Brasilia Kesäkuu 2010
2 (54) Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 5 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 6 Liiketoiminta... 6 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 6 Potentiaalisia toimialoja... 7 Myynti ja markkinointi... 8 Rahoitus ja takuut... 10 Talous... 12 Makrotalous... 12 Bruttokansantuote... 12 Inflaatio... 13 Vaihtotase... 13 Talouspolitiikka... 13 Työvoima... 14 Ulkomaankauppa... 15 Kokonaiskauppa... 15 Ulkomaankaupan rakenne... 15 Kauppapolitiikka... 16 Kauppa Suomen kanssa... 17 Suomen vienti... 18 Suomen tuonti... 19 Ulkomaiset investoinnit... 20 Suomalaiset investoinnit... 20 Rakentaminen, logistiikka, koneiden ja laitteiden valmistus... 22 Rakentaminen... 22 Logistiikka... 23 Koneiden valmistus... 24 Energia- ympäristö- ja metsäsektori... 27 Energia... 27
3 (54) Primäärienergia... 27 Sähkö... 31 Energianhankinta ja -tuonti... 32 Ympäristösektori... 32 Jätehuolto... 32 Vesi- ja jätevesihuolto... 34 Metsäsektori... 35 Life Sciences ja elintarvikesektori... 37 Terveydenhoitopalvelut... 37 Terveydenhoidon teknologia (lääkintälaitteet)... 38 Bioteknologia ja lääkkeet... 39 Maatalous- ja elintarvikesektori... 40 Tieto- ja viestintätekniikka... 42 Verkot ja laitteet... 42 Ohjelmistot... 43 Tietotekniset palvelut... 43 Digitaalinen media... 43 Palvelusektori... 45 Kauppa... 45 Matkailu... 46 Rahoitustoiminta... 47 Arvopaperipörssi... 48 Vakuutustoiminta... 48 Tapakulttuuri... 49 Linkkejä... 53
4 (54) Maaprofiili Maa ja väestö Kokonaispinta-ala: 8,56 milj. km2 Luonnonvarat: vesivoima, raakaöljy, rautamalmi, bauksiitti, kulta, mangaani, nikkeli, fosfaatti, platina, tina, uraani, metsät Rajanaapurit: Argentiina (1 224 km), Bolivia (3 400 km), Kolumbia (1 643 km), Ranskalainen Guyana (673 km), Guyana (1 119 km), Paraguay (1 290 km), Peru (1 560 km), Surinam (597 km), Uruguay (985 km) ja Venezuela (2 200 km) Aika: Brasilia jakautuu neljään aikavyöhykkeeseen; aikaero esim. pääkaupunki Brasíliassa on Suomen talviaikaan -5, kesäisin -6 tuntia. Asukasluku: 201,1 miljoonaa (arvio 2010) Pääkaupunki: Brasília (2,4 milj.) Suurimmat kaupungit: São Paulo (11 milj.), Rio de Janeiro (6,1 milj.), Salvador (2,7 milj.), Fortaleza (2,4 milj.) ja Belo Horizonte (2,4 milj.) Väestönkasvu: 1,166 prosenttia (arvio 2010)
5 (54) Syntyvyys: 18,11 / 1000 (arvio 2010) Kuolleisuus: 6,35 / 1000 (arvio 2010) Elinajanodote: 72,26 vuotta (arvio 2010) Virallinen kieli: portugali Uskonto: roomalaiskatolisia (virallisesti) 74 prosenttia väestöstä, protestantteja 15 prosenttia Etniset ryhmät: eurooppalaisperäisiä 55 prosenttia, mulatteja 38 prosenttia, mustia 6 prosenttia, muita (japanilaisia, arabeja, intiaaneja) 1 prosentti Infrastruktuuri Suuntanumero: +55 (suurimpien kaupunkien suuntanumerot: Brasília 61, São Paulo 11, Rio de Janeiro 21) Matkapuhelinstandardi: GSM1800 toimii osassa maata, ainakin suurimmissa kaupungeissa Sähköverkko: 110/220V, 60 Hz. Bahia, Paraná, Rio de Janeiro, São Paulo ja Minas Gerais osavaltioissa 127V (tosin 220V voi löytyä joistakin hotelleista). Muilla alueilla vain 220V. Pistorasiassa on usein litteän- ja pyöreän navan yhdistelmä joihin sopivat molemmat pistokkeet. Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 17,7 prosenttia (arvio 2008) Matkapuhelintiheys: 65,1 prosenttia (arvio 2008) Tietokoneita 100 asukasta kohti: 26,5 (arvio 2008) Internet-yhteyksiä 10 000 asukasta kohti: 500 (arvio 2008); niistä n. 70 prosenttia laajakaistayhteyksiä Internetin käyttäjiä: 36 miljoonaa; 19 prosenttia väestöstä (arvio 2008) Tieverkosto: 1 751 868 km Rautatieverkosto: 28 857 km (2009) Lentokenttiä: 4 000 (2009) Tärkeitä satamia: Gebig, Itaqui, Rio de Janeiro, Rio Grande, São Sebastião, Santos, Sepetiba Terminal, Tubarão, Vitória Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: República Federativa do Brasil (Brasilian liittotasavalta) Maatunnus: BR Valtiomuoto: liittotasavalta Valtion päämies: vuodesta 2003 presidentti Luiz Inácio Lula da Silva, jonka toinen kausi alkoi 1.1.2007. Lula on Brasilian ensimmäinen työläistaustainen presidentti. Pääministeri: presidentti johtaa myös hallituksen työskentelyä Tärkeimmät puolueet: kongressin tärkeimmät puolueet ovat Brasilian demokraattisen liikkeen puolue (PMDB; keskusta), Brasilian sosiaalidemokraattinen puolue (PSDB), Brasilian työväenpuolue (PT; presidentti Lulan oma puolue) ja Liberaalisen
6 (54) rintaman puolue (DFL). Kokoomushallituksessa on Lulan Työväenpuolueen lisäksi useita vasemmistolaisia pienpuolueita. Seuraavat vaalit: presidentin- ja kongressivaalit 2010 Alue- ja paikallishallinto: 26 osavaltiota ja yksi liittovaltion keskus Merkittäviä vuosilukuja: 1822 (itsenäisyys Portugalin alaisuudesta), 1988 (perustuslaki) Kansallispäivä: 7. syyskuuta (vuoden 1822 itsenäisyyden kunniaksi) Talouden avaintiedot Rahayksikkö: 1 real (BRL) = 100 centavos Valuuttakurssi: 1 USD = 1,80 BRL (arvio vuoden 2010 keskikurssiksi) Bruttokansantuote: käyvin hinnoin 1 908 mrd. USD, ostovoimapariteetilla 2 170 mrd USD (arvio 2010) Bruttokansantuote henkeä kohden: käyvin hinnoin 9 690 USD, ostovoimapariteetilla 11,020 USD (arvio 2010) Inflaatio: 5,5 prosenttia (arvio 2010); ennuste vuodelle 2011 4,7 prosenttia Tärkeimmät teollisuuden alat: petrokemia, moottoriajoneuvot ja niiden osat, teräs, tekstiilit, sementti, puutavara, rautamalmi, tina, koneet ja laitteet Päävientituotteet: ajoneuvot ja niiden osat, metallurgian tuotteet, soijapavut, viljat ja ruokaöljyt, kemikaalit, kengät Päätuontituotteet: koneet ja elektroniset laitteet, kemikaalit, öljy, ajoneuvot Tärkeimmät kauppakumppanit: Yhdysvallat, Argentiina, Kiina ja Saksa Verotus: yritysvero 34 prosenttia, ALV 7 25 prosenttia (keskimääräinen taso 17 prosenttia), luksustuotteiden osalta jopa yli 300 prosenttia, palkkavero 15 27,5 prosenttia. Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet n Brasilian toimiston mukaan Brasilian markkinoiden positiivisia piirteitä ovat: Maailman viidenneksi suurin maa ja kymmenenneksi suurin talous on markkinaalue täynnä mahdollisuuksia. Brasiliassa on länsimainen businesskulttuuri ja moderni infrastruktuuri. Yritysten johto on yleensä erittäin ammattitaitoista ja puhuu englantia. Paine valmistautua Amerikan ja/tai EU-Mercosur (esp. Mercado Común del Sur, portugaliksi Mercado Comun do Sul) vapaakauppa-alueen tuloon viimeistään lähentää kauppa- ja talouspolitiikkaa kehittyneiden maiden suuntaan, mikä merkit-
7 (54) Potentiaalisia toimialoja see protektionististen mekanismien yksinkertaistamista ja purkamista parantaen mahdollisuuksia esim. suomalaisen teknologian viennille. Työväenpuolueen presidentti Lula da Silvan hallinto on kunnioittanut markkinatalouden lakeja sekä alkanut määrätietoisesti korjaamaan talouden rakenteellisia ongelmia, eläkekassavajetta ja verojärjestelmää. Brasilian markkinoiden riskejä ja uhkatekijöitä: Brasilian talous on edelleen kriisialtis ja BKT:n ja valuuttakurssin voimakkaat vaihtelut ovat mahdollisia vielä lähivuosina. Korkotaso Brasilian markkinoilla on yrityksille edelleen erittäin korkea. Byrokratia (valtionhallinto, tulli yms.) on merkittävästi suurempaa ja hankalampaa kuin Suomessa. Brasilian vero- ja lakijärjestelmä on monimutkainen. Oikeuslaitos on hidas heikentäen käytännön oikeusturvaa. Tulonjako on erittäin epätasainen ja Lulan hallitus ei ole toiminut määrätietoisesti lain noudattamisen puolesta ääriryhmien ylilyöntitilanteissa, esim. maatilojen ja julkisten rakennusten miehityksissä. Ensimmäisellä kaudellaan Lulan hallinto pyrki heikentämään riippumattomien valvontatoimistojen toimintavaltaa mm. puhelin ja tietoliikenteessä sekä energian tuotannossa. Brasilia ei ole ratifioinut vuonna 1995 allekirjoitettua investointisuojasopimusta Suomen kanssa. Kuluttajamarkkinat: Brasilialainen kuluttaja on päässyt tuontitavaran makuun, mutta valuuttakurssi vaikuttaa voimakkaasti kulutustavaran kysyntään Brasiliassa. Kysyntää on laatutuotteille ja laatu- ja hintakilpailukykyä parantavalle teknologialle. Tieto- ja puhelinliikenne: Syyskuussa 2010 Brasilia saavutti 179 miljoonan matkapuhelinliittymän rajan, ja koko maan penetraatioaste nousi 93 prosenttiin. Seuraavan ison trendin odotetaan olevan matkapuhelindatan käytön lisääntyminen 3G verkkojen kattavuuden laajetessa ja yhteyksien parantuessa sekä älypuhelinten ja minikannettavien lisääntyessä. Kasvua odotetaan 70 prosenttia vuodessa ja liittymien määrän saavuttavan 60 miljoonaan vuonna 2014. Infrastruktuuri: Lulan hallinnon viime vuosien investointisuunnitelma tähtäsi yli 60 miljardin dollarin investointeihin yhteistyössä yksityissektorin kanssa. Investointe-
8 (54) ja infrastruktuuriin jatketaan alkaneella hallituskaudella. Valtio ja kunnat ostavat Brasiliassa hallinnollista kykyä ja taitoa sekä rahoitusta. Energiaa Brasilia tuottaa noin 400 miljardia kilowattituntia sähköä vuodessa; hieman yli sen oman tarpeen. Sähköstä 90 prosenttia tuotetaan vesivoimalla. Tarve siirtolinjoihin (noin 6 000 km) tehtäviin investointeihin on suuri. Brasilia on Yhdysvaltojen ja Kanadan jälkeen Amerikan mantereen kolmanneksi suurin energian kuluttaja (maailmassa 12. suurin). Terveydenhuoltoalalla (sairaalat, laboratoriot, klinikat, lääkäripalvelut, yms.) yksityinen sektori kasvaa tuntuvasti lähivuosien aikana. Merkittävä osa palveluntuottajista on varustettu teknisesti Euroopan ja USA parhaiden vastaavien toimijoiden tasolle. Elintarviketeknologia/agribusiness on suuri ja globaalisti kilpailukykyisin toimiala Brasilian taloudessa. Sektori on suurin viejä ja tärkein kauppataseen parantaja Brasilian taloudessa. Neuvoteltavina olevat vapaakauppasopimukset Naftan ja EU:n kanssa lisäävät merkittävästi sektorin kasvuedellytyksiä. Kaikilla agribusineksen teknologioilla on suuret ja kasvavat markkinat Brasiliassa. Niche-tuotteet kaikilla toimialoilla. Niillä suomalaisilla yrityksillä, joilla on hyvä teknologia-osaaminen ja merkittävä markkinaosuus muilla päämarkkina-alueilla (Eurooppa, Aasia tai USA), on todennäköisesti hyvät mahdollisuudet saavuttaa samanlainen markkina-asema Brasiliassa, koska kilpailu käydään useiden tuotteiden ja palveluiden kohdalla samojen globaalien toimittajien kesken. Myynti ja markkinointi Brasiliasta on mahdollista hankkia erityyppisiä edustajia, joista suurimmat toimittavat tuotteita koko maan laajuisesti ja pienimmät toimivat vain rajatuilla alueilla. Edustajien määrä vaihtelee myös tuotteiden mukaan. Maan tuontiyritykset eivät mielellään hanki suuria varastoja verotussyistä. Monet yritykset tuovatkin itse tarvitsemansa pääomatarvikkeet ja raaka-aineet ulkomailta. Kaupalliset jakelusopimukset kuuluvat yleisen kauppalain piiriin, mutta sen sijaan ulkomaisen yrityksen ja brasilialaisen agentin suhteesta säädetään erityislailla. Mm. hyväksytyt sopimuksen purkamissyyt ja hyvitys agentille sopimuksen purkamisesta ennen aikojaan määrätään tällä lailla. Lisäksi Brasilian tuloveroa sovelletaan agentin kautta maassa toimivaan ulkomaiseen viejään muutamissa tapauksissa, jotka riippuvat lähinnä siitä missä varsinaiset myyntisopimukset tehdään ja millaiset toimintavaltuudet agentilla on.
9 (54) Myynti ja hinnoittelu Yleisesti tärkein myyntivaltti Brasiliassa on edelleen hinta, vaikkakin laadun merkitys on noussut viime aikoina. Koska hinnalla on merkitystä, ovat alennukset tärkeitä niin teollisuus- kuin kuluttajamarkkinoilla. Monesti yritykset ottavat tämän huomioon määrittäessään tuotteelleen alkuperäishintaa. Hinnan ja laadun jälkeen myynnin jälkeisillä palveluilla ja tuotteen toimituksella on eniten merkitystä. Teollisuustuotteiden osalta myynnin jälkeisillä palveluilla ja asiakaspalvelulla sekä -tuella on varsin suuri merkitys. Pienetkin yritykset panostavat niihin. Kun puhutaan pelkästään kulutustuotteista, niin tärkein myyntitekijä on tuotemerkki tai brändi, eikä niinkään hinta tai laatu. Kuitenkin mm. myynnin jälkeisien palvelujen merkitys on tässäkin ryhmässä kasvamassa. Mainonta Brasiliassa on runsaasti mainostoimistoja ja niiden taso on korkea. Mainontaan käytetään noin neljä miljardia dollaria vuodessa. Myös maan teollisuussektori on varsin monipuolinen ja kehittynyt ja niinpä Brasiliaan on kasvanut sen myötä varsin merkittävä eri alojen erikoislehdistö. Tämä onkin yksi tärkeä markkinointikanava. Lisäksi maassa toimii myös useita päivittäislehtiä mm. Jornal do Brasil, O Globo, Folha de São Paulo, Valor ja Gazeta Mercantil sekä aikakauslehtiä mm. Veja, Isto É, Época ja Exame. Lehdistön ohella televisiomainonta on tärkeää varsinkin kulutus- ja ruokatuotteiden osalta. Televisiomainonnan osuus kaikesta mainonnasta on yli 60 prosenttia. Brasiliassa järjestetään myös paljon messuja. Tässä suhteessa varsinkin São Paulon kaupunki on tärkeä. Se toimii vuosittain isäntänä noin 300 messuille. Franchising, lisensointi ja immateriaaliset oikeudet Brasilian franchising-markkinat ovat varsin kypsät ja erikoistuneet. Ulkomaisten franchise-yritysten lisäksi maassa toimii myös useita kotimaisia franchising-yrityksiä. Paikallisten markkinoiden ja kulttuurin tuntemus on alalla tärkeää. Myös lisensointi on melko yleistä Brasiliassa. Kaikki lisensointisopimukset täytyy rekisteröidä kansallisessa teollisuusoikeusinstituutissa. Patenttia haettaessa on syytä muistaa, että patentinomistajan on käytettävä patenttia kaupallisesti hyväkseen tai patentti raukeaa. Myös ruoka, lääkkeet, kemialliset ja farmaseuttiset tuotteet ja valmisteet sekä mikroorganismit ovat patentoitavissa. Brasilia on Pariisin Konvention jäsen. Näin muodoin myös tuotemerkki (trademark) on rekisteröitävissä Pariisin Konvention mukaisesti. Rekisteröinti on voimassa kymmenen vuotta kerrallaan ja se on uusittavissa jakson lopussa.
10 (54) Myynti julkiselle sektorille Brasilia ei ole allekirjoittanut GATT:in ostoprotokollaa, joten se ei välttämättä käytä samantyyppistä julkisen sektorin hankintaprosessia, kuin GATT:in ostoprotokollan allekirjoittaneet kehittyneet maat. Pääsääntöisesti kuitenkin julkisen sektorin hankinnat ovat avoinna kaikille halukkaille yrityksille. Ulkomaisten tarjouskilpailuun osallistujilla tulee kuitenkin olla maassa edustaja voidakseen osallistua tarjouskilpailuun. Hinta on tarjouskilpailussa määräävä tekijä ja halvin tarjous tulee yleensä valituksi. Ulkomainen kilpailija voi yrittää parantaa asemaansa tarjouskilpailussa suosimalla brasilialaisia alihankkijoita, valmistajia jne. Kuitenkin monet suuret hankinnat (mm. sotilastarvikkeet), jotka usein muodostuvat myös poliittisiksi, voidaan toteuttaa ilman tarjouskilpailuja. Tähän tosin vaaditaan kongressin hyväksyntä. Kansainväliset kehitysrahoituslaitokset mm. Maailmanpankki, vaativat lainoja myöntäessään kansainvälisiä tarjouskilpailuja hankintojen ylittäessä tietyn summan lainanantajasta riippuen. Kuitenkin telekommunikaatio- ja tietotekniikkasektorit on vapautettu edellä mainituista ehdosta ja niiden hankintojen yhteydessä voidaan suosia kotimaisia yrityksiä. Palvelusektorilla julkiset hankinnat suuntautuvat yksityiselle sektorille vain, jos paikalliset yritykset eivät voi niitä toteuttaa. Niinpä ulkomaisten yritysten mahdollisuudet ovat rajalliset, ellei niitä katsota brasilialaisiksi, mikä puolestaan vaatii brasilialaista enemmistöomistusta ja operatiivista kontrollia. Rahoitus ja takuut Finnvera Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0 7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Yksityiskohtaiset maittaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internetsivuilta www.finnvera.fi Finnvera luokittelee Brasilian kohtalaisen maksukyvyn maaksi, maaluokkaan 4/7. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen. Brasiliaan voidaan myöntää Suomen ulkoasiainministeriön tukemia korkotukiluottoja. Lisätietoja aluepäällikkö Markku Olli, Finnvera, puh. 0204 60 7271, sähköposti markku.olli@finnvera.fi.
11 (54) Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja ja riskipääomaa yksityisten yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä. Finnfund investoi ensisijaisesti suomalaisten yritysten kohteisiin, mutta rahoittaa myös hankkeita, joissa käytetään suomalaista osaamista, parannetaan ympäristön tilaa tai tuetaan kohdemaan kehitystä. Suurin osa investointikohteista on teollisia hankkeita, mutta Finnfund rahoittaa myös muita toimialoja, kuten esimerkiksi energiantuotantoa, metsätaloutta, tietoliikennettä ja terveydenhuoltoa. Finnfundin rahoitus ei ole sidottu Suomesta tehtäviin hankintoihin. Finnfundin yhteydessä toimii myös Finnpartnership-ohjelma, joka tarjoaa neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea suomalaisyritysten hankkeisiin kehitysmaissa, www.finnpartnership.fi Lisätietoja: investointijohtaja Helena Arlander, puh. (09) 3484 3355, sähköposti helena.arlander@finnfund.fi www.finnfund.fi
12 (54) Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut Bruttokansantuote (%- muutos) Bruttokansantuote käyvin hinnoin (mrd. USD) Bruttokansantuote käyvin hinnoin henkeä kohden (USD) Investoinnit kiinteään omaisuuteen (%- muutos) Teollisuustuotanto (%- muutos) Kuluttajahinnat (%- muutos) 2006 2007 2008 2009a 2010e 2011e 3,9 5,6 5,1-0,2 6,3 4,5 1 088,9 1 366,3 1 637,9 1 573,4 1 908,3 1 996,0 5 830 7 220 8 540 8 090 9 690 10 020 9,8 13,4 13,7-10,0 13,0 8,5 2,9 5,9 2,9-7,3 8,0 4,8 4,2 3,6 5,7 4,9 5,5 4,7 Työttömyysaste (%) 10,0 9,3 7,9 8,1 7,1 7,1 Vaihtotase (mrd. USD) 13,6 1,6-28,2-24,3-52,8-64,0 Vaihtotase BKT:stä (%) 1,3 0,1-1,7-1,5-2,8-3,2 Valuuttakurssi: BRL / 1 2,18 1,95 1,83 2,00 1,80 1,86 USD Lähde: EIU 06/2010 a=arvio, e=ennuste Bruttokansantuote Brasilian talouden kasvu on palannut kriisiä edeltäneelle tasolle. Vuonna 2009 talous supistui 0,2 prosenttia, mutta vuoden 2010 BKT:n kasvuennusteita on jatkuvasti tarkistettu ylöspäin. Tällä hetkellä arviot liikkuvat 6-7,5 prosentin välillä. EIU arvioi kasvuprosentiksi 6,3 prosenttia. Brasilian suhteellisen hyvä selviäminen kriisistä perustui hyvän makrotaloudellisen tilanteen ohella vakaaseen pankkisektoriin ja finanssisektorin tiukahkoon sääntelyyn. Yhtenä tekijänä oli lisäksi erittäin voimakas valtion elvytyspolitiikka, jonka ansiosta kotimainen kysyntä jatkui voimakkaana. Kasvunäkymät näyttävät valoisilta myös tulevaisuudessa valtion aktiivisen elinkeinoja teollisuuspolitiikan johdosta. Suuret öljy- ja kaasulöydökset Brasilian rannikon edustalta, urheilun suurtapahtumiin liittyvät investoinnit sekä perushyödykkeiden ja raaka-aineiden voimakas ulkomainen kysyntä takaavat kasvun osaltaan. Bruttokansantuotteen rakenne Nykyisin palveluiden osuus on Brasilian bruttokansantuotteesta 67 prosenttia. Teollisuuden osuus on vajaat 26 prosenttia ja maatalouden 6 prosenttia. 2000-luvulla palveluiden ja teollisuuden osuus on hitaasti kasvanut ja maatalouden osuus laskenut. Ilman suuria soija- ja sokeriviljelmiä olisi maatalouden suhteellinen osuus laskenut vieläkin alhaisemmaksi.
13 (54) Inflaatio Tämän hetkinen inflaatioennuste vuodelle 2010 yltää joidenkin lähteiden mukaan jopa 6 prosenttiin. EIU:n ennuste on 5,5 prosenttia. Ennusteet ylittää selvästi Brasilian hallituksen asettaman 4,5 prosentin inflaatiotavoitteen. Inflaation torjunta on ollut tärkeimpiä, jollei peräti tärkein talouspoliittinen tavoite viime vuosina. Vaihtotase Vaihtotase on ollut alijäämäinen vuodesta 2008 lähtien. 2010 sen arvioidaan olevan peräti 52 miljardia dollaria alijäämäinen. EIU:n laskelmien mukaan vajeeksi muodostuisi vuonna 2011 jopa 64 miljardia dollaria. Vaihtotaseen kasvanut alijäämä ei kuitenkaan huoleta keskuspankkia tai ekonomisteja, sillä sen katsotaan olevan tilapäistä ja johtuvan ennen kaikkea talouden vahvasta kasvusta. Talouspolitiikka Budjetin alijäämä on ollut taloudenpidon pitkäaikainen ongelma Brasiliassa. Pahimmillaan se on noussut jopa noin 10 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Valtiontalouden epätasapaino on johtunut pääasiassa julkisen sektorin pitkäaikaisista veloista ja reippaasta varojen käytöstä, mm. virkamiesten palkkoihin ja eläkkeisiin. Maassa noudatetaankin nyt tiukkaa raha- ja finanssipolitiikkaa. Rahamarkkinoita on kehitetty 2000-luvulla, mutta tarve laajempiin rakenteellisiin uudistuksiin taloudessa on yhä suuri. Brasilian talouden vakaus on lisääntynyt ja heilahtelut vähentyneet. Sosiaalisia uudistuksia on onnistuttu toteuttamaan ja köyhyyttä vähentämään; eläkkeet muodostavat aiempaa suuremman menoerän keskushallituksen budjetissa. Paineet julkisen taloudenpidon tehostamiseen ovat kasvaneet entisestään. Merkittäviä uudistuksia on käynnissä; tavoitteena on erityisesti julkisten menojen karsinta ja panostus innovaatioiden lisäämiseen. Investointeja on pyritty lisäämään talouskasvun tehostamisohjelmalla PAC (Programa de Aceleração do Crescimento), joka aloitettiin vuonna 2007. Tämän vuoden aikana alkaa ohjelman toinen kausi (2010 2013). Ohjelmaa hallitsee hyvin vahvasti energia-ala keskittyen öljyn ja maakaasun etsimiseen ja tuottamiseen. Yksityistäminen Valtionyritysten yksityistäminen alkoi vuonna 1995, jolloin päättyi valtion monopoli kaasu-, telekommunikaatio- ja kuljetusaloilla. Valtion liikelaitosten ja yhtiöiden yksityistäminen eteni hyvin vuosikymmenen lopulla, mutta hidastui selvästi vuoden 1999 devalvaatiokriisin seurauksena ja on tällä hetkellä täysin pysähtynyt. Tieto- ja puhelinliikenne on kokonaan yksityistetty, mutta esimerkiksi energiasektorin yksityistäminen jäi puolitiehen.
14 (54) Työvoima Brasilian työvoimaan kuuluu EIU:n ennusteen mukaan vuonna 2010 103,6 miljoonaa ihmistä; kasvua vuositasolla 1,9 prosenttia. Keskimääräinen työttömyysprosentti olisi EIU:n ennusteen mukaan 7,1 vuonna 2010. Vuonna 2009 Brasiliaan syntyi miljoona uutta työpaikka ja vuoden 2010 tavoitteeksi hallitus on asettanut 2 miljoonan uuden työpaikan syntymisen. Työvoiman koulutustaso ei vastaa kohonneita vaatimuksia. Keskimääräiset työvoimakustannukset vuonna 2010 ovat arviolta 5,9 dollaria tuntia kohden. Koulunkäynti on pakollista 7 14 vuotiaille. Väestöstä noin 88 prosenttia on lukutaitoisia. Työvoiman koulutustaso vaihtelee ja paikoin voi olla pulaa koulutetuista ihmisistä, varsinkin kun yritysten ja liiketoiminnan nykyaikaistaminen on nopeaa. Brasilian työlaki on nykyaikainen, mutta ei välttämättä koske kaikkia työntekijöitä. Brasiliassa työvoiman osuus väestöstä on suhteellisen suuri eteläamerikkalaisittain. Siihen kuuluu hieman yli puolet kansasta. Työikäisten osuus kokonaisväestöstä jatkaa kasvuaan. Brasiliassa työmarkkinat ovat jakaantuneet kahtia: laillisiin ja laittomiin työpaikkoihin. Vuosittain syntyvistä uusista työpaikoista vain noin 30 prosenttia on niin sanotuilla laillisilla työmarkkinoilla. Harmailla markkinoilla työskenteleviä ei rekisteröidä virallisiin työttömyyslukuihin. Vakavimmin työpaikkojen vähäisyys koettelee nuoria. Harmaan talouden arvioidaan muodostavan peräti 40 prosenttia Brasilian BKT:stä. Arvioiden mukaan edelleen hieman yli puolet työvoimasta (55 prosenttia) tekee epävirallista työtä. Eniten pimeää työtä tehdään maataloussektorilla, jossa epävirallisen työvoiman osuudeksi on arvioitu jopa 90 prosenttia.
15 (54) Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Brasilian ulkomaankauppa 2006-2011, mrd (USD) 250 200 150 100 50 0-50 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Vienti Tuonti Tase Lähde: EIU 2010 Brasilian vienti on viime vuosina kasvanut voimakkaasti, mutta putosi yli 40 miljardia dollaria vuonna 2009. Vuoden 2010 alussa ulkomaankauppa oli elpynyt selvästi edellisvuoteen verrattuna. Vienti kasvoi 27 prosenttia. Kasvua selittää raaka-aineiden, erityisesti rautamalmin, öljyn ja soijan hintojen nousu. Tuonti puolestaan kasvoi huimat 50 prosenttia ja saman suunnan uskotaan jatkuvan johtuen talouden kasvusta ja dollarin alhaisesta arvostuksesta suhteessa realiin. Ulkomaankaupan rakenne Brasilian tärkeimmät vientituotteet ovat teollisuustuotteet (46,8 prosenttia), primäärituotteet (36,9 prosenttia), puolivalmisteet (13,7 prosenttia) ja muut (2,6 prosenttia). Tuonnin osalta tärkeimmät tuoteryhmät ovat koneet ja komponentit (48,1 prosenttia), pääomahyödykkeet (20,7 prosenttia), kulutustavarat (13 prosenttia) sekä raakaöljy ja polttoaineet (18,2 prosenttia). Tärkeimmät kauppakumppanit Brasilian tärkein yksittäinen kauppakumppani on Yhdysvallat. Sen osuus viennistä muodostaa 13,9 prosenttia. Muita merkittäviä vientimaita ovat Argentiina, Kiina ja Alankomaat. Vienti jakautuu alueellisesti siten, että Latinalaisen Amerikan osuus on 25,9 prosenttia, EU:n 23,4 prosenttia, Aasian 18,9 prosenttia, Yhdysvaltojen 14 prosenttia ja Afrikan 5,1 prosenttia. Vapaakauppa-alue Mercosurin osuus viennistä on 11 prosenttia.
16 (54) Merkittäviä tuontimaita Brasilialle ovat Yhdysvallat, Kiina, Argentiina ja Saksa. Kauppapolitiikka Viime vuosina Brasilia on WTO:n neuvottelukierroksella johtanut yhdessä Kiinan ja Intian kanssa kehitysmaaryhmittymää. Ryhmän mukaan kaikki kehitysmaat voivat alentaa edelleen kaupanesteitään vain, jos teollisuusmaat alentavat merkittävästi maataloustukiaisiaan ja tuontitullejaan. Asociación Latinoamericana de Integracióniin (ALADI, perustettu 1980) kuuluu 11 Latinalaisen Amerikan valtiota (Argentiina, Bolivia, Brasilia, Chile, Ecuador, Kolumbia, Meksiko, Paraguay, Peru, Uruguay ja Venezuela). Liitto ajaa alueellista, kahdenvälistä, monenkeskistä ja mannertenvälistä integraatiota, ja toimii foorumina maiden väliselle yhteistyölle. ALADI toimii puitesopimuksena myös monille muille alueen integraatiohankkeille, joista Brasilian kannalta merkittävin on Mercosur/Mercosul. Maanosan kattavaan, täydelliseen vapaakauppaan tähtäävä Mercosur/Mercosul perustettiin Asunciónissa 1991. Perustajajäseniä ovat Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay. Venezuelasta tuli täysjäsen 2006. Mercosur-sopimus astui voimaan vuoden 1995 alusta, jolloin noin 80 prosenttia kaupasta alkoi vaihtaa maata tulleitta. Kauppablokin yhtenäinen ulkotulli on keskimäärin 14 prosenttia, vaihdellen hyödykeryhmittäin. Vaikka Mercosur kattaa 75 prosenttia Etelä-Amerikan taloudesta ja 65 prosenttia sen väestöstä, on Mercosur toistaiseksi kaukana vapaakauppa-alueesta, vaikka siihen edelleen pyritäänkin. Sopimukseen on tarkoitus sisällyttää myös laajempia yhteistyökuvioita, kuten taloudellinen yhteistyö, yhtenevä makrotalouspolitiikka, lainsäädäntöä, ympäristönäkökulmia ja teknologiayhteistyötä. Brasilian ja EU:n välinen kauppa on rahallisesti huomattavaa, joskin se voisi olla suurempaakin. Brasilian muita kansainvälisiä sopimuksia: Organización Latinoamericana de Energía, (OLADE), Latinalaisen Amerikan energiajärjestö. Sistema Económico Latinoamericano y del Caribe, (SELA). Cairns Group, maailmanlaajuinen kauppapoliittinen ryhmittymä. Tavoitteena sillä on alentaa maataloustuotteiden tulleja ja muita kaupan esteitä. Inter-American Development Bank (IDB). African Development Bank (AfDB) International Chamber of Commerce (ICC). World Intellectual Property Organization (WIPO). Organización de Estados Americanos (OEA), Amerikan liittovaltioiden järjestö.
17 (54) YK:n Kaupan ja kehityksen kokous (UNCTAD). YK:n Latinalaisen Amerikan ja Karibian talouskomissio (ECLAC). Kauppa Suomen kanssa Suomen Brasilian-kauppa v. 2005-2009, miljoonaa EUR 800 600 400 200 0-200 2005 2006 2007 2008 2009 vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus Brasilia on suurin kauppakumppanimme Latinalaisessa-Amerikassa. Kaupan arvo on runsaan prosentin Suomen koko kaupasta. Brasilian kauppa edustaa yli puolta Suomen Etelä-Amerikan- kaupasta ja lähes puolta koko Latinalaisen Amerikan- kaupasta. Vuonna 2009 vienti oli 598 miljoonaa euroa, noin 10 miljoonaa vähemmän kuin edellisvuonna. Tuonti puolestaan laski edellisvuodesta noin 150 miljoonalla eurolla 465 miljoonaan euroon. Kauppatase kääntyi Suomelle ylijäämäiseksi ensi kertaa sitten vuoden 2001.
18 (54) Suomen vienti Suomen vienti Brasiliaan 2009 Valmiit tavarat 2,7 % Raaka-aineet, polttoaineet 0,6 % Kemialliset aineet ja tuotteet 6,7 % Valmistetut tavarat 13,6 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 76,4 % Lähde: Tullihallitus Suomi vie pääasiassa energiateknologiaa, telekommunikaatiolaitteita, paperia ja muita koneita ja laitteita. Suomen tärkeimmät vientituotteet Brasiliaan 2009 SITC-nimike Milj.eur Osuus % 1) Muutos % 2) 1 71 Voimakoneet ja moottorit 285,0 48 185 2 72 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 117.7 13-35 3 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 102.6 11-37 4 71 Eri toimialojen erikoiskoneet 100.1 6-68 5 74 Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja 5-45 laitteet 49.2 6 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 22.1 3-21 7 68 Kojeet, mittarit yms. 19.3 2 23 8 87 Lannoitteet, valmistetut 11.6 2 0 9 78 Väri- ja parkitusaineet 8.0 1 45 10 67 Orgaaniset kemialliset aineet 6.2 1 30 10 tärkeintä yhteensä 548,1 92 Koko vienti 598,2 100-1 1 osuus Suomen viennistä Brasiliaan 2 muutos edelliseen vuoteen verrattuna Lähde: Tullihallitus
19 (54) Suomen tuonti Suomen tuonti Brasiliasta 2009 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 13,5 % Valmistetut tavarat 3,5 % Kemialliset aineet ja tuotteet 12,7 % Valmiit tavarat 1,1 % Elintarvikke et ja juomat 26,8 % Raakaaineet, polttoaineet 42,4 % Lähde: Tullihallitus Pääasialliset tuontituotteet ovat selluloosa, elintarvikkeet, raaka-aineet, etanoli sekä lentokoneet. Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Brasiliasta vuonna 2009 SITC-nimike Milj.EUR Osuus % 1) Muutos % 2) 1 25 Paperimassa 105,9 23-37 2 28 Malmit ja metalliromu 55,2 12-34 3 51 Orgaaniset kemialliset aineet 55,1 12-18 4 7 Kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet 50,5 11-15 niistä 5 79 Muut kuljetusvälineet 48,4 10 20 6 27 Kivennäisaineet, valmistamattomat 31,5 7-33 7 5 Hedelmät ja kasvikset 24,7 5-1 8 6 Sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 22,9 5 1 507 9 1 Liha ja lihatuotteet 21,9 5 0 10 67 Rauta ja teräs 6,7 1-48 10 tärkeintä yhteensä 422,7 91 Koko tuonti 465,1 100-25 1 osuus Suomen tuonnista Brasiliasta 2 muutos edelliseen vuoteen verrattuna Lähde: Tullihallitus
20 (54) Ulkomaiset investoinnit Ulkomaiset sijoitukset Brasiliaan kasvoivat nopeasti 1990-luvun lopulla. Valtion yritysten yksityistäminen ja yhtiöittäminen on johtanut sekä pörssisijoitusten että suorien investointien määrään kasvuun. Hallitus on muuttanut politiikkaansa ulkomaisia sijoittajia suosivaksi. Brasilian suorien ulkomaisten sijoitusten kanta oli noin 319 miljardia dollaria vuonna 2009. Vuodelle 2010 ennuste on 349 miljardia dollaria. Eniten ulkomaisia investointeja ovat houkutelleet terästeollisuus, palvelualat sekä auto- ja koneteollisuus. Myös telekommunikaatio-, sähkö- ja rahoitussektorit ovat lisänneet suosiotaan. Yhdysvallat on suurin yksittäinen sijoittaja. Sen osuus ulkomaisten sijoitusten kannasta on lähes puolet. Espanjan osuus on 25 prosenttia. Muita merkittäviä sijoittajia ovat Alankomaat, Ranska ja Japani. Brasilian suurimmat vetovoimatekijät ovat suuret kotimarkkinat ja kilpailukykyinen tuotantoympäristö Latinalaisen Amerikan markkinoita silmällä pitäen. Suurin osa vientiteollisuuteen tehtävistä sijoituksista tulee suuntautumaan terästeollisuuteen sekä paperi- ja selluteollisuuteen, joille Brasilialla on tarjota huomattavat määrät raakaainetta. Myös autoteollisuus kiinnostaa, ja teollisuus on hallituksen erityissuojeluksessa. Yksityisiä sijoituksia tarvitaan myös energiantuotannossa, jotta Brasilian riippuvuutta vesivoimasta voidaan vähentää. Brasilian negatiivisina piirteinä voidaan pitää paikoin runsasta byrokratiaa, epäselviä verotusmenettelyjä ja yleistä talouden epävarmuutta. Suomalaiset investoinnit Suomalaisten läsnäolo Brasilian markkinoilla lisääntyi huomattavasti 1990-luvulla. Etabloitumista edesauttoivat Mercosur-sopimus ja Brasilian avoimempi kauppa- ja investointipolitiikka. Suomen perinteisten vientialojen lisäksi myös korkean teknologian ja muiden erikoisalojen yritykset ovat perustaneet tytäryrityksiä ja edustajia Brasiliaan. Suomalaisyritysten kannalta kiinnostavin ala on ollut usean miljardin dollarin arvoinen telekommunikaatiosektori, joka on auennut yksityistämisen seurauksena. Satamien uudistamisessa, lähinnä lastinkäsittelyssä on päästy hyvään alkuun ja laitehankinnoissa liikkuu vuosittain suuria summia. Kolmas kiinnostava alue on sosiaalisektori, terveydenhuolto ja opetustoiminta, missä on syntymässä jonkinlainen uusjako näille kroonisen rahapulan aloille on kehittymässä miljardiluokan kertakäyttö- ja kestokulutustavaramarkkinat. Suomalaisten kannalta kiinnostava on myös Brasilian paperi- ja sahateollisuus. Suomalaiset yritykset Brasiliassa