Vaarallisten säätilanteiden vaikutus pelastuslaitosten työhön Pro gradu tutkielma Koulutussarja 2012-2013 Kerttu Kotakorpi 8.4.2013
VAARA- eli LUOVA-tiedotteiden kehittäminen pelastuslaitosten näkökulmasta - hanke Rahoitus Palosuojelurahastosta Suomen palopäällystöliitto ja Ilmatieteen laitos Tavoite tutkia sään vaikutuksia pelastuslaitosten työhön ja kehittää tulosten perusteella tiedotteita Gradu jakaa tietoa pelastuslaitoksissa ja muissa organisaatioissa Koulutussarja Mikkeli, Tampere, Oulu, Seinäjoki, Helsinki, Turku Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 2
Esityksen rakenne VAARA eli LUOVA-tiedote Gradu Tutkimuksen tavoitteet Tutkimusaineisto ja käytetyt menetelmät Tutkitut pelastustehtävät ja niiden yhteys säähän Johtopäätökset Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 3
VAARA-tiedote on LUOVA-tiedote Ilmakuva Veerarajuilman runtelemasta leirintäalueesta Uuraisilla. Kuva: YLE Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 4
VAARA-tiedote on LUOVA-tiedote vuoden 2013 alusta lähtien Syynä uusi kesäkuussa voimaan astuva vaaratiedotelaki LUOVA on Ilmatieteen laitoksen ylläpitämä luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmä Portaalin kautta välitetään tietoa luonnononnettomuuksista Suomessa sekä ulkomailla LUOVA-tiedote ja LUOVA-portaali erilliset palvelut! Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 5
LUOVA-tiedote Pelastusviranomaisille laadittava vapaamuotoinen vaaraa aiheuttavaa säätilannetta koskeva tiedote Ilmatieteen laitoksen Sää- ja turvallisuuskeskuksen tarjoama palvelu Vuonna 2003 alettiin varoittaa Häke-tiedotteella Vuonna 2008 sisältö monipuolistui käyttäjien toiveiden mukaisesti, ulkoasu uusittiin, nimi VAARA-tiedotteeksi Vuoden 2013 alusta LUOVA-tiedote Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 6
LUOVA-tiedote Sää- ja turvallisuuskeskuksessa LUOVA-päivystäjä virka-aikaan, muulloin päivitys tilanteen mukaan Heräteviesti sisältää olennaisimmat tiedot: vaara-aika ja -alue, tiedotteen syy, tilanteen lyhyt kuvaus, linkki tiedotteeseen Tiedotteessa mahdollisimman tarkasti vaara-aika ja alue, vaaraa aiheuttava ilmiö, tilanteen vaarallisuusaste, säätilanteen todennäköisin kehitys, ennusteeseen liittyvät epävarmuudet Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 7
Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 8
LUOVA-tiedote 30.1.2013 Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 9
LUOVA-tiedote Vuosittain 60-95 tiedotetta, 30-50 eri säätilannetta Vuonna 2012 vain 60, 28 eri säätilanteessa Lisäksi viikonlopun sääkatsaus perjantaisin Varautumisaikaa useista päivistä alle vuorokauteen Tiedottaminen pyritään aloittamaan 6-72 tuntia ennen tilannetta Talvella ennakointiaika voi olla jopa 72 tuntia Kesäaikaan usein 6-24 tuntia Myrsky- ja ukkospuuskia koskeneiden tiedotteiden ennakointiaika vuosina 2006-2012 noin 20-35 tuntia Tiedotteita aluksi 1-2 päivässä, tilanteen ollessa päällä 3-5 päivässä Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 10
LUOVA-tiedotteiden käyttäjät Pelastuslaitosten lisäksi tiedote tavoittaa myös muut viranomaiset sekä turvallisuuteen vaikuttavat toimijat Vastaanottajia noin 300, lisäksi leviää organisaatioiden sisällä Sähköpostilistaa hallinnoi Sää- ja turvallisuuskeskus yhdessä SM:n Pelastusosaston kanssa Sisäasiainministeriöön, Liikenne- ja viestintäministeriöön, Lääninhallituksiin, Hätäkeskuslaitoksiin, pelastuslaitoksiin, VTS-keskuksiin, Merentutkimuslaitokseen, Merenkulkulaitokseen, Pelastusopistoon, Fingridiin, Onnettomuustutkintakeskukseen, Rajavartiostoon, Tiehallintoon, Tulliin, Suomen ympäristökeskukseen.. Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 11
LUOVA-tiedote Vaarallisuusluokat ja tiedotteiden pohjavärit Säätilanne ei aiheuta välitöntä vaaraa, mutta voi aiheuttaa ihmisille ja omaisuudelle haittaa vihreä Säätilanne aiheuttaa vaaran säälle alttiissa toiminnassa keltainen Säätilanne on vaarallinen oranssi Säätilanne on erittäin vaarallinen punainen Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 12
Ilmiön vaarallisuus Esimerkkejä ilmiöistä Esimerkkejä seurauksista Säätilanne ei aiheuta välitöntä vaaraa, mutta voi aiheuttaa ihmisille ja omaisuudelle haittaa Runsas lumi/vesisade, lumen kinostuminen, kireä pakkanen Erittäin huono ajokeli, raideliikenteen ongelmat, putkistovahingot, pakkasen aiheuttamat terveysongelmat Säätilanne aiheuttaa vaaran säälle alttiissa toiminnassa Säätilanne on vaarallinen Runsas lumi/vesisade, erittäin puuskainen tuuli Voimakas myrsky, voimakkaat syöksyvirtaukset, suuret rakeet Erittäin huono ajokeli, tulviminen, vähäiset puustovahingot Yleiset puustovahingot, vahingot kiinteistöille, ajoneuvoille ja sähkölinjoille Säätilanne on erittäin vaarallinen Erittäin voimakas myrsky, äärimmäisen voimakkaat ukkospuuskat Laaja-alaiset tai alueellisesti erittäin pahat puustovahingot, pitkät sähkökatkot mahdollisia Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 13
LUOVA-tiedotteiden vaarallisuusluokat Ilmiön vaarallisuus 2008 2009 2010 2011 Säätilanne ei aiheuta välitöntä vaaraa, mutta voi aiheuttaa ihmisille ja omaisuudelle haittaa 53 57 68 42 Säätilanne aiheuttaa vaaran säälle alttiissa toiminnassa 21 18 27 34 Säätilanne on vaarallinen 1 1 16 5 Säätilanne on erittäin vaarallinen 0 0 0 0 Yhteensä 75 76 111 81 Eri vaarallisuusluokkien esiintyminen vuosittain Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 14
LUOVA-tiedotteiden ilmiöt Vilkkainta aikaa keskikesä ja alkutalvi Kesällä voimakkaat ukkospilvet ja niihin liittyvät rankkasateet, raesateet ja syöksyvirtaukset Talvisin voimakkaiden matalapaineiden tuulet ja lumipyryt Toiminta on laajentunut ja huomioi laajemmin ääreviä sääilmiöitä Suomessa ja ajoittain myös Suomen ulkopuolella Esimerkiksi Islannin tuhkapilvi Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 15
LUOVA-tiedotteiden ilmiöt Varoitettava ilmiö 2008 2009 2010 2011 Myrsky 25 33 24 40 Ukkospuuskat 18 12 57 20 Vesisade 25 22 32 22 Rakeet 5 13 11 9 Lumisade 13 12 19 6 Tykkylumi 4 4 2 2 Kuivuus 2 2 4 2 Esimerkkejä varoitetuista ilmiöistä sekä tiedotteiden lukumääristä Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 16
Gradu Tutkimuskysymys Tutkimusaineisto Asiantuntijahaastattelut Tutkitut tehtävätyypit Tulokset Kiireisimmät päivät ja niiden yhteys säähän Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 17
Gradun ohjausryhmä Sami Häkkinen, Suomen palopäällystöliitto Ari Keijonen, Suomen palopäällystöliitto Ari-Juhani Punkka, Sää- ja turvallisuuskeskus, Ilmatieteen laitos Tuomo Bergman, Sää- ja turvallisuuskeskus, Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 18
Tätä tutkittiin Miten tiedotteet vaikuttavat varautumiseen? Miten tiedotteita voitaisiin kehittää? Miten erilaiset säätilanteet vaikuttavat työmääriin? Mikä osuus säällä on kiireisimmissä päivissä? Kuva: Kesän 2010 myrskyjen korjaustöitä. Kuvaaja: Jyri Kataja-Rahko, YLE Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 19
Tutkimuksen tavoitteet LUOVA-tiedotteet helpommin hyödynnettäviksi Vaaratasot selkeämmin erottuviksi toisistaan Sään vaikutukset pelastustoiminnan kannalta paremmin esiin mm. tehtävämäärien ja esimerkkitapausten kautta Helpottaa pelastuslaitosten varautumista Auttaa resurssien ja henkilömäärän mitoittamisessa Lisätä pelastustoimen ymmärrystä säästä Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 20
Tutkimuskohde ja aineisto: IL:n asiakastyytyväisyyskyselyt 2007, 2010, 2011 Asiantuntijahaastattelut Pelastuslaitosten ja muiden organisaatioiden edustajia VAARA- eli LUOVA-tiedotteet Säätiedot PRONTO-tietokanta Mukana osa pelastustehtävistä Tutkimusaika 2008 2011 Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 21
Asiakastyytyväisyyskyselyt Kyselyt 2007, 2010 ja 2011 Vastaajat IL:n viranomaispalveluiden käyttäjiä Tiedotteisiin oltiin hyvin tyytyväisiä ja niitä pidettiin tarpeellisina Tiedotetta käytetään apuna varautumisessa Tavallisimpia toimenpiteitä tiedon välittäminen eteenpäin, kaluston kunnon tarkistaminen, lisähenkilöstön kartoitus Tärkeimmät ilmiöt kovat tuulet ja voimakkaat lumi- ja vesisateet, kuivuus ja metsäpalovaara Samat joista varoituksia laaditaan eniten Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 22
Asiakastyytyväisyyskyselyjen arvosanat Tiedotepalvelu yleisesti 4.1 laatu ja osuvuus 3.9 tarpeellisuus 4.5 Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 23
Asiantuntijahaastattelut Vastaajat Onnettomuustutkintakeskuksesta, Kuntaliitosta, Sisäasianministeriöstä Länsi-Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Etelä-Savon ja Lapin pelastuslaitoksista Toteutettiin paikanpäällä haastatteluna, puhelimitse tai sähköpostitse Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 24
Asiantuntijahaastatteluiden tärkeimmät huomiot: Tärkeimmät varoitettavat sääilmiöt kova tuuli ja myrsky, erilaiset sateet, huono ajokeli, kova pakkanen, kuivuus ja metsäpalovaara Pahimpia tilanteita tulvia aiheuttavat rankkasateet sekä liikenneonnettomuuksia aiheuttavat yllättävät lumipyryt Tiedotteiden jakelua tulisi tarkistaa ja laajentaa pelastuslaitoksissa sekä muissa organisaatioissa, kuten kunnissa, energialaitoksissa ja tapahtumajärjestäjissä IL:n palveluita olisi hyvä yhdistää Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 25
Asiantuntijahaastatteluiden tärkeimmät huomiot: Tiedotteita ennemmin lisää kuin vähemmän Ensimmäisiin tiedotteisiin ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota Vakavimmista ilmiöistä tietoa mahdollisimman aikaisin Vakavimmat ilmiöt paremmin esiin Uusi pohjaväri Tiedotteisiin enemmän ilmiön vaikutuksia ja mahdollisia seurauksia sekä arvioita todennäköisyydestä Teksti tiedotteen tärkein osa, animaatiot ja kuvat hyvä lisä Nopeasti kehittyvissä tilanteissa sähköpostin lisäksi puhelin ja tekstiviestit Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 26
Tutkimusaineisto Tarkasteltaviksi tehtäviksi valittiin viisi ryhmää: Rakennuspalot ja -palovaarat Maastopalot Liikenneonnettomuudet Automaattisen paloilmoittimen ja palovaroittimien tarkastus- tai varmistustehtävät, sekä muut tarkastus- tai varmistustehtävät Vahingontorjunta- ja avunantotehtävät sekä luonnononnettomuudet Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 27
Tehtävätyypit Onnettomuustyyppi 2008 2009 2010 2011 Tutkittavat tehtävät 67 67 70 68 Rakennuspalot ja -vaarat 11 13 13 13 Maastopalot 4 3 4 3 Liikenneonnettomuudet 17 17 16 16 Tarkastus- ja varmistustehtävät 30 29 31 28 Vahingontorjunta- ja avunantotehtävät sekä luonnononnettomuudet 5 5 6 8 Ensivastetehtävät 22 21 21 21 Muut tehtävät 11 12 9 11 Pelastusyksiköiden lähtöjen osuudet (%) kaikista lähdöistä tehtävätyypeittäin Lähde: PRONTO Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 28
Tehtävätyypit Tehtävien oletetut sääyhteydet Rakennuspaloilla yhteys paukkupakkasiin Maastopaloilla yhteys kuivuuteen ja tuuliin Lumisateilla ja liukkaudella suuri vaikutus liikenneonnettomuuksiin Tarkastus- ja varmistustehtävillä yhteys pakkasiin, helteisiin sekä salamointiin Vahingontorjuntatehtävät enimmäkseen suoraan sään aiheuttamia, yleisimmin tuulen katkomia puita ja tulvan aiheuttamia tehtäviä Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 29
Tehtävätyypit Sää aiheuttaa vuosittain suurimman vaihtelun tehtävämääriin Myrskyt ja tuulet aiheuttavat pahimmat tehtäväsumat Lisäksi tykkylumi, tulvat, rankkasateet Tehtäviä 3000 5000 vuodessa 6000 vuonna 2010 huimat 15 000 vuonna 2011, lähes 10 000 Tapanin jälkeen Asta-myrskyn tuhoja Sulkavalla 30.7.2010 Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 30
Tutkimusmenetelmät Työtuntitarkastelu PRONTO:sta kerättiin tiedot pelastushenkilöiden määrästä ja ajoneuvojen liikkumisajoista Laskettiin kuinka monta henkilöä pelastustehtävän hoitoon on osallistunut ja kuinka kauan yksikkö on hoitanut tehtävää Saatiin pelastustehtävien sitomat henkilötyötunnit Työtuntien ajateltiin kuvaavan tehtävämääriä paremmin tehtävien kuormittavuutta ja käytettyjä resursseja Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 31
Piikkipäivät Työläimmät 2,1 % päivistä tehtävätyypeittäin kussakin maakunnassa Piikkipäiviä 6-21 vuodessa Piikkipäivien tuntirajat vaihtelivat pienien maakuntien noin 10 ja Uudenmaan noin 50 tai 100 työtunnin välillä Onnettomuustyyppi Keskiarvo Rakennuspalot ja -palovaarat 22 Maastopalot 22 Liikenneonnettomuudet 18 Tarkastus- ja varmistustehtävät 24 Vahingontorjunta- ja avunantotehtävät sekä luonnononnettomuudet 18 Eri tehtävätyyppien piikkipäivien työtuntirajat, Uusimaa jätetty pois laskuista Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 32
Tutkimusmenetelmät Työntuntien perusteella etsittiin vuoden kiireisimmät päivät Verrattiin säähavaintoihin Verrattiin toteutuneita sääilmiöitä tiedotteisiin 600 500 400 300 200 100 0 1.1.2009 1.2.2009 1.3.2009 1.4.2009 1.5.2009 1.6.2009 1.7.2009 1.8.2009 1.9.2009 1.10.20091.11.20091.12.2009 Vahingontorjunta- ja avunantotehtävät sekä luonnononnettomuudet vuonna 2009 Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 33
Tapaustutkimukset Kiireisimmät tilanteet eri tehtävätyypeissä Kovat pakkaset ja niiden aiheuttamat rakennuspalot 18. 19.2.2011 Kallansilloilla lumipyryssä tapahtuneet ketjukolarit 24.3.2011 Keväiset maastopalot 7. 14.5.2011 Tapani- ja Hannu-myrskyt 26. ja 27.12.2011 Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 34
Tiedotteiden vaikutus piikkipäiviin talvisin Tiedotettujen tilanteiden lukumäärä 68 Tiedote, ei piikkipäiviä 11 Tiedote, liikenneonnettomuuksien piikkipäiviä 34 Tiedote, vahingontorjuntatehtävien piikkipäiviä 33 Ei tiedotetta, vahingontorjuntatehtävien 13 piikkipäiviä Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 35
Piikkipäivät liikenteessä 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1.1.2009 1.2.2009 1.3.2009 1.4.2009 1.5.2009 1.6.2009 1.7.2009 1.8.2009 1.9.2009 1.10.2009 1.11.2009 1.12.2009 Etelä-Pohjanmaan maakunta Pirkanmaan maakunta Pohjois-Savon maakunta Satakunnan maakunta Uudenmaan maakunta Varsinais-Suomen maakunta Liikenneonnettomuuksien piikkipäivät Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Uudenmaan, Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnissa vuonna 2009 Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 36
Piikkipäivät liikenteessä 50 40 30 20 10 0-10 100 50 0 Liikenneonnettomuuksien piikkipäivät ja lumisateet Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Uudenmaan, Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnissa vuonna 2009 Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 37
Liikenneonnettomuudet Piikkipäivät viikonloppuisin ja pyhien yhteydessä Ympäri vuoden, pahimmat päivät talvisin Arkipäivinä piikit aina lumisateiden yhteydessä! Vuonna 2011 kaikki piikkipäivät talvella lumisateessa Liikenneonnettomuuden raivaamista. Kuvaaja: Marko Melto, YLE Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 38
Kallansiltojen ketjukolarit 24.3.2011 Sankat ja yllättävät lumikuurot Puuskainen ja voimakas tuuli Tien ja ympäristön pinnanmuodot Tutkakuva 24.3.2011 klo 14.05. Voimakas kuuronauha seuraa valtatietä 5. Lähde: IL Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 39
Kallansiltojen ketjukolarit Tuuli nostatti järveltä lunta tielle, yhdessä satavan lumen kanssa näkyvyys heikkeni nopeasti olemattomiin Onnettomuuspaikka Suosaaren pohjoispuolella. Kuva: Fonecta. Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 40
Kallansiltojen ketjukolarit Pahin ketjukolari etelään kulkevalla kaistalla, muutama auto kolaroi vastakkaisella kaistalla Ketjukolariin kului vain muutamia minuutteja Kolarissa 63 ajoneuvoa, 38 ihmistä loukkaantui Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 41
Rakennuspalojen piikkipäivät Piikkipäivät hyvin hajallaan Viikonlopuilla valtava vaikutus Pahimpia päiviä perjantai ja lauantai Vuonna 2011 14 piikkipäivästä 9 lauantaita Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 42
Tulipalopakkaset 18.-19.2.2011 Erittäin kireästä pakkasesta varoitettiin 18.-25.2.2011 Rakennuspaloissa piikkejä lähes joka päivä - 19.2. vuoden suurin työtuntimäärä, 337 Tarkastus- ja varmistustehtävissä piikkejä joka päivä - 18.2. kaksinkertainen määrä työtunteja, yli 500 Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 43
Tulipalopakkaset 18.-19.2.2011 Säätä hallitsi korkeapaine Selkeää, heikkotuulista ja kylmää Pakkanen paukkui koko jakson ajan - Vuorokauden keskilämpötilat -20-30 C - Vuorokauden alimmat lämpötilat -30-40 C - 18.2. vuoden alin lämpötila, -41,8 C Sallan Naruskassa Pakkasista varoitetaan terveysnäkökulmasta Suuri vaikutus rakennuspaloihin sekä tarkastus- ja varmistustehtäviin! Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 44
Maastopalot Alkavat heti lumien sulaessa Pahin aika huhtikuun lopusta kesäkuun alkuun 30-80 % maastopalojen työtunneista 2008-2011 Sää aurinkoinen, sateeton, kasvillisuus kuivaa Tiedotteella varoitettu vasta kesällä, ei ikinä keväällä Viikonlopuilla iso vaikutus Perjantai ja lauantai pahimmat Vuonna 2011 15 piikkipäivästä 6 lauantaita Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 45
Maastopalot 7.-15.5.2011 Koko jakson selvästi pahimmat maastopalot Samankaltainen ilmiö lievempänä muina vuosina Voimakas korkeapaine Itä- Euroopassa Sää poutainen, aurinkoinen, paikoin helteinen Tuuli kohtalaista tai navakkaa (5-10 m/s) Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 46
Maastopalot 7.-15.5.2011 7.5. 8.5. 9.5. 10.5. 11.5 12.5. 13.5. 14.5. 15.5. Etelä-Pohjanmaa 23 9 19 13 16 9 3 28 4 Etelä-Savo 3 2 11 12 1 26 8 10 Keski-Suomi 22 14 37 32 3 14 3 30 12 Kymenlaakso 22 20 8 17 12 59 15 Lappi 4 11 14 7 9 27 37 27 Pirkanmaa 30 34 24 11 6 11 2 Pohjanmaa 4 15 36 14 14 26 Pohjois-Pohjanmaa 21 3 36 23 27 20 23 58 17 Pohjois-Savo 13 10 15 8 6 43 2 5 Satakunta 23 58 14 29 44 10 Uusimaa 15 20 16 32 6 17 17 42 22 Varsinais-Suomi 8 14 24 9 13 19 11 13 6 Koko maa 237 193 304 250 209 118 213 359 161 Keskituuli 7 6 9 7 6 9 10 10 8 Keskim. puuskat 10 8 12 10 8 12 14 13 11 Maastopalojen työtuntimäärät ja keskimääräiset tuulennopeudet 7.-15.5.2011 Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 47
Maastopalot 7.-15.5.2011 Aluksi voimassa ruohikkopalovaroitukset Myöhemmin metsäpalovaroitukset Indeksi ei selvästikään huomioi kylliksi maaperän kuivuutta heti lumien sulamisen jälkeen Kuva: Metsäpaloindeksi 7.5. Lähde: IL Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 48
Metsäpaloindeksi Indeksi ottaa huomioon maaperän kosteuden Varoitusta laadittaessa meteorologi huomioi lisäksi säähavainnot ja ennusteen Kun indeksin arvo on yli 4 ja muut ehdot täyttyvät, annetaan ruohikko- tai metsäpalovaroitus Erittäin korkeasta syttymisriskistä varoitetaan otollisissa sääolosuhteissa Riski annetaan kuntakohtaisesti, kun metsäpaloindeksi on 4 ja tuuli, lämpötila tai kosteusolosuhteet edistävät palovaaraa Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 49
Tarkastus- ja varmistustehtävät Jakautuvat melko tasaisesti eri viikonpäiville, viikonloput hiljaisempia Selvä yhteys pakkasiin ja helteisiin Enimmät piikkipäivät kesäisin ukkosien aikaan ja talvella paukkupakkasilla Selviä korrelaatioita salamatietojen kanssa Korrelaatiot paikoin 0,7, koko maassa 0,63 Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 50
Tarkastus- ja varmistustehtävien piikkipäivät 60000 40000 20000 2500 200 150 100 50 0 1.5.2010 1.6.2010 1.7.2010 1.8.2010 Tarkastus- ja varmistustehtävien piikkipäivät ja salamamäärät 1.5.-31.8.2010 Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 51
Myrskyt Painottuvat kesäilmiöihin, kuten ukkosiin, joita vaikea ennustaa Kesällä puiden raivaamisen ja tulvien lisäksi tarkastus- ja varmistustehtäviä Syksyllä ja talvella laaja-alaisia myrskymatalapaineita, jotka saadaan tiedotteilla hyvin kiinni Talvella myrskyjen yhteydessä paljon liikenneonnettomuuksia Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 52
Tapani- ja Hannu-myrskyt 26. ja 27.12.2011 Syksyllä 2011 myrskysi ennätyksellisen paljon Joulukuussa myrskysi 11 päivänä Joulukuu oli hyvin lämmin ja ennätyksellisen sateinen Maan etelä- ja keskiosissa ei ollut routaa tai lunta, märässä maassa juuret irtoavat ja puut kaatuvat helpommin Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 53
Tapani- ja Hannu-myrskyt 26. ja 27.12.2011 Selvästi tarkastelujakson suurimmat työmäärät Esim. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella kahdessa vuorokaudessa 2 500 tehtävää, yli 20 % koko vuoden työmäärästä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella tehtäviä vuorokaudessa noin 2 000 Energiateollisuus ry:n mukaan sähkökatkoista kärsi 570 000 asiakasta Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 54
Tapani-myrsky 26.12.2011 Ensimmäinen tieto joulun sääkatsauksessa 22.12. Ensimmäinen tiedote 23.12. klo 14 - Voimakkaimmat tuulet ja suurimmat vaikutukset maan pohjoisosiin ja Perämeren ympäristöön Toinen tiedote 24.12. klo 14 - Eteläisempi reitti, voimakkaimmat tuulet Selkämerellä sekä maan eteläja keskiosissa Kolmas päivitys 25.12. klo 14 - Säätilanne länsirannikolla vaarallinen, tuulivahingot todennäköisiä Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 55
Tapani-myrsky 26.12.2011 Kolmas päivitys 25.12. klo 14 - Merialueilla ja rannikolla puuskat 30 m/s - Maan etelä- ja länsiosissa 20 25 m/s - Maan keskiosissa 18 23 m/s - Havaintojen perusteella ennuste osui oikeaan Neljäs päivitys 26.12. klo 2 - Erityisesti Satakunta ja Varsinais-Suomi - Vahinkoja oli jo syntynyt lounaassa, pahin oli vasta tulossa Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 56
Tapani-myrsky Lounaasta hyvin lämmintä ilmaa Koko maassa yleisesti yli viisi astetta plussaa Kemiössä ja Maarianhaminassa joulukuun lämpöennätys 9,9 C Kovin keskituuli 28 m/s ja puuska 31,5 m/s Espoon Sepänkylässä, 10-vuotisen mittaushistorian ennätys Tapani-myrskyn tuulihavaintojen ja tuhojälkien perusteella tehty analyysi puuskannopeuksista. Lähde: IL Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 57
Tapani- ja Hannu-myrskyt 26. ja 27.12.2011 Maakunta 26.11. 27.11 Etelä-Karjalan maakunta 46 122 Etelä-Pohjanmaan maakunta 236 119 Etelä-Savon maakunta 24 122 Kanta-Hämeen maakunta 409 76 Keski-Suomen maakunta 33 175 Pirkanmaan maakunta 235 142 Pohjanmaan maakunta 175 191 Pohjois-Savon maakunta 15 228 Satakunnan maakunta 267 283 Uudenmaan maakunta 1057 494 Varsinais-Suomen maakunta 914 318 Koko maa 3658 2704 Vahingontorjunta- ja avunantotehtävien työtuntimäärät 26. ja 27.12.2011 Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 58
Hannu-myrsky 27.12.2011 Ensimmäinen tiedote 26.12. klo 15 - Kaikille merialueilla myrskyä - Koko maahan yli 20 m/s tuulia - Maan itäosiin 20 25 m/s tuulia - Paljon tuhoa Tapanin vaurioittamassa puustossa Toinen tiedote 27.12. klo 10 - Tuulivaroituksia nostettiin idässä ja pohjoisessa Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 59
Hannu-myrsky Voimakkaita tuulia laajalti samoilla alueilla, etenkin rannikoilla sekä maan etelä- ja keskiosissa Tuhojälkien ja pelastustoimelle koituneiden tehtävien perusteella vaikea arvioida kumpi myrsky vahingot aiheutti Hannu-myrskyn tuulihavaintojen ja tuhojälkien perusteella tehty analyysi puuskannopeuksista. Lähde: IL Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 60
Tulokset Rakennuspalot jakautuvat tasaisesti koko vuodelle, viikonlopuilla ja juhlapyhillä suuri vaikutus Selvä yhteys pakkasiin Maastopaloja paljon lyhyellä ajalla huhtikuun lopusta kesäkuulle, loppukesällä harvemmassa Varoitukset usein myöhemmin! Liikenneonnettomuudet keskittyvät viikonloppuihin Lumisateilla valtava vaikutus! Tarkastus- ja varmistustehtäviä tasaisesti koko vuoden Selvä yhteys pakkasiin, helteisiin ja erityisesti salamointiin Vahingontorjuntatehtävät enimmäkseen myrskyjen aiheuttamia Saadaan tiedotteilla ja varoituksilla hyvin kiinni Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 61
Tulokset Tuloksia esitellään alan julkaisuissa ja pelastuslaitoksissa ympäri Suomea Esitys Palopäällystöpäivillä Tulokset vapaasti saatavissa internetissä Parannukset tulevat voimaan saman tien LUOVA-tiedotteissa Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 62
Kiitos mielenkiinnosta! Yhteystiedot: Kerttu Kotakorpi kerttu.kotakorpi@helsinki.fi 044-7732112 Ilmatieteen laitos / Kerttu Kotakorpi 8.4.2013 63