Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan laki, jonka mukaan polkupyöräilijän ja polkupyörän matkustajan on ajon aikana yleensä käytettävä asianmukaista suojakypärää. (Tieliikennelaki 90 ). Vuosina 2003-2009 kuoli 197 pyöräilijää (Liikenneonnettomuudet 2009) ja vuonna 2010 ennakkotiedon mukaan 25 pyöräilijää. Tutkijalautakunnan selvitysten mukaan joka toinen pyöräilijä olisi selvinnyt hengissä, jos hän olisi tapaturmahetkellä käyttänyt kypärää. Pyöräilykypärän käyttö vähentää myös aivovammariskiä noin 70 %. Lakitekstissä oleva sana yleensä ja sanktion puuttuminen vesitti hyvän tarkoituksen. Kypärän käyttöaste on suurimmissa kaupungeissa kohtalainen, mutta esimerkiksi täällä Kouvolan seudulla ainoastaan 20 % ja koko maassa keskimäärin 31 %. Suomessa vuonna 2003 voimaan astunut em. laki kypärän käytöstä ei näy kypäränkäyttötilastoissa käyttöasteen nousuna (Liikenneturvan liikennekäyttäytymisen seurantatutkimustulokset vuodelta 2008). THL:n haastattelututkimuksessa (vuodet 2007-2009) tiedusteltiin mm. pyöräilijöiden kypärän käyttöä. Naisista 19 % -25 % ja miehistä 24 % -29 % ilmoitti käyttävänsä aina kypärää (THL AVTK raportti 7/2010). Niissä maissa, joissa on todellinen pyöräilijän kypäräpakko, on käyttöaste noussut lyhyessä ajassa yli 80 % (esim. Australia). Osallistuin viime syyskuussa Lontoossa tapaturmien ehkäisyn maailmankonferenssiin (World Safety Conference 2010, http://www.safety2010.org.uk/file/presentations_dir.asp), jossa käsiteltiin myös useassa yhteydessä pyöräilykypäräasiaa. Konferenssin sanoma oli, että kaikkien tulee käyttää pyöräilykypärää. Hiljattain on valmistunut kaksi Cochrane-tietokannan 1
katsausta (1/2009 ja 6/2010) pyöräilykypärän hyödystä. Ensimmäisessä todettiin kypärän käytön vähentävän kasvojen, pään alueen sekä aivovammoja 66 % tai enemmän ja jälkimäisessä todettiin sen olevan tehokas keino vähentää pää- ja aivovammoja sekä pienentää kuolevuutta. Kouvolan seudulla Kuusankosken aluesairaalan vastuualueella on valmistunut suomalaisittain toistaiseksi tarkin selvitys pyöräilytapaturmista. Tutkimuksen onnistumisen edellytyksenä oli Kouvolan tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskushankkeessa (Start-keskus) kehitetty tapaturmapotilaiden uusi rekisteripohja sairaalan päivystyspoliklinikalle. Tulokset on julkaistu vuonna 2008 Lintu-ohjelmassa (http://www.lintu.info/pomo.pdf) ja esitetty kansainvälisesti (liite 1). Kahden vuoden aikana sattui 216 pyöräilytapaturmaa (300 vammaa). Yli 80 % pyöräilijöiden tapaturmista sattui yksin, ilman toista osapuolta. Kaksi tapausta johti kuolemaan. Suurin osa pyöräilijöiden vammoista kohdistui päähän (35 %). Vammojen jakauma oli erilainen kypärää käyttämättömillä ja kypärän käyttäjillä. Käyttäjillä pään vammojen osuus kaikista vammoista oli 15 % ja ei-käyttäjillä 43 %. Ei-käyttäjien pään vammat olivat vakavuusluokituksen (AIS-luokitus) mukaan vakavampia kuin käyttäjien pään vammat. Kaikista potilaista 29 % tarvitsi osastohoitoa ja hoitoaika oli keskimäärin 7,8 vrk (vaihteluväli 1-55 vrk). Potilaat kävivät keskimäärin 3,5 kertaa polikliinisesti kontrolleissa. Yhden tapaturman keskimääräiset kokonaiskustannukset olivat vuoden 2010 kustannustasolla 3 200 euroa (vaihteluväli 270 31 500 euroa). Joka kolmas pyöräilijä oli alkoholin vaikutuksena alaisena ja yli 1.2 promillen puhallustulos mitattiin näistä 87 %:lla. Kenenkään humalassa pyöräilytapaturmaan joutuneen ei tiedetä käyttäneen kypärää. 2
Suurin osa pyöräilytapaturmista jää virallisten tilastojen ulkopuolelle. Kun verrattiin Kuusankosken aluesairaalassa hoidettujen 216 potilaan tietoja Tiehallinnon ja Tilastokeskuksen onnettomuusrekisteritietoihin henkilövahinkoon johtaneista pyöräilyonnettomuuksista samalta ajalta, ainoastaan 20 tapausta löytyivät sekä sairaalan tiedoista että jommastakummasta virallisesta rekisteristä. Yhteneväisyys oli siis ainoastaan 9 %. Maamme liikenneturvallisuussuunnitelmat perustuvat kuitenkin virallisiin tilastoihin. Kouvolan kaupungille myönnettiin WHOn kansainvälisen Safe Community - verkoston jäsenyys 12.6.2008. Verkostoon hyväksymisen edellytyksenä on, että hakija toteuttaa turvallisuuden edistämisen työtä sovittujen kriteerien mukaisesti. Ainutlaatuista Kouvolan Turvallinen kunta -työssä on Kouvolan Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskuksen (Start-keskus) kehittämä tapaturmatilastointi, joka tuottaa tietoa suunnitelmalliseen tapaturmien ehkäisyyn. Kuusankosken aluesairaalassa (1.1.2011 lähtien Pohjois-Kymen sairaala, väestövastuu noin 90 000 asukasta) jatketaan tässä kuvattua prospektiivista tapaturmatilastointia ensi vuonna. Tietopohja on rakenteilla Efficapotilastietojärjestelmään ja tilastoinnista tulee jatkossa pysyvä käytäntö. Tilastointimalli on mahdollista ottaa käyttöön myös muualla. KELTUT on Start-keskuksen kevyen liikenteen tapaturmien ehkäisyyn keskittyvä asiantuntijatyöryhmä, jonka yhtenä tavoitteena on edistää pyöräilykypärän käyttöä Kouvolassa. Kouvolassa ryhdyttiin viime vuonna paikallisesti noudattamaan pyöräilykypärän käyttämiseen velvoittavaa lakia, joka koskee kaikkia pyöräilijöitä. Kouluille, työpaikoille sekä urheiluseuroille laaditaan vapaaehtoisuuteen perustuvat sopimuspohjat, joissa lapset ja vanhemmat sekä työntekijät sitoutuvat noudattamaan lakia ja käyttämään pyöräilykypärää työ-, kouluja vapaa-ajan matkoilla. Kypärän käyttöä tuetaan vahvalla tiedottamisella sekä 3
palkitsemalla niitä, jotka käyttävät kypärää. Paikallinen sitoutuminen lain noudattamiseen ja kypärän käyttöön on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Se edistää vahvasti Safe Community sertifikaatin edellyttämää tapaturmien ehkäisytyötä Valtakunnalliset tilastot osoittavat, ettei voimassa oleva kypärälaki toimi. Sen saisi helposti toimivaksi, jos voimassa olevasta lakitekstistä poistettaisiin yksi sana yleensä ja kypärän käyttämättömyydestä seuraisi sakkorangaistus. Toinen ongelma on tankojuoppous, joka on Suomen laissa määritelty rikokseksi, mutta rikoksen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää kuitenkin pyöräilijältä tankojuopumuksen lisäksi samalla vaaran aiheuttamista toisen turvallisuudelle. Käytännössä tankojuopumukseen liittyvää lainsäädäntöä ei kansan keskuudessa tunneta, sen seurauksia ei ymmärretä eikä humalassa pyöräilyä sen vuoksi pidetä pahana rikkeenä. Pyöräilijä joutuu tapaturmaan useimmin (yli 80 %) yksin. Pyöräilijöiden perustelut, että he ajavat turvallisesti eivätkä siksi käytä kypärää, eivät pidä paikkaansa. He eivät useimmiten törmää muihin, mutta aiheuttavat vahinkoa itselleen. Laki tankojuopumuksesta ei myöskään toimi, koska tankojuoppo ei useimmiten ole vaaraksi muille, vaan ainoastaan itselleen. Pyöräilytapaturmien aiheuttamat vammat kuitenkin aiheuttavat pitkäaikaisia seurauksia ja niiden hoidosta syntyneet kustannukset lankeavat enimmäkseen yhteiskunnalle. KELTUT-työryhmä teki syksyllä 2010 Kouvolassa kahdessa koulussa (213 oppilasta, 7-9 luokkalaiset) haastattelututkimuksen. Sen mukaan yli 80 % oppilaista pyöräilee koulumatkat, mutta kypärää käyttää toisessa koulussa ainoastaan 5 % ja toisessa 25 % oppilaista. Siihen miksi kypärää ei käytetty, on useita syitä. Useimmiten syynä oli, että kypärän käyttäminen on noloa ja kypärä on ruma tai tyhmän näköinen. Valtaosa ei käytä kypärää ja joukosta ei haluta erottua. Myös kiusatuksi joutuminen mainittiin; kypärää ei uskallettu käyttää, koska sen käyttö johtaa muiden pilkkaamiseen. 4
Pyöräilijät käyttävät kypärää, jos sen käyttämättömyydestä seuraa rangaistus. Näin he ovat yksiselitteisesti todenneet tekemissämme kyselyissä. Toimiva laki on jo interventio. Myös murrosikäisiltä poistuisi kypäränkäyttöön liittyvä pilkan kohteeksi joutuminen, kun laki todella, ts. sanktion uhalla, velvoittaisi kaikkia käyttämään kypärää. Turvallinen pyöräily edistää kansanterveyttä ja on kannatettavaa. Turvaton pyöräily on uhka kansanterveydelle. Kahdeksan viimeisen vuoden aikana kypärän käyttö olisi ehkäisyt noin 100 pyöräilijän kuoleman ja tuhansia päähän kohdistuneita vammoja. Kun uutta hallitusohjelmaa tehdään, olisi toivottavaa, että pyöräilylaki saataisiin toimivaksi ja tekstistä poistettaisiin sana yleensä ja käyttämättömyydestä seuraisi rangaistus. Kouvolassa 11.2.2011 ystävällisin terveisin Peter Lüthje ortopedian ja traumatologian dosentti Pohjois-Kymen sairaala KELTUT-työryhmän jäsen 5