MUISTIO 3/2011 HYVINVOINTIPALVELUT Aika 16.3.2011 klo 9.00 10.55 Paikka TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄN TOIMISTO SATAKUNNANKATU 18 A, 2. KRS Osallistujat Nina Lehtinen Lempäälä puheenjohtaja (x) Leena Pajukoski Kangasala (x) Tuomas Erkkilä Nokia (x) Pauliina Pikka Orivesi (x) Markku Valkamo Pirkkala ( ) Tuija Mannila Tampere (x) Taru Kuosmanen Tampere ( ) Lauri Savisaari Tampere (x) Hannu Suoniemi Tampere varapuheenjohtaja ( ) Jorma Suonio Tampere (x) Tapani Pietilä Vesilahti ( ) Hannu Kuusela Ylöjärvi ( ) Päivi Nurminen TKSKY ( ) Tuukka Salkoaho TKSKY sihteeri (x) Anne Lehtinen henkilöstön edustaja (x) Juha Karvonen Kuntaliitto (x) Ari Loppi Pirko (x) Teppo Tapani Tampere (x) Tarja Kivimäki Pirkkala ( ) Veli Matti Kanerva Tampere ( )
KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1. KOKOUKSEN AVAUS JA LÄSNÄOLIJAT... 3 2. EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO... 3 3. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN... 3 4. TOISEN ASTEEN KOULUTUS JATKOSELVITYKSEN TILANNEKATSAUS... 3 5. TOISEN ASTEEN KOULUTUS NYKYTILA ANALYYSIN PALAUTE... 4 6. TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSELVITYS TYÖKOKOUKSISTA SOPIMINEN... 4 7. SEUTUKIRJASTOSELVITYS LOPPURAPORTTI... 4 8. PERUSOPETUSLAIN MUUTOSTEN VAIKUTUKSET OPETUSSUUNNITELMIEN PERUSTEISIIN JA TULKINTOIHIN YHTEISET SEUDULLISET KÄYTÄNNÖT... 7 9. OSAAVA HANKE JATKOHAKEMUS... 7 10. VIERASKIELINEN ESIOPETUS YHTEINENSOPIMUSPOHJA YKSITYISTEN PALVELUN TARJOAJIEN KANSSA... 7 11. SEUDUN SIVISTYSJOHDON JA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN YHTEINEN SEMINAARI UKK INSTITUUTISSA 22.2.2011 PALAUTE... 8 12. MUUT ASIAT... 8 13. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN... 9 2
1. KOKOUKSEN AVAUS JA LÄSNÄOLIJAT Puheenjohtaja Nina Lehtinen avaa kokouksen. Sihteerinä toimii Tuukka Salkoaho. Todetaan läsnäolijat. Päätösehdotus hyväksyttiin. 2. EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO Hyväksytään esityslistan liitteenä oleva edellisen kokouksen muistio. Päätösehdotus hyväksyttiin. 3. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Kokouksen työjärjestykseksi hyväksytään esityslistan mukainen asioiden käsittelyjärjestys. Päätösehdotus hyväksyttiin. 4. TOISEN ASTEEN KOULUTUS JATKOSELVITYKSEN TILANNEKATSAUS Juha Karvonen antaa kokouksessa tilannekatsauksen selvitystyön etenemisestä. Merkitään tilannekatsaus ja annettu ohjeistus tiedoksi. Merkittiin tilannekatsaus tiedoksi. Todettiin, että selvityshenkilö on tehnyt erittäin ansiokasta ja perusteellista työtä. Selvityksen tilannekatsaus on muistion liitteenä (tilannekatsaus.ppt). 3
5. TOISEN ASTEEN KOULUTUS NYKYTILA ANALYYSIN PALAUTE Työryhmän tuottamat nelikenttäanalyysit ovat esityslistan liitteenä. Juha Karvonen alustaa asiassa. Käydään läpi ryhmien tuottamat nykytila analyysit. Käytiin läpi nykytila analyysi. Sovittiin, että nykytilan analysointia ja tulevan hahmottelua ja visiointia jatketaan teeman ympärille rakentuvissa työpajoissa. Ensimmäinen työpaja pidetään 23.3. klo 12 15. 6. TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSELVITYS TYÖKOKOUKSISTA SOPIMINEN Selvitystyön etenemisen ja siihen sitoutumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että seudun sivistystyöryhmä kokoontuu työstämään ja visioimaan vaihtoehtoisia ratkaisumalleja varsinaisten kokoustensa ohella myös erillisiin työpajoihin. Ensimmäisen työpajan optimaalinen ajankohta olisi viikolla 12, noin viikkoa ennen seuraavaa kuntajohtajakokousta. Sovitaan työkokousten ajankohdista. Työpajat pidetään 23.3. klo 12 15 ja 6.5. klo 9 12. 7. SEUTUKIRJASTOSELVITYS LOPPURAPORTTI Seutukirjastoselvitys hankkeen projektiryhmä on jättänyt loppuraportin määräaikaan mennessä. Hanke toteutettiin ajalla 1.9.2010 28.2.2011. Selvityksen tekijöinä toimivat hankekoordinaattori Seija Köppä, hankesuunnittelija Terhi Huttunen sekä Marjo Soininen. Selvitystyön tueksi seutuhallitus asetti projektiryhmän, jonka puheenjohtajana toimi Tampereen kaupungin tilaajapäällikkö Lauri Savisaari ja muina jäseninä Tampereen kaupungin kirjastotoimenjohtaja Tuula Haavisto, Oriveden kaupungin kirjastotoimenjohtaja Liisa Asiala, Kangasalan kunnan sivistystoimen johtaja Leena Pajukoski sekä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän seutukoordinaattori Tuukka Salkoaho. Hankeen ohjausryhmänä on toiminut seudun sivistystyöryhmä. Kirjastot ovat pysyneet pitkään varsin muuttumattomina pääasiassa kirjojen ja muun painetun aineiston välittäjinä. Tämä perinteinen tehtävä on myös tunnettu ja arvostettu korkealle kuntalaisten keskuudessa. Kun 4
yhteiskunta suosii yhä enemmän verkkopalveluja ja digitaalisia aineistoja, eivät kirjastot voi enää jatkaa entisillä toimintatavoilla. Painetuiden kirjojen rinnalle ovat tulossa e kirjat. Pohjois Amerikassa niiden suosio on vahvassa nousussa. Jatkossa onkin puhuttava kirjojen sijaan entistä enemmän sisältöjen välittämisestä. Yhä useammat aineistot julkaistaan ainoastaan digitaalisessa muodossa. Sisältöjä ja tietoa on saatavilla monta muutakin kanavaa pitkin kuin kirjastojen kautta. Opetus ja kulttuuriministeriö on linjannut kirjastojen uudeksi suunnaksi kansalaisten tiedon ja kulttuurin tasa arvoisen saatavuuden turvaamisen tietoyhteiskunnassa. Vaarana on kansalaisten tiedollinen syrjäytyminen. Keskeiseksi kirjastotyössä halutaan nostaa kansalaisten tiedon hallintaan ja soveltamiseen liittyvät taidot, koska ne ovat nousseet menestystekijöiksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Kirjasto nähdään aiempaa voimakkaammin ei muodollisena oppimisympäristönä, johon halutaan tuoda lisää opetusta ja opastusta. Kirjastotilojen yhteiskäytön lisääminen kuntien muiden toimialojen kanssa on keskeinen haaste. Tilojen tulee olla jatkossa aikaisempaa monikäyttöisempiä ja avoinna asiakaslähtöisesti. Kokoelmakeskeisyydestä irtaantuminen tuo hiljaisiin kirjastoihin entistä enemmän elämää ja tapahtumia. Niistä kehitetään sosiaalisen ja yhteisöllisen vuorovaikutuksen kohtauspaikkoja. Tulevaisuuden kirjastoihin tarvitaan kirjastoammattilaisten rinnalle uusia ammattiryhmiä kuten tietotekniikan, viestinnän, tapahtumatuotannon ja valvonnan osaajia. Myös kirjastoammattilaisten työtehtävät tulevat muuttumaan automaation ja uusien logististen ratkaisujen myötä. Pirkanmaan kirjastojen vapaaehtoisella yhteistyöllä alueelle on saatu lähes koko Pirkanmaan kattava yhteinen kirjastotietojärjestelmä sekä kokoelmien yhteiskäyttö kuljetusjärjestelmineen. Tämä on hyvä perusta kirjasto ja tietopalvelujen entistä tiiviimmälle ja laajemmalle seudulliselle toteuttamiselle. Selvitystyössä on kartoitettu kirjastotoimenjohtajien näkemyksiä seutukirjaston perustamismahdollisuuksista, laajuudesta, hyödyistä ja haitoista. Kirjastokentällä ei ole selkeää kuvaa seudullisen organisaatioiden toiminnasta, kuntaosuuksien määräytymisestä tai resurssien jakamisesta, koska seutukirjastoja on syntynyt Suomessa verraten vähän ja kokemuksia on kertynyt vasta muutamalta vuodelta. Esiselvitys osoittaa, että verkkopalvelujen ja virtuaalikirjaston tapaisia palveluja ei pystytä toteuttamaan yksittäisten kuntien resursseilla Tamperetta lukuun ottamatta. Myös ministeriön uusia linjauksia kirjastojen tehtäviksi on haasteellista toteuttaa ilman seudullista yhteistyötä. Uusien palvelujen ja toimintamuotojen kehittäminen onnistuu isolta toimijalta helpommin kuin usean toimijan vapaaehtoisena yhteistyönä. Varsinkin päätöksenteon nopeutuminen ja hallinnon tarkoituksenmukaisuus antavat kirjastoille joustavuutta. 5
Lisäksi selvitys osoittaa sen, että kirjastoissa tulisi tarkastella nykyistä työnjakoa ja toimintamallia sekä arvioida sen kustannustehokkuus ja kehittämistarpeet. Yhteistyön toteuttamiseksi selvityksessä kuvataan yhteisen organisaation perustaminen isäntäkuntamallilla, kuntayhtymänä tai liikelaitoksena/osakeyhtiönä sekä kirjastojen palvelukeskuksen perustaminen erikseen sovittavien palvelukokonaisuuksien tuottamiseen. Toiminnallisena mallina kuvataan tilaaja tuottaja malli. Työryhmä esittää, että esiselvityksen jälkeen tulisi edetä jatkohankkeeseen, jossa selvitetään kuntapäättäjien tahtotila seudullisen kirjastoyhteistyön tiivistämiseksi arvioidaan Pirkanmaan nykyisen kirjastoverkon toimivuus ja toimintakulttuureihin liittyvät erot ja paikalliset sekä eri kohderyhmien palvelutarpeet selvitetään kirjastokohtaiset kustannusrakenteet ja niiden eroihin vaikuttavat syyt etsitään uusia, tehokkaita, toimintaympäristön muutokset huomioon ottavia toimintamalleja ja organisaatiorakenteita seudullisten kirjastopalvelujen tuottamiseen selvitetään seudullisen organisaation vaikutukset yhteistyöhön kunnan muiden toimijoiden kanssa ja kunnalliseen päätöksentekoon selvitetään seutuorganisaation perustamisvaiheessa tarvittavien sopimusten laatu ja sisältö tehdään erilaisia laskentamalleja kuntakohtaisten kustannusten jakamiseksi Projektiryhmän puheenjohtaja Lauri Savisaari selostaa asiaa kokouksessa. Ohjausryhmä hyväksyy esiselvityksen loppuraportin ja päättää osaltaan jatkotoimista. Ohjausryhmä hyväksyi loppuraportin ja kiitti projektiryhmää ansiokkaasta työstä. Jatkotoimenpiteiden osalta ohjausryhmä näki, että jatkoselvityksen käynnistäminen vaatii aikaa, laajaa tiedottamista ja yhteisen tahtotilan vahvistamista. Näistä lähtökohdista katsottuna jatkoselvitys voi käynnistyä aikaisintaan vuonna 2012. 6
8. PERUSOPETUSLAIN MUUTOSTEN VAIKUTUKSET OPETUSSUUNNITELMIEN PERUSTEISIIN JA TULKINTOIHIN YHTEISET SEUDULLISET KÄYTÄNNÖT Kuluvan talven aikana Opetushallitus on uudistanut niin esi kuin perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteita. Tämän lisäksi Opetushallitus on päättänyt perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan uusista perusteista tämän vuoden tammikuun aikana. Niin perus kuin esiopetuksen päivitetyt opetussuunnitelmat on ottava käyttöön viimeistään 1.8.2011. Sama aikataulu koskee perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan uusia perusteita. Veli Matti Kanerva selostaa asiaa kokouksessa. Aiheeseen liittyen Länsi ja Sisä Suomen aluehallintovirasto ja Opetushallitus järjestävät Tampereella 14.4. seminaarin, jonka teemana on Tulevaisuuden sivistys ja perusopetuksen tehtävä miten opetussuunnitelmien pitäisi muuttua? Merkitään selostus tiedoksi, sovitaan jatkotoimista ja yhteisistä käytännöistä. Asian käsittely siirrettiin työryhmän seuraavaan kokoukseen. 9. OSAAVA HANKE JATKOHAKEMUS Osaava hankkeen jatkohakemus on esityslistan liitteenä. Veli Matti Kanerva selostaa asiaa kokouksessa. Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 10. VIERASKIELINEN ESIOPETUS YHTEINENSOPIMUSPOHJA YKSITYISTEN PALVELUN TARJO AJIEN KANSSA Voimassa olevan päätöksen mukaan Tampereen kaupunki maksaa yksityisen päiväkodin järjestämästä esiopetuksesta 285 euron oppilaskohtaisen kuukausikorvauksen lukuvuoden (10 kk) ajan, mikäli yksityisen päiväkodin esiopetusryhmä täyttää sille asetetut edellytykset (Sotela 10.6.2003). Varsinaista sopimusta palvelun tuottamisesta Tampereen 7
kaupungilla ei ole esimerkiksi International Early Education Center:in kanssa, vaan maksatus perustuu edellä mainittuun päätökseen. Kehyskuntien osalta tilanne on pääsääntöisesti sen kaltainen, että vaikka päätöstä kustannusten korvaamisesta ei ole tehty laskut ovat saapuneet kuntiin perille perheiden hakeuduttua omatoimisesti yksityisten järjestämään esiopetukseen. Liitteet: Yksityisen päiväkotien esiopetuksessa olevien oppilaiden kustannusten korvausten määrääminen (Sotela 10.6.2003) Esiopetuksen järjestäminen yksityisissä päiväkodeissa ja esiopetuksesta aiheutuvien kustannusten maksaminen (Sotela 1.8.2001) Merkitään Tampereen kaupungin käytäntö tiedoksi. Sovitaan kehyskuntien osalta yhteisestä käytännöstä. Merkittiin Tampereen kaupungin käytäntö tiedoksi. 11. SEUDUN SIVISTYSJOHDON JA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN YHTEINEN SEMINAARI UKK INSTITUUTISSA 22.2.2011 PALAUTE Seminaarista annetut palautteet ovat esityslistan liitteenä. Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 12. MUUT ASIAT Käsitellään muut esille tulevat asiat. Muita asioita ei ollut. 8
13. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja Lehtinen päättää kokouksen. Puheenjohtaja Lehtinen päätti kokouksen klo 10.55. Muistion vakuudeksi, Tuukka Salkoaho sihteeri 9