Rääkkylä IKÄIHMISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE

Rääkkylä IKÄIHMISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Perusturvalautakunta 17.12.2015 Kunnanhallitus?? 2016 1

Sisällys 1 Ikäihmisten perhehoito 3 2 Perhehoidon muodot 3 2.1 Jatkuva perhehoito 3 2.2 Lyhytaikainen perhehoito 3 2.3 Osavuorokautinen perhehoito 3 3 Perhehoitoon hakeminen 4 4 Perhehoitajan ja perhekodin hyväksyminen 4 4.1 Perhehoitaja 4 4.2 Perhekoti 5 4.3 Hoidettavien määrä perhehoidossa 5 5 Perhehoitoa määrittävät asiakirjat 6 5.1 Hoito- ja palvelusuunnitelma 6 5.2 Toimeksiantosopimus 6 5.3 Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen 6 6 Perhehoidon palkkiot ja korvaukset 7 6.1 Hoitopalkkio 7 6.2 Kulukorvaus 7 6.3 Käynnistämiskorvaus 8 7 Perhehoidon keskeytyminen 9 7.1. Perhehoitajan oikeus vapaaseen ja hoitopalkkio vapaan ajalta 9 7.2. Perhehoitajan sairastuminen 10 7.3 Hoidettavasta aiheutuvat perhehoidon keskeytykset 10 8 Perhehoidon tuki ja ohjaus 11 9 Perhehoitajan eläketurva ja vakuutukset 11 9.1 Eläketurva 11 9.2 Vakuutukset 12 10 Yhteistyö 12 11 Salassapito ja vaitiolovelvollisuus 12 12 Perhehoidon asiakasmaksut 12 12.1 Jatkuva perhehoito 13 12.2 Asiakasmaksu asiakkaan poissaolon ajalta 13 12.3 Asiakasmaksu osakuukauden ajalta 13 12.4 Asiakkaan käyttövara 14 12.5 Lyhytaikainen perhehoito 14 12.6 Osavuorokautinen perhehoito 14 12.7 Muuta asiakasmaksuista 14 13 Perhehoidon asiakkaan yksityisvarat ja omaisuusluettelo 15 2

14 Perhehoidossa olevan henkilön edun ja oikeuksien valvonta 15 1 3

Ikäihmisten perhehoito Ikäihmisten perhehoito on yksi osa ikäihmisten palvelujen kokonaisuutta. Perhehoito on sopiva hoitomuoto ikäihmiselle esim. silloin, kun hänen toimintakykyään heikentää muistiin vaikuttava sairaus, iän tuoma hauraus tai turvattomuuden tunne. Perhehoitoa annetaan henkilölle, joiden hoitoa, kasvatusta tai muuta huolenpitoa ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita hyväksi käyttäen, ja jonka ei katsota olevan laitoshuollon tarpeessa. Perhehoito tarjoaa kodinomaista asumista, yksilöllistä hoivaa ja turvallisuutta sekä mahdollisuuden pitempiaikaisiin ihmissuhteisiin. Perhehoidon asiakas on tasavertaisessa asemassa muihin perhekodin jäseniin nähden. Perhehoitoa voidaan toteuttaa myös hoidettavan kotona. 2 Perhehoidon muodot 2.1 Jatkuva perhehoito Jatkuva perhehoito on pitkäaikaista, ympärivuorokautista ja toistaiseksi voimassaolevaa perhehoitoa, joka kestää yli 14 vrk/kk. Jatkuvaa perhehoitoa voidaan tarjota silloin, kun ikäihmisen toimintakyky on alentunut ja hän tarvitsee ympärivuorokautista valvontaa, ohjausta ja hoivaa. 2.2 Lyhytaikainen perhehoito Lyhytaikainen perhehoito on ympärivuorokautista perhehoitoa, joka kestää enintään 14 vrk/kk. Lyhytaikaisen perhehoidon jatkuessa yli 14 vrk/kk, se muuttuu jatkuvaksi perhehoidoksi ja aiemmin tehty sopimus tarkistetaan. Lyhytaikaista perhehoitoa voidaan tarjota esim. omaishoidon vapaan järjestelyissä, perhehoitajan vapaan järjestelyissä tai välimuotoisena palveluna asiakkaan kotiutuessa esimerkiksi laitoshoitojaksolta. 2.3 Osavuorokautinen perhehoito Osavuorokautinen perhehoito on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee perhehoidon palvelua osavuorokautisesti, jolloin hoitoaika on alle 12 h/vrk, joko päivä- tai yöhoitona. Osavuorokautinen perhehoito voi olla jatkuvaa tai tilapäistä, jolloin se on kestoltaan enintään 14 vrk/kk. Perhehoitoa keskeisesti määrittäviä lakeja ja asetuksia ovat: Perhehoitolaki 265/2015 Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) ja -asetus (419/1992) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (723/1992) ja asetus (912/1992) Laki (380/1987) ja asetus (759/1987) vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista Laki (517/1977) ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta (988/1977) 4

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) Tapaturmavakuutuslaki (608/48) Kunnallinen eläkelaki (549/2003) Henkilötietolaki (523/1999) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) 3 Perhehoitoon hakeminen Perhehoidon asiakkaaksi haetaan asumispalvelujen hakemuslomakkeella, joka on noudettavissa kunnantalolta sosiaalitoimistosta, osoite Kinnulantie 1, 82300 Rääkkylä. Lomake on saatavissa myös kotihoidon henkilöstöltä, vuodeosastolta tai Pihlajakodilta. Lomake on myös tulostettavissa kunnan kotisivuilta. Hakemus palautetaan sosiaalitoimistoon Kinnulantie 1, 82300 Rääkkylä. Ennen päätöstä perhehoidon aloittamisesta kartoitetaan asiakkaan hoidon, huolenpidon ja palvelujen tarve. Perhehoidon myöntämisen perusteena on pääasiassa asiakkaan alentunut toimintakyky, jonka arvioinnissa käytetään apuna mm. RaVaindeksiä ja MMSE- muistitestiä. Perhehoito voidaan myöntää myös muista syistä erityistä harkintaa käyttäen. Asiakkaan sijoittaminen perhehoitoon tapahtuu SAS- työryhmässä (Selvitä-Arvioi- Sijoita- työryhmä). Viranhaltijapäätöksen tekee kunnan sosiaalityön viranhaltija. Asiakas saa perhehoidon myöntämisestä kirjallisen päätöksen. Päätöksestä on asianomaisella oikeus esittää oikaisuvaatimus kirjallisena kunnan perusturvalautakunnalle neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen saamisesta. 4 Perhehoitajan ja perhekodin hyväksyminen 4.1 Perhehoitaja Perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka kunnan kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa perhehoitolain (263/2015) mukaista perhehoitoa omassa kodissaan tai perhehoidettavan kotona. Kunta voi hyväksyä perhehoitajaksi henkilön, joka koulutuksensa, kokemuksensa ja/tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Perhehoitajuudesta kiinnostuneille on annettava riittävästi tietoa ja tukea ennen perhehoitajaksi ryhtymistä ja järjestettävä tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus. Perhehoitajana voi toimia henkilö, joka on saanut perhehoidon ennakkovalmennuksen ja hänellä on tehtävän vaatimat valmiudet ja voimavarat. Pitkäaikaisen perhehoidon perhehoitajalta pyydetään tarvittaessa lääkärinlausunto terveydentilasta. Perhehoitajana voi toimia sekä parisuhteessa elävä tai yksinasuva henkilö. Perheenjäsenten ihmissuhteet on oltava kunnossa ja perheen talouden vakaa. Perheen on oltava yhteistyökykyinen. Yhteistyötoimijoita ovat: perhehoidettavan lähiomaiset, kotihoito, sosiaalityöntekijät ja muut yhteistyötoimijat. 5

Ikäihmisiä hoitavalla perhehoitajalla tulisi olla seuraavanlaiset valmiudet: pitää huolta ikääntyvän hyvinvoinnista auttaa ja tukea ikääntyvää hänen omien voimavarojensa hyödyntämisessä ja toimintakyvyn ylläpitämisessä mahdollistaa ja tukea ikääntyvän ja hänen läheistensä yhteydenpitoa tehdä yhteistyötä ikääntyvän asioissa sitoutua perhehoitajan tehtävään 4.2 Perhekoti Toimeksiantosopimussuhteisen perhekodin hyväksyvät sosiaalitoimen viranhaltijat. perhekodin tulee olla rakenteeltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan turvallinen sekä perhehoitoon sopiva perhekoti on kodikas, viihtyisä ja ilmapiiriltään myönteinen perhehoitaja vastaa perhekodin turvallisuudesta perhekodin turvallisuutta koskevissa asioissa toimitaan yhteistyössä Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa Perhehoitaja vastaa perhekodin turvallisuudesta myös poikkeusolojen aikana ja hän on velvollinen tekemään paloviranomaisten ja perhehoidon yhteyshenkilön esittämät mahdolliset turvallisuuteen liittyvät korjaustoimenpiteet välittömästi. Perhehoidossa olevalla henkilöllä on perhekodissa mahdollisuus yksityisyyteen: jatkuvan perhehoidon asiakkaalle on pääsääntöisesti varattu oma huone asiakkaalla on mahdollisuus kalustaa ja sisustaa oma huoneensa asiakkaalla on käytössään kaikki kodin yhteiset tilat perhehoidossa olevalla henkilöllä on perhekodissa tasa-arvoinen asema muiden perheenjäsenten kanssa. 4.3 Hoidettavien määrä perhehoidossa Perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää (4) henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan lukien. Erityisistä syistä voidaan samanaikaisesti hoidettavien henkilöiden enimmäismäärästä poiketa. Erityisenä tilanteena pidetään tilannetta, jos kyse on hoidon antamisesta perhehoitoon tuleville sisaruksille tai muille saman perheen jäsenille (esim. avo- tai aviopari). Enimmäismäärästä voidaan poiketa myös, jos hoidossa on samanaikaisesti vain täysi-ikäisiä henkilöitä ja heidän toimintakykynsä ja keskinäinen kanssakäymisensä mahdollistavat ylityksen (Perhehoitolaki 9). Toimeksiantosopimussuhteisessa perhehoidossa voidaan hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää (7) henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi perhekodissa asuvaa henkilöä. 6

7

5 Perhehoitoa määrittävät asiakirjat 5.1 Hoito- ja palvelusuunnitelma Jokaiselle perhehoidon asiakkaalle tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma, jota arvioidaan ja päivitetään tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Hoitoja palvelusuunnitelma tarkistetaan yhteistyössä asiakkaan ja hänen lähiomaistensa, perhehoitajan ja muiden asiakkaan hoitoon osallistuvien henkilöiden kanssa. 5.2 Toimeksiantosopimus Toimeksiantosopimus on asiakirja, jossa perhehoitaja ja kunta sopivat hoitosuhteeseen liittyvät molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet. Toimeksiantosopimus tehdään jokaisesta perhehoitoon sijoitetusta asiakkaasta erikseen ja se tehdään aina ennen perhehoitoon tulevan henkilön muuttoa perheeseen. Sopimus tehdään yhteisessä sopimusneuvottelussa ja sen allekirjoittavat perhehoitajat ja kunnan vastuullinen viranhaltija. Sopimus tarkastetaan tilanteen muuttuessa ja sitä ei voi muuttaa yksipuolisesti. Tarkastamisesta käydään neuvottelu, kun toinen osapuoli sitä vaatii. Toimeksiantosopimus tehdään toistaiseksi voimassa olevaksi (pitkäaikainen perhehoito) tai määräajaksi (lyhytaikainen tai osavuorokautinen perhehoito) sovitusta päivästä alkaen. Toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain (2001/55) 1 luvun 1 :ssä tarkoitetussa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan. Perhehoitajalain 10 :n mukaan Perhehoitajan ja kunnan tai kuntayhtymän välisessä toimeksiantosopimuksessa tulee sopia: 1) perhehoitajalle maksettavan palkkion määrästä ja suorittamisesta 2) perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sekä perhehoidossa olevan kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksamisesta 3) perhehoidossa olevan yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta 4) hoidon arvioidusta kestosta 5) perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta sekä palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta 6) perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta 7) toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta 8) tarvittaessa muista perhekotia ja perhehoitoa koskevista seikoista 9) yhteistyöstä kunnan ja perhehoitajan kesken 5.3 Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen Toimeksiantosopimus voidaan irtisanoa päättymään irtisanomisesta seuraavan kahden kuukauden kuluttua, ellei toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu. (Perhehoitolaki, 12 ). 8

Jos perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaavan toimijan tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. 6 Perhehoidon palkkiot ja korvaukset 6.1 Hoitopalkkio Perhehoitolain (263/2015), 16 :n mukaisen hoitopalkkion vähimmäismäärä on perhehoidossa olevaa henkilöä kohden 691,25 e kalenterikuukaudessa 1.1.2016 lukien. Kunta voi maksaa vähimmäismäärää suurempia hoitopalkkioita. Hoitopalkkion suuruus määritellään toimeksiantosopimuksessa. Hoitopalkkion määrä tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/06) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Perhehoidosta maksettavan palkkion määrä perustuu kunkin hoidossa olevan henkilön hoitoon käytettävään aikaan ja hoidon vaativuuteen ja sitovuuteen. Lisäksi huomioidaan, edellyttääkö työ perhehoitajalta erityisiä valmiuksia, kokemuksia, asiantuntemusta tai ammattikoulutusta. Ikäihmisten hoidon vaativuus arvioidaan yksilöllisesti käyttäen apuna kunnassa käytössä olevia toimintakyvyn mittareita, kuten RaVa. Hoitopalkkio on verotettavaa tuloa ja se kartuttaa eläkettä. Hoitopalkkiot vuonna 2016 Lyhytaikaisen perhehoidon hoitopalkkio 47 /vrk/henkilö. Pitkäaikaisen perhehoidon hoitopalkkio 900 /kk/ henkilö. Osavuorokautisen perhehoidon hoitopalkkio 35 /vrk/ henkilö (kesto vähintään 8 ja korkeintaan 12 tuntia). Hoidettavan kotona tapahtuvan perhehoidon hoitopalkkio 70 /vrk /henkilö. Perhehoitajan vapaan ajaksi kunnan järjestäessä perhehoitajan kotiin sijaisen hoitopalkkio on 50 /vrk /henkilö. Viranhaltija voi erityisharkinnalla korottaa hoitopalkkiota. Esimerkiksi tilanteessa, jossa perhehoidon katsotaan korvaavan tehostettua hoitoa. 6.2 Kulukorvaus Perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista todellisista kustannuksista maksaa kunta perhehoitajalle kulukorvausta. Perhehoitolaki (2015) 17 9

oikeuttaa perhehoitajan saamaan vähintään laissa määritellyn minimi kulukorvauksen, joka on 1.1.2016 lukien 409,59 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kuukaudessa. Kulukorvauksen määrää tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin vuosimuutoksen mukaisesti. Kulukorvauksen perusteena käytetään perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvia todellisia kustannuksia, joita aiheutuu muun muassa asumisesta, ravinnosta, henkilökohtaisista tarpeista, kotona tapahtuvasta virkistys- ja harrastustoiminnasta tai muista jatkuvaluonteisesta menosta. Korvaus sisältää myös tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata. Erityisistä tarpeista aiheutuvista muista kuluista voidaan sopia perhehoitajan kanssa erillisen sopimuksen mukaisesti. Kulukorvaus on perhehoitajalle verotettavaa tuloa. Perhehoitaja voi verotuksessa ilmoittaa saamansa kulukorvaukset verovähennyskelpoisena tulonhankkimiskuluna. Kustannuskorvaus kannattaa huomioida perhehoitajan verokortissa ja hakea pidätysprosentti etukäteen vuoden vaihtuessa. Kulukorvaukset vuonna 2016 Lyhytaikaisen perhehoidon kulukorvaus 25 /vrk /henkilö. Pitkäaikaisen perhehoidon kulukorvaus 600 /kk /henkilö Osavuorokautisen perhehoidon kulukorvaus 18 /vrk/henkilö. Perhehoidon hoitopalkkiot ja kulukorvaukset henkilöä kohden HOITOPALKKIO KULUKORVAUS Pitkäaikainen perhehoito 900 / kk 600 / kk Lyhytaikainen perhehoito 47 / vrk 25 /vrk Osavuorokautinen perhehoito 35 /vrk 18 / vrk Hoidettavan kotona perhehoito 70 /vrk - Perhehoitajan kotona sijaisen palkkio 50 /vrk - Matkakorvaus vuonna 2016 Perhehoitajalle maksetaan matkakorvausta 0,20 euroa/kilometri perhehoidettavan kuljetuksiin liittyvistä matkoista. 10

6.3 Käynnistämiskorvaus Perhehoitajalain 3 mukaan perhehoitajalle maksetaan korvausta perhehoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista. Vuonna 2016 käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on 2908,85 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti. Käynnistämiskorvaus kattaa hoidon käynnistämisestä aiheutuvat tarpeelliset ja välttämättömät kustannukset. Enimmäismäärään saakka voidaan asiakaskohtaisesti korvata hoidon käynnistymisestä aiheutuvia kodin irtaimistohankintoja, mahdollisista kodin muutostöistä aiheutuvia kustannuksia sekä lisäksi alkuvaiheen vaate- ja muita perushankintoja. Perhehoitaja laatii luettelon asiakkaan tarvitsemista tarvikkeista ja kodissa tehtävistä muutostöistä, minkä pohjalta arvioidaan ja päätetään käynnistämiskorvauksen suuruus. Jos toimeksiantosopimus päättyy lyhyehkön ajan kuluessa, asiakas siirtyy pois perhehoidosta tai perhehoito päättyy muusta syystä, voidaan osa käynnistämiskorvauksesta periä takaisin. Tarvikkeiden ja muutostöiden poistoaika on 4 vuotta siten, että kunakin vuonna poistuu neljäsosa (25 %) hankinnan arvosta. Mikäli perhehoito lakkaa lyhyemmän ajan kuluessa, voidaan sopia jäljellä olevan osan takaisinmaksusta (esim. pyytää perhehoitajalta ostotarjous) tai välineiden luovuttamisesta kunnalle. Näihin hankintoihin eivät kuulu kulutustavarat, joiden käyttöikä on 3 5 vuotta. 7 Perhehoidon keskeytyminen 7.1. Perhehoitajan oikeus vapaaseen ja hoitopalkkio vapaan ajalta Perhehoitajalle järjestetään mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on kolme arkipäivää kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jonka aikana hän on toiminut perhehoitajana toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vuorokautta, ellei toimeksiantosopimuksessa ole sovittu toisin. Perhehoidossa olevien henkilöiden määrä ei vaikuta vapaan kertymiseen. Perhehoitajan loman ajaksi sijaishoito voidaan järjestää siten, että sijaishoitaja tulee perhehoitajan kotiin, hoidettava menee lyhytaikaisjaksolle toisen perhehoitajan luo tai hoidettava menee kunnan lyhytaikaispaikalle, esimerkiksi vuodeosastolle tai Pihlajakotiin. Vapaan toteuttamiseksi perhehoitajalle voidaan maksaa kuukauden ja viikon hoitopalkkion suuruinen määrä/hoidettava/ kalenterivuosi (ns. 13. kuukauden hoitopalkkio). Perhehoitaja vastaa asiakkaan hoidon järjestämisestä vapaansa aikana. Hoidettavan siirtyessä perhehoitajan vapaan ajaksi kunnan järjestämään varahoitoon, ns. 13. kuukauden hoitopalkkiota ei makseta. Vapaat voi pitää, kun lomaoikeus on kertynyt halutessaan kahdessa tai useammassa jaksossa. Vapaat on kuitenkin pidettävä kuluvan kalenterivuoden aikana, lukuun ottamatta joulukuulta kertynyttä oikeutta vapaaseen, joka voidaan käyttää seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Perhehoitajalla on vastuu siitä, että hän käyttää oikeutensa vapaaseen. Perhehoitajan tulee sopia kotihoidon esimiehen kanssa hyvissä 11

ajoin vapaiden toteuttamisesta, mikäli perhehoidossa oleva henkilö tarvitsee kunnan järjestämää varahoitoa. Mikäli perhehoidossa on useampia asiakkaita, tulee perhehoitajan järjestää vapaa kaikkien asiakkaiden osalta yhtäaikaisesti. Lyhytaikaisesta perhehoidosta kertyvät vapaat on huomioitu hoitopalkkion määrässä. Perustellusta syystä perhehoitajalle voidaan myöntää oikeus henkilökohtaisen vapaan pitämiseen korkeintaan 14 vrk/kalenterivuosi, mikäli asiakkaiden hoito saadaan järjestymään. Lupa oman henkilökohtaisen vapaan käyttämiseen ja sijaisjärjestelyihin on aina sovittava perhehoitajan vastuutyöntekijän kanssa hyvissä ajoissa etukäteen ja sen myöntäminen harkitaan tapauskohtaisesti. Perhehoitajan henkilökohtainen oma vapaa on pyrittävä sijoittamaan jo kertyneen vapaan pitämisen jatkeeksi (asiakasnäkökulma). Oman henkilökohtaisen vapaan ajalta perhehoitajalle ei makseta hoitopalkkiota. Kulukorvaus maksetaan täysimääräisenä, jos sijaishoito tapahtuu perhehoitajan kotona. Jos sijaishoito tapahtuu muualla, kulukorvausta ei makseta, ei edes kiinteiden kulujen kattamiseksi. Hoitopalkkio tältä kuukaudelta lasketaan jakamalla hoitopalkkio kyseisen kuukauden kalenteripäivien määrällä ja kertomalla saatu osamäärä toteutuneiden perhehoitopäivien määrällä. Vapaan alkamis- ja päättymispäivää ei katsota perhehoitopäiväksi eikä hoitopalkkiota tai kulukorvausta makseta näiltä päiviltä. 7.2. Perhehoitajan sairastuminen Perhehoitaja on oikeutettu saamaan Kelan sairauspäivärahaa omavastuuajan (sairastumispäivä + 9 arkipäivää) jälkeen verotettavien tulojensa perusteella laskettavan sairausvakuutuspäivärahan suuruisena (Sairausvakuutuslaki, 1 ). Sairauspäivärahaa haettaessa tarvitaan lääkärintodistus. Perhehoitajan ollessa sairauden vuoksi tilapäisesti kykenemätön hoitamaan tehtäväänsä ja kunnan järjestäessä varahoidon asiakkaille, maksetaan perhehoitajalle täysimääräinen hoitopalkkio ja kulukorvaus sairastumispäivältä ja seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä. Kulukorvauksesta vähennetään 1/3, jos asiakas siirtyy perhekodista muualle hoitoon. Mikäli perhehoitajan sairaus jatkuu pidempään, hoitopalkkiota ei makseta. Kulukorvauksen maksaminen päättyy 30 vrk:n jälkeen. Sairausajan korvausten maksaminen edellyttää, että perhehoitaja on toiminut tehtävässään vähintään yhden kuukauden ajan ennen sairausloman alkamista. Hoidon jatkuessa perhekodissa perhehoitajan vastuulla sairasloman ajan, on perhehoitaja oikeutettu saamaan sairauspäivärahan sekä täysimääräisen hoitopalkkion ja kulukorvauksen jatkuvan perhehoidon asiakkaista. 7.3 Hoidettavasta aiheutuvat perhehoidon keskeytykset Hoidettavan alle 7 vrk yhtäjaksoinen poissaolo perhehoidosta (esim. laitoshoito, vierailu omaisten luona) ei vähennä hoitopalkkiota. Yli 7 vrk yhtäjaksoinen poissaolo vähentää hoitopalkkiota, jolloin alennus lasketaan vuorokausitaksan mukaisesti. Jos jatkuvan perhehoidon keskeytykset ylittävät 30 vrk/kalenterivuosi, ei hoitopalkkiota ylimenevältä ajalta makseta. 12

Asiakkaan alle 7 vrk yhtäjaksoinen poissaolo perhehoidosta ei vähennä kulukorvausta, mutta tämän jälkeen kulukorvauksesta maksetaan 50 % enintään 30 vrk poissaolon ajalta. Kulukorvausta voidaan 30 vrk:n jälkeen maksaa 50 %, mikäli perhehoitaja pitää asiakkaalle huonetta varattuna ja perhehoito jatkuu keskeytyksen jälkeen. Tällöin kuitenkin asiakkaan perhehoitoon paluun ajankohta tulee olla tiedossa. Muussa tapauksessa kulukorvausta ei ylimenevältä ajalta makseta. Tulo- ja lähtöpäivä katsotaan asiakkaan perhehoitopäiväksi. Jos tilapäisen perhehoidon asiakkaan hoito keskeytyy perhehoitajasta aiheutuvasta syystä, hoitopalkkio maksetaan (jos kyseessä 5 vuorokautta pidempi jakso) 3 vrk. Jos toinen henkilö tulee tilalle, niin silloin ei makseta peruuntuneesta paikasta hoitopalkkiota. Lyhytaikaisen tai osavuorokautisen peruuntumisen sattuessa hoitopalkkion suhteen toimitaan seuraavasti: 1) jos perhehoitaja saa tiedon sovitun hoitopäivän tai -jakson peruuntumisesta vähintään 3 vuorokautta (72 tuntia) ennen hoidon alkamista, perhehoitajalle ei makseta hoitopalkkiota eikä kulukorvausta. 2) jos perhehoitaja saa tiedon sovitun hoitopäivän tai -jakson peruuntumisesta alle 3 vuorokautta (72 tuntia) ennen hoidon alkamista, perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus suunnitellun hoitojakson mukaisesti, kuitenkin enintään 3 vuorokaudelta. Jos perhehoitajalle sijoitetaan toinen vastaava asiakas samaksi ajankohdaksi, ei peruutuksesta makseta ylimääräistä. 8 Perhehoidon tuki ja ohjaus Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta vastaa perhehoitajalle annettavasta tarvittavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä perhehoitajaksi aikovalle henkilölle annettavasta ennakkovalmennuksesta. Perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoitajalle nimetään vastuutyöntekijä. Perhehoitajalle on järjestettävä toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää. (Perhehoitolaki, 7, 15.) Kotihoito ja kunnan sosiaalityön viranomainen tekevät perhekotiin ohjaus-, tuki- ja valvontakäyntejä ja pitävät muutenkin yhteyttä perhehoitajaan. Perhehoitajille korvataan pääsääntöisesti yksi enintään kahden päivän koulutus vuodessa, jonka kustannukset jaetaan sijoittajakuntien kesken. Koulutukseen osallistumisesta neuvotellaan perhehoitajan ja kotihoitoa tukevien palvelujen esimiehen kesken. Työnohjausta tarvitessaan perhehoitaja ottaa yhteyttä kotihoidon esimieheen ja neuvottelee työnohjauksen käytännön toteuttamisesta (esim. työnohjaaja, työnohjauksen pituus, käyntitiheys) hänen kanssaan. 9 Perhehoitajan eläketurva ja vakuutukset 9.1 Eläketurva 13

Perhehoitajan eläketurva määräytyy aina peruseläketurvan mukaisesti ja kertyvän eläkkeen suuruus määräytyy hoitopalkkion mukaan. Perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Perhehoitaja voi jäädä 61-vuotiaana osa-aikaeläkkeelle ja 63 68-vuotiaana eläkkeelle. Perhehoitajan tulee tiedottaa perhehoidon kunnan vastuuhenkilölle hyvissä ajoin eläkkeelle siirtymisestä. Asiakkaiden perhehoidon loppumisesta sovitaan yksilöllisesti. 14

9.2 Vakuutukset Perhehoitajalla on lakisääteinen tapaturmavakuutusturva (Työtapaturma- ja ammattitautilaki, Perhehoitolaki 2015). Sijoittava kunta on vakuuttanut perhehoitajat työssä tapahtuvan tapaturman varalta. Perhehoidettavan perhehoitokodissa aiheuttamiin vahinkoihin ei kunnilla ole vakuutusta. Vahingonkorvaus on vahingontekijän ja vahingon kärsijän välinen asia. Vahingon sattuessa asia selvitetään yhdessä perhehoitajan ja kunnan kanssa. On suositeltavaa, että perhehoitaja hankkii laajennetun kotivakuutuksen. 10 Yhteistyö Perhehoitaja toimii yhteistyössä perhehoidossa olevan asiakkaan lähiomaisten, asiakkaan hoitoon osallistuvien viranomaisten ja muiden tarvittavien yhteistyötoimijoiden kanssa. Perhehoitajan tulee pitää kotihoidon esimiestä ajan tasalla perhekodin tilanteesta ja ilmoittaa hänelle: asiakkaan toimintakyvyssä tapahtuvat muutokset asiakkaan poissaolot perhekodista perhehoitajan sairastumiset tai muut esteet perhehoitajana toimimiseen perhehoitajan vapaat ja vapaiden järjestelyt muutokset perhekodissa ja muut mahdolliset perhehoitoon vaikuttavat seikat. Perhehoitajan muistaminen ja etuudet Perhehoitajia muistetaan merkkivuosipäivinä: 50 v ja 60 v sekä eläkkeelle jäädessä. 11 Salassapito ja vaitiolovelvollisuus Perhehoitaja on vaitiolovelvollinen, joten hän ei saa ilmaista sivullisille perhehoidossa olevan henkilön tietoja. Salassa pidettäviä tietoja ei saa käyttää myöskään omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Salassa pidettävistä tiedoista voi sivullisille antaa tietoa hoidettavan nimenomaisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään. Jos hoidettavalla ei ole edellytyksiä arvioida suostumuksensa merkitystä, tietoja voi antaa hänen laillisen edustajansa suostumuksella. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sisältää tarkemmat säädökset salassapidosta ja vaitiolovelvollisuudesta. 12 Perhehoidon asiakasmaksut Perhehoidon asiakasmaksut perustuvat lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Lain 1 :n mukaan kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan 15

periä maksu palvelun käyttäjältä, ellei lailla ole toisin säädetty. Asiakasmaksu voi olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen (2 ). 12.1 Jatkuva perhehoito Jatkuvassa perhehoidossa noudatetaan pitkäaikaisen laitoshoidon asiakasmaksua. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 7 c, asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 19 ). Jatkuvan perhehoidon henkilöltä perittävä kuukausimaksu määräytyy hänen maksukykynsä mukaan ja voi olla enintään 85 % henkilön nettokuukausituloista. Jos jatkuvassa perhehoidossa oleva on välittömästi ennen perhehoidon alkamista elänyt yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa ja hänen kuukausitulonsa ovat suuremmat kuin puolison kuukausitulot, maksu määräytyy puolisojen yhteenlaskettujen kuukausitulojen perusteella. Perhehoidossa olevalta perittävä maksu voi tällöin olla enintään 42,5 % edellä mainituin perustein yhteenlasketuista nettokuukausituloista. Jos jatkuvassa perhehoidossa olevan asiakkaan puoliso on myös jatkuvassa perhehoidossa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa, peritään perhehoidon asiakkaalta asiakasmaksua hänen maksukykynsä mukaan kuitenkin enintään 85 % nettokuukausituloista. Jatkuvaan perhehoitoon tulopäivä ja perhehoidosta lähtöpäivä katsotaan perhehoitopäiviksi. Jos henkilö siirtyy perhehoidosta suoraan laitoshoitoon, ei perhehoidon asiakasmaksua siirtopäivältä peritä. Jatkuvassa perhehoidossa olevan henkilön reseptilääkkeiden omavastuuosuuden korvaa kunta. Kunta sopii laskutuksesta apteekin kanssa. 12.2 Asiakasmaksu asiakkaan poissaolon ajalta Perhehoidon keskeytyessä yhtäjaksoisesti yli viideksi päiväksi, ei kuukausimaksua peritä viisi päivää ylittävältä ajalta. Yhtäjaksoisuuteen ei vaikuta se, osuuko keskeytys samaan kalenterikuukauteen. Jos keskeytys kestää yhtäjaksoisesti koko kuukauden (30 vrk), maksua ei keskeytysajalta peritä lainkaan. Jos perhehoito keskeytyy laitoshoidon, laitoskuntoutuksen tai palveluasumisen vuoksi, ei maksua peritä myöskään viiden päivän ajalta. Kun jatkuva perhehoito keskeytyy hoidettavan poissaolon vuoksi yli viideksi päiväksi ja maksu peritään viideltä omavastuupäivältä, määräytyy maksu tältä keskeytyneeltä kuukaudelta seuraavasti: perhehoidon asiakasmaksu x (toteutuneet perhehoidon päivät + ko. kuukauden omavastuupäivät) ko. kuukauden kalenteripäivät. Perhehoidosta lähtöpäivä ja perhehoitoon tulopäivä katsotaan perhehoitopäiviksi. Jos henkilö siirtyy perhehoidosta suoraan laitoshoitoon, ei lähtöpäivää lasketa mukaan toteutuneisiin perhehoidon päiviin. 16

12.3 Asiakasmaksu osakuukauden ajalta Kun jatkuva perhehoito alkaa tai päättyy kesken kalenterikuukauden, määräytyy maksu tältä osakuukaudelta seuraavasti: perhehoidon asiakasmaksu x toteutuneet perhehoidon päivät ko. kuukauden kalenteripäivät. Perhehoitoon tulopäivä ja perhehoidosta lähtöpäivä katsotaan perhehoitopäiviksi. Jos asiakas siirtyy perhehoidosta suoraan laitoshoitoon, ei lähtöpäivää lasketa mukaan toteutuneisiin perhehoidon päiviin. 12.4 Asiakkaan käyttövara Perhehoidossa olevan asiakkaan vähimmäiskäyttövaran suuruudesta säädetään laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (7 c ). Perhehoidon asiakasmaksu voidaan määrätä enintään sen suuruiseksi, että hoitoa saavan henkilökohtaiseen käyttöön jää kuukausittain vähintään 110 euroa. Käyttövara on tarkoitettu asiakkaan henkilökohtaiseen käyttöön asiakkaan toiveiden ja mieltymysten mukaan. Varojen käytöstä ja käyttöä koskevista periaatteista perhehoitajan tulee sopia asiakkaan, asiakkaan edunvalvoja tai asioiden hoitajana toimivan henkilön kanssa. 12.5 Lyhytaikainen perhehoito Lyhytaikaisen perhehoidon asiakasmaksujen osalta noudatetaan kunnan lyhytaikaisen palveluasumisen asiakasmaksutaksaa 49,50 / vrk. Lyhytaikaisesta perhehoidosta asiakasmaksu peritään toteutuneilta perhehoidon käyttöpäiviltä. Mikäli lyhytaikaista perhehoitoa järjestetään omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi, on asiakasmaksu 11,50 /pv. Perhehoitoon tulopäivä ja perhehoidosta lähtöpäivä katsotaan perhehoitopäiviksi. Jos asiakas siirtyy perhehoidosta suoraan laitoshoitoon, ei perhehoidon asiakasmaksua lähtöpäivältä peritä. 12.6 Osavuorokautinen perhehoito Osavuorokautisen perhehoidon asiakasmaksu perustuu asetukseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (13 ), jolloin maksu on jatkuvassa ja lyhytaikaisessa osavuorokautisessa perhehoidossa 22,80 /vrk. Mikäli lyhytaikaista perhehoitoa järjestetään omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi, on asiakasmaksu 11,50 /pv. Osavuorokautiseen perhehoitoon tulopäivä ja perhehoidosta lähtöpäivä katsotaan perhehoitopäiviksi. Jos asiakas siirtyy osavuorokautisen perhehoidosta suoraan laitoshoitoon, ei perhehoidon asiakasmaksua lähtöpäivältä peritä. 17

12.7 Muuta asiakasmaksuista Perhehoidossa oleva asiakas maksaa terveydenhuoltomenonsa (mm. sairaalahoito, kuntoutus, ambulanssikyydit) itse. Mikäli asiakkaalla ei ole varallisuutta lääkkeiden, silmälasien, piilolinssien tai proteesien hankintaan sekä muihin ei-tavanomaisiin terveydenhuoltomenoihin, asiakkaan on tarvittaessa mahdollista hakea toimeentulotukea. Perhehoidossa olevalta asiakkaalta ei peritä päällekkäin muita avohoidon palvelumaksuja, kuten kotihoidon maksua tai päivätoiminnan maksua. 13 Perhehoidon asiakkaan yksityisvarat ja omaisuusluettelo Perhehoidon asiakkaan varoista huolehtiminen kuuluu asiakkaalle itselleen, hänen edunvalvojalleen tai asioiden hoitajana toimivalle henkilölle. Jos asiakkaalla on edunvalvoja, tulee perhehoitajan neuvotella asiakkaan varojen käyttöä koskevista periaatteista edunvalvojan kanssa. Jatkuvan perhehoidon asiakkaan perhehoitokodissa olevasta kiinteästä omaisuudesta on pidettävä omaisuusluetteloa. Omaisuusluettelo laaditaan perhehoidon alkaessa ja perhehoitaja päivittää omaisuusluetteloa yhdessä edunvalvojan kanssa. 14 Perhehoidossa olevan henkilön edun ja oikeuksien valvonta Perhehoidossa olevalle henkilölle haetaan tarvittaessa edunvalvojaa, mikäli henkilö ei kykene itse huolehtimaan itsestään ja valvomaan etujaan. Perhehoitaja ei voi toimia perhehoidettavan edunvalvojana tai yksityisvarojen hoitajana. Jos asiakas on tyytymätön perhehoidossa saamaansa palveluun tai kohteluun, hän voi kääntyä asiassa sosiaaliasiamiehen puoleen. Sosiaalisasiamiehenä toimii Leena Viinisalo-Heiskanen, jonka yhteystiedot ovat: Puh: (013) 337 4215 ma - pe klo 9-11.30. Sähköposti: leena.viinisalo-heiskanen@jns.fi Osoite: Joensuun kaupunki, Torikatu 18 A, 3krs, 80100 JOENSUU. 18