HANNUKKA KYLÄSUUNNITELMA 2007
Viialan Hannukanseudun asukasyhdistys ry 2007
Hannukan kartta SISÄLLYSLUETTELO Sisällys Kyläsuunnitelman syntyvaiheita Hannukan historiaa Sijainti Väestö ja asuminen Elinkeinot ja yritykset Yhdistystoiminta Kyläkyselyn satoa Kehitettävät asiat Tulevaisuus ja kyläsuunnitelman päivitys Yhteyshenkilöt, tapahtumakalenteri
KYLÄSUUNNITELMAN SYNTYVAIHEITA Tapahtui syyskuussa 2006 Kolme Hannukan viisasta miestä, ihan vaan saunoessaan, loistavan idean saivat. Asuinaluettaan kehittämään ryhtyä piti, kiire tuli kova, tuskin laski hiki! Eli ei muuta kuin asukasyhdistystä perustamaan Virallisia yhdistyspapereita maistraatista odotellessa tuli jo seuraava ajatus: Kyläsuunnitelma! Usein tällainen suunnitelma tehdään jo pitkään toiminnassa olleen yhdistyksen toimesta, mutta jotta toiminta saataisiin heti aktiiviselle tasolle, alettiin kylän laatikoihin kantaa jos jonkinlaista kyselyä ja kokouskutsua. Tietoja kerättiin myös puhelimitse, ovelta ovelle kiertäen sekä turinoimalla kylän asukkien kanssa kävelylenkillä tai vaikka talkoissa haravan varteen nojaten. Monella oli muistoja kerrottavana tai visioita tulevaisuudesta ja sitä tähän vihkoseen sitten kirjalliseen muotoon saatettu on
HANNUKAN HISTORIAA Kylän nykyinen asutusmalli on saanut alkunsa 1940-luvun alussa, vaikka Heinäsuontien varressa asutusta jo aikaisemmin olikin. Nykyisin Kolikkoinmäkenä tunnetun alueen kantatila oli Kaaritie 1:n kohdalla. Alue oli metsää ja peltoa kunnes siitä alettiin lohkoa tontteja järjestyksessä mäen alta ylöspäin. Ensin Heinäsuontie 7 ja 9, sitten Viertotie, jonka jälkeen Hannukantien varteen molemmin puolin aina mäen perälle asti. Ojanteentien talot on rakennettu 1950- ja 60-luvuilla ja Kaaritielle on noussut taloja 1930-luvulta nykypäivään asti. Anttilan tilan maille eli Anttilantielle asutus levisi 1960-luvun alussa. Heinäsuontie 3A ja 3B, sekä Anttilantie 10 oli lohkottu tilasta jo aiemmin. 2000-luvulla tien varteen on rakennettu kolme omakotitaloa ja muutamia tontteja on vielä rakentamatta. Anttilan tilaa viljellään nyt kolmannessa polvessa. Sukupolvenvaihdosten seurauksena tilan maille on rakennettu kaksi omakotitaloa entisille isäntäperheille vuosina 1950 ja 1987. Tilan nykyinen päärakennus on valmistunut 1938 ja sitä on laajennettu 1966. (Pihaan johtava koivukuja on istutettu äitienpäivänä 1947). 1940- ja 50-lukujen taitteessa Heinäsuon työväenyhdistys rakensi kokoontumispaikakseen Kolikkoinmäen päälle työväentalon / tanssilavan, joka myöhemmässä vaiheessa on toiminut asuin- ja teollisuuskäytössä. Tanssilava, työväentalo
Kyläkaupparakennus nousi Heinäsuontien varteen vuona 1962. Kaupan käyntiä siinä harjoitettiin vuoden 1994 lopulle asti. Rakennus on nykyisin asuinkäytössä. Kyläkauppa Hannukan alue sai rakennuskaavan 1986. Kunnallistekniikka rakennettiin seuraavana vuonna. Taloja alueelle nousee 1990-luvun tauon jälkeen edelleen kiihtyvällä tahdilla. Rakennuskaavaa laajennettiin vuonna 1992 kun heinäsuontien pohjoispuoli kaavoitettiin teollisuusalueeksi. Kymmenkunta vuotta myöhemmin tien varteen nousi kaksi teollisuushallia. Viisi teollisuustonttia on vielä kaupan. Heinäsuontien ja Hannukantien kulmassa oleva punainen halli on rakennettu 1980- luvun alkupuolella. Anttilan tilan päärakennus Teollisuushalli
SIJAINTI Hannukka sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Etelä-Pirkanmaan maakunnassa, Akaan kaupungin Viialan taajaman länsipuolella. Yhdistyksemme toimialueen rajana itäpuolella on valtatie 190 ja pohjoisessa Koskenkyläntie. Muilla suunnilla alue rajoittuu metsiin ja peltoihin. Kouluihin ja lähimpään päiväkotiin on matkaa alle kaksi kilometriä ja Viialan keskustan kauppoihin ja terveyskeskukseen noin kolme kilometriä. Etäisyydet tärkeimpiin kaupunkeihin löytyvät alla olevasta kartasta. VÄESTÖ JA ASUMINEN Hannukka on omakotitaloalue. Yhdistyksemme toimialueella vaikuttaa 62 taloutta, joista kuusi taloa on vapaa-ajan käytössä. Alla olevasta tilastosta näet väestön ikä- ja sukupuolijakauman. Ikä Miehet Naiset 0-6 9 16 7-18 11 11 19-30 15 8 31-50 20 15 51-65 18 13 65-8 8 Yhteensä 152 henkilöä 81 71
ELINKEINOT JA YRITYKSET Työssäkäyvät ikäluokat työskentelevät lähes poikkeuksetta Hannukan ulkopuolella. Alueen sisällä harjoitetaan kuitenkin ainakin seuraavanlaista pienyritystoimintaa: - huoltoautokalustamista - automyyntiä - paperinjalostusta - tuotantokalustusta - taksiautoilua - maanviljelyä Teollisuushallit Heinäsuontien pohjoispuolella YHDISTYSTOIMINTA Asukkaiden yhteisiä pyrkimyksiä tukemaan on vuoden 2006 syyskuussa perustettu Viialan Hannukanseudun asukasyhdistys r.y. KYLÄKYSELY Maaliskuussa 2007 jaettiin alueen jokaiseen talouteen kaksisivuinen kyläkysely. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää asukkaiden näkemykset Hannukan hyvistä ja huonoista puolista sekä saada selville yhteisömme tulevaisuuden näkymät. Vakiasukkaista 43% palautti kyselyn ja vastauksista selvisi seuraavanlaisia asioita:
Hyvät puolet: Huonot puolet: Hannukka on maaseutumainen, rauhallinen, vanhan idyllin omaava asuinalue, jossa pihat ovat suuria ja persoonallisia, talot etäällä toisistaan ja kasvusto kattavaa. Alueen sijainti on ihanteellinen ympäröivän luonnon muistuttaessa maaseudusta ja toisaalta valtatien läheisyyden luodessa nopeita yhteyksiä esimerkiksi Tampereelle. Luonnonläheisyys tuo mukanaan hyvät ulkoilumahdollisuudet. Leikkikentältä lähtee kahdeksan kilometriä pitkä ulkoilureitti Arajärviin ja runsaslumisina talvina pelloilla risteilee hiihtolatuja. Meillä on täällä pieni, tiivis kyläyhteisö, missä naapuria autetaan ja toisen omaisuutta kunnioitetaan. Se tuo mukanaan turvallisuuden tunteen. Alueen tiestö on vanhaa ja pääosin huonokuntoista. Valtatien ali kulkee tunneli kevyelle liikenteelle, mutta sen asvalttipinta on kovin epätasainen ja siksi vaarallinen. Anttilantien loppupäästä noin 250 metriä on katuvalotonta aluetta ja siksi iltahämärissä pelottavaa ja jopa vaarallistakin lapsiperheiden asuttamalla seudulla. Lapsien yhteisten harrastusmahdollisuuksien puute koetaan kaikista suurimpana ongelmana. Kolikkoinmäen perällä ollut leikkikenttä on tyhjennetty leikkivälineistä niiden EU-kelvottomuuden vuoksi. Leikkikenttä
KEHITETTÄVÄÄ Kenties kaikista tärkein asia mitä kyselyssä pyrittiin saamaan selville oli alueen kehittämistarpeet. Ensimmäinen asia on tietysti talkoohengen nostattaminen, jonka seurauksena muutkin tarpeet on mahdollista toteuttaa. Kehitettävistä asioista ensisijaisia on juuri se suurin puute ja ongelma eli lasten harrastusmahdollisuuksien olemattomuus. Asian tiimoilta käydään neuvotteluja kaupungin edustajan kanssa, jotta saadaan selville kaupungin resurssit asian suhteen ja samalla selvitetään mitä itse voimme ja saamme asian eteen tehdä. Toiseksi eniten huomiota sai katuvalojen puute noin 250 metrin matkalta Anttilantien perältä. Tässäkin asiassa olemme kaupungin päättäjien armoilla ja jäämme odottamaan vastauksia esityksiimme. Tienvarsien ja viheralueiden kunnostus on se asia, johon asukkaat pystyvät itse eniten vaikuttamaan. Kerran kuussa vietämme virallista talkoopäivää ja sen lisäksi järjestämme erilaisia tempauksia ja yhteisiä jätekeräyksiä ympäristön siisteyden kehittämiseksi. Lähinnä haaveasteella olevia ja suurempaa rahoitusta vaativia tarpeitakin on varovaisesti keskusteluasteelle saatettu: Pirkan Helmi ry:n Leader-toimintatavan pääteema nro 2 käsittelee ajatusta Kohtaamispaikka kaikenikäisille! Eli kaikilla kylillä pitäisi olla yhteiset kokoontumis- ja kerhotilat ja siihen mekin pitkällä tähtäimellä pyrimme. Vähän pienempi suuri haave on huoltorakennus / grillikatos leikkikentältä lähtevän luontopolun alkupäähän. Siellä kyseinen rakennus palvelisi kyläläisten kokoontumisia ja myös kaikkia luontopolulla retkeileviä vapaa-ajan viettäjiä. Heinäsuontien nykykunto on riski niin sen käyttäjille kuin käyttäjien kulkuneuvoillekin. Teollisuusalueen aktivoituminen tuo tielle entistä raskaampaa kalustoa ja näin ollen sen kunnostus ja mahdollinen asvaltointi on asukkaiden puolelta koettu tärkeäksi kehityksen
kohteeksi. Asvaltti puuttuu alle puolen kilometrin matkalta. Myös kevyen liikenteen väylää sen varteen on väläytelty. Postiin on oltu yhteydessä lähtevän postin laatikon saamiseksi ja sen viereen aiotaan pystyttää ilmoitustaulu ja yhdistykselle postilaatikko. Palvelutaksitoimintaa on myös toivottu elvytettämän ja myös sen eteen tehdään selvitystyötä. TULEVAISUUS Hannukan tulevaisuus nähdään kaikissa kyselyyn osallistuneissa talouksissa samankaltaisena: Asukasmäärä kasvaa ja keski-ikä laskee lapsiperheiden tulon myötä. Uusia taloja rakennetaan ja vanhoja saneerataan nykyajan vaatimuksia vastaaviksi. Oman talkootyön ja panostuksen myötä alueesta tulee entistäkin viihtyisämpi ja parempi paikka asua. Lapsille saadaan toimiva leikkikenttä ja nuorille erilaisia pelipaikkoja. Yhteiset viheralueet saatetaan uuteen kukoistukseen. Yhteishengen ylläpitämiseksi järjestetään vuosittain laskiaisrieha ja kesäjuhlat. Tässä kyläsuunnitelmassa julkitulleiden projektien edistymistä ja niiden eteen tehtyjä toimenpiteitä seurataan yhdistyksen vuosikertomuksissa. Tietoja päivitetään muutosten tapahtuessa ja tarvittaessa julkaistaan kyläsuunnitelmalle päivitetty jatko-osa. Yhteyshenkilöt: Janne Lähteenmäki, puheenjohtaja, p. 040 533 6376, j.aulis@hotmail.com Vesa Mäenpää, varapuheenjohtaja, p. 040 595 2042, vesa.maenpaa@pp.inet.fi Aura Lehtonen, sihteeri, p. 050 354 4914, amlehtonen@luukku.com Katso ajankohtaiset tiedot: KULUVAN VUODEN 2007 TAPAHTUMAT: http://hannukka.informe.com 18.2. Laskiaisrieha 27.2. Viialan Hannukanseudun asukasyhdistys yhdistysrekisteriin 15.4. Järjestäytymiskokous 22.4. Ympäristötalkoot 9.5. Hallituksen ensimmäinen kokous, jatkossa tarvittaessa 19.5. ja 16.6. Ympäristötalkoot 14.7. Kesäjuhlat 21.7., 18.8., 15.9., 20.10. Ympäristötalkoot Syksyllä yhdistyksen syyskokous myöhemmin ilmoitettuna ajankohtana.
Tämä kyläsuunnitelma on osa Pirkan Helmi ry:n Kylä-Elma hanketta, joka on rahoitettu Pirkanmaan TE-keskuksen kautta kansallisesta Elma-ohjelmasta.