RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN STANDARDIT UUSITTAVAKSI Sisäilmastoseminaari 16.3.2011 JORMA RAILIO LVI-talotekniikkateollisuus ry. Jorma.railio@teknologiateollisuus.fi 040-5571205
LYHYT HISTORIA 2002 Energiatehokkuusdirektiivi EPBD -raamit energiatehokkuusvaatimuksille -energiatehokkuuslaskelmien periaatteet -energiatodistusten perusteet -velvoite tarkastuksille (lämmityskattilat, ilmastointijärjestelmät) 2004-2008 EPBD-standardien valmistelu 2005-2010- joukko EU-hankkeita mm. CENSE 2008-2010 Direktiivin uusiminen recast 2010-2015 EPBD-standardien uusiminen
TAUSTAA / PERUSTELUJA Rakennusten energiatehokkuuden laskentamenetelmässä olisi otettava huomioon eurooppalaiset standardit, ja sen on noudatettava asiaa koskevaa k unionin i lainsäädäntöä (Uusittu energiatehokkuusdirektiivi / LIITE I) Monet nykyisistä EPBD-standardeista esittävät vaihtoehtoisia menettelytapoja, jolloin suora kansallinen käyttöönotto on lähes mahdotonta (CENSE- hanke www.iee-cense.eu eu ) CENSE esittää mallin, jossa standardit kehitetään yhtenäiseen muotoon siten, että ne voidaan ottaa sellaisenaan käyttöön ja täydentää kansallisilla liitteillä. illä Seuraavissa kalvoissa esitetään tää tämän ä lähestymistavan t perustelut t ja yleinen periaate
EP: Rakennuksen ja sen taloteknisten järjestelmien kokonaisenergiatehokkuus EP EP ilmaiseminen EP yhdistäminen Luokitus Energia ja teho Rakennuksen nettoenergian tarve ja järjestelmähäviöt Vaippa ja järjestelmät Taserajat
Eurooppalaisen harmonisoidun menettelytavan edut: Menetelmien ylläpito ja kehitys tehostuu verrattuna tilanteeseen jossa 27 jäsenvaltiota etenevät kukin erikseen (jotka voivat ottaa huomioon paikallisen kehityksen kansallisten liitteiden avulla) Helpompi ja laajempi uusien teknisten ratkaisujen, tuotteiden ja järjestelmien käyttöönotto, koska lähtötiedot esitetään yhdenmukaisella tavalla Euroopan teollisuudelle: -laajemmat eurooppalaiset markkinat -uusia tilaisuuksia maailmanmarkkinoilla Palveluiden vapaa liikkuvuus Yhtenäiset toimintatavat kansainvälisesti toimiville omistajille ja sijoittajille omistamiensa kiinteistöjen energiatehokkuuden suhteen Paremmat mahdollisuudet tutkimusyhteistyöhön Jos jäsenvaltiot kulkevat omia teitään: Kansainvälinen tiedonvaihto hyvistä käytännöistä ja tietotaidosta supistuu..energiatehokkuuden arviointimenetelmien alueella (koska yhteinen keskustelupohja puuttuu) Vähemmän tuotteiden ja palveluiden liikkumista yli rajojen koska tuotteiden positiivinen vaikutus rakennusten energiatehokkuuteen on myyntivalttina tehokas vain todellisilla yhteismarkkinoilla Vähemmän kokemusten ja tiedon vaihtoa yli rajojen -> ei tilaisuuksia energiatehokkuuden tai energiatodistusten laadun kehittämiseen Ei käyttöä yleisille tietokannoille, validointityökaluille ja laskentaohjelmille -> "pyörä on keksittävä 27 kertaa uudelleen EU:n uskottavuus maailman energiafoorumeilla jää vaatimattomalle tasolle Kuitenkin: Turvattava mahdollisuudet kansallisille lähtötiedoille ja reunaehdoille: Säätiedot Rakentamisperinteet Oikeudelliset asiayhteydet Käyttö- ja kulutustottumukset
Kuvaus: harmonisoidut menettelyt Yleiset menettelyt Yhtenäinen esitystapa EN tai EN-ISO Standardi vaihtoehto A vaihtoehto B Kansallisten valintojen ja Lähtötietojen esitystapa vs kansalliset valinnat Kansalliset valinnat ja lähtötiedot voidaan antaa aa lyhyissä y ja läpinäkyvissä EN-ISO standardien kansallisissa liitteissä Kansalliset valinnat, taserajat ja lähtötiedot EN- tai EN-ISO standardin kansallinen liite Esimerkki: Maa X: vaihtoehto A: Pakollinen vaihtoehto B: Valinnainen säätiedot: kans.standardi XXX Taulukko: lähtötiedot YY
ENERGIATEHOKKUUS - EPBD Kansallisia i aktiviteetteja it tt Suomessa mm. -Energiamääräykset 2012 -Rakennusten energialaskelmat - E-luvun arvointihanke (10/2010 1/2011) -Vaipparakenteiden rakennusfysikaalinen toiminta (FRAME) -Energiamuotojen kertoimet -Vertailuvuoden säätietojen uusinta -Laitteiden ja järjestelmien ominaisuuksien laskenta (oppaat -> SFP-oppaan päivitys!!) -muita energiamääräyksiä tukevia selvityksiä
Standardisoinnin seurannan aktivointi (1) Uudet energiamääräykset kuvaavat kansallisen menetelmän rakennusten kokonaisenergiatehokkuuden määrittämiseen - hyödyntävät osittain EPBD-standardeja kuten muissakin maissa standardeja ei kaikilta osin ymmärretä Suomessa, koska riittävästi ei osallistuttu standardien laadintaan standardit osittain käyttökelpoisia, osittain keskeneräisiä ja keittokirjamaisia (TTY: EPBD-standardien soveltuvuus Suomeen, esiselvitys 2009)
Standardisoinnin seurannan aktivointi (2) EPBD-standardipaketin jatkokehitys on käynnistymässä mandaatti CENille tulossa lähiaikoina. ik i CENSE-periaatteet t tavoitteena: standardien yksinkertaistus ja käyttäjäystävällisyyden lisääminen laskentamenetelmän kehittäminen yksiselitteiseksi kansallisten parametrien käyttöönotto road-map kohti kansallisten menetelmien harmonisointia => EPBD-standardien jatkokehittämiseen osallistuttava Suomesta parhaalla asiantuntemuksella tukiryhmätoiminta oltava aktiivista
Keskeisimmät EPBD-standardit saatavissa myös suomeksi (2009-2011) SUOMENKIELISET TERMIT JA MÄÄRITELMÄT ON KOOTTU RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSSANASTOON KANSANPAINOS KESKEISISTÄ MÄÄRITELMISTÄ -> KATSO TEKSTI: ENERGIATEHOKKUUDEN KÄSITTEET - MISTÄ ON KYSYMYS? (posteri tässä sisäilmastoseminaarissa)
LISÄTIETOJA CENSE- hankkeen julkaisusivu: http://www.iee-cense.eu/events%20and%20publications/publications.aspx Standardit mahdollistavat kansallisia valintoja Talotekniikka-lehti 1/2010 LVI-talotekniikkateollisuuden www-sivut www.lvi-ttt.fi -sivulle Muut julkaisut linkitetty mm. --CENSE-hankkeen yhteenvetoraportit (suomeksi) --TTY:n esiselvitysraportti --E-luvun arviointihankkeen aineisto --energiatehokkuussanasto