Liite 101 31.5.2019 Ympäristötyöryhmä/Pia Wik Ympäristöraportti 2018
Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. YMPÄRISTÖVASTUU SAIRAALAN TOIMINNASSA... 3 3. TOIMINTAAN LIITTYVIEN YMPÄRISTÖASIOIDEN KEHITTÄMINEN... 3 4. Ympäristötyöryhmä... 4 5. RAPORTIN YMPÄRISTÖINDIKAATTORIT... 4 6. TOIMINNAN YMPÄRISTÖASIOIHIN LIITTYVIÄ TOIMENPITEITÄ JA TULOKSIA VUONNA 2018... 5 6.1 JÄTTEET... 5 6.1.1 Kaatopaikkajäte (karkeajäte)... 6 6.1.2 Poltettava jäte... 6 6.1.3 Hyötyjätteet... 7 6.1.3.1 Hyötykäyttöprosentti... 9 6.1.4 Vaaralliset jätteet... 10 6.1.5. Erityisjätteet... 11 6.2. KEMIKAALIT... 11 6.3. PAPERIN KULUTUS... 11 6.4. ENERGIAN JA VEDEN KULUTUS... 12 6.4.1 Sähkön ja lämmön kulutukset... 12 6.4.2. Polttoöljyn kulutus... 13 6.4.3. Polttoaineiden kulutus ajoneuvoissa ja työkoneissa... 13 6.4.4. Veden kulutus... 13 6.5. LÄMPÖ-, SÄHKÖ-, VESI- JA JÄTEKULUT... 13 6.6. YMPÄRISTÖNÄKÖKULMIEN HUOMIOIMINEN TARJOUSKYSELYISSÄ... 14 6.7. ENERGIATEHOKUUDEN KEHITTÄMISTOIMET... 14 6.8. TOIMINNAN AIHEUTTAMA HIILIJALANJÄLKI... 14 6.9. SISÄINEN YMPÄRISTÖKOULUTUS JA YMPÄRISTÖASIOISTA TIEDOTTAMINEN... 15 6.10. YMPÄRISTÖYHTEISTYÖ... 15 2
1. JOHDANTO Tämä on sairaanhoitopiirin yhdeksäs ympäristöraportti. Ensimmäinen ympäristöraportti laadittiin vuonna 2011 vuodesta 2010. Ympäristöraportin tarkoituksena on tuoda esille sairaalan toimintaan liittyviä ympäristöasioita kuluneelta vuodelta sekä koota yhteen tietoja sairaalan toimintaan liittyvien ympäristöasioiden toteutumisesta. Ympäristöraportti on käsitelty ympäristötyöryhmässä 13.5.2019. Suunnittelupäällikkö Pia Wik on päivittänyt vuoden 2018 ympäristöraportin. 2. YMPÄRISTÖVASTUU SAIRAALAN TOIMINNASSA Sairaalan perus- ja tukitoiminnot käyttävät energiaa, vettä, aineita ja kemikaaleja sekä tuottavat jätettä. Sairaalassa tehdään myös suuressa määrin erilaisia hankintoja, jotka vaikuttavat toiminnan aiheuttamaan ympäristökuormitukseen. Sairaalan toiminnassa ympäristövastuu merkitsee ympäristömyönteisten toimintojen edistämistä, toiminnan aiheuttamien ympäristövaikutusten vähentämistä, haitallisten ympäristövaikutusten vähentämistä, energiansäästön edistämistä ja ympäristöasioita koskevan lainsäädännön sekä muiden määräyksien huomioimista toiminnassa. 3. TOIMINTAAN LIITTYVIEN YMPÄRISTÖASIOIDEN KEHITTÄMINEN Sairaalan toimintaan liittyvä ympäristöasioiden hallinta on osa sairaanhoitopiirin SHQSlaadunhallintajärjestelmää. Ympäristöasioiden hallinnan kehittämistyö aloitettiin vuonna 2009, kun sairaanhoitopiirin johtaja asetti ympäristötyöryhmän koordinoimaan sairaalalle laadittavaa alustavaa ympäristökatselmusta. Sairaanhoitopiirille laadittiin alustava ympäristökatselmus, jonka yhteydessä suoritettiin myös koko sairaalaa koskevien ympäristönäkökohtien ja -vaikutusten tunnistaminen ja merkittävien ympäristönäkökohtien arvottaminen. Alustavalla ympäristökatselmuksella luotiin pohjaa ympäristöohjelman laadinnalle. Vaasan sairaanhoitopiirin ympäristöohjelma ja -politiikka vuosiksi 2016 2020 hyväksyttiin hallituksessa 13.6.2016. Alustavassa ympäristökatselmuksessa kartoitetut merkittävät ympäristönäkökohdat muodostivat laaditulle ympäristöpolitiikalle perustan, jonka mukaisesti sairaalan ympäristöohjelmalle asetettiin seuraavat kuusi painopistealuetta päämäärineen ja tavoitteineen. 1. Jätteet 2. Materiaalit 3. Kemikaalit 4. Energiankulutus 5. Henkilöstön ympäristötietoisuus 6. Rakentamisen ja korjauksen ympäristömyönteisyys Ympäristöohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista seurataan ympäristötyöryhmässä vuosittain. Tarkempi tieto ympäristöohjelmaan kirjatuista tavoitteista, toimenpiteistä ja niiden toteutumisesta löytyy sairaalan intranet-sivuilta kohdasta Tuki ja palvelut/tilat ja ympäristö/ympäristövastuu. 3
4. Ympäristötyöryhmä Ympäristötyöryhmä ohjaa ympäristöasioiden kehittämistyötä sekä seuraa ympäristöohjelman toteutumista. Ympäristötyöryhmä kokoontui vuonna 2018 yhden kerran. Ympäristötyöryhmän työtä leimasi vuonna 2018 maakuntauudistuksesta aiheutunut epävarmuus. Ajatuksena oli löytää synergiaetuja ympäristötyössä yhdessä muiden maakuntaan siirrettävien sektoreiden kanssa. Riippuen siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuolto Pohjanmaalla organisoidaan, on vuoden 2019 aikana otettava kantaa siihen, miten ympäristötyö Vaasan keskussairaalassa resursoidaan vastaisuudessa. Imagon kannalta ympäristökysymykset olisi priorisoitava nykyistä korkeammalle. Ympäristötyöryhmän jäsenet vuonna 2018: Olle Gull, hallintojohtaja, ympäristötyöryhmän pj. Elina Välivainio, hygieniahoitaja Pirkko Heino, sairaalasolubiologi Mikael Järf, ammattimies Lenita Fjällström-Nygård, työsuojeluvaltuutettu Susanna Luukkonen, ylilääkäri Ulf Stenbacka, tekninen johtaja Gunilla Richardsson, puhdistuspalvelujen johtaja TeeSe Botnia Pia Wik, suunnittelupäällikkö Stefan Nygård, suunnitteluinsinööri. 5. RAPORTIN YMPÄRISTÖINDIKAATTORIT Raportin ympäristöindikaattoreiksi on valittu seuraavat mittarit: veden kulutus, lämmön- ja sähkönkulutus, paperin (A4) kulutus sekä jätteiden määrät. Mittarit on suhteutettu joko rakennustilavuuteen (r-m3), hoitojaksoihin (hj) tai sairaalan henkilöstömäärään. Raportin ympäristöindikaattoreiksi valittiin sellaiset mittarit, joita käyttävät myös muut Suomen Sairaalatekniikan Yhdistys ry:n (SSTY) ympäristöjaoston toimintaan sitoutuneet sairaalat. Käytännöllä pyritään lisäämään sairaaloiden ympäristöraportoinnin vertailtavuutta. Erikoisalakohtaisten hoitojaksojen määrä oli vuonna 2018 vuodeosastohoitojen osalta 20 194 kpl. Vuoden 2018 raportissa käytetty rakennustilavuus on 492 608 r-m 3. Sairaalan henkilöstömäärä oli 2 121 henkeä vuonna 2018. 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Hoitojaksot (hj), vuodeosastohoito 21 588 20 913 21 529 21 094 20 744 20 194 Taulukko 1. Vuodeosastohoitoon liittyvät hoitojaksot Vaasan keskussairaalassa vuosina 2013 2018. 4
6. TOIMINNAN YMPÄRISTÖASIOIHIN LIITTYVIÄ TOIMENPITEITÄ JA TULOKSIA VUONNA 2018 6.1 JÄTTEET Jätemäärät perustuvat Remeosta, Pohjanmaan Encoresta, Stormossenista ja Fortumista saatuihin tietoihin. Jätteiden määrä jäteryhmittäin (kg) 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Kaatopaikkajäte eli karkeajäte 85 660 61 110 90 800 31 560 54 940 40 720 Hyötyjätteet (ilman poltettavaa jätettä) 314 308 260 832 237 621 244 966 365 326 247 453 Poltettava jäte 393 435 391 587 404 220 410 257 400 437 442 444 Vaaralliset jätteet 12 879 12 198 17 417 16 789 20 203 Taulukko 2. Jätemäärä Vaasan keskussairaalassa vuosina 2013 2018. Laskelmiin ei sisälly liete rasvanerottimesta. 26 450 Erityisjätteet 33 968 38 085 39 590 35 100 33 197 32 130 Kokonaisjätemäärä (kg) 840 250 761 697 784 109 738 672 874 103 789 197 Kokonaisjätemäärä/hoitojakso 38,92 36,42 36,42 35,02 42,14 39,08 Kuvio 1. Eri jäteryhmien osuus kokonaisjätemäärästä Vaasan keskussairaalassa vuonna 2018. Laskelmiin ei sisälly liete rasvanerottimesta. 5
6.1.1 Kaatopaikkajäte (karkeajäte) Kaatopaikkajäte on jätettä, jota ei voi hyödyntää raaka-aineena tai energiana. Vuoden 2016 alusta lähtien kaatopaikalle ei ole enää saanut viedä jätettä, jonka orgaaninen osuus on yli 10 %. Jäte on lähetettävä Fortumille (entinen Ekokem). Alueellinen jäteyhtiö Stormossen ohjeistaa alueensa yrityksiä ja muita suuria toimijoita lajittelemaan toiminnassa syntyvän kaatopaikkajätteen, mikäli sitä syntyy yhteensä yli 200 litraa kahden viikon aikana. Sairaalatoiminnassa käytettävät PVC-tuotteet muodostavat suurimman ryhmän kaatopaikkajätteeksi lajitelluista jätteistä. Se johtuu siitä, että sairaalat käyttävät Suomessa toistaiseksi paljon PVC:tä sisältävää materiaalia, sillä vaihtoehtoisia tuotteita ei ole tai jos on, ne ovat kaksi kertaa kalliimpia. Kaatopaikkajätettä syntyi 40 720 tonnia vuonna 2018. Kaatopaikkajätteen määrän väheneminen vuodesta 2015 johtuu siitä, että jäte, jonka orgaaninen osuus on yli 10 %, lähetetään Fortumille (entinen Ekokem). Kaatopaikkajäte (karkeajäte) 2013 2014 2015 2016 2017 2018 (kg) 85 660 61 110 90 800 31 560 54 940 40 720 kg/hoitojakso 3.96 2,92 4,22 1,50 2,65 2,02 Taulukko 3. Kaatopaikkajätteen määrä Vaasan keskussairaalassa vuosina 2013 2018. 6.1.2 Poltettava jäte Sairaalan toiminnassa syntynyt poltettava jäte käsitellään yhdyskuntajätteenä ja toimitetaan Westenergyn polttolaitokseen, jossa poltettavan jätteen energiasisältö hyödynnetään. Jätteenpoltosta syntyvää lämpöä käytetään kaukolämmön ja sähkön tuotannossa. Poltettava jäte 2013 2014 2015 2016 2017 2018 (kg) 393 435 391 587 404 220 410 257 400 437 442 444 kg/hoitojakso 18,22 18,72 18,78 19,45 19,30 21,91 Taulukko 4. Poltettavan jätteen määrä Vaasan keskussairaalassa vuosina 2013 2018. 6
6.1.3 Hyötyjätteet Hyötyjäte on jätettä, joka voidaan käyttää uudelleen joko kierrättämällä tai raaka-aineena tuotantoprosesseissa. Lajittelemalla hyötyjätteet erilleen muista jätteistä säästetään luonnonvaroja. Hyötyjätteiden erilleen kerääminen on myös taloudellisesti kannattavaa. Biojätteestä (ruoantähteet) tuotetaan biokaasua ja kompostimultaa Stormossenin jätehuoltoyhtiössä. Hyötyjätteet (kg) 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Biojäte 15 048 27 576 15 760 19 070 11 896 5 326 Pahvi 51 020 47 144 50 750 46 844 47 560 47 085 Paperi (toimistopaperi, keräyspaperi) 28 248 33 452 31 550 24 864 24 136 23 072 Tietosuojajäte (paperi ja tallenteet) 18 858 17 760 16 991 21 128 23 540 18 780 Metallijäte 28 366 25 800 37 350 28 840 35 066 38 420 Keräyslasi (lasi ja sairaalalasi) 16 134 10 272 10 310 11 182 10 366 13 930 Poltettava jäte 393 435 391 587 404 220 410 257 400 437 442 444 (**) 93 440 66 640 56 240 58 200 Rakennusjäte (betoni, tiili, kipsi, puu) 191 100 79 900 Maa-aines, kiviaines, puutarhajäte 62 740 31 900 18 440 34 460 21 380 20 760 Muovi uusiokäyttöön 454 288 230 378 282 180 Liete rasvanerottimesta 160 440 202 510 305 660 273 600 285 440 241 840 (*) Hyötyjätteet yhteensä ilman 314 308 260 832 237 621 244 966 365 326 247 453 poltettavaa jätettä (kg) (*) Hyötyjätteet yhteensä poltettava 707 743 652 419 641 841 655 223 765 763 689 897 jäte mukaan lukien (kg) (*) Hyötyjätteet kg/hoitojakso 32,78 31,20 29,81 31,06 36,91 34,16 (*) Hyötyjätemäärä (ei sis. rak.jätettä) 614 303 585 779 585 601 597 023 574 663 609 997 (*) Hyötyjätemäärä (ei sis. poltettavaa jätettä, joka käsitellään 314 308 260 832 237 621 244 966 365 326 247 453 yhdyskuntajätteenä) (*) Hyötyjätemäärä (ei sis. rakennusjätettä tai poltettavaa jätettä, joka käsitellään yhdyskuntajätteenä) 220 868 194 192 181 381 186 766 174 226 167 553 Taulukko 5. Hyötyjätteen määrä Vaasan keskussairaalassa vuosina 2013 2018. (*) Laskelmiin ei sisälly liete rasvanerottimesta. (**) Vuoden 2017 kasvu johtuu siitä, että Vshp vastasi itse rakennusjätekuluista eivätkä rakennusliikkeet kuten isoissa rakennushankkeissa on tapana. 7
Kuvio 2. Poltettavan jätteen määrä Vaasan keskussairaalassa vuosina 2010 2018. Kuvio 3. Hyötyjäte Vaasan keskussairaalassa vuonna 2018. Laskelmiin ei sisälly liete rasvanerottimesta. 8
6.1.3.1 Hyötykäyttöprosentti Hyötykäyttöprosentilla kuvataan hyötyjätteiden osuutta kokonaisjätemäärästä. Alla olevassa taulukossa on esitetty - materiaalihyötykäyttöön lajiteltujen jätteiden osuus kokonaisjätemäärästä - materiaalihyötykäyttöön sekä poltettavaksi lajiteltujen jätteiden osuus kokonaisjätemäärästä. Hyötykäyttöprosentti % 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Hyötykäyttöprosentti (ei sisällä poltettavaa jätettä eikä rakennusjätettä) (Materiaalihyötykäyttöön lajiteltujen jätteiden osuus kokonaisjätemäärästä.) Hyötykäyttöprosentti (sisältää sekä poltettavan jätteen että rakennusjätteen) (Materiaalihyötykäyttöön sekä poltettavaksi lajiteltujen jätteiden osuus kokonaisjätemäärästä.) 26 25 23 25 20 21 84 86 82 89 88 79 Taulukko 6. Hyötykäyttöprosentti Vaasan keskussairaalassa vuosina 2013 2018. Laskelmiin ei sisälly liete rasvanerottimesta. 9
6.1.4 Vaaralliset jätteet Vaarallinen jäte on käytöstä poistettu aine tai esine, joka voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Vaaralliset jätteet toimitettiin käsiteltäväksi vaarallisen jätteen käsittelylaitokselle. Formaliinin ja kudosjätteen kerääminen aloitettiin vuoden 2017 lopussa, joten määrät ovat nousseet selvästi vuonna 2018. Vaaralliset jätteet, kg 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Eettinen biologinen jäte 17 416 321 269 286 218 Natriumhypokloriitti 21 Lattiavaha 42 35 10 Poltettava neste kristalliöljy, diesel 21 84 Rasvanpoistotiiviste, helposti syttyvä 18 Vetyperoksidiliuos 10 Loisteputket 347 292 388 413 808 494 Kiinteä öljyinen jäte (esim. rätit, öljykanisterit) 23-24 64 Öljyjäte (jäteöljy) 205-518 411 180 SER (sähkö- ja elektroniikkaromu) 3 282 4 860 5 448 4 818 5 630 7 700 Raskas polttoöljy - - - Liuotin, ksyleeni 302 708 510 515 399 443 Liuotinjäte muu 53 19 91 4 276 28 Laboratoriokemikaalit 763 374 278 471 220 202 Maalit, lakat, liimat 179 191 767 214 56 513 Lääkejäte (jodi- ja bromipitoinen, nestemäinen, kiinteä, sytostaattijäte ja varjoaine) Valokuvauskemikaalit 214 63-6 078 3 785 7 529 8 241 8 615 10 038 Aerosolit 65 83 111 47 104 58 Elohopeayhdiste 1 11 3 Akut 309 338 360 310 479 392 Lyijyakut 1 037 1 058 957 1 209 1 110 1 118 Jäähdytinneste/kylmäainekaasu 4 - - - Lyijy - - - 130 270 Formaliini ja kudosjäte (*) 491 4 786 Öljynerotin 900 Yhteensä (kg) 12 879 12 198 17 417 16 789 20 203 26 450 kg/hj 0,44 0,58 0,81 0,80 0,97 1,31 Taulukko 7. Vaarallisen jätteen määrä Vaasan keskussairaalassa vuosina 2013 2018. (*) Formaliinin ja kudosjätteen kerääminen aloitettiin vuoden 2017 lopussa. 10
6.1.5. Erityisjätteet Erityisjätteet ovat hoito-toiminnasta aiheutuvia jätteitä, joilla ei ole vaarallisen jätteen ominaisuuksia. Erityisjätteinä sairaalassa kerätään seuraavat jätteet: pistävä/viiltävä jäte, biologinen jäte (esim. veriset rätit, kudosjäte) sekä tartuntavaarallinen jäte. Erityisjätteet loppusijoitetaan kaatopaikalle erityisjätealueelle. Biologinen jäte on koko vuoden 2018 ajan lähetetty poltettavaksi Westenergylle. Pistävä/viiltävä jäte lähetetään Fortumille (entinen Ekokem). Tartuntavaarallisista jätteistä erityisjätteenä käsiteltäviä jätteitä ovat tartuntavaaralliset jätteet, joita syntyy tartuntatautieristyksissä, kuten moniresistentit bakteerit Tbc, HBV, HCV, HEV, HIV, salmonella typhi. Tunnistettava biologinen erityisjäte ohjataan jatkokäsittelyyn poltettavaksi vaarallisen jätteen käsittelylaitokselle. Jäte, joka on kontaminoitunut seuraavilla tartuntavaaraisilla mikrobeilla, hemorragiset kuumeet (Ebola, Lassa ja Marburg), rutto, pernarutto, kolera ja isorokko, lähetetään käsiteltäväksi vaarallisen jätteen käsittelylaitokseen. Biologinen jäte on koko vuoden 2018 ajan lähetetty poltettavaksi Westenergylle. Erityisjätteiden määrä (26,39 tonnia) on laskettu poltettavan jätteen kokonaismäärästä. Erityisjätteet 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Pistävä/viiltävä jäte ja biologinen jäte Vuonna 2016 ainoastaan biologinen jäte 33 968 33 085 39 590 26 640 25 470 26 390 Pistävä/viiltävä jäte 8 460 7 727 5 740 kg/hoitojakso 1,57 1,82 1,84 1,66 1,60 1,59 Taulukko 8. Erityisjätteen määrä Vaasan keskussairaalassa vuosina 2013 2018. Vuodesta 2016 lähtien erityisjätteet on eroteltu pistävään/viiltävään jätteeseen ja biologiseen jätteeseen. 6.2. KEMIKAALIT Kemikaalikortiston ja käyttöturvallisuustietokannan kokoamisprojekti käynnistettiin keväällä 2011 osana kemikaaliturvallisuuden kehittämistä. Työ jatkuu. 6.3. PAPERIN KULUTUS Kopiopaperin (A4) kulutus on arvioitu ostetun paperimäärän mukaan. Ympäristöohjelman tavoitteeksi asetettiin 10 %:n vähennys paperinkulutukseen vuoden 2009 tasosta. Vuonna 2018 kulutettiin noin 38 % vähemmän kopiointipaperia (A4) kuin vuonna 2009 (vuonna 2009: 7 542 500 arkkia). Kopiopaperin kulutus (A4) arkkeina 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Arkkia 5 900 000 4 975 000 5 407 500 5 340 000 4 680 000 4 680 000 Arkkia/työntekijä 2 475 2 042 2 254 2 360 2 106 2 206 Taulukko 9. Kopiopaperin kulutus Vaasan keskussairaalassa vuosina 2013 2018. 11
Sairaanhoitopiirin painotöissä on pyritty käyttämään ympäristöä säästäviä materiaaleja, esimerkiksi osa julkaisuista ja esitteistä painetaan FSC-sertifioidulle paperille. Tällöin paperin valmistuksessa käytetyille raaka-aineille on asetettu ekologisia ja eettisiä vaatimuksia. Myös käytössä oleva kopiopaperi samoin kuin kirjekuoret ovat valmistettu FSC-sertifioidusta paperista. 6.4. ENERGIAN JA VEDEN KULUTUS 6.4.1 Sähkön ja lämmön kulutukset Sähkön ja lämmön kulutukset 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Lämpöenergia MWh mitattu 20 962 22 607 22 714 25 742 24 836 24 162 KWh/r-m3, mitattu 46,84 50,51 50,75 53,60 48,44 49,05 Normitettu MWh 23 046 25 734 28 464 28 646 26 175 26 521 KWh/r-m3, normitettu 51,49 57,50 63,60 59,64 51,05 53,84 Sähköenergia kwh mitattu 14 113 397 15 664 029 15 470 000 16 122 158 16 072 716 16 119 936 kwh/r-m3 31,53 35,00 34,56 33,57 31,35 32,72 kwh / hoitojakso 653,76 749,00 718,57 764,30 774,81 798,25 Kokonaisenergian kulutus Sähkönkulutus mitattu kwh Lämpöenergia mitattu kwh Yhteensä MWh 14 113 397 20 962 000 35 075,397 15 664 029 22 606 700 38 270,729 15 470 000 22 714 000 38 184,000 16 122 158 25 742 000 41 864,158 16 072 716 24 836 000 40 908,716 16 119 936 24 162 000 40 281,936 kwh/r-m3 78,36 85,50 85,31 87,17 79,78 81,77 kwh / hoitojakso 1 624,76 1 830,00 1 773,61 1 984,65 1 972,07 1 994,75 Taulukko 10. Sähkön ja lämmön kulutus Vaasan keskussairaalassa vuosina 2013 2018. Kulutuksen normeeraus Jotta kiinteistön energiankulutus vaihtelevissa olosuhteissa saadaan vertailukelpoiseksi, se tulee normeerata lämmitystarvelukujen avulla. Mikäli normeeratussa kulutuksessa on eroja vuosien kesken tai vastaavanlaisten rakennusten keskimääräiseen tasoon verrattuna, syyt on syytä selvittää ja ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin. 12
6.4.2. Polttoöljyn kulutus Öljykattiloissa polttoöljyä (kevyt polttoöljy) kului 292 000 litraa vuonna 2018. Kevyttä polttoöljyä käytetään höyryntuotantoon. Polttoöljy (kevyt polttoöljy) 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Kulutus litroina 360 510 357 640 340 800 352 302 229 400 292 000 Taulukko 11. Polttoöljyn kulutus Vaasan keskussairaalassa vuosina 2013 2018. 6.4.3. Polttoaineiden kulutus ajoneuvoissa ja työkoneissa 2014 2015 2016 2017 2018 Polttoaineen kulutus litroina Bensiini 2 635 2 601 3 312 2 101 2 614 Diesel 17 621 16 255 15 505 13 334 11 301 Taulukko 12. Polttoaineiden kulutus Vaasan keskussairaalassa vuosina 2014 2018. Polttoaineiden kulutuksen väheneminen johtuu ajoneuvojemme vähentämisestä ja uusimisesta. 6.4.4. Veden kulutus 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Vedenkulutus mitattu (m3) 79 309 74 909 85 467 78 644 69 529 71 694 litraa/ hoitojakso 3 673,75 3 581,93 3 969,85 3 728,26 3 351,76 3 550,26 Taulukko 13. Vedenkulutus Vaasan keskussairaalassa vuosina 2013 2018. 6.5. LÄMPÖ-, SÄHKÖ-, VESI- JA JÄTEKULUT 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Lämpö 878 525 941 637 954 777 1 110 073 1 092 837 1 082 559 Sähkö 1 071 820 1 327 511 1 271 976 1 204 228 1 203 929 1 171 008 Jätteet 194 617 195 788 218 387 250 007 249 806 223 567 Vedenkulutus yhteensä 247 457 238 431 243 941 230 002 221 491 226 336 - Vesi 115 994 111 916 113 020 107 129 104 602 105 994 - Jätevesi 131 464 126 514 130 921 122 874 116 889 120 342 Taulukko 14. Lämpö-, sähkö-, vesi- ja jätekulut Vaasan keskussairaalassa vuosina 2013 2018. 13
Kuvio 4. Lämmön, sähkön, jätteen, veden ja jäteveden kustannuskehitys vuosina 2013 2018. 6.6. YMPÄRISTÖNÄKÖKULMIEN HUOMIOIMINEN TARJOUSKYSELYISSÄ Ympäristönäkökulmat on huomioitu arviolta 4 prosentissa tarjouskyselyistä vuonna 2018. 6.7. ENERGIATEHOKUUDEN KEHITTÄMISTOIMET Energiatehokkuus huomioidaan uudisrakennusten ja saneerausten suunnitteluvaiheessa. 6.8. TOIMINNAN AIHEUTTAMA HIILIJALANJÄLKI Hiilijalanjäljellä on pyritty kuvamaan sairaalan toiminnan aiheuttamaa ilmastokuormaa eli kuinka paljon hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja toiminnassa on syntynyt. Toiminnan hiilijalanjälki ilmoitetaan kasvihuonekaasujen yhteenlaskettuna määränä eli hiilidioksidiekvivalentteina (CO2-ekv). Hiilidioksidiekvivalentti kuvaa kasvihuonekaasujen päästöjä, kun kaikki päästöt yhteismitallistetaan hiilidioksidin kasvihuonevaikutusta vastaavaksi. Hiilidioksidi (CO2) on merkittävin ilmastonmuutosta aiheuttava kasvihuonekaasu. Hiilidioksidin osuus kaikista ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kasvihuonekaasuista on 80 %. Alla on kuvattu sairaalan toiminnan aiheuttamaa hiilijalanjälkeä. Toiminnan hiilijalanjälkeä laskettaessa on huomioitu sähkön- ja lämmön kulutuksen lisäksi polttoaineiden kulutuksesta (huolto ja kuljetus), jätteistä, paperinkulutuksesta ja ilokaasun kulutuksesta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt. Toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä on arvioitu TKK Dipolin, WWF Suomen ja Motiva Oy:n yhteistyössä 14
kehittämällä ilmastolaskurilla. Laskurin antamat tulokset päästömääristä eivät edusta absoluuttista totuutta vaan ovat suuntaa antavia. Laskuri löytyy osoitteesta www.ilmastolaskuri.fi. Kuvio 5. Vaasan keskussairaalan hiilijalanjälki vuonna 2018 (hiilidioksidipäästöt CO 2 ). Ilokaasun kulutus oli 1 080 kg vuonna 2018. 6.9. SISÄINEN YMPÄRISTÖKOULUTUS JA YMPÄRISTÖASIOISTA TIEDOTTAMINEN Hygieniahoitajat tiedottavat lajittelusta ja ympäristöasioista yksiköiden osastotunneilla ja uusien työntekijöiden perehdyttämistilaisuuksissa. 6.10. YMPÄRISTÖYHTEISTYÖ Vaasan sairaanhoitopiiri on vuodesta 2009 lähtien ollut Suomen Sairaalatekniikan yhdistys ry:n (SSTY) kautta mukana ympäristöyhteistyön tiivistämisessä Suomen terveydenhuollon muiden organisaatioiden kanssa. SSTY:n ympäristöjaosto kokoontuu kolme kertaa vuodessa. 15