Kalle Saarelan ja Juha Turkian valtuustoaloite sisäliikuntahallin rakentamisesta monipuolisempana ja sen rakentamiskustannukset Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1862/00.02.10/2018 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus 525 3.12.2018 Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 525 Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 05 616 2001 Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupunginsihteeri Juha Willberg 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Valtuustoaloite 24.9.2018: Sisäliikuntahallin on mahdollista toimia myös ns. monitoimihallina, mikä ei palvele pelkästään liikuntaa ja urheilua vaan kaikkea erilaisista tapahtumista, messuista, koiranäyttelyistä, näyttely- ja kulttuuritapahtumista jne. lähtien. Riittävän laaja-alainen piha-alue lisää myös toiminnallisia mahdollisuuksia, jota liikuntahallin tilat tukevat. Nyt on tuotu esiin 17.9.2018 sisäliikuntahalli, mikä on "torso", sillä se ei mahdollista juurikaan minkäänlaista muuta toimintaa kuin joitakin urheiluun liittyviä lajitoimintoja. Jo nyt on tiedossa, että suunnitellun hallin tilat ja harjoitusajat eivät tule riittämään ja on tuotu esiin, että harjoitustiloja ja -aikoja tulee ostaa yksityisiltä palveluntarjoajilta ympäri maakuntaa. Monitoimisuus ja riittävyys on näin ollen erittäin kapeaa. Esimerkiksi Pajulahden urheiluhallissa (valmistui 2009, rakentaminen alle 10 milj.} suoritetut tulokset kelpaavat mm. yleisurheilun kansainvälisiin virallisiin tuloksiin ja hallin tilat mahdollistavat monipuolisen toiminnan. Kaikkea ei tarvitse suunnitella itse, vaan oppia voi ottaa niin suunnittelusta, rakentamisesta, sijainnista ja toiminnallisuudesta muualle Suomeen rakennetuista halleista ja soveltaa niistä Lappeenrantaan tarvittava halli. Sisäliikuntahallin merkitys ja sen monitoimisuus tulee korostumaan entisestään, jos ns. monitoimijäähalli ei syystä tai toisesta toteudu suunnitellusti.
LATO Oy:n lausunto 22.11: Monitoimiareenan ja sisäliikuntahallin tarve- ja hankesuunnittelun yhteydessä on selvitetty ja arvioitu kaupunginvaltuuston 16.10.2017 edellyttämällä tavalla, millaisille tiloille sisäliikunnassa eniten on Lappeenrannassa tarvetta ottaen huomioon se, millaisia tiloja on jo olemassa Lappeenrannassa ja mitä tiloja on rakentumassa koulujen yhteyteen lähitulevaisuudessa. Sisäliikunnalla (koripallo, salibandy, lentopallo, sulkapallo, ym. sisäliikunta) on kaupungissa jo olemassa kohtuullisen paljon hyviä tiloja verrattuna edellä mainittuihin lajeihin. Sisäliikuntatilat paranevat myös edelleen Lpr:n urheilutalon palloiluhallin peruskorjauksen ja uusien kouluhankkeiden myötä, kun niihin rakennetaan liikuntatiloja iltakäytön tarpeet huomioiden. Jalkapallon, pesäpallon ja yleisurheilun olosuhteet kesäisin Lappeennannassa ovat erinomaiset. Talvisin jalkapallolla on käytettävissään PePo ry:n lähinnä omaan tarpeeseensa toteuttama juniorijalkapallohalli Visma Areena Skinnarilassa, ammattikoulun lämmitettävä jalkapallokenttä ja myös Aviasport Areena Imatralla. Kultsu FC on toteuttanut oman harjoitustilan Joutsenossa urheilukeskuksen pieneen tennishalliin. Pesäpallo käyttää talvisin lähinnä Kourulan liikuntahallia, joka ei kovin hyvin lajia palvele. Lisäksi Pesä Ysit käyttää jonkin verran Imatran Aviasport Areenaa. Kaupungista puuttuu laaja yhtenäinen sisätila isoille messuille, näyttelyille, juhlille ja muille isoille tilaisuuksille, joissa ennen muuta tarvittaisiin laaja sisätila. Hankesuunnitelman mukainen sisäliikuntahalli tarjoaisi tällaista sisätilaa 12 m korkeana noin 4.200 m², joka on noin 2,5 kertaa enemmän kuin esim. Kisapuiston jäähallin kaukalo tai urheilutalon iso palloiluhalli. Valtuustoaloitteessa mainittuun Pajulahti-halliin on Lappeenrannasta eri ryhmillä käyty vuosien mittaan tutustumassa, viimeisimmäksi Etelä-Karjalan liiton maakunta-areenaa koskevan esiselvitystyön yhteydessä. Myös mm. Kuopio-halliin, Vierumäelle, Aviasport Areenaan Imatralla, Seinäjoki Areenaan, Joensuun Areenaan, Lahden halleihin ja eräisiin muihin halleihin on Lappeenrannasta tehty vuosien mittaan tutustumiskäyntejä ja niistä on olemassa tarvittavaa tietoa. Monitoimiareenan ja sisäliikuntahallin hankesuunnittelun yhteydessä on kuultu jalkapallon, pesäpallon ja yleisurheilun seuroja ja lajiliittoja. Näiltä saadut kirjalliset lausunnot ovat myös olleet julkisesti nähtävillä. Seuroilta ja lajiliitoilta saaduista lausunnoista ilmenee, että suurista lajeista yleisurheilulla tilaongelmat Lappeenrannassa ovat selvästi suurimmat. Pesäpallo on toinen laji, jolla talviaikaiset olosuhteet ovat huonot Lappeenrannassa.
Jalkapallolla on kohtuullisen hyvät olosuhteet talviaikaiseen toimintaan edellä mainittujen olosuhteiden ansiosta. Kuitenkin jalkapallon olosuhteita parantaisi edelleen oleellisesti lämmitettävän jalkapallokentän peruskorjaus. Lisäksi jalkapallon ja pesäpallonkin olosuhteita edistäisi merkittävästi, jos kaupunki vuokraisi niille halliaikaa Visma Areenasta ja Imatran Aviasport Areenasta keskitalvella esim. marras-joulukuusta helmikuun loppuun. Tästä ehdotuksesta on seurojen kanssa alustavasti keskusteltu ja ne ovat ilmaisseet kirjallisestikin suostumuksensa asiaan. Periaate olisi siis samanlainen kuin jääajan vuokraaminen jääurheilulle Kisapuiston UK Areenasta tai salibandylle Huhtiniemen liikuntahallista. Edellä esitetty ja kaupungin yleinen tilatehokkuustavoite kaikissa hankkeissa huomioiden sisäliikuntahallin hankesuunnitelmassa päädyttiin konseptiin, jossa on 200 m:n 4 ratainen, nostettavilla ja laskettavilla kaarteilla oleva juoksurata sekä 60 m:n 6 ratainen juoksusuora yleisurheilun muine sisähallin lajivaatimusten mukaisine suorituspaikkoineen. Halli täyttäisi kuitenkin myös viralliset yleisurheilun sisäratahallin kilpatason vaatimukset ja kriteerit, jollaisissa noteerataan sisähalliratojen ennätykset. Tämän tyyppinen lajin vaatimusten mukainen sisäliikunta- /yleisurheiluhalli olisi ainoa laatuaan Suomessa ja sillä olisi aivan oma arvonsa myös valtakunnallisesti. LUM ry on lausunut, että sisäliikuntahallissa tulisi olla vähintään 200 m:n kiertävä juoksurata ja Suomen Urheiluliitto ry pitää hankesuunnitelman mukaista hallia juuri sellaisena, jollainen Suomesta puuttuu ja tarvittaisiin. Hankesuunnitelman mukainen sisäliikuntahalli soveltuu tekonurmimattojen avulla myös jalka- ja pesäpallon lajiharjoitteluun ja junioritason peleihin, kuten PePo:n Visma Areenakin, vaikkakaan tekonurmikenttä (noin 50 x 70 m) ei olekaan täysimittainen. Halli palvelee erittäin hyvin pesäpallon lyönti-, syöttö-, heitto- ja juoksulajiharjoittelua, sekä käytännössä kaikkien eri lajien harjoittelua juoksujen, loikkaharjoitusten ja voimaharjoitusten osalta. Suunniteltu sisäliikuntahalli voidaan varustaa koulujen ja seurojenkin sisäliikuntaan sopivaksi mm. salibandymattojen ja kaukaloiden sekä muiden välineiden avulla, kuten esim. Lpr:n urheilutalolla ja Joutsenon liikuntahallissa. Hallin sisätila jaetaan väliverhoilla hyvin moneen ja erilaiseen yhtäaikaiseen käyttöön, kuten muutkin isot hallit. Hankesuunnitelma sisältää myös kiipeilyseinän ja kuntosalialueen. Tämän tyyppinen iso halli soveltuu erinomaisesti tietysti myös erilaisiin suuriin näyttelyihin, messuihin ja muihin isoihin yleisötapahtumiin, joissa tarvitaan paljon vapaata tilaa. Sisäliikuntahallirakennuksen koko olisi 60 x 98 m ja vapaa sisäkorkeus tilassa olisi 12 m.
Sisäliikuntahallin hankesuunnittelussa on siis ollut tavoitteena mahdollisimman tilatehokas, kompakti ja silti hyvin toimiva sisäliikuntatila, joka täyttää täysin mm. yleisurheilun lajivaatimukset sisähalliolosuhteissa. Merkittävä hyöty sisäliikuntahallista ja lisätilojen vuokraamisesta yksityisistä olemassa olevista jalkapallohalleista olisi, että yleisurheilun, jalka- ja pesäpallon käyttötunteja vapautuisi nykyisistä kaupungin tiloista vapautuisi kaikkeen muuhun sisäliikunnan eri lajien tarpeisiin jopa noin 190 tuntia viikossa syksystä kevääseen. Tällä olisi erittäin oleellinen merkitys kaupungin tilatarjonnassa liikuntaan, urheiluun ja kunto- sekä terveysliikuntaan pitkälle tulevaisuuteen. Etelä-Karjalan liiton Maakunta-areenan esiselvityksessä, joka valmistui maaliskuussa 2018, on jo alustavasti tutkittu isomman sisäliikuntatilan kokoa ja kustannusarviota. Mallina olivat mm. Joensuun Areenan ja Pajulahti-hallin kokoiset areenat tiloineen. Esiselvitystyöryhmässä olivat mukana Lappeenrannan kaupungin poliittinen ja virkamiesedustus kaupunginhallituksen nimeäminä. Liiton selvityksen mukaan iso maakunta-areena maksaisi noin 27 32 miljoonaa euroa sisältäen esim. 325 333 m:n 4-6 ratainen kiertävä yleisurheilurata, 100 m:n juoksusuora, muut yleisurheilun eri lajien suorituspaikat ja hallin keskellä täysimittainen tekonurmikenttä, esimerkiksi 3 täysimittaista salibandykenttää, sekä tarvittavat puku-, pesu-, huolto- ja varastotilat. Maakuntaareena toimisi tietysti myös isojen tilaisuuksien, konserttien, yms. tapahtumien erinomaisena isona sisätilana. Hankesuunnittelun ohessa ja myös jo aiemmin Etelä-Karjalan liiton esiselvitystyön yhteydessä, on tutkittu erästä viimeisintä isoa sisäliikuntahallihanketta, Mikkelin Saimaa Stadiumia, joka valmistui vuoden 2018 keväällä. Stadiumin rakentamiskustannukset olivat noin 18 miljoonaa euroa. Rakennus on kooltaan noin 64 x 139 m, bruttoala noin 11.000 m². Saimaa Stadiumi on avattu yleisölle maaliskuussa 2018. Saimaa Stadiumissa on noin 3.000 m²:n taraflex-pelialue hallin keskellä mm. salibandyyn, lento- ja koripalloon, sulkapalloon, ryhmäliikuntaan sekä muuhun yleisliikuntaan. Alue jakaantuu väliverhoin yhdeksään eri lohkoon. Varustukseen kuuluu kolme salibandykaukaloa maaleineen, välineet 7 lentopallokentälle, 11 sulkapallokentälle sekä futsal-maalit. Pelialuetta kiertää 225 metrin juoksurata (ei virallinen yu-rata) ilman nostettavia/laskettavia kaarteita. Juoksusuoralla on kuusi rataa ja kierroksella neljä rataa, lisäksi muut yleisurheilun suorituspaikat. Taitoharjoittelualueella on monipuoliset voimisteluvälineet eri tarpeisiin. Kiipeilyseinä on 12 m korkea ja lähes 30 m leveä, lisäksi hallissa on noin 1.100 m²:n
Esittelijän ehdotus aktiiviteettipuisto, kuntosali ja suora kulkuyhteys vieressä olevasta jäähallista. Tilat muodostavat joustavasti oheisharjoittelutilaa myös jäähallin käyttäjille. Saimaa Stadiumin rahoitusosuudet: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu 5,0 milj., Mikkelin kaupunki 3,0 milj., Suomen Nuoriso-opisto, Paukkula 0,5 milj. sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionapu 0,75 milj.. Lisäksi suunnatulla osakeannilla kaupunki ostaa 15 vuodessa osakkeita niin, että kaupunki on tämän jälkeen pääosakas, osuus 200.000 euroa vuodessa. Loput ammattikorkeakoulun takaamaa lainaa, noin 9 milj. euroa. Edellä mainittu Etelä-Karjalan liiton esiselvitys ja esimerkiksi Mikkelin Saimaa Stadiumi hanke antavat kaupungille kohtuullisen hyvin hintatietoa siitä, minkä verran sisäliikunnan suurhallit voisivat maksaa. Sisäliikuntahallin koko ja toiminnallinen konsepti riippuu siitä, miten hanke päätetään rahoittaa, löytyykö hankkeelle yksityinen yhteistyökumppani liikuntapalvelutilojen tuottajaksi ja voisiko yhteistyökumppanilla olla oma ehdotuksensa rahoittamansa sisäliikuntahallin kokoon, tiloihin ja toimintaan liittyen sekä onko sijoittajan tarjoama kokonaisuus kaupungille sellainen, että siihen olisi toiminnallisesti ja taloudellisesti kannattavaa sitoutua. Päätöksenteko hallin kokoon ja kustannuksiin sekä operointiin liittyen on edelleenkin lopulta kaupunginvaltuuston päätettävissä. LATO Oy:n hallituksessa äänestettiin em. lausunnon jättämisestä pöydälle lisäselvityksiä varten, mutta puheenjohtajan äänen ratkaistessa hallitus päätti jatkaa asian käsittely ja hyväksyi edellä olevan lausunnon. Äänestysluettelo on nähtävänä kokouksessa. Toimitilatoimikunta on käsitellyt valtuustoaloitetta kokouksessaan 22.11. ja päättänyt antaa saman sisältöisen lausunnon kuin LATO Oy:n edellä oleva lausunto. Kaupunginhallitus merkitsee aloitteen ja siihen annetut lausunnot tiedoksi. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto
Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupunginsihteeri Juha Willberg 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Kaupunginhallituksen ehdotus Merkitään tiedoksi. Päätös Hyväksyttiin.