kinguariarneq 2017-imi ukiorlunnerata saniatigut pissutsit allat pisooqataasimassapput. Ilulissani Qagiannguanilu 2017-imi tunisineq 2000-ikkunni appasinnerpaavoq. Sumiiffinnili ataasiakkaani, tunisineq qaffariarpoq, matuma ataani immikkoortumi pingaaruteqarluinnartumi Uummannami, soorlu sumiiffinni qaleralinniarfiusuni nutaani Paamiuni Qaanaamilu siuariartoqarsimasoq. Peqatigitillugu 2017-imi raajanik saarullinnillu tunisinermi annikitsumik appariartoqarsimavoq. 2018-imi ukiup affaani siullermi qaleralinnik raajanillu tunisinermi annertussutsit, piffissami tassani 2017-imit qaffasinnerupput, kisianni 2016-imi ukiup affaani siullermit appasinnerullutik. Aappaatigulli saarullinnik tunisineq appariaqqissimavoq, taamaattumik nangaanartoqarpoq, pisassiissutit politikkikkut aalajangerneqartut aalisarneqarsinnaanersut. Tamanna isigineqassaaq 36.500 tonsinik pisassiissuteqarnermut kiisalu biologit siunnersuutigisaannut 14.000 tonsit missaanniittunut assigiinngissutsimut atatillugu. 2016-imit 2017-imut avataasiorluni aalisarnermi pisat 20 pct.-it missaannik qaffariarput. Siuariarneq Kalaallit Nunaata Kitaani qaleralinnik aalisarnermut tunngavoq, aningaasaqarnikkulli isigalugu Kalaallit Nunaata 10
Kitaani raajarniarluni aalisarneq pingaaruteqarluinnartoq 17 pct-imik qaffariarsimalluni. 2018-imut maannakkuugallartoq avataasiorluni aalisarnermut tunngatillugu qaammatinut pingasunut siullernut kisitsisit paasissutissat kisimik pigineqarput. Raajat pisat 2017-imut sanilliullugu 20 pct-ingajannik qaffasinnerupput. Aalisagaqatigiiaat allat aalisarneqarneri nalinginnaasumik ukiumi qaammatini pingasuni siullerni annikippoq. Raajanik aalisarneq kiisalu avataasiorluni qaleralinnik aalisarneq atasinnaasutut MSC-mik allagartaqarput. Tamatumunnga aamma atuuppoq aningaasaqarnikkut isigalugu pingaaruteqannginnerusumik nipisanniarneq. Avataasiorluni raajanut qaleralinnullu biologit siunnersuutaat pisassiissutillu annertusineqarput, tamatumalu 2018-imi ukiunilu aggersuni aalisarnerni taakkunani pitsaasumik siuariartoqarnissaanut ilimanarsisitsivoq. 2017-imi kalaallit angallataataat Kalaallit Nunaata imartaani raajanik 80.000 tonsit sinnilaarlugit pisaqarput, 2016-imut sanilliullugu 7 pct.-imik qaffariarlutik 2015-imilu kingullermik appasinnerpaaffimmut sanilliullugu 26 pct.-imik qaffariarlutik. Taamaattumik ersarippoq, ukiut raajanik appariartortumik pisaqartarfiit qaangiuttut, 2018-imilu suli siuariartoqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq. Pisassiissutit 100.000 tonsinut inissinneqarput, tamanna Pinngortitaleriffiup siunnersuutaanit 105.000 tonsinit appasinnerulaarpoq. 2016-imi pisassiissutit siunnersuutillu assigiipput 90.000 tonsiullutik. Naalakkersuisut raajanut pisassiissutigisartagaat allanut sanilliullugu biologit siunnersuutaannik malinnittarput, anguniarneqarporli, pisassiissutini nikerarnerit ukiumit ataatsimit aappaanut nikingavallaassanngitsut. Pisassiissutit 2018-imi 25 pct.-it sinnerlugit raajanik pisaqarnissamut qaffaanissamik inissaqartitsivoq, 2017-imi pisarineqartut pisassiissutaasunit annikinnerummata. Pisassiissutit nikerarsinnaanerannik aaqqiissutip imaraa, 2017-imi pisassiissutit pisarineqarsimanngitsut ukiumi matumani pisassiissutit sinnerlugit pisarineqarsinnaammata. Taamaattumik 2018-imi raajanik pisaqarnissami siuariartoqarujussuarsinnaavoq MSC-mik allagartaq ulorianartorsiortinnagu. 2017-imi aamma avataasiorluni aalisarnermi pisani imartani allani Kalaallit Nunaata imartarinngisaani qaffariartoqarpoq, pingaartumik avaleraasartuunik, ammassassuarnik saarullernanillu pisani. 1.2. Takornariaqarneq Ukiuni ikittuni takornariaqarnermi ineriartornermi uninngaannartoqareersoq imaluunniit kinguariartoqareersoq 2017-imi suliassaqarfinni amerlanerpaani siuariartoqarpoq. Ukiuni kingullerni akunnittarfinni unnuisartut amerlassusaat malunnartumik siuariartorsimapput. 2017-imi akunnittarfinni unnuisartut 12 pct.-ingajannik amerleriarput, taakkunani 3,5 pct.-it akunnittarfinni pioreersut 2017-imi aatsaat nalunaarsuisalernerat pissutaavoq. Taamaasilluni ineriartorneq naqqitaq 8 pct.- erpiaavoq. Piffissami ukiuni 10-ni 2005-imit 2014-imut unnuisartut amerlassusaanni ineriartortoqanngilaq, tak. takussutissiaq 1.3. 2016-imi siuariartoqarneranut taamaallaat kalaallit unnuiartortut amerlanerunerat pissutaagaluartoq, 2017-immi ineriartortoqarneranut annertuumik unnuiartortut nunanit allaneersut pissutaapput. Hotelini unnuisartut amerliartornerat kiisalu ilaatigut Nuummi Ilulissanilu mittarfiit tallineqarnissaannut pilersaarutit tunngavigalugit, illoqarfinni taakkunani akunnittarfinni inissat amerlineqarnissaannut pilersaarutit aallartingaatsiareersimapput. 11
2018-imi qaammatini siullerni arfinilinni unnuisut amerlassusaanni siuariartorneq kipisimasutut isikkoqarpoq. Ukiumi siuliani qaammatinut taakkununnga sanilliullugu akunnittarfinni unnuisimasut amerlassusai 6,5 pct.-imik appariarsimapput, unnuilli unnuiffiit amerlassusaanni 1 pct.-imik siuarialaartoqarsimalluni. Umiarsuit takornariartaatit pillugit kisitsisit maanna kukkunersiorneqarput, tassani paasineqarmat, aqqusaartut tamarmik umiarsualivimmut akitsuutinut nalunaarsorneqarsimanngitsut. Kukkunersuinermik naatsorsuutigineqarpoq 2017-imi, ilimanartumillu ukiuni aamma siuliini ilaasut amerlassusaasa kiisalu aqqusaartut amerlassusaasa amerlanerunerannik aaqqiisoqarnissaanik nassataqassasoq. Umiarsuarnik takornariartaatinik takornariartartut ineriartornerat pillugu nalornisoqarnera tunngavigalugu, nalunaarusiami matumani takornariat ineriartornerisa nalilersorneranni kisitsisit ilanngunneqanngillat. Nunarput qimallugu timmisartumut ilaasartut ukiorpaalunni 80.000-it missaanniittuartarsimapput, 2016- imili qaffallutik 90.000-it ataatilaarlugit, 2017-imilu taama qaffasitsigiinnarlutik. 2016-imi qaffaatip ilaanut pissutaavoq attartorluni timmisartornerup annertuseriarnera, tamanna ilimanarpoq Arctic Winter Gamesimut atassuteqartoq. Ilaasut nuna najugaqarfiat naapertorlugu kisitsisit paasissutissat agguataarneri 2015- imi aallartippoq, kisianni ilaasut nunaat paasissutissiissutigineqanngitsut annertuumik nikerarmata, takornariat suminngaanneerneri pillugit kisitsisit paasissutissat iluamik ersarissaasinnaanngillat. Takussutissiaq 1.3 Takornariaqarneq 2003-2017 Inuit amerlassusaat 90.000 80.000 70.000 60.000 50.000 40.000 30.000 20.000 10.000 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Akunnittarfinni unnuisut Kalaallit Nunaanneersut Akunnittarfinni unnuisut nunanit allaneersut Kalaallit Nunaannit avammut timmisartumut ilaasut Nass.: Umiarsuarnik takornariartaatinik takornariaqarneq pillugu kisitsisit paasissutissat kukkunersiorneqarput, taamaattumillu takussutissiami ilanngunneqarnatik. Paasissutissarsiffik: Naatsorsueqqissaartarfik. Naalakkersuisut anguniagaraat takornariaqarnermik inuussutissarsiuteqarfik nukittorsassallugu. Tamanna ilaatigut ersersinneqarpoq upernaami 2016-imi nuna tamakkerlugu takornariaqarnermut immikkoortumut pilersaarummi kiisalu Qaqortumi, Nuummi Ilulissanilu mittarfinnik nutaanik imaluunniit annerusunik sa- 12
naartonissamut, piginnittuunissamut aamma ingerlatsinissamut ingerlatseqatigiiffimmik 100 pct.-imik namminersorlutik oqartussanik pigineqartumik, Kalaallit Airports A/S-imik pilersitsinikkut. Naatsorsuutigineqarnikuugaluarpoq, sanaartorneq 2018-imi aallartinneqarsinnaassasoq, kisiannili politikkikkut oqallinnerit sivitsorneqarput, taamaasilluni maannakkuugallartoq isikkoqarpoq, sanaartornerup aatsaat 2019-ip ingerlanerani siusinnerpaamik aallartissinnaanera. 1.3. Aatsitassarsiorneq Kalaallit Nunaata Kujataani kuultisiorfimmik 2013-imi matusinerup kingorna, ukiorpaalunni Kalaallit Nunaanni aatsitassanik piiaasoqarnikuunngilaq. Tamannali 2017-imi aasakkut allanngorpoq, tassani LNS Greenland Gems nunaqarfiup Qeqertarsuatsiaat eqqaani rubininik piiaaneq aallartimmagu. Nunanut allanut niuerneq pillugu kisitsisini paasissutissani siullermik 2017-imi qaammatini pingasuni kingullerni takutinneqarpoq, avammut niuerutigisanik 3 mio. kr.-init. Avammut niuernermit isertitat 2018-imi ukiunilu aggersuni annertujaamik qaffassasut naatsorsuutigineqarput, massa suliniut killilimmik annertussuseqaraluartoq 30-t missaannik sulisoqarluni. Rubinisiornermi piiaanermi sulisut amerlaqqatipajaavannik sulisoqartumik suliniut, Hudson Greenlands anorthositprojektia Kangerlussuup kangerluaniittoq, 2017-ip ingerlanerani aallartissasoq naatsorsuutigineqaraluarpoq, kinguaattoorlunili, taamaasilluni piiaaneq 2019-imi aatsaat aallartissagunarluni. Thule Air Basep eqqaaniittumi nunaqarfiup matusimasup Moriusap eqqaani ilmenitimik piiaanissamut pilersaarutit aallartingaatsiareerput suliniummik Dundas Ilmenite Titanium Project-imik Blue Jay Titanium Mining Company-p ataaniittumit ingerlatseqatigiiffimmit. Ingerlatseqatigiiffiup sanaartornermik suliat 2018-imi aallartissasut naatsorsuutigai. Ingerlatsinermi suliniummi sulisut inuit 60-100-ssasut naatsorsuutigineqarput. Maniitsup eqqaani North American Nickels-ip misissuinerani siuariartortoqarpoq. Ilaatigut Verdensbanken isumaqarpoq, nikkelimik piiaanissamut nunarsuarmi peqarnera killeqartoq ukiunilu aggersuni akit qaffannissai ilimagalugit. Nikkeli sisammik manngertornersinnaanngitsumik kiisalu batteriinik immeqqissinnaasunik sanaartornermi pingaaruteqarpoq. Ukiuni aggersuni batteriinik piumasaqarneq malunnartumik annertuseriassasoq naatsorsuutigineqarpoq. 2016-imi zinkimik aqerlumillu Citronen Fjordimi Kalaallit Nunaata Avannaani piiaasoqarnissaanut piiaanissamut akuersissummik tunniussisoqarpoq, qularnarporli, piiaaneq aallartinneqassanersoq. Suliniut ingerlanneqarnerani 500-ngajannik sulisoqartussaq pineqarpoq, kisiannili taakkunani ikittuinnaat Kalaallit Nunaanniissasut naatsorsuutigineqarluni. Aatsitassarsiorfik Kalaallit Nunaanni inoqarfinnit tamanit ungasittorujussuussaaq. Kalaallit Nunaata Kujataani aatsitassanik qaqutigoortunik il.il. piiaanissaq siunertaralugu suliniutinik marlunnik aallartitsingaatsiartoqareerpoq. Suliniut ataaseq, Narsamut qanittumiittoq, uranimik pinngitsoorsinnaanngisamik saniatigut piiaasoqassaaq. Aatsitassanik uranimik ilaqartunik avammut niuersinnaanermut piumasaqaatit Naalakkersuisut qallunaallu naalakkersuisuisa akornanni isumaqatigiissutigineqarput. Suliniutit ukiorpassuarni suliarineqarput, suliniutinulli piiaanissamut akuersissutit suli inissinnatik. 13
Aatsitassanik misissuinermut aningaasartuutit ukiorpaalunni appariartorsimapput, 2010-11-p missaani kulbrintimik misissuinermik suliap pingaaruteqarluinnaertup kingorna, tak. takussutissiaq 1.4. Takussutissiaq 1.4 kulbrintinik atortussiassanillu misissuinermut aningaasartuutit, 2003-2017 Mio.kr. 6.000 5.000 4.000 3.000 2.000 1.000 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Nass.: 2004-2014-imut kisitsisit inaarutaasuupput. 2015-2017-imut kisitsisit kisitsisaagallartuupput. Paasissutissarsiffik: Naatsorsueqqissaartarfik. Uuliap akuiagaanngitsup maanna akii pissutigalugit, imaani kulbrintit pillugit misissuinermik suliaqarnerit siuarsarneqarnissaat naatsorsuutigineqanngilaq, Naalakkersuisulli pilersaarutigaat nunami Nuussuarmi qeqertaasami kulbrintimik misissuinissamut soqutiginninnerulersitsinissaq pillugu misissueqqaarnermut aningaasaliinissaq. Aatsitassat arlallit akii ukiualunni qaffasissimapput, ass. zinki, imaluunniit appasissinnarlutik qaffakkiartuaarsimallutik, ass. nikkeli. Uuliap akii aamma arriitsunnguamik qaffakkiartorput. Aatsitassat arlallit akii takussutissiaq 1.5-imi takuneqarsinnaapput. Verdensbanken-ip Commodity Markets Outlook-imini apriili 2018-imeersumi naatsorsuutigaa 2030-p tungaanut nikkelip akia qaffakkiartussasoq, kanngussaap akia aalajaatsuussasoq, kuultip akia arriitsumik appariartussasoq kiisalu zinkip akia sukkanerusumik appariartussasoq. Aatsitassatut qaqutigoortutut taasakkat pillugit kisitsisinik paasissutissanikk taama ittunik peqartoqanngilaq. 14
Takussutissiaq 1.5 Verdensbanken-ip savimernit akiinut naleqqersuutai, 2012-2018 Naleqqersuut, 2010 = 100 170 150 130 110 90 70 50 30 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 savimernit katillugit nikkeli zinki kanngussak kuulti Nass.: Akinut naleqqersuut USD-nngorlugu. Naatsorsuutit kingulliit maaji 2018-imeersuupput. Paasissutissarsiffik: World Bank Commodity Markets Outlook 1.4. Aningaasaliinerit Nalinginnaasumik Namminersorlutik Oqartussat sanaartornermut aningaasaliineri, Sanaartugassanut Iluarsagassanullu Aningaasaateqarfimmit tigusinikkut, ataatsimut sanaartornermut sanaartugassanullu aningaasaliinermi annertuumik ilaasarput. Suliniut akuersissutigineqaraangat, aningaasat Sanaartugassanut Iluarsagassanullu Aningaasaateqarfimmut nuunneqartarput. Tamatuma kingorna aningaasaliineq suliarineqaraangat, aningaasartuutit aningaasaateqarfimmit tigusinikkut akilerneqartarput. Aningaasaliisartut allat takkunneri kiisalu Namminersorlutillu Oqartussat annertunerusumik aningaasaliinerit ingerlatseqatigiiffitsigut ingerlatilernerat ilutigalugit, Sanaartugassanut Iluarsagassanullu Aningaasaateqarfimmit tigusisarnerit isumaqarunnaariartuaarsimapput. 2014-imi tigusinerit taakku nuna tamakkerlugu naatsorsuineq naapertorlugu sanaartornermut sanaartugassanullu aningaasaliinerit 20 pct.-ii sinnilaaginnarlugit, 2011-mi aamma 2012-imi 40 pct.-ingajannut sanilliullugit pipput. Ukiuni kingullerni Sanaartugassanut Iluarsagassanullu Aningaasaateqarfimmit tigusinerit ukiumut 500 mio. kr.-it missaanniipajaartarput, tak. takussutissiaq 1.6. Sanaartornermut sanaartugassanullu aningaasaliinerni nikerarnernuttaaq sanaartortitsisut allat pissutaapput. 2017-imi Nuummi umiarsualivik containereqarfik nutaaq naammassineqarpoq. Taanna ingerlatseqatigiiffimmit namminersorlutik oqartussanit pigineqartumit Sikuki Nuuk Harbour A/S-imit pigineqarpoq, taamaasillunilu katillugit 600 mio. kr.-nit sinnilaarlugit aningaasaliinerit Sanaartugassanut Iluarsagassanullu Aningaasaateqarfimmit aningaasalersorneqarnatik. Aningaasaliinernit pingaarnerpaat ukiuni 2015-imi 2016- imilu aningaasaliissutigineqarpoq, taamaattumik 2017-imi umiarsualiviliornermut aningaasaliinerit ukiunit siuliinit ersarissumik annikinnerulluni. Aappaatigulli naalagaaffiup Nuummi matoqqasumik paarnaarussiviliornera kinguaattoorpoq, aappaagulu aatsaat naammassineqassasoq naatsorsuutigineqarluni. Sanaartortitsisinnaasut suliniutinik aallartitsinissamut ajornakusoortitsinermik oqariartuuteqarput, tamatumalu allallu ersersippaat, sanaartornermik sanaartugassanillu suliassaqarfimmi piginnaasanik atuineq 15
annertusoq. Taamaattumik suliniutinik angisuunik, soorlu mittarfinnik sanaartornissanik aallartisaanissamut maanna pissutsit atuutsillugit aarlerinaataavoq qaleriiaannermik pilersitsinissaq, tamatumalu kinguneranik aningaasartuutit qaffanneri. Mittarfinnut nutaanut imaluuunniit annerusunut KAIR-ip aningaasaliinissaanut kinguartitsinerit, tamatumuuna isigalugu taamaattumik naleqquttuuvoq. Sanaartornissamut aningaasaliinerit taakku annertunerpaartaat suliffeqarfinnit nunanit allaniittunit suliarineqassasut naatsorsuutigineqaraluartoq, suliaqarfinnut taakkununnga qanittuusuni kalaallit suliffeqarfiutaasa sulinerat annertusissasoq naatsorsuutigineqar-poq. Tamannalu aamma mittarfinnut aningaasaliinerit maanna pilersaarutaasumut sanilliullugu tulleriiaarnissaannut tamanna tunngavilersuutaavoq pingaarutilik. MIssingersuummi, tak. tabeli 1.1, 2019-ip ingerlanerani mittarfiliortiternissap aallartinneqarnissaa ilanngullugu naatsorsorneqarpoq. Takussutissiaq 1.6 Sanaartugassanut Iluarsagassanullu Aningaasaateqarfimmit akiliutit, 2012-2018 Mio.kr. 1.200 1.000 800 600 400 200 0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Nass.: Qaammatit 12 ingerlaneranni atuinerit inernerat. Naatsorsuutit kingulliit juni 2018-imeersuupput. Paasissutissarsiffik: Naatsorsueqqissaartarfik Realkreditimik taarsigassarsititsisartut Kalaallit Nunaannut taarsigassarsisitsinerini aallaavigalugit naliliinermi, ukiuni kingullerni Kaalaallit Nunaanni inissianik nammineq pigisanik sanaartornermik suliaqarneq annikitsuinnaavoq, tak. takussutissiaq 1.7. Nammineq inissiaatinut ataatsimut taarsigassiissutit taamaaginnangajapput, taamaalillunilu taarsigassarsisitsinerit nutaat, taarsigassarsiatoqqanik taarsersuinerit annertoqqatigaat. Nammineq inissiaatinik sanaartornermik suliaqarneq 2018-ip 2019-illu ingerlanerini qaffariassasoq naatsorsuutigineqarpoq. 2017-imi TELE Greenlandip immakkut kabeli avannamut Maniitsumut, Sisimiunut Aasiannullu tallivaa, Qeqertarsuullu tunuani sakkortusaaviit pitsanngorsarlugit. Katillugit TELE Greenlandip aningaasaliissutini 2017-imi 300 mio. kr.-init 336 mio. kr.-it missaannik ilavai. 2018-imi Uummannamit Upernavimmut sakkortusaaviit amerlinissaannit pilersaarut naammassineqassasoq naatsorsuutigineqarpoq. Aalisarnerup ingerlalluarnera aalisariutini assigiinngitsuni tamani atortunillu annertunerusumik aningaasaliinernik nassataqarpoq. Tamanna suli nunanut allanut niuernermi naatsorsoqqissaakkani takuneqarsinnaanngilaq, ingerlatanullu sunniuteqassanani, amerlanerimmi avataanit eqqussorneqartuummata. 2018-imi 16
umiarsuaatillit ilaat aalisarnermut kilisaatinik sanarlaanik ilanngussinissaat naatsorsuutigineqarpoq. Tamanna aalisarnermik sunniuteqarluarnerusumik aaqqiinissamut periarfissiivoq, taamaasillunilu siunissami aalisarnermi isertitat annertusinissaannut tapersiissalluni. Kilisaataatillilli ilaasa aningaasaliinissamik pilersaarutitik siunissami aalisarnermut inatsisissap qanoq innerata paasinarsinissaata tungaanut unitsikkallarpaat. Takussutissiaq 1.7 Realkreditimik taarsigassarsisitsisartut Kalaallit Nunaannut taarsigassarsisitsineri Mio. kr. 3.500 3.000 2.500 2.000 1.500 1.000 500 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Katillugit Inissiat nammineq pigisat Nass.: Kisitsisit kingulliit naatsorsorneqarput 2018-imi qaammatit pingasukkaat aappaanni. Paasissutissarsiffik: Naatsorsueqqissaartarfik. 1.5. Atuineq Inuinnaat atuinerat arriitsunnguamik qaffakkiartorpoq. Inuinnaat atuinerisa ilaat niuertarfiit annerit pingasut kaaviaartitaannit erseqqissarneqarsinnaapput, tak. takussutissiaq 1.8. Niuertarfiit kaaviiaartitat 2017- imi 2016-imit 2 pct.-imik qaffasinnerupput, tamanna annertussutsitigut annikitsumik siuariarfiusoq takussutissaavoq. Atuisunut akit 2016-imit 2017-imut 1 pct.-it missaanni qaffappoq. 2018-ip aallartinnerani niuertarfiit kaaviaartitaasa ineriartorneri annertuseriarsimapput. Oqaatigineqassaaq, nunanut allanut amerlanerusunut sanilliullugu inuinnaat atuinerat aningaasarsiornikkut pissutsini ineriartornermut sunniuteqannginnerusarmat, aappaatigut aningaasaliinerit avammullu niuerneq aningaasaqarnikkut nikerarnernut annertunerusumik sunniuteqarlutik. 17
Takussutissiaq 1.8 Niuertarfiit kaaviaartitaannut takussutissiaq, ukiup qanoq ilineranik iluarsisaq, 2010-2018 Naleqqersuut, 2010 = 100 125 120 115 110 105 100 95 90 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Nass.: Kisitsisit kingulliit naatsorsorneqarput 2018-imi qaammatit pingasukkaat aappaanni. Paasissutissarsiffik: Naatsorsueqqissaartarfik. Qamutit motoorillit eqqussat nalingi ukiuni kingullerni qaffariarujussuarput, tak. takussutissiaq 1,9. Tamanna atuinerup isertitallu annertuumik ineriartornerinut takussutissaavoq. Takussutissisaq 1.9 Qamutinik motoorilinnik eqqussuineq Mio. kr. Qamutinik motoorilinnik eqqussuineq 70 60 50 40 30 20 10 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Paasissutissarsiffik: Naatsorsueqqissaartarfik. Naggataatigut 2016-imi 2017-imilu ingerlaavartumik aningaaseriviit inoqutigiinnut taarsigassarsiinerini qaffakkiartuaartoqarpoq, pissuserlu taanna 2018-imi ingerlaannarpoq, tak. takussutissiaq 1.10. Qaammatit pingasukkaat aappaanni inoqutigiinnut taarsigassiinerit ukiumi siulianit 5 pct.-imik qaffasinnerupput. 18
Takussutissiaq 1.10 Aningaaseriviit taarsigassarsiineri Mio. kr. 3.000 2.500 2.000 1.500 1.000 2014 2015 2016 2017 2018 Nass.: Kisitsisit kingulliit naatsorsorneqarput 2018-imi qaammatit pingasukkaat aappaanni. Paasissutissarsiffik: Naatsorsueqqissaartarfik. 1.6. Suliffeqarneq Inoqutigiinnut taarsigassarsisitsinerit Allanut taarsigassarsisitsinerit Qaammammit qaammammut suliffeqarnermik naliliinerit taamaallaat suliffissarsiortutut nalunaarsorsimasut amerlassusaanik naatsorsuinermik tunngaveqarsinnaapput. Kisitsisitigut paasissutissat inunnik, qaammatip ingerlanerani imaluunniit piffissami allami suliffissaaleqinermik ajornartorsiuteqarlutik kommunimut saaffiginnissimasunik naatsorsuinerupput. Kisitsisitigut paasissutissat ilaatigut kommunini allaffissornikkut suleriutsinik sunnerneqartarput, taamaattumillu paasiniarnissai ajornakusoorsinnaallutik. Suliffissarsiortutut nalunaarsorsimasut amerlassusai 2014-imiilli annertuumik appariartorsimapput, tak. Takussutissiaq 1.11. 2017-imili arriinnerusumik. 2018-imi qaammatini arfineq-marlunni siullerni aammaarluni appariarujussuartoqarpoq. Appariartorneq illoqarfinni nunaqarfinnilu pivoq, illoqarfinnili annertunerpaalluni. Appariartorneq matchgruppe 1-imi inunnut tunnganeruvoq, tassa sulilernissamut piareersimasuni. 19
Takussutissiaq 1.11 Suliffissarsiortutut nalunaarsorsimasut Amerlassuseq 5.000 4.500 4.000 3.500 3.000 2.500 2.000 1.500 Jan Feb Mar Apr Maj Jun Jul Aug Sep Okt Nov Dec 2014 2015 2016 2017 2018 Paasissutissarsiffik: Naatsorsueqqissaartarfik. Naatsorsueqqissaartarfik ukiumoortumik 18-64-inik ukiullit aalajangersimasumik najugaqartut akornanni suliffissarsiortut pillugit nalunaarsuivimmi tunngaveqartumik kisitsisinik paasisssutissanik saqqummersitsisarpoq. Kisitsisini paasissutissani ilaanngillat inuit, suliffissaaleqisut akornanni qaammammi tassani isertitaqarlutik sulisimasut suliffissarsiortutut nalunaarsorsimasut. 2016-imi suliffissarsiortut amerlassusai 1.971- iupput, tassani 2016-imi sulisinnaasuni 7,3 pct.-it suliffissarsiorsimallutik, 2015-imi 9,1 pct.-iuvoq 2014-imilu 10,3 pct.-iulluni. Suliffissarsiortutut nalunaarsorsimasut amerlassusai ukiuni kingullerni nalunaarsuivimmik tunngaveqartumi kisitsisinik paasissutissani suliffissaaleqisut agguaqatigiissillugit ineriartornerat malilluinnarsimavaat, tassani suliffissarsiortutut nalunaarsorsimasut qaammammut agguaqatigiissillugit amerlassusai 1.000-ingajannik amerlanerummata 2012-imit 2016-imut ukiuni tamani qaammammut suliffissaaleqisut agguaqatigiissillugit suliffissaaleqisut pillugit kisitsisinit paasissutissanit. Sulisinnaasut allanngunngipajaarsimassasut naatsorsuutigalugu siumut kisitsinermi 2017-imi suliffissaaleqisut 6,7-iussasut 2018-imilu 4,9 procentiussasut naatsorsuutigineqarsinnaavoq. Inuit meeqqat atuarfiata saniatigut ilinniagaqanngitsut akornanni suliffissaaleqineq pingaartumik annertuvoq. 2016-imut nalunaarsuivinni naatsorsuutit takutippaat, eqimattani taakkunani suliffissaaleqisut 11,7 pct.-iusut, inunnilu inuussutissarsiummik ilinniagalinni 3,4 pct.-iulluni kiisalu inunni takinerusumik ilinniagalinni 0,6 pct.-iulluni. Suliffissaaleqineq pingaartumik inunnut meeqqat atuarfiata saniatigut ilinniagaqanngitsuni qaangeruminaassimavoq. Taakku akornanni 2014-imit 2016-imut suliffissaaleqisut 621-nik ikileriarput 27 pct.-iusunik, inunni inuussutissarsiummik ilinniagalinni suliffissaaleqisut 145-nik ikileriarlutik tamanna 38 pct.-iuvoq. Sulisut pillugit kisitsisit paasissutissat nalunaarsuivinnik tunngaveqartut takutippaat, inuit 18-init 64-it akornanni ukiullit suliffeqartut 2,1 pct.-imik qaffariarsimasut, 2016-imi qaammammut agguaqatigiissillugu 20
24.900-it sinnilaarlugit. Suliffissarsiortutut nalunaarsorsimasut aallaavigalugit siumut naatsorsuinermi sulisartut 2017-imi 25.000-it sinnilaarlugit qaffapput, ukioq mannalu 25.500-ngajaassallutik. Sulisartut amerliartornerinut takussutissat ilagaat, suliffeqarfiit akitsuutaat akilerneqartut Nunatta Karsiata Naatsorsuutai naapertorlugit 2016-imi 7,0 pct.-imik qaffariarnerinik kiisalu 2017-imi 4,8 pct.-imik qaffariarnerinik. Suliffeqarfiit akitsuutaat suliffeqarfiup akissarsiartititaasa 0,9 pct.-eraat, ilinniaqqinnissamullu aningaasaliinermut kiisalu inuussutissarsiutinik ilinniakkat pillugit suliassaqarfimmut ingerlasarlutik. Ataatsimut isigalugu kisitsisitigut paasissutissat naleqqersuutillu takutippaat, 2014-imiilli suliffillit amerliartorsimasut suliffissaaleqisullu ikiliartorsimasut. Ineriartorneq tamanna 2018-imi annertuumik ingerlaannarpoq. Suliffissaaleqineq maanna ima appasitsigaaq, aningaasaqarnermik nalinginnaasumik malinnaasinnaajunnaarsitsinissamut aarlerinaat annertulluni. 21