SEURAKUNNAN JA SEURAKUNTAYHTYMÄN KÄYTTÖOMAISUUS- KIRJANPITO JA SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN LASKEMINEN

SEURAKUNNAN JA SEURAKUNTAYHTYMÄN KÄYTTÖOMAISUUS- KIRJANPITO JA SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN LASKEMINEN Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Poistosuunnitelma... 3 2.1. Poistojen laskeminen... 3 2.1.1. Pysyvien vastaavien hankintameno ja jäännösarvo... 3 2.1.2. Avustuksella taikka muulla rahoitusosuudella katettu hankintameno... 3 2.1.3. Investointivarauksella tai -rahastolla katettu hankintameno... 3 2.1.4. Perusparannusmenon aktivointi taseeseen... 4 2.1.5. Omaan käyttöön valmistetun käyttöomaisuuden hankintameno... 4 2.2. Poistoajan pituus... 4 2.3. Poistojen aloittaminen ja päättäminen... 5 2.4. Poistomenetelmän valinta... 6 2.5. Poistokohteiden ryhmittely... 6 3. Poistosuunnitelman muuttaminen... 7 3.1. Muutokset odotuksissa... 7 3.2. Seurakuntien yhdistyminen... 8 3.3. Aikaisemman poistosuunnitelman muutos.. 8 4. Suunnitelman ylittävät ja alittavat poistot... 8 5. Käyttöomaisuushyödykkeen myynti... 9 6. Käyttöomaisuuskirjanpito... 9 6.1. Poistoina kuluiksi kirjattavien hyödykkeiden käyttöomaisuuskirjanpito... 9 6.2. Vuosikuluiksi kirjattavien hyödykkeiden kirjanpito... 10 7. Poistoja koskevat tilinpäätöstiedot... 11 7.1. Tuloslaskelma... 11 7.2. Tase... 11 7.3. Tilinpäätöksen liitetiedot... 12 7.4. Tase-erittelyt... 14 LIITTEET Liite 1 Esimerkkejä suunnitelman mukaisista poistoajoista 1.1.2005 lähtien... 15 Liite 2 Esimerkkejä hankintamenon määrittämisestä... 17 Liite 3 Esimerkki tasapoistomenetelmästä... 18 Liite 2 Esimerkki poistosuunnitelman muuttamisesta... 18 1

1. Johdanto Tämän ohjeen tarkoituksena on päivittää kirkkohallituksen yleiskirjeen nro 12/1998 annettuja ohjeita käyttöomaisuuskirjanpidosta sekä poistojen laskemisesta. Tavoitteena on, että - käyttöomaisuuskirjanpidosta löytyy tarvittavat tiedot seurakunnan pitkävaikutteisista menoista, - investoinnit kohdennetaan oikein tilikausien kuluiksi niiden vaikutusaikana ja - tuloslaskelma antaa tilikaudelta oikean kuvan seurakunnan taloudellisesta tilanteesta. Seurakuntien taloussääntömallin 22 :n mukaan seurakunnan kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta pidetään luetteloa kirkkoneuvoston/kirkkoneuvoston taloudellisen jaoston antamien ohjeiden mukaan. Kirkkovaltuusto hyväksyy suunnitelmapoistojen perusteet ja päättää taseeseen merkittävän käyttöomaisuuden aktivointirajan. Kirkkoneuvosto/kirkkoneuvoston taloudellinen jaosto antaa ohjeen irtaimistoesineen poistamisesta käytöstä. Käyttöomaisuuden ja muun pysyviin vastaaviin kuuluvan aineellisen omaisuuden hankintameno aktivoidaan taseeseen ja kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina tuloslaskelman kuluksi (KPL 5:5,1). Investoinnit aktivoidaan taseen pysyviin vastaaviin. Pysyviin vastaaviin kirjataan useampana kuin yhtenä tilikautena tuloa tuottamaan tarkoitetut (=palvelutuotannossa olevat) erät. Kun investointi on seurakunnalle tuloa tuottava (=palvelutuotannossa) kahtena tilikautena, hankinta täyttää usean tilikauden vaatimuksen. Seurakunta määrittelee olennaisuuden periaatetta noudattaen euromääräisen rajan, minkä rajan yli menevät hankinnat kirjataan investoinneiksi ja aktivoidaan taseeseen pysyviksi vastaaviksi. Kirkkohallituksen yleiskirjeessä nro 12/1998 suositeltiin seurakunnan taseen aktivointirajaksi 3.364, mutta suurilla seurakunnilla raja on usein suurempi. Seurakunnan suuruus, jäsenmäärän lisääntyminen taikka vähentyminen sekä lähimenneisyydessä tapahtuneet että tulevat investointitarpeet vaikuttavat siihen, miten seurakunta määrittelee oikean poistotason. Koska investoinnit lisäävät poistojen määrää tuloslaskelmaan, kasvava vuosikatetarve on huomioitava investointien suunnitteluvaiheessa. Investointien toteuttaminen tasaisesti vuosien ja vuosikymmenien kesken on seurakunnan tasapainoisen kehittämistyön kannalta tarkoituksenmukaista. Seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä tulee noudattaa päivitettyä ohjetta 1.1.2005 alkaen. Seurakunnissa tulisi varmistaa, että seurakuntien käyttöomaisuuden alkuarvostuksessa on noudatettu vuonna 1998 annettua ohjetta. Ohjeessa seurakunnalla tarkoitetaan myös seurakuntayhtymää. 2

2. Poistosuunnitelma Investointien hankintamenot aktivoidaan taseeseen pysyviin vastaaviin ja ne kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi vaikutusaikanaan suunnitelman mukaisina poistoina. Suunnitelman mukaisilla poistoilla tarkoitetaan ennalta laaditun suunnitelman mukaan tehtäviä poistoja, jotka seurakunta tekee käyttöomaisuudestaan tilikauden tuloksesta riippumatta. Poistoperusteina on hankintamenon lisäksi arvioitu taloudellinen pitoaika. Kirkkovaltuusto hyväksyy suunnitelmapoistojen perusteet ja päättää taseen pysyviin vastaaviin aktivoitavien euromääräiset rajat. Suunnitelmapoistot edellyttävät erillistä käyttöomaisuuskirjanpitoa ja poistojen laskentajärjestelmää. Poistosuunnitelmaa arvioitaessa on hyvä kiinnittää erityistä huomiota rahamäärältään suurimpien hyödykkeiden ja hyödykeryhmien oikean poistoajan ja -menetelmän löytämiseen olennaisuuden periaatetta noudattaen. 2.1. Poistojen laskeminen Tässä esitellään perusasiat, mistä rahamääristä poistoja lähdetään laskemaan. 2.1.1. Pysyvien vastaavien hankintameno ja jäännösarvo Poistopohjana on käyttöomaisuuden hankintameno. Hankintamenolla tarkoitetaan hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneita muuttuvia menoja (KPL 4:5,1). Jos hyödykkeen hankintaan ja valmistukseen liittyvien kiinteiden menojen määrä on olennainen hankintamenoon verrattuna, saadaan myös kiinteiden menojen osuus lukea hankintamenoon (KPL 4:5,2). Mikäli kiinteitä menoja otetaan mukaan hankintamenoon, seurakunnan sisäisen laskentajärjestelmän tulee tuottaa riittävän luotettavaa tietoa kiinteiden kustannusten kohdentumisesta eri hyödykkeiden kesken. Jos käyttöomaisuuden hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa ei saa vähentää valtiolle tilitettävää veroa laskettaessa, luetaan myös arvonlisäveron osuus ostohinnasta hankintamenoon. Suunnitelmapoistoina kirjataan kuluksi käyttöomaisuushyödykkeen hankintameno mahdollisen jäännösarvon kera. Jäännösarvolla tarkoitetaan käyttöomaisuuden todennäköistä luovutushintaa pitoaikansa lopussa. Jäännösarvoksi määritellään useimmiten nolla euroa ja siitä poiketaan vain erittäin perustelluissa tilanteissa. 2.1.2. Avustuksella tai muulla rahoitusosuudella katettu hankintameno Kirkon keskusrahaston rakennus- tai kehittämisavustus sekä esim. EU-rahoitus investointimenoon kirjataan ko. hankintamenon vähennykseksi. Poistolaskennan arvoperusta on hankintamenon määrä, josta on vähennetty saatu avustus taikka rahoitusosuus. 2.1.3. Investointivarauksella tai -rahastolla katettu hankintameno Kun käyttöomaisuuden hankintameno rahoitetaan kokonaan tai osittain investointivarauksella tai -rahastolla, suunnitelmapoistojen arvoperustana on koko hankintameno. Investointivarauksen tai -rahaston käyttö hankintamenon kattamiseen merkitsee yleensä taseen vastattavaa puolelle poistoeron lisäystä. Taseeseen kertynyttä poistoeroa vähennetään tulevina tilikausina suunnitelmapoistoilla siinä suhteessa, kuinka suuri osa hankintamenosta on rahoitettu investointivarauksella tai -rahastolla. Taseeseen kertyneen poistoeron vähennyksen 3

vastatili on tuloslaskelman poistoeron vähennys. Katso ohje tilinpäätöksen laatiminen, kirkkohallituksen yleiskirje 17/5.6.2003. 2.1.4. Perusparannusmenon aktivointi taseeseen Pysyviin vastaaviin aktivoidun hyödykkeen perusparannusmeno voidaan lisätä hyödykkeen poistamattomaan hankintamenoon, taikka se voidaan kirjata samaan taseryhmään omaksi tase-eräksi. Erikseen aktivoiduille perusparannusmenoille määritellään oma poistosuunnitelma. Osakehuoneiston hankintamenosta ei tehdä suunnitelmapoistoja, mutta sen perusparannusmenot kirjataan taseen muihin pitkävaikutteisiin menoihin ja perusparannusmenot poistetaan vaikutusaikanaan. Perusparannusmenon vaikutusaika voi olla sama kuin perusparannetun hyödykkeen jäljellä oleva taloudellinen pitoaika. Tällöin perusparannusmeno voidaan lisätä hyödykkeen poistamattomaan hankintamenoon ja poistaa jäljellä olevana taloudellisena pitoaikana. Jos perusparannusmeno lisää hyödykkeen tulonodotuksia, taikka pidentää olennaisesti jäljellä olevaa taloudellista pitoaikaa, poistosuunnitelmaa voidaan muuttaa vastaavasti. Jos perusparannusmeno joudutaan uusimaan esim.10 vuoden välein, perusparannuksesta tehdään oma erä taseeseen ja sitä varten tehdään oma poistosuunnitelma. 2.1.5. Omaan käyttöön valmistetun käyttöomaisuuden hankintameno Kun seurakunta valmistaa omaan käyttöön käyttöomaisuushyödykkeen (esim. rakennuksen tai kiinteän rakenteen), sen hankintamenoksi kirjataan valmistukseen liittyvät muuttuvat menot. Valmistuksessa käytetyt aineet, tarvikkeet, asiantuntijapalvelut, asennusmenot, urakkahinnat ja muut palvelujen ostot kirjataan hankintamenoksi siten, että ostohinnasta saadut alennukset sekä vähennettävä ja palautettava arvonlisävero vähentävät hankintamenoon luettavien menojen määrää. Omaan käyttöön valmistetun käyttöomaisuuden hankintamenoon voidaan sisällyttää seurakunnan palveluksessa olevien henkilöiden palkkoja sosiaalikuluineen, mikäli näiden henkilöiden työajan määrä on kohdistettu kirjanpidossa valmistettavalle hyödykkeelle ja näiden kiinteiden menojen osuus on oleellinen hyödykkeen hankintamenoon nähden. Työajan hintana voidaan käyttää ko. henkilöiden keskimääräistä kuukausi- tai tuntipalkkaa, johon lasketaan mukaan keskimääräiset henkilösivukulut. Työn hintaan voidaan sisällyttää myös keskimääräinen osuus sosiaalisista palkoista, esim. lomapalkasta. 2.2. Poistoajan pituus Investointimenot, jotka on aktivoitu taseeseen, tulee poistaa vaikutusaikanaan. Vaikutusajalla tarkoitetaan taloudellista pitoaikaa. Taloudellinen pitoaika on yleensä lyhyempi kuin hyödykkeen tekninen pitoaika. Aktivoitujen hankkeiden tai hankeryhmien hankintameno jaksotetaan poistoina tuloslaskelman kuluksi taloudelliselle pitoajalle. Taloudellisen pitoajan päätyttyä hankintameno on useimmiten kokonaan poistettu. Julkisen talouden poistolaskennassa ei juuri tunneta jäännösarvoa, rakennuksen tms. hyödykkeen mahdollista muistieuroa lukuun ottamatta. 4

Poistoajan pituus vaikuttaa merkittävästi tilikauden tulokseen ja taseen osoittamaan taloudelliseen asemaan. Pitkä poistoaika tuottaa paremman tilikauden tuloksen ja pääoman kuin lyhyt poistoaika. Toisaalta seurakunnan ei pidä siirtää taloudellisia rasitteita poistojen muodossa tulevina vuosikymmeninä maksettavaksi pidentämällä tarpeettomasti poistoaikoja. Epävarmuus taloudellisen tilanteen pysymisestä vahvana ja suuret investointitarpeet lähitulevaisuudessa puoltavat seurakunnassa lyhyehköjen poistoaikojen käyttöä. Tilinpäätöksen laatimisohjeen mukaan tilikauden tulos ei anna todellista kuvaa seurakunnan talouden tilasta, jos poistot ovat toiminta- ja taloussuunnitelmakautta pidemmällä ajanjaksolla huomattavasti investointeja pienemmät. Käyttöomaisuuden taloudellisen pitoajan eli poistoaikojen määrittely riippuu seurakunnan yksilöllisistä olosuhteista. Taloudellinen pitoaika määritellään kokemusperäisen tiedon perusteella vastaavanlaisista hyödykkeistä vastaavassa toiminnassa. Taloudellisen pitoajan määrittelyssä noudatetaan varovaisuuden periaatetta. Mikäli käyttöomaisuuden tuloa tuottavan vaikutuksen ennakoidaan vähenevän olennaisesti taloudellisen pitoajan loppupuolella, se otetaan huomioon poistosuunnitelmassa. Tasapoistomenetelmää sovellettaessa tämä on mahdollista käyttämällä suunnitelmapoistojen perustana poistoaikaa, joka on jossain määrin käyttöomaisuuden ennakoitua taloudellista pitoaikaa lyhyempi. Etenkin tasapoistomenetelmää sovellettaessa poistoaika voi olla myös muista erityisistä syistä lyhyempi kuin käyttöomaisuuden taloudellinen pitoaika. Muut pitkävaikutteiset menot, kuten osake- ja vuokrahuoneistojen peruskorjausmenot, poistetaan vaikutusaikanaan. Vaikutusaikaan liittyvien erityisten arviointivaikeuksien vuoksi muiden pitkävaikutteisten menojen poistoajaksi tulisi määritellä enintään viisi vuotta. Poistoajan valinnassa tulisi ottaa huomioon mm seuraavia tekijöitä: - tulevien vuosien investoinnit ja niistä aiheutuvat suunnitelmapoistot, vuosikatetarve tulevina vuosina, kassan riittävyys ja oman pääoman vahvuus - arvio hyödykkeen pitoajasta (esim. kaivinkoneen käyttötunnit 4.000 tuntia) - laskelma rahoitusvaihtoehdoista (rahoitukseen tarvittava laina ja korko) - arvio tulevista peruskorjaus- ja huoltotoimenpiteistä (esim. rakennus on korjattava perusteellisemmin 15 vuoden kuluttua) Seurakunnan pidemmän ajan investointisuunnitelman tulee sisältää laskelman, miten seurakunnan poistojen määrä vuosittain kehittyy, jos investointisuunnitelma toteutuu. Liitteessä 1 on esimerkkejä suunnitelman mukaisista poistoajoista. 2.3. Poistojen aloittaminen ja päättäminen Poistojen laskeminen hankintamenosta aloitetaan, kun hyödyke on otettu käyttöön seurakunnan toiminnassa. Poistoaikaan ei lueta esimerkiksi käyttöomaisuuteen kuuluvien koneiden tavanomaista koekäyttöaikaa. Poikkeuksellisen pitkään jatkuva koekäyttö ei oikeuta lykkäämään poistojen aloittamista. Käyttöomaisuuden käyttöönottotilikaudelta tehtävän poiston määrässä otetaan yleensä huomioon hyödykkeen käyttöönoton ajoittuminen tilikaudelle. Suunnitelmapoistoa tehdään tällöin ottaen huomioon muun muassa, kuinka monta kuukautta hyödyke on ollut käytössä tilikauden aikana. Poistojen aloittamisessa on otettava kuitenkin aina huomioon olennaisuuden 5

periaate. Sellainen yksinkertaistettu menettely on mahdollista jossa suunnitelmapoistoa tehdään käyttöönottotilikaudelta koko tilikauden normaalipoisto ellei se vääristä olennaisesti tilikauden suunnitelmapoistojen kokonaismäärää. Kun hyödyke myydään, puretaan tms., poistot lasketaan tapahtumakuukauden viimeiseen päivään saakka kuluvalta tilikaudelta. 2.4. Poistomenetelmän valinta Suunnitelmapoistoilla seurataan aktivoidun hyödykkeen tulontuottamiskyvyn tai palvelujen tuotantokyvyn vähenemistä. Nämä johtuvat joko ajan kulumisesta tai hyödykkeen käytön määrästä (substanssipoisto) taikka molemmista näistä tekijöistä. Poistot tehdään suunnitelman mukaisesti tilikauden tuloksesta riippumatta. Suunnitelman mukaisia poistoja ei voi pienentää eikä suurentaa tilikauden tuloksesta riippuen. Tasapoistot Tasapoisto-menetelmässä poisto lasketaan jakamalla hankintahinta arvioidulle käyttöajalle. Poistoajan määrittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota, että poistoaika määritellään riittävän lyhyeksi, ja että menetelmä ei johda liian alhaiseen poistotasoon. Menetelmä on yksinkertainen ja helppo laskea. Menojäännöspoistot Mikäli seurakunnassa on valittu poistomenetelmäksi menojäännöspoisto, taloudellisen pitoajan päättyessä taseessa on vielä poistamatonta hankintamenoa. Se poistetaan kertapoistona taloudelliseksi pitoajaksi määritellyn ajan kuluttua olettaen, että asiaan ei liity muuta huomioonotettavia seikkoja. Käytön mukaiset poistot Lähinnä luonnonvaroista (esim. hiekkakuopat) lasketaan substanssipoistot, joilla tarkoitetaan hyödykkeen poistamista sitä mukaa kun luonnonvaraa käytetään taikka myydään. 2.5. Poistokohteiden ryhmittely Suunnitelmapoistot lasketaan merkittävien hyödykkeiden osalta hyödykekohtaisesti. Poistosuunnitelma voidaan laatia pienehköjen hyödykkeiden osalta siten, että pysyvät vastaavat jaotellaan olennaisuuden periaatetta noudattaen poistoajan ja poistomenetelmän perusteella ryhmiin. Tällöin suunnitelmapoistojen perusteet määritellään ryhmäkohtaisesti. Poistokohteiden ryhmittelyssä otetaan huomioon seurakuntien tasekaavan mukainen pysyvien vastaavien ryhmittely, joka on seuraava: Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Hautausmaat Rakennukset 6

Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut saamiset Pysyviin vastaaviin sisällytetään aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä pitkäaikaiset sijoitukset, jotka on hankittu seurakunnan toiminnan mahdollistamiseksi. Pysyviin vastaaviin aktivoidaan hyödykkeet, jotka vaikuttavat tuotannontekijöinä useana tilikautena. Seurakunnassa tuotannontekijöiden hankinnan tarkoituksena on useimmiten palvelujen tuottaminen. Osakkeiden ja osuuksien sekä muiden pitkäaikaisten sijoitusten hankintamenoista ei tehdä suunnitelman mukaisia poistoja. Mikäli esimerkiksi pitkäaikaisiin sijoituksiin kuuluvien osakkeiden tulonodotukset ovat pysyvästi pienemmät kuin kirjanpitoon merkitty hankintameno ja mikäli tätä eroa on hyvän kirjanpitotavan mukaan pidettävä olennaisena, osakkeiden hankintamenoa tulee kirjata tulonodotusten puuttumista vastaavalta osalta poistona kuluksi. 3. Poistosuunnitelman muuttaminen Koska poistosuunnitelman laatiminen on tulevaisuuden arvioimista, poistosuunnitelmaa saatetaan joutua muuttamaan esimerkiksi sen takia, että suunnitelma todetaan virheelliseksi tai liian optimistisesti/pessimistisesti laadituksi. Kun seurakunnat siirtyivät vuonna 1999 kirjanpitolain mukaiseen kirjanpitoon, poistoajoista ja -menetelmistä saattoi olla epätarkkaa tietoa. Tämän vuoksi seurakunnassa saattaa olla tarvetta tarkistaa suunnitelmapoistoista tehtyjä päätöksiä. Jos poistosuunnitelman muutos vaikuttaa olennaisesti toiminnan tuloksesta tai taloudellisesta asemasta annettavaan kuvaan, muutoksesta tehdään liitetieto tilinpäätökseen. Liitetiedossa tulee ilmoittaa: - perusteet poistosuunnitelman muuttamiselle, - poistoajan muutos ja - poistosuunnitelman muuttamisesta mahdollisesti aiheutuneet kertaluontoiset poistot. Kirkkovaltuusto hyväksyy aina poistosuunnitelman muutoksen. 3.1. Muutokset odotuksissa Jos aktivoituun hyödykkeeseen liittyvät tulonodotukset muuttuvat olennaisesti, voidaan hyödykkeen poistosuunnitelmaa joutua muuttamaan. Aikaisempien tilikausien poistoja ja kertynyttä poistoeroa ei oikaista. Poistosuunnitelman muutos koskee vain muutostilikauden ja sitä seuraavien tilikausien suunnitelmapoistoja. 7

Mikäli aktivoidun hyödykkeen palvelujen tuottamiskyky/tulonodotukset heikkenevät olennaisesti, on tehtävä kertaluonteinen poisto. Tällöin hyödykkeen poistamatta oleva hankintameno saatetaan vastaamaan palvelujen tuottamiskykyä/pienempiä tulonodotuksia. Tällainen poisto ei kerrytä poistoeroa suunnitelman ylittävän poiston tavoin. Poistosuunnitelmaa saatetaan joutua muuttamaan myös sen takia että hyödyke on palvelutuotannossa aiemmin arvioitua kauemmin. Tällöin poistosuunnitelmaa muutetaan siten, että poistamaton hankintameno jaksotetaan poistettavaksi uuden pitoajan kuluessa. 3.2. Seurakuntien yhdistyminen Yhdistyminen saattaa merkitä sellaisia muutoksia yhdistyvien seurakuntien toimintaan, että poistosuunnitelmaa joudutaan muuttamaan. Mikäli yhdistymisen takia osa palvelujen tuottamiseen tarkoitetuista pysyvistä vastaavista jää pois käytöstä tai sen käyttötarkoitus muuttuu, on poistosuunnitelmaa muutettava siltä osin. Tarvittaessa on tehtävä lisäpoisto jäljellä olevasta poistamattomasta hankintamenosta. Mikäli yhdistyvillä seurakunnilla on ollut erilaiset poistomenetelmät ja hyvin eri pituiset poistoajat, poistosuunnitelmaa on syytä muuttaa niin, että tarkistettu poistosuunnitelma palvelee yhdistyvien seurakuntien tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla. 3.3. Aikaisemman poistosuunnitelman muutos Seurakunnat siirtyivät soveltuvin osin noudattamaan kirjanpitolakia vuoden 1999 alusta lukien. Tällöin kirkkohallitus antoi yleiskirjeessä nro 12/1998 ohjeen seurakuntien omaisuuden alkuarvostuksesta ja taseen rakenteesta. Em. yleiskirjeen ohje nr 1 sisältää kirkkohallituksen ohjeet seurakuntien käyttöomaisuuden arvostamisesta Ohjeiden tarkoituksena oli helpottaa seurakunnissa tehtävää omaisuuden inventointia ja arvostamista, sekä varmistaa riittävän yhtenäiset omaisuuden arvostusperiaatteet kaikissa seurakunnissa. Ohje sisältää inventoinnin ja alkuarvostamisen minimivaatimukset. Pääsääntönä oli, että vuoden 1999 alkavaan taseeseen seurakunnan käyttöomaisuus arvostetaan siten, että selvitetään ennen vuotta 1999 hankitun käyttöomaisuuden hankintahintainen jäännösarvo taannehtivan poistolaskennan avulla. 4. Suunnitelman ylittävät ja alittavat poistot Investointivarauksen taikka -rahaston käyttäminen hankintamenon kattamiseen voi olla peruste suunnitelman ylittäville poistoille. Poistoeron vähennys merkitsee asiallisesti suunnitelman ylittäviä poistoja. Investointivarauksen tekemiseen ja purkamiseen liittyviä tiliöintejä on ohjeistettu seurakunnan ja seurakuntayhtymän tilinpäätöksen laatimisesta annetun ohjeen liitteessä 2. Kun investointi on rahoitettu kokonaan tai osittain investointivarauksella taikka investointirahastolla, em. investointiin käytetty raha kirjataan tuloslaskelmaan ja taseen vastattaviin poistoeron lisäyksenä. Kun taseen vastattavissa on aktivoitua poistoeroa, tuloslaskelmassa vähennetään suunnitelman mukaisia poistoja tekemällä poistoeron vähennys. Tuloslaskelmassa poistoina esitetään kokonaisuudessaan tilikauden suunnitelmapoisto, jota oikaistaan 8

poistoeron muutoksella. Kertynyttä poistoeroa saadaan kirjata tuloslaskelmaan poistoeron vähennyksenä enintään tilikauden suunnitelmapoistojen määrä. Kertyneen poistoeron purkaminen siten, että poistamatta oleva hankintamenon osa lisääntyisi, ei ole hyvän kirjanpitotavan mukaista. Jos myydystä käyttöomaisuushyödykkeestä on tehty suunnitelman ylittäviä poistoja ja kertynyttä poistoeroa on seurattu hyödykekohtaisesti, tehdyt poistot oikaistaan viimeistään tilinpäätöstä laadittaessa vähentämällä kertyneestä poistoerosta myydyn hyödykkeen osuus ja sisällyttämällä se poistoeron vähennyksenä tuloslaskelmaan. 5. Käyttöomaisuushyödykkeen myynti Käyttöomaisuuden myyntivoitto tai -tappio lasketaan hyödykekohtaisesti vähentämällä ensin käyttöomaisuuden myyntihinnasta myydyn hyödykkeen poistamaton hankintameno, josta on sitä ennen laskettu ko. tilivuoden poistot myyntikuukauteen saakka. Käyttöomaisuuden myyntitulon jakautuminen suunnitelman mukaan poistamattoman hankintamenon kattamiseen sekä myyntivoittoon tai -tappioon on voitava selvittää käyttöomaisuuskirjanpidon avulla. Käyttöomaisuushyödykkeen myyntivuonna tehdään hyödykkeestä suunnitelman mukaiset poistot luovutusajankohtaan saakka kuukauden tarkkuudella. Hyvin vähäiset suunnitelmapoistot myyntitilikauden ajalta voidaan kuitenkin jättää tekemättä olennaisuuden periaatetta noudattaen. Käyttöomaisuuden myyntivoitot kirjataan tuloslaskelmaan muihin toimintatuottoihin tilille Käyttöomaisuuden myyntivoitot. Käyttöomaisuuden myyntitappiot kirjataan muihin toimintakuluihin tilille Käyttöomaisuuden myyntitappiot. Pienet myyntitappiot voidaan kirjata myös kertaluonteisiin poistoihin. Tällöin ne on eriteltävä olennaisuuden periaatetta noudattaen tuloslaskelman liitteessä. Poikkeuksellisen suuret ja seurakunnan tavanomaisesta poikkeavasta käyttöomaisuuden myynnistä johtuvat myyntivoitot tai -tappiot kirjataan Satunnaisiin tuottoihin tai Satunnaisiin kuluihin. 6. Käyttöomaisuuskirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito hoidetaan useimmiten erillisenä osakirjanpitona, sitä tarkoitusta varten suunnitellun atk-ohjelman avulla. Mikäli seurakunta on pieni ja sen investoinnit ovat olleet ja tulevat olemaan vähäisiä, käyttöomaisuuskirjanpito voidaan hoitaa myös mm. taulukkolaskentaohjelman taikka kortiston avulla. Erillinen käyttöomaisuuskirjanpito täsmäytetään ainakin kerran tilivuoden aikana pääkirjanpitoon. Tarkoitukseen suunnitellut atkohjelmat tuottavat laskelmat poistoista ja sisäisistä koroista, tase-eräkohtaiset liitetiedot ja tase-erittelyt. Jotkut ohjelmat laskevat myös poistot ja sisäiset korot aiheuttamisperiaatteen mukaan tehtäväalueittain pääkirjanpitoa varten, jolloin taloudellisen tilanteen seuraaminen tulee reaaliaikaisemmaksi. 6.1. Poistoina kuluiksi kirjattavien hyödykkeiden käyttöomaisuuskirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpidosta tulisi kunkin hyödykkeen/hyödykeryhmän osalta käydä ilmi ainakin seuraavat tiedot: 9

- hyödykkeen tunnistetiedot, kuten nimike, tyyppi ja numero, - hankintameno, - avustuksen tai muun rahoitusosuuden määrä ja siitä erikseen mahdollisen palautusvelvollisen rahoitusosuuden määrä, - hankinta-ajankohta vuoden ja kuukauden tarkkuudella, - poistomenetelmä, - poistoaika, jos se ei käy ilmi poistomenetelmää koskevista tiedoista, - investointivarauksen/-rahaston määrä hankintamenoon. Käyttöomaisuuskirjanpito, joka koskee koneita, kalustoa ja muuta niihin verrattavaa irtainta käyttöomaisuutta, sekä kiinteitä rakenteita ja laitteita, voidaan olennaisuuden periaate huomioon ottaen järjestää myös hyödykeryhmittäin, jos tällä on vain vähäinen vaikutus suunnitelmapoistojen määrään. Arvoltaan vähäisten hyödykkeiden osalta tätä menettelyä puoltaa informaation taloudellisen tuottamisen periaate, jonka mukaan suunnitelman mukaistenpoistojen laskennasta saatavan hyödyn pitää ylittää siitä aiheutuvat kustannukset. Jos hyödykkeen poistosuunnitelma on laadittu ryhmäkohtaisesti, poistomenetelmää ja poistoaikaa koskevissa tiedoissa ilmoitetaan, mihin poistokohderyhmään hyödykkeet kuuluvat. Käyttöomaisuuskirjanpitoon merkitään ainakin poistosuunnitelman mukaisten poistokohteiden mukaan ryhmiteltyinä seuraavat tiedot: - tilikauden suunnitelmapoisto, - tilikauden kokonaispoistot, - kertyneet suunnitelmapoistot, - kertyneet kokonaispoistot, - suunnitelman mukaan poistamatta oleva hankintamenon osa, - tilikauden poistoero ja - kertynyt poistoero. Valvonnan toteuttaminen edellyttää, että hyödykkeen sijaintipaikka tai siitä vastuussa oleva henkilö merkitään osaksi hyödykkeen perustietoja. 6.2. Vuosikuluiksi kirjattavien hyödykkeiden kirjanpito (irtaimistoluettelo) Tuloslaskelman vuosikuluksi kirjattavaan omaisuuteen sisältyy hyödykkeitä, joiden arvo voi olla niin suuri, että hyödykkeen valvontaan kiinnitetään erityistä huomiota. Tällaisen vuosikuluksi kirjattavan omaisuuden hankintameno kirjataan tuloslaskelmaan luonteensa mukaiselle menotilille. Tällaiset hyödykkeet on suositeltavaa merkitä käyttöomaisuuskirjanpitoon omaksi ryhmäkseen, josta ei tehdä suunnitelman mukaisia poistoja. Näin pystytään luetteloimaan esimerkiksi vahinkotapauksissa menetetty omaisuus ja luomaan mahdollisuus hyödykkeiden valvontaan. Näihin irtaimistoluetteloihin kirjataan hyödykkeet, joilla on sellainen taloudellinen arvo joiden käyttöä on syytä seurata erikseen. Käyttöomaisuuskirjanpidosta tulisi tällaisten hyödykkeiden osalta käydä ilmi ainakin seuraavat tiedot: - hyödykkeen sijoituspaikka - hyödykkeen tunnistetiedot, kuten nimike, tyyppi ja numero - hankintameno - hankinta-ajankohta kuukauden ja vuoden tarkkuudella - vastuuhenkilö. 10

7. Poistoja koskevat tilinpäätöstiedot 7.1 Tuloslaskelma Tuloslaskelmassa suunnitelmapoistot ja kertaluonteiset poistot kirjataan vuosikatteen jälkeen ennen satunnaisia tuottoja ja kuluja. Poistoina esitetään myös poistosuunnitelman muuttamisesta tai muusta syystä aiheutunut kertaluonteinen poisto. Tilinpäätöksessä suunnitelman ylittävät tai alittavat poistot kirjataan Poistoeron lisäykseksi (-) tai vähennykseksi (+). Poistot Tuloslaskelman poistot sisältävät kirkkovaltuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisten poistojen lisäksi myös kertaluonteiset ja lisäpoistot kuten myös poistosuunnitelman muuttamisesta aiheutuvat poistojen oikaisut. Myös vähäiset käyttöomaisuuden myynnistä aiheutuneet laskennalliset myyntivoitot ja -tappiot voidaan esittää poistojen yhteydessä suunnitelmapoistojen oikaisuna. Arvonalentumiset Seurakuntien tilinpäätöksessä arvonalennus voidaan tehdä vain pysyviin vastaaviin kuuluvista hyödykkeistä, joista ei tehdä suunnitelman mukaisia poistoja. Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaisia eriä ovat sellaiset tuotot ja kulut, jotka perustuvat seurakunnan tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin, kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin, kuten suuret käyttöomaisuuden myyntivoitot tai -tappiot. Niiden ei oleteta toistuvan ja ne ovat määrältään huomattavan suuria seurakunnan koko huomioon ottaen. Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Investointivarauksen tai -rahaston käyttö merkitsee investointivarauksen tai -rahaston muuttamista poistoeroksi, jota varauksen käyttövuonna ja seuraavina tilikausina vähennetään enintään kyseisen käyttöomaisuushyödykkeen kunkin tilikauden suunnitelmapoiston verran. Investointivarauksen tai -rahaston käyttö investointimenon kattamiseen kirjataan varauksen vähennyksenä (+) tuloslaskelmaan. Kun taseen vastattavaa puolelle kertynyttä poistoeroa vähennetään vuosittain enintään suunnitelmapoistojen verran, vastatiliksi kirjataan tuloslaskelman poistoeron lisäys(-). 7.2. Tase Taseen pysyviin vastaaviin kirjataan aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä pitkäaikaisten sijoitusten hankintameno, suunnitelmapoistoin vähennettynä. Kokonaispoistojen ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus esitetään taseen vastattavaa puolella ryhmässä Poistoerona Arvonkorotusmahdollisuus koskee vain pysyvien vastaavien maa- ja vesialueita sekä arvopapereita. Arvonkorotusten edellytyksiä on esitetty KPL 5:17 :ssä. Arvonkorotus on poikkeuksellinen kirjauskohde ja siihen tulee suhtautua varoen. Arvoeron tulee olla mm olennainen ja pysyvä. 11

7.3. Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen liitetietojen antamisessa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolain 3 luvun sekä kirjanpitoasetuksen 2 luvun säännöksiä. Liitetietona on esitettävä tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja - menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät (KPA 2:2) Käyttöomaisuuden arvostus- ja jaksotusperiaatteina ilmoitetaan, kuinka hyödykkeiden hankintamenot on määritetty. Esimerkiksi: Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Tuloslaskelman liitetietona tulee esittää selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista (KPA 2:3,1 ) Selvityksenä suunnitelmapoistojen perusteista ja niiden muutoksista annetaan tiedot suunnitelmapoistojen laskentaperusteista (poistomenetelmä, poistoaika) samoin kuin niiden muutokset käyttöomaisuusryhmittäin sekä perusteet poistosuunnitelman muuttamiselle. Tiedot voidaan antaa ryhmäkohtaisesti myös rakennuksista ja muista sellaisista hyödykkeistä, joille on laadittu poistosuunnitelma hyödykekohtaisesti. Kyseiset tiedot voidaan esittää myös em. arvostus- ja jaksotus-periaatteiden yhteydessä. Esimerkiksi: Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Kuluvan käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan. Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: Aineettomat oikeudet Atk-ohjelmistot Muut pitkävaikutteiset menot 2-5 vuotta tasapoisto Maa- ja vesialueet Hautausmaat Rakennukset 20-70 vuotta tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet 10-30 vuotta tasapoisto Koneet ja kalusto 3-10 vuotta tasapoisto Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle xx, on kirjattu vuosikuluiksi. Pysyvistä vastaavista on esitettävä liitetietoina tase-eräkohtaisesti: - poistamaton hankintahinta tilikauden alussa; - lisäykset ja vähennykset tilikauden aikana samoin kuin siirrot erien välillä; - tilikauden suunnitelman mukaiset poistot - tilikauden arvonalentumiset ja niiden palautukset - tilikauden rahoitusosuudet 12

Tilikauden suunnitelmanmukaisiin poistoihin sisältyvät olennaiset lisäpoistot suunnitelman mukaisten poistojen kohteena olevasta aineettomasta ja aineellisesta hyödykkeestä on eriteltävä tilinpäätöksen liitetiedoissa. Esimerkki pysyvien vastaavien tase-eräkohtaisista liitetiedoista: Käyttöomaisuus Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Aineettomat Muut pitkä- Maa- ja Hautaus- Raken- Kiinteät Muut Koneet ja Yhteensä oikeudet vaikutteiset vesialueet maat nukset rakenteet ja aineelliset kalusto menot laitteet hyödykkeet Poistamaton hankintameno 1.1 x x x x x x x x x Lisäykset tilikauden aikana x x x x x x x x x Rahoitusosuudet tilikauden aik. x x x x x x x x x Vähennykset tilikauden aikana x x x x x x x x x Siirrot erien välillä x x x x x x x x x Tilikauden poisto x x x x x x x x Arvonalennukset ja niiden palautukset x Poistamaton hankintameno 31.12 x x x x x x x x x Kirjanpitoarvo 31.12 x x x x x x x x x Olennaiset lisäpoistot Erittely olennaisista lisäpoistoista x x x x x x x x Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut saamiset Yhteensä Asunto- Muut osak- Muut osakkeet keet ja saamiset osuudet Hankintameno 1.1 x x x x Lisäykset x x x x Vähennykset x x x x Poistamaton hankintameno 31.12 x x x x Arvonalennukset ja niiden palautukset x x x x Arvonkorotukset x x x x Kirjanpitoarvo 31.12 x x x x 13

7.4 Tase-erittelyt Tase-erittelyssä on suotavaa eritellä tilikauden päättyessä ollut koko käyttöomaisuus hyödykekohtaisesti. Tase-erittelyssä on kuitenkin ilmoitettava ainakin käyttöomaisuuden lisäykset ja vähennykset hyödykekohtaisesti eriteltyinä. Lisäykset ja vähennykset voidaan ryhmitellä esimerkiksi ostoihin, myynteihin ja sekä siirtoihin omaisuusryhmien välillä. Myös sellaiset käyttöomaisuushyödykkeet, joiden taloudellinen pitoaika ei ole vielä päättynyt, mutta joiden hankintameno on suunnitelman mukaan poistettu, esitetään taseerittelyssä. Taseen vastattavissa esitettävän kertyneen poistoeron määrä ja sen muutokset tilikauden aikana selvitetään tase-erittelyssä ainakin käyttöomaisuuden ja muiden pitkävaikutteisten menojen tase-erien mukaan eriteltyinä. Esimerkki tase-erittelystä Tilikausi 1.1.2004-31.12.2004 Tase-erittely per 31.12.2004 Saldo Hankinta- Tilikauden Tilikauden Siirrot eri Saldo Tili 1.1.2004 ajankohta Tosite tapahtuma lisäyk./vähen. Avustukset Poistot ryhmien väl. 31.12.2004 Tili 1245 Atk-laitteet 15000-4540 10.460 1.4.2004 255 5 kpl atk-laitteita 10000-2500 7.500 15.5.2004 300 2 kpl kirjoittimia 5000-1700 3.300 19.9.2004 522 2 kpl atk-laitteita 1500-250 1.250 Atk-laitteet 15000 16500-8990 22510 14

LIITE 1 Esimerkkejä suunnitelman mukaisista poistoajoista 1.1.2005 lähtien Seuraavat poistoajat ovat ohjeellisia pysyviin vastaaviin kuuluvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenojen poistoajoiksi. Jäljempänä esitettyjä vuosimääriä ei pidä tulkita ehdottomiksi vähimmäis- tai enimmäispoistoajoiksi. Poistoajaksi valitaan normaalisti lyhyempi kuin se aika, jona hyödykettä käytetään palvelutuotannossa. 1. PYSYVÄT VASTAAVAT 1.1. Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet ATK-ohjelmien käyttöoikeus 2-4 vuotta (ATK-ohjelmien päivitykset kirjataan vuosikuluksi) 2. Muut pitkävaikutteiset menot Perustamis- ja järjestelymenot 2-5 vuotta Tutkimus- ja kehittämismenot 2-5 vuotta ATK-ohjelmat 2-5 vuotta Muut 2-5 vuotta 1.2. Aineelliset hyödykkeet 1. Maa- ja vesialueet poistoja ei lasketa 2. Hautausmaat Hautaustoimeen liittyvät muut pitkävaikutteiset menot (asfaltointi, atk-ohjelmat) 3-5 vuotta Hautausmaiden maa- ja vesialueet poistoja ei lasketa Siunauskappelit 30-60 vuotta Hautaustoimen muut rakennukset (varastot, kylmiöt) 10-15 vuotta Hautaustoimen kiinteät rakenteet ja laitteet (aidat, portit, vesi- ja sähköjohdot,) 10-30 vuotta Siunauskappelien urut 15-30 vuotta Hautaustoimen koneet ja laitteet Hautaustoimen muut aineelliset hyödykkeet ( esim. maa-aineksen vaihto 3. Rakennukset Kirkot Seurakuntatalot Kappelit Leiri- ja kurssikeskukset Asuinrakennukset Hallinto- ja laitosrakennukset Huolto- ja talousrakennukset Muut rakennukset 4. Kiinteät rakenteet ja laitteet Maa- ja vesirakenteet Urut Muut kiinteät rakenteet ja laitteet 5. Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet Atk-laitteisto Muut koneet ja kalusto 4-10 vuotta käyttöajan mukaan ei poistoa) 40-70 vuotta 30-40 vuotta 30-40 vuotta 20-40 vuotta 20-40 vuotta 20-40 vuotta 10-20 vuotta 10-15 vuotta 15-30 vuotta 15-30 vuotta 10-30 vuotta 5-10 vuotta 3-4 vuotta 5-10 vuotta 15

6. Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Sakraali-, arvo- ja taide-esineet käytön mukainen poisto poistoja ei lasketa 1.3. Sijoitukset 1. Osakkeet ja osuudet poistoja ei lasketa Mikäli seurakunnassa valitaan poistomenetelmäksi menojäännöspoisto, prosentit määritellään sellaisiksi, että hyödykkeen hankintahinta tulee poistetuksi suunnilleen edellä mainittuina aikoina. 16

LIITE 2 Esimerkkejä hankintamenon määrittämisestä Esimerkki 1 Taseryhmä: Koneet ja kalusto, Atk-laitteet Tietokoneet/työasema 5 kpl 3750,00 Tulostin 5 kpl 1000,00 Verollinen hankintamenot 4750,00 Poistopohja Taseryhmä: Muut pitkävaikutteiset menot, Atk-ohjelmat Office paketti 5 kpl 2000,00 Verollinen hankintamenot 2000,00 Poistopohja Esimerkki 2 Hautausmaan laajennus Taseryhmä: Hautausmaiden maa- ja vesialueet Maa-alueen hankintahinta 20000,00 (ei poistoa) Taseryhmä: Hautausmaat Maa-alueen lainhuudatuskulut 200,00 Asiantuntijapalvelut 10000,00 Rakennuslupamaksu 550,00 Rakennusurakka 180000,00 Rahdit 200,00 Rakennusajan vakuutukset 100,00 Viheristutukset 30000,00 Vesilaitoksen liittymismaksu 750,00 Johtoverkosto 70000,00 Keskusrahaston rakennusavustus -12000,00 Verollinen hankintameno 279800,00 Poistopohja Esimerkki 3 Taseryhmä: Asuinrakennukset Lahjoituksena saatu kiinteistö 0,00 Kiinteistön tasearvo 70000,00 (ei poistoa) Peruskorjauksen urakkahinta 80000,00 Verollinen hankintameno 80000,00 Poistopohja 17

LIITE 3 Esimerkki tasapoistomenetelmästä Tasapoistossa poisto lasketaan jakamalla hankintahinta arvioidulle käyttöajalle. Seurakunta hankkii toimintaansa varten 1.6.2004 kopiokoneen. Hankintahinta 15.000, poistoaika 5 vuotta. Hankinta Jäännösvuosi hinta Poisto arvo 2004 15.000 1.750 13.750 2005 3.000 10.250 2006 3.000 7.250 2007 3.000 4.250 2008 3.000 1.250 2009 1.250 0 Seurakunnassa tulee ratkaista, lasketaanko poisto esinekohtaisesti vai tietystä käyttöomaisuusryhmästä. LIITE 4 Esimerkki poistosuunnitelman muuttamisesta Seurakunnan varastorakennus otettiin käyttöön 1.7.2003. Varastorakennuksen hankintahinta oli tällöin 50.000. Poistoaika 50 vuotta, tasapoisto ( 50000 : 50 vuotta = 1000 /vuosi ) Kertyneet Vuosi Tasapoisto poistot Jäännösarvo 2003 500 500 49500 (poisto 500 1.7.2003-31.12.2003 ) 2004 1000 1500 48500 Kirkkovaltuuston päätöksellä varastorakennuksen poistoaikaa muutettiin 50 vuodesta 25 vuoteen. Uutta poistoaikaa noudatetaan 1.1.2005 lähtien ja se lasketaan varastorakennuksen käyttöönottoajasta 1.7.2003 alkaen. ( 48500 : 23,5 vuotta=2064 /vuosi ) Kertyneet Vuosi Tasapoisto poistot Jäännösarvo 2005 2064 3564 46436 2006 2064 5628 44372 2007 2064 7692 42308 2008 2064 9756 40244 2009 2010 18