Pohjoinen herkkyys ja kontekstiherkkä poliittinen ekologia Hannu I Heikkinen, Oulun yliopisto Elinvoimainen pohjoinen? Luonnon, kulttuurin ja aluekehityksen poliittinen ekologia Pohjois- Suomessa Ke 18.4, Stage, Tellus Innovation Arena
Lähtökohtia - Aihealue tärkeä teema pohjoismaisessa huippuyksikössä REXSAC Resurssien hyödynnys ja kestävät arktiset yhteisöt - Oulussa monitieteinen ryhmä (kulttuuriantropologia, arkeologia, maantiede ja historia) - Koordinaatio: Ruotsin kuninkaallinen tekninen korkeakoulu, Tukholman yliopisto ja Tukholman ympäristöinstituutti + 14 muuta partneria - www.rexsac.org - Facebook: REXSAC - Resource Extraction and Sustainable Arctic Communities - Twitter: @RexsacArctic Keskeiset kysymykset illalle - Mitä on poliittinen ekologia - Miksi tarvitaan kontekstiherkkää poliittista ekologiaa - Miltä näyttää pohjoismaiden pohjoinen poliittisen ekologian näkökulmasta
Mitä on poliittinen ekologia - Ihmisen ympäristö- ja luontosuhteiden tutkimusta - Perinteiset ja modernit elinkeinot ja luontosuhteet - Poikkitieteellistä tutkimusta - Vaatii yhteistyötä tai ainakin kommunikointia muiden tieteiden kanssa - Kokonaisvaltaista tutkimusta - Esim. terveyttä, taloutta ja sosiaalisia suhteita tarkastellaan samassa yhteydessä (M. Watts 1983 - > 1970-l Saheliin alueella kuivuus oli luonnonilmiö, mutta nälänhätä yhteiskunnan ilmiö) Keskeisiä painotuksia - Valtasuhteiden merkitys ihmisen luontosuhteissa - Useita toimijoita, näkökulmia ja vaatimuksia: joten usein konfliktitutkimusta - Historia: kumuloituvat luontosuhteet, muisti ja useiden toimintojen yhteisvaikutuksen tutkimus Esim. käsite luonnontilainen ymmärretään aina suhteelliseksi LUKEMISTOA Robbins Paul (2004) Political ecology, A Critical introduction. Wiley-Blackwell, US. Biersack & Greenberg (eds.) (2005) Reimagining political ecology. Duke, US. Kallinen, Nygren ja Tammisto (Toim) (2012) Ympäristö ja kulttuuri. Helsingin yliopisto.
Miksi tarvitaan kontekstiherkkää poliittista ekologiaa - Poliittinen ekologia ei ole perustutkimusta - Tutkimusintressi syntyy ajankohtaisen maankäyttö-, resurssi- tai suojeluhankkeen yhteydessä - Lähtökohtaisesti tilanne poliittisesti ja yhteiskunnallisesti motivoitunut - Taustalla usein laajemmat, kuin paikalliset intressit (alue- tai kansantalous, tai EU) - Taustalla usein maapallonlaajuiset ongelmat kuten ilmastonmuutos, biodiversiteettikato, mineraalimarkkinat tai kansainväliset suuryhtiöt ja lainsäädäntö - Ei-poliittista (apolitical) lähestymistapaa ei ole tai - Epäpoliittinen lähestymistapa itsessään on puolen valinta: palvelee valtaapitäviä, konservatiiveja tms. - Usein lähtötilanne historiallisesti kuormittunut: paikalliset muistavat, vaikka hankevastaavat ei - Keskus-periferia -jännitteet muotoutuneet jo historiassa - Globaaleilla diskursseilla ja ns. diskurssikoalitioilla on itsessään valtaa muuttaa maailmaa, puhumattakaan itse konkreettisista ympäristömuutoksista Lukemista Hajer Maarten A. (1997) The Politics of Environmental Discourse: Ecological Modernization and the Policy Process. Oxford University Press.
Miltä näyttää pohjoismaiden pohjoinen poliittisen ekologian näkökulmasta Kolonisaatiohistoria: Lähtökohta ymmärtää saamelaisten asemaa ja nykyisten tilanteiden esihistoriaa. - uudisasutusplakaatit 1673 and 1695. (Lapinkylien kartta oikealla Kehusmaa & Onnela, Suursodankylän historia 1995.) Porolaidunnusreitit ennen rajasulkuja 1852 ja 1888. (Näkkäläjärvi Klemetti 2000 Siiddastallan.)
Inha I.K. 1893 Museoviraston kuva-arkisto (Ervasti [1978] Kuusamon historia 1.) Talonpoikainen pohjoisen historia : esim. Maaselän lapinkylästä suomalainen Kuusamo - Kaskiviljelyekspansio, tervanpoltto, kaukokauppa ja verotus - Väestöjen kulttuurinen ja sosiaalinen sekoittuminen - 1700 luvun aikana suomalaiset omaksui poronhoidon metsälappalaisessa muodossa, josta kehittyi paliskuntajärjestelmä - Toinen maailmansota, evakko ja jälleenrakennus 1939 1945. Tänä päivänä Rukan ja Oulangan kansallispuiston myötä luonto- ja matkailukeskittymä - Juomasuon kansainvälinen kaivoshanke? Kuvat alla Ervasti [1978] Kuusamon historia 1.
Toinen esimerkki, Kolarin Hannukaisen rautakaivoksen uudelleen aukaisu aluekehityksen jatkumossa? Kuva Nordland Resources Ab 2011 Ylläs Ski resort - Rautuvaaran ja Hannukaisen kaivossykli 1962 1989. Kuva Heikkinen 2011 - Nordland Resources AB halusi uudelleen aukaista ja laajentaa avolouhoksen 2005 eteenpäin kunnes vararikko 2014 - Ruotsin sisarkaivos Pajalassa, Kaunisvaara, toimi vuoden ennen vararikkoa. Uudelleen avaus 2018? - Uusi yritys Hannukainen mining Oy jatkanut avausyritystä vuodesta 2015 - Kolari-Muonio alueella intressiristiriita matkailun ja poronhoidon kanssa Äkäslompolo, tourism and reindeer husbandry village?? Ylläsjärvi, tourism village
Saamelaisen poronhoidon sopeutumisen poliittinen ekologia? Kuvat Jokinen (toim.) 2005 Poronhoidon ja suojelun vaikutukset Mallan Luonnonpuistoon. MT 941.)
Entä miten erityisiä Suomen pohjoisen kysymykset on? Kuva Heikkinen 2017 Nautasen historiallinen kuparikaivos, Jällivaara, Ruotsi - Perustettu 1898, vararikko 1910. - Kaivos ja työläiskylä kansallisperintökohde, osittain kunnostettu matkailukohteeksi - Osa kaivoskuiluista vuotaa edelleen kuparia 140-240kg/v.? - New Boliden Ltd. suunnittelee uutta kaivosta naapuriin - Alue on Baste Cearru lapinkylän poronlaidunta Vesi- ja pohjasedimenttinäytteidenottoa REXSAC kenttätöissä syyskuussa 2017. Kuva Heikkinen 2017.
10 Ruotsin pohjoinen ja yhteiskunnan ympäristöhistoria Malmberget, Ruotsi - Kaivostoiminta alkoi 1741-5,590 asukasta 2010 - Koko kaupunki puretaan lopulta ja asukkaat uudelleen sijoitetaan - Liittyy Jällivaaran kaupunkiin, jossa muita kaivoksia ja matkailua. Kuva Heikkinen 2017 Kiiruna, Ruotsi - Perustettu 1898, maailman suurin toimiva maanalainen rautakaivos - Pitkä kaivoshistoria näkyy kaivosmatkailuna - Kaivoksen laajenemisen tieltä siirretään koko keskusta, huolimatta siitä että suojelukohde Kuva Heikkinen 2017
Loppuhuomioita kontekstiherkkyyden tarpeesta - Uudet hankkeet ei sijoitu tyhjään maisemaan, vaan ympäristöhistorian jatkumoon ja paikallinen on yhteydessä ei-paikalliseen (glocalisation) - Luonnontilaisuus on suhteellista ja usein jo itsessään ihmisen luomaa rakennusprojekti - Osa asioista ja historiasta suljetaan ulos, osa sisällytetään, osaa tuetaan ja osa siivotaan näkösältä ja lopulta tietoisuudesta - Tieto historiasta, erityisesti paikallisesta ympäristöhistoriasta, auttaa ymmärtämään ennakkoasenteita ja varovaisuutta, mutta myös toiveikkuutta ja yleensäkin hyväksynnän ja hylkäämisen dynamiikkaa