Perhekeskustoimintamallisopivaa tukea oikeaan aikaan Keskeisiä tuloksia kehittämistyöstä 2017-2018 Tilanne 5.4.2019, (Täsmennykset 24.5) Koonneet: Marjaana Pelkonen, Arja Hastrup
Perhekeskustoimintamalli: Keskeisiä tuloksia (1) Maakunnallinen, hallinnonrajat ylittävä malli täsmentynyt ja soveltaminen yleistynyt. Mallin perustana kansalliset linjaukset = kansallinen malli Kaikki maakunnat edenneet lyhyessä ajassa useimpien tavoitteiden ja kansallisten linjausten suuntaisesti, vaikkakin eri tahtisesti ja päässeet eri vaiheeseen Kansallisten linjausten sisältö täsmentynyt: mm. tehtävät, toimintatavat, periaatteet, rakenteet, väestöryhmä, jota perhekeskus palvelee Kuntapohjaiset mallit vähentyneet ja maakunnalliset lisääntyneet 4-> 9* Sote-kuntayhtymästä apua, hyviä tuloksia myös systemaattisella työllä (esim. E-P) Tukee lasten, nuorten ja perheiden yhdenvertaisuutta ja palvelujen saavutettavuutta Palvelukokonaisuusajattelu vahvistunut Lapsi- ja perhelähtöiset sekä osallistavat työtavat lisääntyneet ja ohjanneet palveluja lasten, nuorten ja perheiden ympärille Kaikki maakunnat ottaneet käyttöön LAPE-periaatteet ja osallistavia työtapoja (esim. kehittäjäasiakastoiminta) ja selvittäneet kyselyin lapsiperheiden tarpeita ja odotuksia Työ systematisoitava ja vietävä rakenteisiin Mitä vanhemmat odottavat, esimerkkejä: * sote-uudistuksen kariutuminen hidasti ja muutti päätöksentekoa (5/2019) Perhettä tuetaan kokonaisuutena, tukitoimet varhain Kysytään jaksamisesta ja tuen tarpeista Palvelut yhdestä paikasta, toimijoiden saumaton yhteistyö
Keskeisiä tuloksia (2) Perheiden tarpeiden mukainen apu ja tuki vahvistuneet ja varhentuneet Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki sekä eroauttaminen vahvistuivat lähes kaikissa maakunnissa, lähisuhdeväkivallan ehkäisy kahdessa kolmasosassa Varhainen tuki, hoito ja kuntoutus vahvistuivat lähes kaikissa maakunnissa, mutta systemaattinen lapsen, nuoren ja perheen ympärille rakentuva malli vasta muutamassa: Yhteydenotto ja asiakkaaksi tulo: nopea palveluohjaus, viiveetön pääsy palveluihin ja oikealle työntekijälle, Tilannearvio: Viiveetön tuen ja hoidon tarpeen arviointi, tarvittaessa monialaisesti, koko perheen tilanne ja vanhempien palvelutarpeet huomioon, Apu: Oikea-aikainen tuki ja apu lapsille ja vanhemmille ml erityispalvelut, Vastuutyöntekijä ja palvelujen koordinaatio Seuranta Alustavaa tietoa mallin vaikutuksista mm. lastensuojelutarpeen vähenemiseen Työtä tuettu kansallisissa työryhmissä (kasvatus- ja perheneuvonta, lastenvalvojat, perhetyö, monialainen arviointi) 14 maakunnassa käyttöön NPT menetelmiä (Kasvun tuki): Lapset puheeksi (15) Perhekeskuksen ydintehtävien kansallinen määrittely tukenut maakuntien työtä (tähtikuvio ja diasarja: Näin sen teemme); Järjestöt hyödyntävät samaa jäsennystä Vanhemmuussuunnitelma -> toimijoiden yhteinen ymmärrys perhekeskuksen tehtävistä ja toimintatavoista vahvistunut edellytys palvelujen ja toimintojen yhteensovittamiselle
Keskeiset tulokset (3) Palvelujen hajanaisuus vähentynyt ja saavutettavuus parantunut Verkostoimisen, yhteensovittamisen, lisääntyneen yhteistyön, asemoinnin, kohtaamispaikkojen perustamisen ja sähköisten palvelujen avulla Lähes kaikki maakunnat käynnistivät palveluverkostoon ja yhteistyöverkostoon kuuluvien si-sote ja muiden palvelujen verkostoinnin Varhaiskasvatus mukana kaikissa maakunnissa, monessa sivistys- ja kulttuuri laaj. Seurakunnat ja järjestöt mukana lähes kaikissa maakunnissa, Kela (12) Yhteistyöstä sovittu lastensuojelun (13) ja erikoissairaanhoidon (13) kanssa Lasten ja nuorten asioihin perehtyneiden lääkärien rekrytointi keskustelu käynnistetty Avoimia kohtaamispaikkoja jokaisen maakunnan (18) alueella; Kansalliset kriteerit 12/2018 Sähköisen perhekeskuksen suunnitelma 12/2018, SoteDigin työ jäi odottamaan Perhekeskukset/perhekeskusalueet, niiden toimipisteet ja avoimet kohtaamispaikat määriteltiin ja sijoitettiin maakunnan kartalle Kaikki maakunnat valmistelleet palvelujen ja toimintojen yhteensovittamista Verkoston visualisointia mietitään
Tilanne 4/2019 Perhekeskuksia toiminnassa tai *suunnitteilla jokaisen maakunnan alueella (yht. 138) Perhekeskus voi olla Yhden kunnan perhekeskus (esim. Keski- Suomi, Satakunta, Pohjanmaa) Useamman kunnan perhekeskus = perhekeskusalue (esim. Pohjois-Karjala, Etelä- Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Kymenlaakso) Yksi suuren kunnan perhekeskuksista (esim. Helsinki) Kohtaamispaikkoja jokaisen maakunnan alueella, yl. joka kunnassa, yli 500 Sote-uudistuksen keskeytyminen vaikeuttanut suunnitelmien toimeenpanoa. Usealla alueella perhekeskusten asemoiminen kesken. 5 4 7? 1 20 7 3 9 1 22 26* 3 3 8 2 2 11 4 Perhekeskus On palveluverkosto, joka sisältää perhekeskuksen kaikki palvelut yhteensovitettuina ja johdettuina yhtenä kokonaisuutena Vastaa alueensa lapsiperheväestön avun ja tuen tarpeisiin toteuttamalla kaikki sen tehtävät Perhekeskuksen palvelut tarjotaan Toimipisteissä Koottuina yhteen tai erillisinä Helposti saavutettavina Sähköisesti Kotiin vietynä Perhekeskuksen toimipisteet voivat sijaita esim. Päiväkodin, koulun tai monitoimitilan yhteydessä Erillisissä kiinteistöissä tai omassa rakennuksessa
Keskeiset tulokset (4) Rakenteet luotu eri hallinnonalojen ja muiden tahojen toimintojen johtamiselle ja koordinaatiolle osana LNP palvelujen kokonaisuutta Kaksiportainen verkostojohtamisen rakenne linjajohtamisen rinnalle Maakunnan taso: LAPE-yhteistyöryhmä ja perhekeskustoimintaa ohjaava ryhmä Perhekeskustaso: Kutakin perhekeskusta ohjaava ryhmä Osa maakunnista tehnyt päätökset (esim. P-H, P-K), loput valmistelleet asiaa Perhekeskuskoordinaattoreita 13 maakunnan alueella osana pysyviä rakenteita Maakunnan alueen verkostoyhteistyöstä ja koordinaatiosta vastaava (9 aluetta) Lähes jokaisessa alueen perhekeskuksessa toiminnan koordinaatiosta vastaava (7 aluetta) Kolmen maakunnan alueella molemmat tasot (Pohjois-Karjala, Kymenlaakso, Keski-Suomi) Kahdessa maakunnassa LNP sote-palvelut koottu hallinnollisesti (K-P, E-K) Aikuisten palvelut osana kokonaisuutta tai lähellä sitä Yhteistyörakenteista ja yhteistyökäytännöistä sopiminen käynnistetty (yhdyspinta)
Perhekeskuskoordinaattorit (4/2019) Rekrytoitu 13 maakunnan alueella, näistä Koko maakunnan alueen koordinaatiosta vastaavia 6 alueella Alueen (lähes) jokaisessa perhekeskuksessa koordinaatiosta vastaavia 4 alueella Kolmella alueella molemmat Viidellä alueella ei vielä kumpaakaan Suunnitteilla tai päätetty kaikilla
Tärkeimmät opit Yhdessä olemme enemmän Maakuntien ja kansallisen tason toimijat yhdistävä yhteiskehittämisen rakenne vei kehitystä eteenpäin: sitoutuminen, vuoropuhelu, yhdessä oppiminen Linjaukset ja sitoutuneisuus auttoivat suunnistamaan kohti uutta Yhteistoiminta lisääntyi kaikilla tasoilla: synergiasta voimia LAPEn ja perhekeskuksen filosofia yhdistää ja antaa suuntaa Yhteinen arvopohja ja periaatteet auttavat pulmatilanteissakin olennaisen ja toimijoita yhdistävien asioiden tunnistamisessa: yhteiset lapset ja nuoret Runsaasti onnistumisia ja pysyvään toimintaan siirtymistä tukevia tekijöitä Muutos on mahdollinen: työ saatu hyvään alkuun, mutta sitä pitää jatkaa Tarvitaan rakenteet turvaamaan jatkuvuutta (mm. lasten ja nuorten osallistuminen, toimijoiden yhteistoiminta, johtaminen), muuten eteneminen sattumanvaraista ja epäyhtenäistä
Tärkeimmät opit Matkalle mahtui kitkatekijöitä ja pulmia Strategisen tason lainsäädäntötyö valinnanvapauslain valmistelu loi epävarmuutta, hidasti työtä ja vei voimavaroja (2017) Tieto Lape-ohjelman toimeenpanoluonteesta ei levinnyt riittävästi Maku-sote valmisteluun ei joissakin maakunnissa päästy mukaan Si-sote yhteistyössä paikoin jännitteitä, sote-integraatiokaan ei ole helppoa Viestintään olisi pitänyt panostaa enemmän Matalan kynnyksen palvelujen kehittämisresurssit niukat -> dilemma: kuinka päästään siirtymään korjaavista palveluista ehkäiseviin ja varhaisiin
Ehdotuksia jatkotyöstä Täsmennettyä tietoa tulossa kevään 2019 perhekeskusselvityksestä Perhekeskusten kehittämistyötä ja mallin toimeenpanoa jatketaan kansallisten linjausten mukaisesti maakuntien alueella ja kansallisesti, kesken mm. Perhetyön porrasteisuus, lääketieteellisen osaamisen vahvistaminen, aikuisten palvelut Integratiiviset toimintamallit; luottamukseen perustuva verkostojohtaminen Varhaisen tuen ja hoidon mallin systemaattinen implementointi Sähköinen perhekeskus Varmistettava Perhekeskuksista velvoitteet tulevaan sote-lakiin ja substanssilakeihin Muutosagenttien rooli Toimiva sivi-sote yhteistyö ja rakenteet kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla Kansallinen ohjaus, seuranta ja toimeenpano STM-OKM- ja THL-OPH rakenteissa Esim. lapsiperheiden terveys- ja sosiaalipalvelujen laatua ja toimivuutta tarkasteltava kunkin palvelun osalta sekä osana palvelukokonaisuutta ja varmistettava riittävä kansallinen ja alueellinen ohjaus Pysyvä yhteiskehittämisen rakenne 2019 jälkeen kansalliselle tasolle ja maakuntien alueille ml LAPE-ryhmien rooli; uusien mukaan tulleiden henkilöiden perehdyttäminen (YTA-alueet) Isona kysymyksenä painopisteen siirto korjaavista palveluista ehkäiseviin ja varhaisiin Tietoa on: Tarvitaan vahvaa johtamista, osaamista, riittäviä resursseja ja pitkäjänteistä työtä
Yhdessä sovitut kansalliset linjaukset ohjaavat perhekeskusten kehittämistä Perhekeskuksen tehtävät konkretisoidaan ja työnjaosta sovitaan Jatkuvan kehittämisen ja seurannan rakenteista sovitaan Verkostoidaan palvelut, perustetaan kohtaamispaikkoja Asemoidutaan maakunnan alueelle Johtamisesta, koordinoinnista ja osaamisesta huolehditaan Linjaukset päivitetty 11/2018, STM/LAPE Lapset, nuoret ja perheet mukana kehittämässä toimintaa Uudistetaan toimintakulttuuri Yhteistyörakenteista -käytännöistä sovitaan