YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 67/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/407/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2011 ASIA Perhon keskustan kaatopaikan ympäristöluvan Dnro 0898Y0767-121/26.7.1999 lupamääräysten 19, 20, 23 ja 29 muuttaminen. Päätös sisältää ratkaisun YSL 101 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. HAKIJA LAITOS JA SEN SIJAINTI Perhon kunta Keskustie 2 PL 20 69950 Perho Perhon kunnan kaatopaikka sijaitsee tilalla Vähämöttönen, RNo 21:128 MUUTOKSEN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulaki 58 Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 1 momentin 13 d kohdan nojalla (kaatopaikka). ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 18.6.2010. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Länsi-Suomen ympäristökeskus on 26.7.1999 myöntänyt ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan 0898Y0767-121/26.7.1999, joka koskee Perhon kunnan kaatopaikan toiminnan jatkamista vuoden 2001 loppuun sekä kaatopaikan sulkemista ja tarkkailua. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa
2 Perhonjoen yhteistarkkailualueen kuntien kaatopaikkatarkkailut 2007-2011/Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. 30.10.2006 Kaatopaikka sijaitsee kaavoittamattomalla alueella. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kaatopaikan käyttöhistoria MUUTETTAVA PÄÄTÖS Perhon kunnan keskustan kaatopaikka sijaitsee kunnan itäpuolella n. 3 km päässä Perhon keskustasta, Perhonjoen vesistöalueella. Kaatopaikan suotoja valumavedet johdetaan ympärysojan kautta suo-ojia pitkin Limakonojaan ja edelleen Perhonjokeen. Lähin asutus sijaitsee noin 1 km etäisyydellä kaatopaikasta. Ympäröivät alueet ovat pääosin maa- ja metsätalouskäytössä. Alueen pinta-ala on noin 20 ha, josta kaatopaikkakäytössä on ollut 1,8 ha. Varsinaisen jätetäytön ala on 1,3 ha. Kaatopaikka on ollut käytössä vuosina 1982-2001. Alueelle on tuotu jätettä yhteensä noin 20 000 tonnia. Alueelle on tuotu tavanomaisia yhdyskuntajätteitä, teollisuusjätteitä ja rakennusjätteitä. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen päätöksen Dnro 0898Y0767-121 lupamääräykset 19 ja 20 perusteluineen kuuluvat seuraavasti: "19. Kaasunkeräyskerroksen päälle on rakennettava vähintään 50 cm:n paksuinen tiivistyskerros moreenista. Käytettävän moreenin tulee olla mahdollisimman kivetöntä. Moreenikerroksen vedenläpäisevyys (K-arvo) tulee olla pienempi kuin 1*10-8 m/s. Suurimmat, yli 300 mm halkaisijaltaan olevat kivet on poistettava. Tiivistyskerros on rakennettava mahdollisimman tiiviiksi lähellä parannetun Proctor-kokeen mukaista optimivesipitoisuutta. Rakenteen tiivistämistä on seurattava kenttäkokein (esimerkiksi Troxlerlaittella) ja tiivistämistä on jatkettava kunnes saavutetaan tiiveysvaatimus D 85 % (parannettu Proctor-koe) tai tiivistymistä ei enää tapahdu." Perustelu: "Tiivistyskerros tulee olla vähintään sellaisesta rakennusmateriaalista, jonka vedenläpäisevyyden K-arvo on pienempi kuin 1 x 10-8 m/s suotovesien määrän minimoimiseksi. Tiivistyskerroksen tiivistämisellä tasoon D 85 % yhdessä em. Tiivistyskerroksen rakenneratkaisujen kanssa saadaan aikaan sellainen rakenne ettei enempää kuin 15 % pintavesistä pääse jätekerrokseen muodostamaan suotovesiä. Parannetun Proctor-kokeen avulla voidaan testata, että rakenteelle asetettu tiiveysvaatimus saavutetaan tai, että rakenteen tiivistymistä ei enää tapahdu." "20. Tiivistyskerroksen päälle on rakennettava vähintään 30 cm:n kuivatuskerros. Tarvittaessa kuivatuskerros erotetaan pintarakenteesta geotekstiilillä. Kuivatuskerroksen vedenläpäisevyyden tulee olla suurempi kuin 1*10-4 m/s." Perustelu: "Kuivatuskerroksen rakentaminen varmistaa suotovesien poistumisen rakenteista hallitusti ennen sadevesien pääsyä jätetäyttöön sekä estää
3 Lupamääräysten 23 ja 29 muuttaminen veden kerääntymisen hydraulisen eristyskerroksen päälle ja vähentää sille tulevaa kuormitusta. Rakennusmateriaalin on ominaisuuksien puolesta sovelluttava kuivatuskerrokseen." Aluehallintovirasto muuttaa yllämainittujen lupamääräysten lisäksi laadunvalvontaa koskevaa lupamääräystä 23 ja jätemaksua koskevaa lupamääräystä 29. Lupamääräys 23 on korvattu lupamääräyksellä riippumattomasta laadunvalvonnasta. Lupamääräys 29 on tällaisenaan tarpeeton ja se korvataan uudella lupamääräyksellä vakuuden antamisesta. Päätöksen 0898Y0767-121/26.7.1999 lupamääräykset 23 ja 29 perusteluineen kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti: "23. Kaatopaikan toiminnan lopettamisen yhteydessä tehtävistä rakenteista ja käytettävistä materiaaleista tulee tehdä laadunvarmistus. Laadunvarmistuksesta on laadittava raportti, johon on sisällytettävä tiedot rakenteiden laadunvalvonnasta, käytettävien materiaalien rakeisuusmittauksista (K-arvoista), ja rakennustöiden yksityiskohtaisesta toteuttamisesta. Laadunvarmistusraportti on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ennen lopputarkastuksen suorittamista." Perustelu: "Laadunvarmistusraportin tarkoituksena on varmistaa, että työt on suoritettu riittävällä huolellisuudella ja rakentamisessa on käytetty lupaehtojen määräämiä menetelmiä ja rakennusmateriaaleja." "29. Kaatopaikan pitäjän on kannettava jätteen käsittelystä jätemaksu, jolla katetaan myös jälkihoidosta aiheutuvia kustannuksia." Perustelu: "Kaatopaikan pitäjän on kyettävä asianmukaisiin jälkihoitotöihin, kun kaatopaikka suljetaan lopullisesti. Tämän varmistamiseksi kaatopaikan pitäjä on kerättävä kaatopaikkamaksujen kautta pääomaa sulkemistoimenpiteiden toteuttamiseen." HAKEMUS YMPÄRISTÖLUVAN MUUTTAMISEKSI Hakemus Ympäristöluvan muutosta haetaan kaatopaikan pintarakenteissa käytettäville materiaaleille, sillä Perhon kunnan alueella ei ole saatavissa riittävän suurta määrää moreenia, joka olisi laadultaan tarpeeksi hyvää. Kaatopaikan sulkeminen on tarkoitus toteuttaa vuoden 2011 loppuun mennessä lupahakemuksen liitteenä olevan Rambollin tekemän suunnitelman mukaisesti (Ramboll Finland, 17.6.2010). Esitetyssä suunnitelmassa poiketaan voimassa olevan kaatopaikan ympäristöluvan mukaisista pintarakennekerroksissa käytettävistä materiaaleista. Sulkemissuunnitelman mukaan kaatopaikan tiivistyskerros on tarkoitus rakentaa vaihtoehtoisesti bentoniittimatosta, kuitusavesta tai moreenista. Kuivatuskerroksen materiaalivaihtoehdot ovat hyvin vettä läpäisevä luonnonmaa-aines, rengasrouhe tai salaojamatto.
4 Suunnitelman mukaiset kaatopaikan sulkemistyöt ovat edenneet vaiheeseen, jossa luiskat on pääosin muotoiltu. Jätetäytön pinta on pääosin muotoiltu siten, että luiskien kaltevuus on 1:3 tai loivempi ja lakialueen luiskat vähintään kaltevuuteen 1:15. Kaltevuudet tullaan tarkistamaan ennen varsinaisen sulkemistyön aloittamista. Jätetäytön päälle on rakennettu esipeittokerros moreenista, jolla estetään sade- ja pintavesien imeytyminen jätetäyttöön. Ympäristöluvan mukaiset kaatopaikan pintarakennekerrokset ovat ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraavat: pintakerros, 0,5 m (alin 0,1 m kivennäismaata) kuivatuskerros, 0,3 m tiivistyskerros, 0,5 m esipeittokerros kaasunkeräyslinjoineen, 0,3 m muotoiltu ja tiivistetty jätetäyttö Tiivistyskerroksen toteuttaminen Kaatopaikan lopettamissuunnitelman mukaan pintarakenteen tiivistyskerros rakennetaan siten, että sen tiiveys vastaa 0,5 metrinpaksuista kerrosta, jonka vedenläpäisevyys K-arvolla ilmoitettuna on enintään 1*10-8 m/s. Tiivistyskerros tiivistetään vähintään 85 % tiiviysasteeseen tai kunnes tiivistymistä ei enää tapahdu. Voimassa olevan luvan mukaan tiivistyskerros oli suunniteltu toteutettavaksi pelkästään moreenilla. Muutoshakemuksen mukaan kaatopaikan tiivistyskerroksen rakentamisessa käytettäisiin joko moreenia, kuitusavea tai bentoniittimattoa. Voimassa olevan ympäristöluvan tiiviysasteen tai vedenläpäisevyyden ehtoihin, jotka koskevat moreenin käyttöä, ei haeta muutosta. Rakennekerroksen paksuuden tulee moreenin ja kuitusaven osalta täyttää 0,5 metrin vaatimus pitkänkin ajan jälkeen. Tiivistyskerroksen rakentamiseen käytettävien massojen kokonaismäärä on noin 6500 m 3 rtr (13 000 m 2 matolle). Työn alussa varmistetaan työkoneiden tiivistyskyky, tiivistettävän kerroksen paksuus ja yliajokertojen määrä kenttäkokeessa. Koetiivistetyllä alueella tehdään kaksi tiiveysmittausta kullakin alueella, joka on tiivistetty eri tavalla (tiivistetyn kerroksen paksuus/yliajokertojen lukumäärä). Tiiveysmittaukset voidaan tehdä vesivolymetrillä tai troxler-laitteistolla. Tulosten perusteella hyväksytään tiivistyksessä käytettävä työtapa. Kenttäkokeen jälkeen tiivistyötä valvotaan työtapatarkkailuna. Mikäli rakenteeseen käytetään moreenia tai kuitusavea toteutettavan rakenteen paksuus on 0,5 metriä.
5 Bentoniittimatto Bentoniittimatto on komposiittimateriaali, jossa kahden kuitukankaan väliin on levitetty alle 1 cm kerros bentoniittia. Bentoniitti paisuu kyllästyessään vedellä ja muodostaa kuitukankaiden väliin paineellista geeliä, jonka vedenläpäisevyys on luokkaa 5*10-11 m/s. Hakemuksessa on esitetty, että bentoniittimatto täyttää vedenläpäisevyysvaatimukset (0,5 metrin kerros, K vähintään 1*10-8 m/s). Hakijan mukaan urakoitsijan tulee osoittaa bentoniittimaton tekniset ominaisuudet rakennuttajalle ennen materiaalin tilausta. Kuitusavi Tiivistyskerroksen materiaaliksi esitetään käytettäväksi vaihtoehtoisesti paperiteollisuuden siistausjätteenä syntyvää kuitusavea. Hakemuksen mukaan kuitusavesta suoritettujen ympäristökelpoisuustutkimusten perusteella kuitusavea voidaan käyttää suljettavien kaatopaikkojen pintarakenteissa. Kuitusaven vedenläpäisevyyttä tarkkaillaan laboratoriokokein materiaalitoimittajan laaduntarkkailun yhteydessä. Kuitusavien kyllästyneen tilan vedenläpäisevyys vaihtelee K-arvolla ilmoitettuna 10-8 -10 m/s. Kuitusavi on biohajoava ja kokoon puristava materiaali. Kuitusaven koostumus, vesipitoisuus ja tekniset ominaisuudet vaihtelevat suuresti sen alkuperästä ja esikäsittelystä riippuen. Ennen materiaalin hyväksyntää kuitusavitoimittajan on esitettävä laskelma siitä, ettei toimitettavan materiaalin rakennepaksuus pitkäänkään aikavälin jälkeen ole alle 500 mm. Erään kuitusavitoimittajan materiaalin biohajoavuus ja kokoonpuristuvuus huomioiden tiivistyskerroksen rakennettavaksi paksuudeksi on saatu 600 mm. Kuitusavesta tehty kerros ei saa jäätyä rakentamisen aikana. Moreeni Tiivistyskerroksessa käytettävän moreenin vedenläpäisevyyden on oltava K- arvolla ilmoitettuna pienempi kuin 1*10-8 m/s. Maa-aineksen on oltava riittävän homogeenista, ja siitä on poistettava yli 300 mm halkaisijaltaan olevat kivet. Tarvittaessa varastoitava materiaali peitetään kastumisen ja pölyämisen estämiseksi. Mikäli massan varastoinnin ja kuljetuksen aikana tapahtuu lajittumista, homogenisoidaan massa uudelleen. Kuivatuskerroksen toteuttaminen Kuivatuskerroksen tehtävänä on alentaa tiivistysrakenteeseen kohdistuvaa vesipainetta ja johtaa kasvu- ja pintakerroksen läpi suotautuva sadevesi pois rakenteesta. Kuivatuskerroksen paksuuden on oltava voimassa olevan ympäristöluvan mukaan vähintään 0,3 metriä ja sen vedenläpäisevyyden on oltava suurempi kuin 1*10-4 m/s. Ympäristöluvan mukaiseen vedenläpäisevyyden ehtoihin ei haeta muutosta. Luonnonmaa-aineksen tai rengasrouheen tulee täyttää vaatimus 0,3 metriä.
6 Aikaisemmin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle jätetyssä sulkemissuunnitelmassa kuivatuskerros on ehdotettu tehtäväksi hyvin vettä johtavasta materiaalista, kuten sorasta, karkeasta hiekasta tai soramoreenista. Tässä hakemuksessa esitetään käytettäväksi vaihtoehtoisesti joko luonnonmaa-ainesta (kuten soraa), rengasrouhetta tai salaojamattoa. Taulukossa esitetään eri materiaalien vedenläpäisevyys: Vedenläpäisevyys m/s Rengasrouhe Savi Hiekka Sora 10-1 10-3 10-7 10-10 10-2 10-6 10-1 10-3 Kuivatuskerroksen rakentamiseen käytettävien massojen kokonaismäärä on noin 4000 m 3 -rtr (13 000 m 2 matolle). Kuivatuskerros levitetään välittömästi tiivistyskerroksen valmistumisen jälkeen, jotta tiivistyskerrokseen ei synny kuivumishalkeilua. Kerros tiivistetään esim. tela-alustaisella työkoneella kolmella yliajokerralla. Salaojamatto Laadunvarmistus Hakemuksen mukaan salaojamaton tulee olla vaakatasossa kahteen suuntaan vettä johtavaa. Maton sydämen paksuuden tulee olla vähintään 2 cm ja maton molemmin puolin tulee olla suodatinkankaat tukkeutumisen estämiseksi. Salaojamatto toimii samalla myös tehokkaana tiivistyskerroksen suojakerroksena. Salaojamatoissa on teknisiä eroavaisuuksia esimerkiksi veden johtokyvyssä, ja tämän vuoksi mattojen mitoitus tulee tarkistaa aina tapauskohtaisesti erikseen. Salaojamatto mitoitetaan sen johtokyvyn mukaan. Hakemuksen mukaan urakoitsijan on todistettava salaojamaton pitkäaikaiskestävyys vedenjohtokyvyn osalta. Rengasrouhe Rengasrouheen vedenläpäisevyys on samaa luokkaa kuin soralla. Rengasrouheen nimelliskoko on 300 mm. Rengasrouheen päälle tulee asentaa suodatinkangas tukkeutumisen estämiseksi. Rengasrouhe on kokoonpainuva materiaali. Rengasrouheesta rakennettavan kuvatuskerroksen paksuuden tulee olla pitkänkin aikavälin jälkeen vähintään 0,3 m. Mitoituksessa on yleisesti arvioitu kokoonpuristuvuuden olevan luokkaa 10-15 %. Renkaat toimitetaan kaatopaikalle murskattuna. Luonnonmaa-aines Kuivatuskerrokseksi soveltuu myös sora, jonka rakeisuus täyttää vedenläpäisevyydelle asetetut ehdot. Kaikkien rakennusmateriaalien tulee täyttää niille asetetut vaatimukset. Ennen rakennustyön aloittamista määritetään käytettävien maalajien vedenläpäisevyysarvot laboratoriokokein. Lisäksi suoritetaan tarvittavat ympäristö-
7 teknisten ominaisuuksien määritykset eri rakennekerroksien edellyttämin menetelmin. Suoritetuista laadunvarmistustoimenpiteistä laaditaan raportti. Raportin laatii riippumaton laadunvalvoja. Raportti varmistaa, että työt on tehty lupamääräysten mukaisesti. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Tarkkailu Kaatopaikan lopettaminen on suunniteltu toteutettavaksi siten, ettei siitä aiheudu haittaa tai vahinkoa ympäristölle. Rakentamisen aikana otetaan huomioon vesienkäsittely, pöly- ja meluhaitat, jätteiden käsittely sekä liikenne parhaalla mahdollisella tavalla. Kaatopaikkaa tarkkaillaan Perhonjoen yhteistarkkailualueen kuntien hyväksytyn kaatopaikkatarkkailuohjelman mukaan. Pintavesinäytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa kahdesta tarkkailupisteestä. Pohjavettä tarkkaillaan kahdesta tarkkailuputkesta kerran vuodessa. Tarkkailusta raportoidaan Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. HAKIJAN ESITYS VAKUUDEKSI Perhon kunta on 31.5.2011 esittänyt, että vastaavaksi muuksi järjestelyksi asetetaan kunnanvaltuuston antama sitoumus, joka kattaa kaatopaikan käytöstä poistamisen, pintarakenteiden rakentamisen ja muiden ympäristönsuojelurakenteiden huoltojen ja ylläpidon, sekä päästöjen ja painuminen tarkkailutoimien aiheuttamat kustannukset. Sitoumus kattaa lisäksi kaatopaikan tarkkailukustannukset. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Perhon kunta hakee ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista lupaa aloittaa tämän ympäristölupapäätöksen mukainen toiminta muutoksenhausta huolimatta. Hakijan mukaan toiminnan käynnistymisen kiireellisyys johtuu tarpeesta saada työt valmiiksi vuoden 2011 loppuun mennessä. Perhon kaatopaikan sulkeminen on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama hanke, jonka rahoitus on haettu vuosille 2009-2011. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 31.5.2011.
8 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on kuulutettu Perhon kunnan virallisella ilmoitustaululla ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla 3.2. 4.3.2011. Lupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Perhon kunnanvirastossa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto ympäristönsuojelulain 37 ja 38 :n mukaisesti niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Lausunnot Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen toteaa lausuntonaan, ettei ympäristölupahakemuksessa esitettyjen kaasunkeräys- ja tiivistyskerroksen vaihtoehtoisten materiaalien käyttämiselle kaatopaikan sulkemisessa ja jälkihoidossa ole esteitä. Lautakunta toteaa edelleen, että Perhon kunnan keskustan kaatopaikan sulkemistyö suunnitelman mukaisesti tulisi toteuttaa mahdollisimman pikaisesti. Lautakunta ei näe estettä rakennustöiden aloittamiseen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Perhon kunnanhallitus toteaa, että se yhtyy ympäristölautakunnan lausuntoon. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue toteaa lausunnossaan muun muassa seuraavaa: Käytettäessä tiivistyskerroksessa bentoniittimattoa ja kuivatuskerroksessa salaojamattoa, kerrosten paksuudet eivät täytä Valtioneuvoston kaatopaikkoja koskevassa päätöksessä (861/1997) määrättyjä rakennekerrosten paksuusvaatimuksia. Käytettäessä tiivistysrakenteessa kuitusavea ja kuivatuskerroksessa rengasrouhetta, on mahdollista noudattaa rakenteiden geoteknisiä ja materiaalin ympäristökelpoisuuden edellyttämiä vaatimuksia pintarakenteissa. Kun kaatopaikan rakenteissa poiketaan Valtioneuvoston kaatopaikan määräyksistä, kysymyksessä on kaatopaikkapäätöksen liitteen 1 kohdan 5 mukaisesta kaatopaikan pintarakenteita koskevasta poikkeuksesta, johon lupaviranomainen voi myöntää luvan. Tämä edellyttää kuitenkin, että kaatopaikan pitäjä kaatopaikan terveys- ja ympäristövaikutusten kokonaisarvioinnin perusteella luotettavasti osoittaa, ettei kaatopaikasta ja jätteiden sijoittamisesta sille voi aiheutua pitkänkään ajan kuluessa jätelaissa tai ympäristönsuojelulaissa taikka niiden nojalla annetuissa säännöksissä tarkoitettua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle eikä ympäristönsuojelulain 7 :ssä tarkoitetun maaperän pilaamiskiellon rikkomista. Kaatopaikalla käytettävän tekniikan sekä terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmän on tällöinkin oltava jätelain 6 :n 5 kohdassa säädetyn mukaisia. Valvontaviranomainen toteaa, että lupa esitettyjen materiaalien käyttämiseen voidaan myöntää, mikäli hakija esittää, että kaatopaikkapäätöksessä määrä-
9 tyt vaatimukset pintarakenteiden geoteknisille ja ympäristökelpoisuusominaisuuksille täyttyvät. Mikäli kaatopaikkapäätöksen edellyttämät vaatimukset eivät täyty tai käytettävän materiaalin geoteknisiä ominaisuuksia tai haittaaineiden pitoisuuksia ja liukoisuuksia ei tunneta, hakijan tulee luotettavasti osoittaa kaatopaikan terveys- ja ympäristövaikutusten kokonaisarvioinnin perusteella, ettei kaatopaikasta ja jätteiden sijoittamisesta sille voi aiheutua pitkänkään ajan kuluessa jätelaissa tai ympäristönsuojelulaissa taikka niiden nojalla annetuissa säännöksissä tarkoitettua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle eikä ympäristönsuojelulain 7 :ssä tarkoitetun maaperän pilaamiskiellon tai 8 :ssä tarkoitetun pohjaveden pilaamiskiellon rikkomista. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu annetuista lausunnoista 4.3.2011. Hakijaa toteaa vastineessaan seuraavaa: Perhon kaatopaikka on ollut käytössä vuosina 1982-2001. Alueelle on tuotu jätettä yhteensä 20 000 tonnia. Kaatopaikka on toiminut Perhon teollisuuden jätteen ja noin 3 400 asukkaan yhdyskuntajätteen loppusijoituspaikkana. Alueelle on tuotu myös inerttejä maa- ja rakennusjätteitä sekä sakokaivolietteitä. Kaatopaikalla on ollut merkitty alue asbestijätteelle kaatopaikan länsireunalla, johon asbestijäte on haudattu perusmaahan. Kaatopaikka on suojattu esipeittokerroksella. Kaatopaikalle ei ole rakennettu pohjarakenteita. Alueelta otettujen näytteiden perusteella maaperän vedenläpäisevyys on ollut 1,14*10-9 m/s ja 8,24*10-9 m/s. Tiivistyskerros/bentoniittimatto Kaatopaikan sulkemissuunnitelmassa on poikettu Valtioneuvoston kaatopaikkoja koskevasta päätöksestä tiivistys- ja kuivatuskerrosten paksuusvaatimuksesta. Urakoitsijan on mainittava käyttämänsä materiaali jo tarjousvaiheessa. Urakoitsijan on osoitettava käytettävän materiaalin tekninen vastaavuus kyseiseen pintarakennekerrokseen sekä osoitettava materiaalin ympäristökelpoisuus. Tekninen vastaavuus on todettava materiaalitoimittajan esittämin laskelmin. Materiaali hyväksytetään paikallisella ELY-keskuksella sekä kaatopaikan riippumattomalla laadunvalvojalla. Ohennetut materiaalit on esitetty myös tiivistyskerroksen ja kuivatuskerroksen materiaalivaihtoehdoiksi Suomen Ympäristökeskuksen oppaassa "Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2008, Kaatopaikkojen käytöstä poistaminen ja jälkihoito". Lupahakemuksen mukaan bentoniittimatto pidättää suotovesiä huomattavasti moreenikerrosta paremmin. Bentoniitti paisuu kyllästyessään vedellä ja muodostaa kuitukankaiden väliin paineellista geeliä, jonka vedenläpäisevyys on luokkaa 5x10-11 m/s. Bentoniittimaton voidaan osoittaa täyttävän tiivistyskerroksen vedenläpäisevyysvaatimukset (0,5 metrin kerros, K vähintään 1x10-8 m/s).
10 Kuivatuskerros/salaojamatto Mainitun oppaan mukaan pintarakenteen kuivatuskerroksessa voidaan käyttää myös geosynteettistä kuivatusrakennetta eli ns. salaojamattoa. Salaojamatto toimii samalla myös tehokkaana tiivistyskerroksen suojakerroksena. Salaojamattojen veden johtokyvyssä on teknisiä eroavaisuuksia. Urakoitsijan tulee todistaa valitsemansa salaojamaton pitkäaikaiskestävyys vedenjohtokyvylle ja salaojamaton mitoitus tulee tarkistaa tapauskohtaisesti erikseen. Arvio kaatopaikan terveys- ja ympäristövaikutuksista Perhon kaatopaikka sijaitsee 6 km päästä lähimmästä I-luokan pohjavesialueesta. Lähialueet ovat maa- ja metsätalouskäytössä. Kaatopaikkatoiminta alueella on loppunut vuonna 2001. Kaatopaikan ympäristössä ei ole kaatopaikan sulkemistoimenpiteistä häiriintyviä kohteita. Kaatopaikan pohjarakenne ei ole VNP 861/1997 mukainen ja se ilmeisesti suotii sen pohjarakenteen kautta tavanomaista enemmän. Pintarakenne rakennetaan teknisesti VNP 861/1997 vastaavaksi paitsi ns. ohennettuja materiaaleja käytettäessä paksuusvaatimuksesta poiketaan. Salaoja- ja bentoniittimaton käyttö kaatopaikkarakentamisessa on kuitenkin vakiintunutta. Pintarakenteiden rakentamisen jälkeen puhtaat pintavedet ohjataan ympärysojiin. Kaatopaikan sulkemisen jälkeen kaatopaikan terveys- ja ympäristövaikutuksien arvioidaan vähenevän nykyisestä. Sulkemisen jälkeisen ympäristövaikutuksen arvioidaan olevan likimain samansuuruinen riippumatta, mikä esitetyistä pintarakenteista valitaan. Hakija on liittänyt vastineeseen kaatopaikan vuosien 2001-2010 tarkkailutulokset. Pintavedet Limakonoja, kaatopaikan yläpuoli Parametri 2001 2003 2004 2007 2008 2010 Sähkönjohtavuus ms/m 6,2 4,2 3,8 3,3 3,6 3,4 COD Cr mgo 2/l 49 55 92 <30 <30 <44 Kok. N µg/l 1000 630 980 395 380 335 NH 4-N µg/l 273 21 9 7 42 <5 Kok.P µg/l 29 42 33 12 15 <11 Kloridi mg/l 6,6 <5 7,4 1,4 1,4 <1 Kokoojaoja Parametri 2001 2003 2004 2007 2008 2010 Sähkönjohtavuus ms/m 6,6 12 16,4 38 3,2 11 COD Cr mgo 2/l 59 60 63 74 49 80 Kok. N µg/l 1235 3200 5075 2850 335 1125 NH 4-N µg/l 148 310 215 1890 29 210 Kok.P µg/l 29 61 62 78 26 31 Kloridi mg/l 5,8 8,9 14,4 15 1,8 3,2
11 Vertailuarvoiksi on esitetty yhteenveto vanhojen kaatopaikkojen pintaveden laadusta Suomessa yleisesti seuraavasti: Parametri Vertailuarvo (vaihteluväli)* Perhon kaatopaikka sähkönjohtavuus ms/m 340 (4,6-820) 14,5 COD Cr mgo 2/l 550 (40-5500) 64 Kok.N µg/l 87000 (5000-370000) 2303 NH 4-N µg/l 68000 (<1000-370000) 467 Kok.P µg/l 660 (<16-3900) 47,8 Kloridi mg/l 230 (<1-1800) 8,2 *Pohjanmaan tutkimuspalvelu Oy 2002-2004, PSV-Maa ja Vesi (2005), Etelä- Pohjanmaan vesitutkijat (2007 ja 2009) sekä Marttinen ym. (2000) Pohjavedet Pohjavesiputki, kaatopaikan yläpuolella Parametri 2001 2003 2004 2007 2010 Sähkönjohtavuus ms/m 12 10 7,7 6,8 4,3 COD Cr mgo 2/l 62 79 100 120 150 Kok. N µg/l 780 3100 1900 1300 2,2 NH4-N µg/l 110 19 3 9 0,06 Kok.P µg/l 59 49 33 50 0,14 Kloridi mg/l <5 <5 <5 1,9 1,5 Pohjavesiputki, kaatopaikan alapuolella Parametri 2001 2003 2004 2007 2010 Sähkönjohtavuus ms/m 11 9,3 8,1 8,3 12 COD Cr mgo 2/l <120 260 290 180 570 Kok. N µg/l 1300 4400 3400 1700 4,3 NH4-N µg/l 90 2000 1200 120 1,0 Kok.P µg/l 42 110 130 72 0,12 Kloridi mg/l 11 6,1 <5 4,8 7,7 ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto muuttaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Perhon kunnalle myöntämän ympäristöluvan 0898Y0767-121/26.7.1999 lupamääräykset 19 ja 20 vastaamaan muutoshakemusta. Lisäksi aluehallintovirasto muuttaa lupamääräykset 23 ja 29 vastaamaan ympäristönsuojelulain määräyksiä laadunvalvonnasta ja vakuuden antamisesta. Kaatopaikan pintarakenteet on rakennettava tämän päätöksen ja ympäristöluvan 0898Y0767-121/26.7.1999 lupamääräysten edellyttämällä tavalla. Tämä päätös ei aiheuta muutoksia kaatopaikan tarkkailulle. Toiminta on mahdollista aloittaa muutoksenhausta huolimatta.
12 Muutetut lupamääräykset kuuluvat seuraavasti: 19. Kaasunkeräyskerroksen päälle on rakennettava vähintään 50 cm:n paksuinen tiivistyskerros moreenista tai kuitusavesta. Kaatopaikan pintarakenteen tiivistyskerros voidaan toteuttaa myös hakemuksessa esitettynä ohennettuna mineraalisena tiivistysmateriaalina bentoniittimatosta. Käytettävästä tiivistyskerroksen materiaalista tulee ilmoittaa Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukselle. Pintarakenteiden laadunvalvontasuunnitelma tulee toimittaa ennen töiden aloittamista valvontaviranomaiselle. Käytettäessä kuitusavea tiivistyskerroksessa laadunvalvontasuunnitelman tulee sisältää myös selvitys materiaalin ympäristökelpoisuudesta. Valvontaviranomainen voi edellyttää tarvittaessa kuitujätemateriaalin laadun lisäseurantaa. Käytettävän moreenin tulee olla mahdollisimman kivetöntä. Moreenikerroksen vedenläpäisevyys (K-arvo) tulee olla pienempi kuin 1*10-8 m/s. Suurimmat yli 300 mm halkaisijaltaan olevat kivet on poistettava. x) korjattu kirjoitusvirheenä Kuitusaven paksuuden on oltava sen biohajoavuus ja kokoonpuristuvuus korkorjattu k-arvo, k 1*10-8 m/s huomioon ottaen vähintään 0,5 metriä ja vedenläpäisevyyden ja paksuuden 28.6.2011 on yhteisesti täytettävä seuraavat suojatason vaatimukset: x) K 1,0*10-9 m/s; paksuuden oltava 0,5 metriä. Tiivistyskerroksen rakentamista kuitusavella ei saa tehdä alle + 5 o C asteessa. Bentoniittimaton vedenläpäisevyyden on oltava pienempi kuin 5*10-11 m/s. Mikäli tiivistyskerros tehdään moreenista tai kuitusavesta rakenteen tiivistämistä on seurattava kenttäkokein (esim. Troxler-laitteilla). Rakenteen tiivistämistä on jatkettava kunnes saavutetaan tiiveysvaatimus D 90 % (parannettu Proctor) tai tiivistymistä ei enää tapahdu. Kaatopaikan luiska-alueilla tiivistysrakenne on rakennettava siten, että tiivistyskerros liittyy tiiviisti mahdollisimman yhtenäiseen huonosti vettä läpäisevään maa-aineskerrokseen. Tiivistysrakenteen vaurioituminen kuten haitallinen jäätyminen tai kuivuminen on estettävä asianmukaisilla suojaustoimenpiteillä rakentamisen aikana ja rakenteen valmistuttua. Havaitut viat on korjattava ensi tilassa. 20. Tiivistyskerroksen päälle on rakennettava vähintään 30 cm:n kuivatuskerros sorasta. Kuivatuskerroksessa voidaan käyttää myös käytetyistä autonrenkaista valmistettua rengasrouhetta (jätenimike 16 01 03) tai salaojamattoa. Kuivatuskerroksen vedenläpäisevyyden tulee olla suurempi kuin 1*10-4 m/s. Käytettäessä rengasrouhetta tulee asentaa suodatinkangas kerroksen päälle tukkeutumisen estämiseksi. Mikäli käytetään salaojamattoa, sen tulee olla vaakatasossa kahteen suuntaan vettä johtavaa. Salaojamaton pitkäaikaiskestävyys vedenjohtokyvylle tulee todistaa.
13 23. Kaatopaikan rakennustyön valvontaan on nimettävä ulkopuolinen riippumaton laadunvalvoja, jonka tehtävänä on varmistaa, että rakentaminen tapahtuu laadunvalvontasuunnitelman mukaisesti ja työn tulos vastaa suunnitelmissa esitettyä vaatimustasoa. Riippumattoman laadunvalvojan on varmistettava käytettävien materiaalien ja menetelmien soveltuvuus kyseiseen tarkoitukseen. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi tulee ilmoittaa Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukselle ennen töiden aloittamista. Henkilön tulee olla yhteydessä viranomaisiin rakennustöiden eri vaiheissa. Raportti kaatopaikan sulkemisen laadunvalvonnasta ja rakennustöiden yksityiskohtaisesta toteuttamisesta tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan ELYkeskukselle. Raportista on käytävä ilmi laadunvalvontamittausten tulokset, rakentamistöiden kulku, mahdolliset poikkeamat, rakenteiden laatu ja kuinka saavutettu laatu vastaa tässä päätöksessä esitettyjä kyseiselle rakenteelle annettuja määräyksiä. 29. Toiminnanharjoittajan on asetettava 210 000 euron suuruinen vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely kaatopaikan sulkemisesta ja jälkihoidon varmistamiseksi. Vakuus tai selvitys vastaavasta järjestelystä on toimitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle 31.8.2011 mennessä. Vakuuden riittävyyttä on mahdollista tarkistaa sulkemistoimien edetessä. RATKAISUN PERUSTELU Lupamääräysten yleiset perustelut Asiassa on kyse ympäristönsuojelun 58 :n 1 momentin 4) kohdassa tarkoitetusta ympäristöluvan muuttamisesta. Asia on käsitelty soveltuvin osin kuten ympäristölupahakemus. Asiassa on pyydetty valvontaviranomaisten lausunnot. Kaatopaikan käytöstä poistamisella ja kunnostamisella rakentamalla lopulliset pintarakenteet on maaperää ja pohjavettä suojaava vaikutus kaatopaikan läpi suotautuvien vesien määrän vähentyessä oleellisesti.. Aluehallintovirasto katsoo, ettei ole estettä rakentaa kaatopaikan pintakerroksia hakemuksen mukaisesti. Esitetyt kaatopaikkojen pintarakenteiden vaihtoehtoiset materiaaliratkaisut ovat nykyisin kaatopaikan pintarakenteissa yleisesti käytettyjä vaihtoehtoja. Suomen ympäristökeskuksen kaatopaikkojen käytöstä poistamista ja jälkihoitoa koskevan oppaan mukaan (1/2008) tiivistyskerroksen paksuutta ei tule pitää ehdottomana vaatimuksena, vaan kerros voidaan korvata ohuemmalla, vastaavan suojaustehon antavalla kerroksella. Käyttämällä rakenteissa vaihtoehtoisia materiaaleja kuten kuitusavea tai rengasrouhetta voidaan säästää alueen luonnon kiviainesta ja edistää jätemateriaalien hyötykäyttöä. Aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksessa esitetyt muutokset kaatopaikan rakenteiden rakentamiseen perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi. Lisäksi kaatopaikka-alueelta otettujen näytteiden perusteella alun alkaenkin maaperän vedenläpäisevyys on ollut Valtioneuvoston päätöksessä (861/1997) asetettujen vaatimusten mukaan.
14 Kaatopaikan käytön päätyttyäkin kaatopaikan ympäristövaikutuksia on tarkkailtu. Tulosten perusteella kaatopaikan kuormitus pohja- ja pintavesiin on ollut vähäinen. Kuormittava vaikutus on ollut nähtävissä lievästi kohonneissa orgaanisen materiaalin (COD Cr ) ja ravinteiden (kok. N, NH 4 -N, kok.p) pitoisuuksissa. Lupamääräysten perustelut Aluehallintovirasto on hyväksynyt bentoniittimaton tai kuitusaven käytettäväksi tiivistyskerroksen vaihtoehtoisina materiaaleina luonnon mineraalimaan sijasta. Bentoniittimatto on yleisesti kaatopaikkarakentamisessa käytetty materiaali ja sen ominaisuudet ovat tiedossa. Bentoniittimaton käyttöä luonnonmineraalimaan sijaan on tutkittu laajasti. Suomen ympäristökeskuksen oppaan mukaan bentoniittimaton toiminnalliset ominaisuudet, suojaustaso ja pitkäaikaiskestävyys vastaavat Valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/1997) tarkoittamaa alkuperäistä rakennetta. Kuitusavesta suoritettujen ympäristökelpoisuustutkimusten perusteella (VTT:n tiedote 2246/2004: Kaatopaikkojen tiivistysrakennemateriaaleina käytettävien teollisuuden sivutuotteiden ympäristökelpoisuus) kuitusavea voidaan käyttää suljettavien kaatopaikkojen pintarakenteissa rajoituksetta, koska sen haittaaineiden liukoisuudet ja pitoisuudet jäävät alle käytettyjen raja-arvojen. Kuitusavella tehty tiivistyskerros ei saa jäätyä rakentamisen aikana. Tiivistyskerroksen on ulotuttava riittävän kauas luiskatun jätepenkereen alareunasta, ja siten ettei reuna-alueelle mahdollisesti kertyvä vesi pääse jätetäyttöön. Aluehallintovirasto on muuttanut lupamääräystä tiivistyskerroksen tiiviysasteesta siten, että tiivistyskerros tulee tiivistää vähintään 90 % tiiviysasteeseen, joka on suositusten mukainen (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2008). Voimassa olevan luvan mukaan tiivistyskerros tuli tiivistää vähintään 85 % tiiviysasteeseen tai kunnes tiivistymistä ei enää tapahdu. Bentoniittimattorakenne ei vaadi tiivistymistä. (Lupamääräys 19) Kuivatuskerroksen materiaali ja paksuus on valittava siten, että kerroksen toimivuus ei heikkene haitallisesti pitkänkään ajan kuluessa tukkeutumisen, painumisen tai muun tekijän seurauksena. Tarvittaessa kuivatuskerros erotetaan pintarakenteesta geotekstiilillä. Rakenteessa hyödynnettävän rengasrouheen tulee täyttää Valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen (861/1997) ja sen muutoksen (202/2006) edellyttämät kyseessä olevan kaatopaikkaluokan kelpoisuuskriteerit. (Lupamääräys 20) Laadunvarmistuksen avulla pyritään takaamaan, että hankkeen lopputulos täyttää sille asetetut vaatimukset ja voimassa olevat määräykset. (Lupamääräys 23) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan kaatopaikkatoimintaa harjoittavalta on vaadittava ympäristöluvan yhteydessä vakuus tai muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Vakuuden määrän on vastattava
15 niitä kustannuksia, joita asianmukaisesta jätehuollosta toiminnan lopettamisen yhteydessä aiheutuu. Vakuuden on katettava kaatopaikan käytöstä poistamisesta, pintarakenteiden rakentamisesta ja muiden ympäristönsuojelurakenteiden kuten vesien- ja kaasunhallintajärjestelmien huollosta ja ylläpidosta sekä sulkemisen jälkeisistä päästöjen ja painumien tarkkailutoimista aiheutuvat kustannukset. (Lupamääräys 29) VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on ottanut ELY-keskuksen ja Perhon ympäristölautakunnan lausunnoissa esitetyt asiat huomioon lupamääräyksissä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄÄNTÖÖNPANO Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Päätöksen mukainen toiminta voidaan käynnistää muutoksenhausta huolimatta. Aluehallintovirasto katsoo, että päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhausta hyödyttömäksi. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. (YsL 101 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5, 28, 42, 43, 45, 100, 101, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000 ja muutos 1792/2009) 5, 19, 20, 37 Jätelaki (1072/1993) 6, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 8 Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) sellaisena kuin se on muutettuna valtioneuvoston asetuksella kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (202/2006) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 2 874 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1145/2009) aluehallintoviraston maksuista olevan maksutaulukon mukaisesti.
16 Lupamääräysten muuttamista (ympäristönsuojelulain 58 ) koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 30 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Tavanomaisen jätteen kaatopaikan ympäristöluvan käsittelymaksu on 9 580 euroa. Tässä tapauksessa maksuna peritään asian käsittelystä aiheutuneina kustannuksina 30 prosenttia käsittelymaksusta, joka on 2 874 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Perhon kunta Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Perhon kunnanhallitus Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Perhon kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla.
17 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta ympäristönsuojelulain 96 :n mukaan valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Annu Palomäki Maria Lövdahl Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Annu Palomäki ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Maria Lövdahl.
Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 18.7.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.