Laanilan ekovoimalaitoksen ympäristövuosiraportti 2018

28.02.2019 Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Juha Kangaskokko PL 86 90101 Oulu Oulun seudun ympäristötoimi PL 34 90015 Oulun kaupunki Laanilan ekovoimalaitoksen ympäristövuosiraportti 2018

Ympäristöraportti nro 2/18 Sisältö Laanilan ekovoimalaitoksen ympäristövuosiraportti 2018... 1 1. Yleistä... 3 2. Laitoksen käyttö... 4 2.1 Laitoksen käyttöajat ja revisiot... 4 2.2 Sähkön, kaukolämmön ja prosessihöyryn tuotanto... 4 2.3 Henkilökunta... 5 3. Polttoaineet... 5 3.1 Kevytpolttoöljy... 5 3.2 Prosessikaasu... 5 4. Savukaasut... 6 4.1 Savukaasun puhdistuslaitteisto... 6 4.2 Päästöjen seuranta... 6 4.3 Laskennalliset vuosipäästöt... 7 4.4 Mittalaitteiden laadunvarmistus ja toiminta-aika... 8 4.5 Kertaluonteiset mittaukset... 9 4.6 Päästöjen vertailu lupamääräyksiin... 10 5. Yhteenveto kuukausiraporteista, häiriö- ja poikkeustilanteet... 10 6. Toiminnassa hyödynnetyt ja käsitellyt jätteet... 11 6.1 Yhdyskunta- ja teollisuusjäte... 11 6.2 Jätteen laatu... 12 6.3 Jätteen varastointi... 12 7. Toiminnassa syntyneet jätteet... 13 7.1 Kattilatuhka ja savukaasunpuhdistustuote... 13 7.2 Kuona... 14 7.3 Muut jätteet... 14 8. Veden käyttö... 15 9. Syntyvät jätevedet... 16 10. Kemikaalien käyttö... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 11. Melu, haju ja pöly... 17 12. Ympäristöjärjestelmä ja auditoinnit... 17 13. Toiminnassa tapahtuneet muutokset... 18 14. Yhteenveto... 18

Ympäristöraportti nro 3/18 1. Yleistä Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on 5.6.2018 myöntänyt Oulun Energian ekovoimalaitokselle ja jätevesilietteen kuivauslaitokselle uuden ympäristöluvan Dnro PSAVI/1393/2017 (aiemmat päätökset Dnro PPO-2004-Y-7-111, oikeuden päätökset VHO 24.5.2006 06/0140/3, KHO 8.6.2007 1808/1/06, VHO 21.12.2007 07/0442/1 ja KHO 1.4.2009 224/1/08). Lupaehdoissa määrätään, että toiminnanharjoittajan on toimitettava raportti laitoksen toiminnasta viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tähän raporttiin on koottu tiedot laitoksen vuoden 2018 toiminnasta, päästöistä ja ympäristövaikutuksista. Yksityiskohtaisemmat tiedot on myös syötetty ympäristöviranomaisen ylläpitämään YLVA-järjestelmään. Kuva 1. Ekovoimalaitoksen toimintakaavio. Kattilan tekniset tiedot: Arinakattila Polttoaineteho 53,0 MW Maksimi höyryn tuotto 18,0 kg/s Tuotetun höyryn paine 87,9 bar Tuotetun höyryn lämpötila 425 C

Ympäristöraportti nro 4/18 Höyryn lämpötila tulistinkattilan jälkeen 515 C Uusi lupapäätös mahdollistaa hyödyntää energiaksi 175 000 tonnia jätettä vuosittain. Lupaan lisättiin uusia jätejakeita: Mekaanisesti lajiteltu jäte (191212), Puujäte (170201), Mekaanisesti lajiteltu puujäte (191207, Jäteveden puhdistamon välpejäte (190801), Teollisuusperäinen muovijäte (200139), Penkkanoki (061303), Linkonoki (061303) ja Termisesti kuivattu jätevesiliete (190805). Lisäksi tuli uusia velvoitteita savukaasupäästöjen, viemäröitävien vesien ja jäähdytysvesien tarkkailuun. Tässä vuosiraportissa ei vielä tehdä vertailua uusin lupamääräyksiin. Oulun Energia haki siirtymäaikaa lupavelvoitteiden täytäntöön panemiseksi 26.6.2018 ja Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus lausunnossaan (POPELY/2237/2015, 2.7.2018) kirjoitti, että käyttö- ja päästötarkkailu sekä raportointi tulee olla kaikilta osin uuden luvan mukainen viimeistään 1.1.2019 lähtien. 2. Laitoksen käyttö 2.1 Laitoksen käyttöajat ja revisiot Ekovoimalaitos käyttöaika oli vuonna 2018 8022 h. Alla olevassa taulukossa (Taulukko 1. Laitos pysäytyksissä.) on eritelty tarkemmin laitoksen pysäytysjaksot. Taulukko 1. Laitos pysäytyksissä 2018. Ekovoimalaitos seis SYY 9.2. Arinan puhdistus 1.4.-3.4. Savukaasunpuhdistuksen laitevika (kuularumpu) 2.5.-6.5 Suunniteltu huoltoseisokki 14.11.-6.12. Suunniteltu huoltoseisokki 2.2 Sähkön, kaukolämmön ja prosessihöyryn tuotanto Laanilan ekovoimalaitoksella hyödynnettiin vuoden 2018 aikana energian tuotannossa 145 406 tonnia syntypaikkalajiteltua yhdyskunta- ja teollisuusjätettä sekä 3,2 GWh kevyttä polttoöljyä ja kemian tehtaiden prosesseissa ylijäänyttä prosessikaasua 21,1 GWh. Tällä polttoainemäärällä laitoksella tuotettiin 402,9 GWh korkeapaine- ja prosessihöyryä, joka edelleen hyödynnettiin alueella sähkön- ja prosessihöyryn tuotannossa. Tämän lisäksi laitoksella tuotettiin 32,7 GWh kaukolämpöä Oulun Energian kaukolämpöverkkoon. Ekovoimalaitoksen osuus Oulun Energian lämmönhankinnasta (kaukolämpö ja höyry) oli 20 %. Kuvaajassa 1 on esitetty vuosittain tuotetut energiat verrattuna laitoksessa energiaksi hyödynnettyyn jätemäärään.

Ympäristöraportti nro 5/18 Kuvaaja 1. Tuotettu Energia vs. hyödynnetty jäte vuosittain. 2.3 Henkilökunta 3. Polttoaineet Oulun Energia on tehnyt laitoksen käyttö- ja kunnossapitopalveluista sopimuksen Laanilan Voima Oy:n kanssa. Laanilan Voiman työntekijöitä laitoksella työskenteli vuonna 2018 vakituisesti 28 henkeä. Oulun Energian työntekijöitä laitoksella on tilanteesta riippuen 1-2. Polttoaineena laitoksella käytetään syntypaikkalajiteltua yhdyskunta- ja teollisuusjätettä, mekaanisesti lajiteltua jätettä sekä kevytpolttoöljyä ja prosessikaasua. Energiaksi hyödynnetyn jätteen määrä on eritelty raportin kohdassa 6 Toiminnassa hyödynnetyt ja käsitellyt jätteet. 3.1 Kevytpolttoöljy Kevyttä polttoöljyä käytetään prosessin tukipolttoaineena, silloin kun tulipesän lämpötila laskee alle 850 C sekä laitoksen ylös- ja alasajotilanteissa. Kevytöljyä voidaan käyttää varsinaisen polttokattilan lisäksi polttoaineena myös tulistinkattilassa, jossa tuotetun höyryn lämpötila nostetaan turbiineille sopivaksi. Taulukossa 2 on esitetty polttoaineen kulutukset vuonna 2018. 3.2 Prosessikaasu Ulkopuolisen tulistinkattilan pääasiallisena polttoaineena käytetään Taminco Finland Oy:n tehtaan prosessissa syntynyttä, ylijäävää prosessikaasua, joka sisältää mm. vetyä, häkää ja typpeä. Taulukossa 2 on esitetty prosessikaasun kulutus vuodelta 2018. Taulukko 2. Käytetyt polttoaineet 2018. Käytetty polttoaine GWh Kevytpolttoöljy 3,2

Ympäristöraportti nro 6/18 4. Savukaasut Prosessikaasu 21,1 4.1 Savukaasun puhdistuslaitteisto Kattilasta savukaasut kulkevat ensin kattilan tulistimien kautta ekonomaiseriin (syöttöveden esilämmitin), josta edelleen varsinaiseen savukaasun puhdistusprosessiin. Puhdistuksen ensimmäinen vaihe on joulukuussa 2017 asennettu sähkösuodatin, jossa saadaan talteen savukaasuissa olevaa lentotuhkaa. Seuraavassa vaiheessa savukaasujen lämpötilaa lasketaan jäähdyttimessä n. 140 C:een, kemiallisille reaktioille sopivaksi. Samalla kaasun kosteus lisääntyy. Jäähdyttimessä savukaasuun suihkutetaan TSP-vettä (täyssuolapoistettua vettä). Jäähdyttimen jälkeen savukaasu johdetaan reaktiotilaan, jossa savukaasun sekaan syötetään sammutettua kalkkia (Ca(OH)2) ja aktiivihiiltä. Kalkki reagoi savukaasun kloori-, fluori- ja rikkiyhdisteiden kanssa ja tukee erilaisten raskasmetallien poistoa savukaasuista. Aktiivihiili absorboi itseensä raskasmetallien, kuten elohopean, lisäksi dioksiineja, furaaneja ja muita orgaanisia yhdisteitä. Edelleen savukaasut johdetaan pussisuodattimiin, jossa savukaasun lentotuhka, reaktiotuotteet ja jäljelle jääneet kemikaalit erotetaan kaasusta. Osa savukaasunpuhdistustuotteesta kierrätetään takaisin reaktiotilaan, jotta reagoimattoman kemikaalin määrä olisi mahdollisimman vähäinen. Puhdistettu kaasu etenee savukaasun lauhduttimeen. Vuonna 2018 lauhduttimesta saatiin savukaasujen lämpöenergiaa talteen n. 33 GWh, joka siirrettiin kaukolämpöverkon paluuveteen. Lauhde puhdistetaan erillisessä lauhteenpuhdistusyksikössä. Puhdistettu lauhde johdetaan kaupungin viemäriin. 4.2 Päästöjen seuranta Ilmapäästöjä seurataan Gasmet Oy:n toimittamalla jatkuvatoimisella päästöjenmittauslaitteella. Päästötiedot redusoidaan 11 % happipitoisuuteen ja tuloksia seurataan laitoksen automaatio- sekä päästöjenraportointijärjestelmässä. Ekovoimalaitoksen päästömittalaitteet on kahdennettu lukuun ottamatta hiukkasmittauksia. Taulukossa 3 ja 4 on esitetty seurattavat päästö-komponentit ja niiden raja-arvot puolen tunnin ja vuorokauden keskiarvoille.

Ympäristöraportti nro 7/18 Taulukko 3. Savukaasupäästöjen vuorokausikeskiarvojen ja kertamittausten raja-arvot. Vuorokausikeskiarvot, jatkuvatoimiset mittaukset hiukkaset 10 mg/m 3 (n) SO2 50 mg/m 3 (n) NOx 200 mg/m 3 (n) HCl 10 mg/m 3 (n) HF 1 mg/m 3 (n) CO (24 h:n liukuva ka.) 50 mg/m 3 (n) TOC 10 mg/m 3 (n) Kertamittaukset Cd + Tl 0,05 mg/m 3 (n) Hg 0,05 mg/m 3 (n) Sb + As + Pb + Cr + Co + Cu 0,5 mg/m 3 (n) + Mn + Ni + V Dioksiinit ja furaanit 0,1 ng/m 3 (n) Taulukko 4. Savukaasupäästöjen puolen tunnin keskiarvojen raja-arvot. Puolen tunnin keskiarvot Hiukkasten kokonaismäärä Kaasumaiset ja höyrymäiset orgaaniset aineet orgaanisen hiilen kokonaismääränä (TOC) Suolahappo (HCl) Fluorivety (HF) Rikkidioksidi (SO2) Typpimonoksidi (NO) ja typpidioksidi (NO2) typpidioksidina (100 %) A 30 mg/m 3 (n) 20 mg/m 3 (n) 60 mg/m 3 (n) 4 mg/m 3 (n) 200 mg/m 3 (n) 400 mg/m 3 (n) 4.3 Laskennalliset vuosipäästöt Kokonaispäästöt tonneina on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 5.). Päästöt yhdisteille on saatu suoraan jatkuvatoimisista mittauksista lukuun ottamatta hiilidioksidia joka on laskettu tilastokeskuksen päästökertoimen ja käytetyn polttoaineen (jäte ja kevytöljy) mukaan. Kokonaispäästöihin on sisällytetty öljytulien aikaiset ylös- ja alasajotilanteiden päästöt. Taminco Finland Oy:n tehtaalta tulevien prosessikaasujen hiilidioksidipäästöt on otettu huomioon taselaskennalla Laanilan Teollisuusalueen yhteispäästöluvassa (Laanilan Voima Oy ja Taminco Finland Oy). Tämän vuoksi prosessikaasujen CO2-päästöjä ei huomioida uudelleen Ekovoimalaitoksen päästöissä. Taulukossa 6 olevat raskasmetalli-, dioksiini- ja furaanipäästöt on laskettu kertamittausten perusteella saaduista tuloksista suhteutettuna koko vuoden savukaasuvirtaukseen (m 3 N/a).

Ympäristöraportti nro 8/18 Taulukko 5. Ekovoimalaitoksen kokonaispäästöt ja pitoisuus keskiarvot vuonna 2018. keskiarvo pitoisuus Yhdiste Päästöt [t/a] [mg/m3n] Hiukkaset 0,1 0,1 CO, häkä 25,7 23,2 HCl, vetykloridi 0,2 0,2 HF, vetyfluoridi 0,3 0,3 NOx, typen oksidit 122 109,8 SO2, rikkidioksidi 2,4 2,2 TOC, orgaanisen hiilen kokonaismäärä 0,6 0,5 PAH 0,0018 0,002 CO2, Hiilidioksidi * 116001 - * Laskettu tilastokeskuksen päästökertoimen ja käytetyn polttoaineen mukaan. Taulukko 6. Raskasmetallien, dioksiinien ja furaanien vuoden 2018 kokonaispäästöt. Raskasmetalli [kg/a] Elohopea, Hg 0,16 Arseeni, As 0,19 Kadmium, Cd 0,02 Koboltti, Co 0,19 Kromi, Cr 3,69 Kupari, Cu 0,23 Mangaani, Mn 0,61 Nikkeli, Ni 0,33 Lyijy, Pb 1,34 Antimoni, Sb 0,14 Tallium, Tl 0,23 Vanadiini,V 0,23 [g/a] Dioksiinit ja furaanit 0,0047 Laitokselle laskettiin myös kokonaispäästöt viranomaisilta saaduilla päästökertoimilla haihtuville orgaanisille yhdisteille (NMVOC) ja metaanille (CH4). Päästötiedot on syötetty YLVAjärjestelmään. PAH päästöt on laskettu kahden vuonna 2018 tehdyn kertamittauksen keskiarvosta. 4.4 Mittalaitteiden laadunvarmistus ja toiminta-aika Päästömittauslaitteille tehdään seuraavat laadunvarmistukset:

Ympäristöraportti nro 9/18 QAL 1: Mittausjärjestelmän ja menetelmän tarkoituksenmukaisuuden arviointi, tehdään kerran mittalaitteiden käyttöönotossa (mittalaitevalmistaja) QAL 2: Asennuksen laadunvarmennus, tehdään kolmenvuoden välein 2012, 2015, 2018, 2021 jne. (ulkopuolinen laboratorio) QAL 3: Jatkuva käytön aikainen laadunvarmennus (oma käyttöhenkilökunta) AST: Vuosittainen valvonta (ulkopuolinen laboratorio) Heinä-elokuun vaihteessa 31.7.-1.8.2018 tehtiin QAL2- ja AST-laadunvarmistusmittaukset, joissa vertailumittausten perusteella tutkitaan täyttävätkö laitoksen jatkuvatoimiset mittalaitteet ja niille määritetyt kalibrointifunktiot ympäristöluvan asettamat vaatimukset. Mittaukset tehtiin laitoksen jatkuvatoimisille hiukkas-, NOx-, SO2-, HCl-, HF-, CO- ja TOC-mittauksille. Lisäksi laitoksen jatkuvatoimisille O2-, CO2-, H2O-, paine-, lämpötila- ja tilavuusvirtamittauksille tehtiin vertailut ilman AST-laskentaa ja -tarkastelua. NOx- ja CO-mittauksille laadunvarmistusmittaukset tehtiin QAL2-laajuudessa. Lisäksi tehtiin raskasmetallien sekä PCDD/F-kertamittaukset. QAL2- ja ASTtarkastelun perusteella laitoksen mittalaitteet täyttävät niille ympäristöluvassa asetetut vaatimukset lukuun ottamatta HF-mittausta. Mittalaitteille tehdään jatkuvan käytön aikaiset laadunvarmennustarkastukset (QAL 3) viikoittain käyttöhenkilökunnan toimesta. Vuoden 2016 alusta on ekovoimalaitoksella ollut käytössä kahdet identtiset päästöjen mittauslaitteistot. Laitteistot mittaavat kaikkia kaasumaisia yhdisteitä. Kummatkin mittalaitteet mittaavat jatkuvasti ja jos ensisijainen mittalaite (A) vikaantuu, lähtee toisen mittauksen (B) tiedonkeruu automaattisesti päälle. Hiukkasmittauksia on edelleen vain yksi, mutta mittarin vikaantuessa voidaan korreloivalla mittauksella todentaa päästöjen pysyminen luparajoissa. 4.5 Kertaluonteiset mittaukset Vuonna 2018 tehtiin kahdet kertaluonteiset mittaukset, 31.7-1.8. ja 18.12. Mittaukset on toteutettu ulkopuolisen mittauslaboratorion, Nablabs Oy:n, toimesta. Alla olevassa taulukossa (Taulukko 7. Savukaasun kertamittausten tulokset) on esitetty tulokset verrattuna ympäristöluvan raja-arvoihin. Tulokset on esitetty mittauskertojen keskiarvona. Jos mittaustulos on ollut alle määritysrajan, on arvona kokonaispäästön (t) laskennassa käytetty puolta määritysrajasta. Raportit erillisistä mittauksista on lähetetty viranomaisille. Taulukko 7. Savukaasun kertamittausten tulokset 2018. Raskasmetallit Kertamittausten ka. [µg/m3n] Luparaja [µg/m3n] Hg <0,35 50 Cd+Tl <0,4 50 As, Co, Cr, Cu, Mn, Ni, Pb, Sb, V 5,65 500 Yhdiste Kertamittausten ka. [ng/m3n] Luparaja [ng/m3n] Dioksiinit ja furaanit 0,01 0,1

Ympäristöraportti nro 10/18 4.6 Päästöjen vertailu lupamääräyksiin Kun verrataan päästöjen vuorokausikeskiarvoja raja-arvoihin, on päästy selvästi alle ympäristöluvassa määritettyjen raja-arvojen. Ainoastaan häkä päästö ylitti vuorokausiraja-arvon revision jälkeisessä käynnistystilanteessa joulukuussa 2018. HF:n osalta nähdään kuvaajassa pitoisuustason nousu. Tämä johtuu päästömittalaitteiden huollosta. Huollon aikana laitteisto puhdistetaan ja vesikalibroidaan. Ajan kanssa mittaukset voivat alkaa likaantumaan ja puhdistus voi näkyä tason muutoksena eteenkin pienissä pitoisuuksissa. Lupaehdoissa määritellään, että savukaasujen päästöraja-arvojen ylittyessä laitoksen toimintaa ei saa jatkaa yli neljää tuntia keskeytymättä ja tällaisia tilanteita saa olla enintään 60 tuntia vuodessa. Kyseiset rajat eivät ylittyneet vuonna 2018. Jatkossa mittalaitehäiriöistä johtuvat neljän ja kuudenkymmenen tunnin rajat eivät ylity, koska päästömittalaitteet ovat kahdennetut. Tarkemmat raportit häiriötilanteesta on lähetetty viranomaiselle. YLVA:an on syötetty laitehäiriöt. 5. Yhteenveto kuukausiraporteista, häiriö- ja poikkeustilanteet Oulun Energia lähettää kuukausiraportin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Oulun seudun ympäristötoimelle seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Raportista käy ilmi seuraavat asiat: - Laitoksen käyntiajat myös ylös- ja alasajo- sekä häiriötilanteet ja niiden ajankohdat - savukaasupäästöjen jatkuvatoimiset mittaukset kuukausikeskiarvot vuorokausikeskiarvojen ylitykset (kpl) puolen tunnin keskiarvojen ylitykset (kpl) - mittalaitteiden käytöstä poissaoloaika - valvonnan kannalta muut olennaiset tapahtumat, kuten kertaluonteiset mittaukset, mittalaitteiden kalibroinnit, muutokset jne. Tammikuu Ekovoimalaitoksella oli normaali tuotantokuukausi. Muutaman kerran jouduttiin rajoittamaan jätetoimituksia, kun jätebunkkeri ylitäyttyi. Helmikuussa oli yksi häiriötilanne 9.2., kun arina oli ns. tukossa. Jätetulet olivat pois vähän toista vuorokautta. Jätettä ei tällöin voitu ottaa vastaan ekovoimalaitokselle. Maaliskuussa ekovoimalaitos jouduttiin ajamaan alas Savukaasunpuhdistuksen laitevian takia. Tämä rajoitti jätteen vastaanotto. Myös kahmareiden rikkoontumisen ja bunkkerin täyttymisen vuoksi jätteen vastaanottoa jouduttiin rajoittamaan muutamaan kerran maaliskuun aikana. Ekovoimalaitoksen suunniteltu huoltorevisio kesti ennakoidusti 1.5.- 6.5. Jätettä ei otettu vastaan tuona aikana. Kahmareissa oli vikaa juhannuksen aikaan, mikä aiheutti jätteen vastaanoton katkoksen. Ekovoimalaitos sai uuden ympäristöluvan ja sen täytääntöön panosta sovittiin lausuntopyynnöllä ELY-keskuksen kanssa. Syyskuussa oli poikkeustilanne huonolaatuisen jätteen kanssa, josta aiheutui uuden luvan mukainen CO-päästöjen ylitys. Sama toistui 3.10. jolloin tuli 4 kpl 1/2 h:n ja 5 kpl 10 min uuden luvan mukaisia ylityksiä. Vuosirevisio alkoi 12.11. ja päättyi 6.12. Käynnistyksen yhteydessä tuli CO-päästöjen ylityksiä, sekä uuden että vuonna 2018 voimassa olevan luvan mukaisia ylityksiä.

Ympäristöraportti nro 11/18 Lokakuussa pidettiin ELY:n viranomaistarkastus. Siellä määritettiin jatkotoimenpiteenä: - Kuonan laadunhallintasuunnitelman päivittäminen ja toimittaminen tiedoksi ELY- keskukselle 15.11.2018 mennessä. - Tarkennettu käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma sekä ympäristöriskien arviointi ja ennaltavarautumissuunnitelma sekä niihin sisältyvä poikkeuksellisten tilanteiden toimintasuunnitelma ELY-keskukselle 30.11.2018 - Metallien ja metalloidien, PAH-yhdisteiden sekä dioksiinien ja furaanien kertamittausten sekä QAL2-mittausten tulokset ELY-keskukselle niiden valmistuttua, kuitenkin viimeistään 31.12.2018 mennessä. Selvitykset toimitettiin sovitusti ELY-keskukselle. 6. Toiminnassa hyödynnetyt ja käsitellyt jätteet 6.1 Yhdyskunta- ja teollisuusjäte Ekovoimalaitoksella hyödynnetään energiaksi n. 150 000 tonnia jätettä vuosittain. Syntypaikalla lajiteltu yhdyskunta- ja teollisuusjäte kuljetetaan pääosin suoraan Laanilan ekovoimalaitokselle Kiertokaari Oy:n toimialueelta ja muualta Pohjois-Suomesta. Seisakkien aikana jätteet paalataan Ruskon jätekeskuksessa ja tuodaan myöhemmin ekovoimalaitokselle poltettavaksi. Ekovoimalaitokselle tuotavat jätteet punnitaan teollisuusalueen ajoneuvovaa alla. Punnitustiedot tallentuvat ONCE -polttoainetietojärjestelmään. Laitoksella jäte puretaan suoraan kuljetuskalustosta polttolaitoksen jätebunkkeriin, josta se syötetään kattilaan. Jätepolttoaineen tulee olla tavanomaista lajiteltua yhdyskunta- tai teollisuusjätettä sekä kierrätyspuuta, mikä jää jäljelle syntypaikkalajittelussa, kun vaaralliset jätteet on erilliskerätty asianmukaiseen käsittelyyn ja materiaalikierrätykseen on eroteltu paikallisten jätehuoltomääräysten mukaiset jätejakeet. Alla olevaan taulukkoon (Taulukko 8.) on eritelty laitoksella käsitellyt jätteet. Taulukko 8. Energiaksi hyödynnetty jäte 2018. Jäteluokka Yhdyskuntajäte (200199) 139 122 Lajitteluareenalta (200199) 5 860 Mekaanisesti lajiteltu jäte (191212) 287 Teollisuusperäinen muovi (200139) 5,4 Jäteveden puhdistamon välppäjäte (190801) 132 [t] Yhteensä: 145 406 Luokkaan 200399 kuuluu kotitalouksista ja kaupoista kerätty syntypaikkalajiteltu yhdyskuntajäte. Samaan jäteluokkaan kuuluu Lajitteluareenalla (Kiertokaari, Lare) lajittelun tuloksena syntyvä polttokelpoinen rejekti. Lajitteluareenalla lajitellaan kotitalouksia sekalaiset peräkärrykuormat sekä rakennusjätelavat. 191212 jäteluokassa on teollisuudelta tuleva mekaanisen lajittelun tuloksena syntyvä polttokelpoinen jäte. Tässä luokassa oli vuonna 2018 uretaania. Luokka 190801 on jätevedenpuhdistamoiden välppäjätettä (Välppäyksessä ja siivilöinnissä syntyvät jätteet).

Ympäristöraportti nro 12/18 6.2 Jätteen laatu Laitokselle tuleva jäte punnitaan ennen jätebunkkeriin purkamista. Punnituksen yhteydessä vaakatietojärjestelmään kirjautuu jätteen paino, toimittaja ja jätelaji. Vuonna 2018 tehtiin lisäksi ekovoimalaitoksen henkilökunnan toimesta laaduntarkkailua. Kerran kuukaudessa otetussa pistokokeessa otettiin satunnainen jäte-erä ja tutkittiin sen sisältö. Erilaiset ei-polttokelpoiset, materiaalina hyödynnettävät jakeet kirjattiin ylös prosentteina. Seuraavassa (Taulukko 9) on yhteenveto tehdyistä pistokokeista, osuudet on laskettu raportteihin kirjattujen prosenttien keskiarvoina. Taulukko 9. Materiaalina hyödynnettävät jätteet pistokokeiden mukaan. Jätelaji % Paperi 8,4 Pahvi 6,4 Metalli 1,0 Lasi 0,7 Vaarallinen jäte 0,2 Suuret kappaleet, kpl Biojäte 3,5 12 YHT. 20 % Pistokokeen aikana tarkkaillaan jäte-erää silmämääräisesti ja rikotaan muutamia isoimpia jätepusseja sisällön selvittämiseksi. Tarkkojen prosenttien arviointi on näin ollen hankalaa eikä esim. biojätteen määrää voida arvioida kunnolla. Pistokokeet on otettu pakkaavista jäteautoista eli suoraa kotitalouksista tulleista jäte-eristä. Eniten haittaa prosessin kannalta on palamattomista jakeista, kuten metallista ja isoista jakeista. Kokonaisprosenttia nostaa pistokoe-eriin sattuneet suuret paperimäärät. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että polttokelpoisen jätteen mukana on vielä runsaasti materiaalina hyödynnettävää jätettä ja biojätettä. 6.3 Jätteen varastointi Vuoden 2018 alussa jätettä oli varastossa 27 500 t. Paalia poltettiin 10 840 tonnia (v. 2017 9500 t). Paalivarastoon ajettiin n.11 800 t (v. 2017 14 000 t) jätettä koko sopimusalueelta, mutta pääosin Kiertokaaren alueella syntynyttä yhdyskuntajätettä. LARE-jätettä ajettiin polttoon talvikuukausina 1700 t (v. 2017 2500 t). Vuoden 2018 lopussa jätettä oli varastossa n. 26 800 t. Suurin syy vuoden 2018 varastojen suunniteltua vähäisempään purkamiseen oli jätteen toimittajien sopimusmäärien ylitykset. Lämpöarvon hallintaa pyritään säätämään polttoainetietojärjestelmän (ONCE) avulla. Sopimusmäärien viikoittaista ja kuukausittaista seurantaa on järjestetty tehokkaammin myös ONCE:en. Esimerkiksi kesällä saatiin poltettua aikaisempaa enemmän paaleja.

Ympäristöraportti nro 13/18 7. Toiminnassa syntyneet jätteet Taulukossa 10 on esitetty tuhkien ja kuonan määrät tonneina vuonna 2018. Ekovoimalaitoksella syntyi vuonna 2018 poltetun jätteen määrästä tuhkia 20,0 % (arinakuona, kattilatuhka ja savukaasunpuhdistustuote yhteensä). Vaaralliset jätteet (kattilatuhka ja savukaasunpuhdistustuote) sijoitetaan vaarallisen jätteen kaatopaikalle. Kattilatuhkaa syntyi suhteessa enemmän edellisvuosiin verrattuna. Tämä johtuu sähkösuodattimen asentamisesta vuonna 2017. Vastaavasti savukaasunpuhdistustuotetta syntyi hieman edellisvuosia vähemmän. Kuonasta pystyttiin käyttämään hyödyksi 90,7 % mm. suljettavien kaatopaikkojen rakenteissa (seulottu kuona) ja metallien uudelleen kierrätyksen avulla. Taulukko 10. Ekovoimalaitoksen tuhkat ja kuonat 2018. Vuoden 2018 tuhkat ja kuonat [t] Kattilatuhka 3 426 Savukaasunpuhdistustuote 3 176 Kuona 22 477 7.1 Kattilatuhka ja savukaasunpuhdistustuote Kattilatuhka (ts. lentotuhka) ja savukaasunpuhdistustuote on luokiteltu vaaralliseksi jätteeksi. Oulun Energia on ostanut näiden tuhkajakeiden kuljetuksen ja käsittelyn Fortum Environmental Construction Oy:ltä. Savukaasunpuhdistustuote kuljetetaan säiliöautoissa Fortumin Porin käsittelykeskukseen ja kattilatuhka Kouvolan käsittelykeskukseen käsiteltäviksi ja loppusijoitettaviksi vaarallisen jätteen vastaanottoon luvitetuille kaatopaikoille. Kattilatuhkaa nuohotaan kattilan ja tulistimien sekä ekonomaiserin (ts. syöttöveden esilämmitin) sisäpinnoilta. Nuohousmenetelminä käytetään prosessin osasta riippuen joko vesisuihku-, vasaratai kuulanuohouksia. Vuonna 2017 asennettiin sähkösuodin, josta saadaan myös yksi kattilatuhkajae. Energiaksi hyödynnetyn jätteen kokonaismäärästä kattilatuhkaa syntyi 2,4 %, mikä oli enemmän kuin viime vuonna. Tähän on syynä vuoden 2017 lopussa asennettu sähkösuodatin. Savukaasunpuhdistustuotetta ekovoimalaitoksella syntyy savukaasun puhdistusprosessissa pussisuodattimilla. Savukaasunpuhdistustuote koostuu kattilan lentotuhkasta, prosessiin syötetyistä, reagoimattomista kemikaaleista sekä kemikaalien ja savukaasun eri yhdisteiden välisistä reaktiotuotteista. Savukaasunpuhdistustuotetta syntyi 2,2 % hyödynnetyn jätteen määrästä, joka on hieman vähemmän kuin edellisinä vuosina. Kattilatuhkasta ja savukaasunpuhdistustuotteesta otetaan kuukausinäytteet, joista kerätään vuosikokooma. Kattilatuhkan liukoisuudet (Taulukko 3) ylittävät tavanomaisen sekä vaarallisen jätteen kaatopaikan kelpoisuuskriteerit. Kattilatuhkan laatu on hieman muuttunut aiempiin vuosiin nähden. Aiemmin esitetyissä tutkimuksissa kattilatuhka on alittanut vaarallisen jätteen kaatopaikan kelpoisuuskriteerit. Tulosten perusteella kattilatuhka ei ole sellaisenaan sijoituskelpoinen kaatopaikalle, vaan se tulee käsitellä haitallisten liukoisuuksien pienentämiseksi ennen sijoittamista vaarallisen jätteen kaatopaikalle. Aiempiin tutkimustuloksiin verrattaessa voidaan sanoa savukaasunpuhdistusjätteen pysyneen hyvin tasalaatuisena. Savukaasunpuhdistustuote ei

Ympäristöraportti nro 14/18 ole sellaisenaan sijoituskelpoinen kaatopaikalle, vaan se tulee käsitellä ennen vaarallisen jätteen kaatopaikalle sijoittamista. Fortum on laatinut vuosiselvityksen tuhkien ominaisuuksista. 7.2 Kuona Kuona on jätteen palamisprosessissa syntyvää palamatonta ainesta. Kuona tippuu arinan päässä olevista suppiloista kuonasammuttimelle, jossa kuona jäähdytetään veden avulla. Myös kuonan kuljetuksesta ja loppukäsittelystä vastaa Fortum Environmental Construction Oy. Kuonaa laitoksella syntyi hyödynnetyn jätteen määrästä 15,5 %. Fortum toimittaa kuonan Ruskon jätekeskukseen, missä se ikäännytetään ja seulotaan. Seulonnassa kuonasta erotellaan rauta, alumiini, kupari ja ruostumaton teräs. Kuonasta hyödynnettiin vuonna 2018 8,1 % metalleiden uudelleen sulatukseen ja 82,6 % maanrakentamiseen. Yllä olevassa taulukossa (Taulukko 10.) on esitetty tuhkien ja kuonan määrät tonneina vuonna 2018. Ympäristöluvan lupaehdon 11 mukaan polttolaitoksen palamisen on oltava mahdollisimman täydellistä siten, että kuonassa olevan orgaanisen kokonaishiilen (TOC) tulee olla alle 3 % tai hehkutushäviön alle 5 % kuivapainosta. Kuonasta otetaan viikkokokoomanäyte vuodessa neljän kuukauden välein, maalis-, heinä- ja marraskuussa (TOC: 1,6; 0,53 ja 0,99). Näiden näytteiden keskimääräinen TOC oli 1,04 %. Hehkutushäviön analyysitulos ei ole vertailukelpoinen, koska se muuttuu kuonan ollessa kosketuksissa ilman kanssa ennen analyysiä. Liukoisuustulosten perusteella pohjakuona täyttää tavanomaisen jätteen kaatopaikka-kelpoisuuskriteerit. Jätteenpolton pohjakuona on mukana 1.1.2018 voimaan tulleessa eräiden jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (843/2017), eli ns. uudessa MARAasetuksessa. Asetus sallii jalostetun jätteenpolton pohjakuonan hyödyntämisen rekisteröintimenettelyllä väylä- ja kenttärakenteissa sekä teollisuus- ja varastorakennusten pohjarakenteissa kriteerien täyttyessä. Analyysitulosten perusteella pohjakuona voisi olla näiden tulosten perusteella hyödynnettävissä rekisteröintimenettelyllä eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen 843/2017 mukaisesti päällystetyssä väylärakenteessa sekä teollisuus- ja varastorakennusten pohjarakenteissa. Lopullinen hyötykäyttökelpoisuusarviointi on kuitenkin tehtävä käsitellylle (metallierotellulle ja seulotulle) pohjakuonamateriaalille, jonka hyötykäyttöä suunnitellaan. Nämä tutkimustulokset ja muutkin kuonan ominaisuudet on analysoitu Fortumin tekemässä vuosiselvityksessä. 7.3 Muut jätteet Erikoistilanteista syntyviä jätteitä olivat lähinnä revisioaikoina syntyneet savukaasun lauhduttimen tyhjennysvedet ja lauhteenkäsittelyn poikkeustilanteessa syntynyt osin puhdistettu lauhde sekä kuonan sammutusvesi. Jätteet ottaa vastaan Oulun Veden Taskilan jätevedenpuhdistamo. Myös kaivojen puhdistuksissa syntyy hiekan- ja öljynerotuskaivojen lietteitä. Vuonna 2018 syntyi aiempia vuosia vähemmän vesijätejakeita, koska erikoistilanteita, jossa näitä olisi syntynyt ei ollut. Normaalit käytönaikaiset jätteet ovat yhteisiä Laanilan Voiman kanssa, koska henkilökunta on sama. Nämä jätteet (polttokelpoinen jäte, metalli, lasi, vaaralliset jätteet) on jaettu Laanilan Voiman kanssa puoleksi ja syötetty YLVA-järjestelmään. Jätemäärät on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 11. Ekovoimalaitoksella syntyneet jätteet 2018). Elektroniikkaromun, lasin ja puujätteen keräys tapahtuu Laanilan teollisuusalueella yhteisesti ja niiden raportointi tapahtuu Eastman Oy:n toimesta. Tarkat jätemäärät on syötetty YLVA-järjestelmään.

Ympäristöraportti nro 15/18 Taulukko 11. Ekovoimalaitoksella syntyneet jätteet. Jätelaji t Vastaanottoaja Kuonan sammuttimen vesi 0,58 Oulun Vesi, Taskilan jätevedenpuhdistamo Lauhteen käsittelyn rejektivesi 10,5 Oulun Vesi, Taskilan jätevedenpuhdistamo Polttokelpoinen jäte 8,24 Kiertokaari Oy Keräyspahvi 1,68 L&T Keräyspaperi 0,24 L&T Rakennusjäte 6,64 Kiertokaari Oy Metalli 9,82 Kuusakoski SER 0,113 Kiertokaari Oy 8. Veden käyttö Taulukko 12. Vedenotto 2018. Veden otto 2018 [m3] Jokivesi, jäähdytysvesi 426 039 Kaupunkivesi, Oulun Vesi 2 066 Täyssuolapoistettu vesi (TSP-vesi) 48 529 Ekovoimalaitoksella käytetään Oulujoen jokivettä seuraavien prosessiosien jäähdyttämiseen: kattilatuhkan siirtolaitteisto, kattilan vesinuohous, kattilaveden näytteenotto, ulospuhallussäiliöt, jätemurskain ja savukaasun lauhde. Lisäksi jokivettä käytetään palovesi- ja sprinklerjärjestelmissä, lattianpesussa sekä tarvittaessa savukaasunlauhduttimessa. Lämmönvaihtimien kautta eri prosessin osissa käynyt jäähdytysvesi ohjataan takaisin jokeen pihalla olevan viivästysaltaan kautta. Kaiken kaikkiaan veden otto väheni vuoteen 2017 verrattuna. Viivästysaltaaseen ohjataan myös laitosalueen sadevedet. Viivästysaltaan vettä tarkkaillaan viikoittain. Siitä analysoidaan ph, johtokyky ja kiintoaine. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 13.) on viivästysaltaan kautta kulkeva vesimäärä ja analyysitulosten keskiarvot. Taulukko 13. Viivästysaltaan vesi 2018. m3 kiintoaine [mg/l] ph TOC [mg/l] johtokyky [µs/cm] 434 629 6,63 7,52 7,61 34,32 Vrt. Oulujoen vedenlaatu 2018 3,95 6,71 33,17

Ympäristöraportti nro 16/18 Tuloksista nähdään että ph on hieman korkeampi kuin tulevassa jokivedessä (vrt. Suomen ympäristökeskuksen jokiveden laatutiedot ph 6,7). 1 Oulun Veden kaupunkivettä käytetään palovetenä, hätäjäähdytysvetenä ja hätäsuihkuissa sekä tauko- ja sosiaalitiloissa. Laitos tarvitsee täyssuolapoistettua vettä (TSP-vettä) kattilan syöttövedeksi, kattilaveden säätökemikaalien ja tulipesään syötettävän ammoniakin laimennukseen, jätteen syöttösuppilon jäähdytykseen, kalkin sammutukseen sekä savukaasun jäähdytykseen. TSP-vesi saadaan ekovoimalaitokselle Kemiran vesilaitokselta. 9. Syntyvät jätevedet Laitoksella syntyvät likaiset prosessivedet eli jätebunkkerin ja kuonabunkkerin pohjalle kertyvä vesi sekä lauhteenkäsittelyssä pehmennyssuodattimien elvytyksessä ja hiilisuodattimen huuhtelussa syntyvä vesi johdetaan kuonasammuttimelle. Kuonasammuttimella arinalta tippuva palamaton aines eli kuona jäähdytetään vedellä. Osa vedestä haihtuu kattilan tulipesään ja osa kulkeutuu kuonan mukana kuonan loppusijoituspaikalle. Erikoistilainteiden jätevedet on selostettu kappaleessa 7.3. Savukaasulauhduttimen lauhde käsitellään lauhteenpuhdistusprosessissa, jonka jälkeen se johdetaan kaupungin viemäriin. Vesi mitataan virtausmittauksella lauhteenkäsittelyprosessista. Kaupungin viemäreihin johdettavasta vedestä tarkkaillaan Oulun Veden määrittelemän (25.6.2013) ohjelman mukaisesti: Analyysi ph Sulfaatti Raskasmetallit Haihtuvat hiilivedyt, kokonaispitoisuus Mineraaliöljyt tarkkailun tiheys 4 krt/vuosi 4 krt/vuosi 1 krt/vuosi 1 krt/vuosi 1 krt/vuosi Kaivon 2 kiintoainepitoisuus raportoidaan kuukausiraportoinnin yhteydessä. Tarkemmat analyysitulokset, mukaan lukien raskasmetalli-, VOC- ja mineraaliöljytulokset, on lähetetty Oulun Vedelle ja tiedoksi valvovalle viranomaiselle. Viemäriin menevän veden osalta analyyseissä sulfaatti oli yli Oulun Veden määritysrajan, 400 mg/l, tammi- ja heinäkuun näytteenotossa. 10. Kemikaalien käyttö Ekovoimalaitoksella käytetään savukaasujen puhdistuksessa poltettua kalkkia (CaO), sammutettua kalkkia (Ca(OH)2), aktiivihiiltä ja ammoniakkivettä (24,5 %). Lisäksi savukaasun lauhteen ph:n säätöön käytetään lipeää (NaOH). Savukaasulauhduttimessa syntyvän lauhteen 1 Jokien vedenlaadun aikasarjoja, Suomen ympäristökeskus SYKE, http://wwwi8.ymparisto.fi/i8/fi/shortperiod_28208.htm

Ympäristöraportti nro 17/18 puhdistusprosessissa käytetään lisäksi natriumsulfidia (Na2S) ja suolaa (NaCl). Kattilaveden johtokyvyn ja ph:n säätöön käytetään Aminoxia ja Aminaa. Taulukossa 14 on esitetty vuoden 2018 kemikaalikulutukset. Taulukko 14. Ekovoimalaitoksen kemikaalikulutukset 2018. Kemikaali Kulutus 2018 [t] Poltettu kalkki (CaO) 1004 Samutettukalkki (Ca(OH)2) 56 Lipeä (NaOH) 44 Ammoniakkivesi 25 % (NH3) 431 Aktiivihiili 38 Natriumsulfidi - Suola (NaCl) 0,35 Amina 8,6 Aminox - Poltettu kalkin ja ammoniakkiveden kulutus laski edellisvuosiin verrattuna. Sammutetun kalkin, lipeän ja aktiivihiilen käyttömäärä on kasvanut edellisvuoteen verrattuna. Tämä johtuu osittain siitä, että käyttömäärä lasketaan tulleiden kuormien perusteella ja vuodelle 2018 tulleita kuormia oli näiden osalta enemmän. Käyttökin on ollut hieman suurempi. Kemikaalien käyttömäärä on laskettu tuotujen kuormien mukaan, lukuun ottamatta ammoniakkivettä, jonka kulutus on laskettu prosessimittausten mukaan. 11. Melu, haju ja pöly Ekovoimalaitoksen jätteiden vastaanottohalli ja jätevarasto eli bunkkerialue on alipaineistettu. Näistä tiloista imetään ilmaa kattilan palamisilmaksi. Näin ollen haju ei pääse leviämään ympäristöön. Kun kattila ei ole tuotannossa, ilmanvaihdosta huolehtii kemiallisella suodattimella varustettu ilmanvaihtokone. Vuoden 2018 aikana ei tullut yhtään asukaspalautetta ekovoimalaitoksen toiminnasta 12. Ympäristöjärjestelmä ja auditoinnit Ekovoimalaitos kuuluu ISO 14 001 Ympäristösertifioinnin piiriin. Ympäristöjärjestelmän sisällön osakokonaisuudet jakaantuvat Laanilan ekovoimalaitoksella pääosin Oulun Energian ja Laanilan Voiman tekemän käyttö- ja kunnossapitosopimuksen mukaisesti. Ulkoinen auditointi pidettiin maaliskuussa 2018 ja siinä havaittiin lievät poikkeamat seuraavissa asioissa:

Ympäristöraportti nro 18/18 - Riskien ja mahdollisuuksien hallintatoimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnista johdon katselmuksessa ei ole näyttöä. Johdon katselmuksessa on tarkasteltava riskit ja mahdollisuudet. - Sidosryhmien ja niiden vaatimusten tunnistamisesta ei ole näyttöä. 13. Toiminnassa tapahtuneet muutokset Joulukuun 2018 revisiossa jatkettiin vuonna 2017 alkanutta kattilan Inconel-pinnoitusta myös kattilan alaosan muurausten alle. Tämä toimenpide vähentää kattilan muuraustarvetta ja sen toivotaan lisäävän kattilan käyttötuntimäärää ja sitä kautta poltettavan jätteen määrän lisäystä vuosittain. Kesäkuussa 2018 otettiin käyttöön poltonhallinnan kautta saatu tehonnosto. Tämä on mahdollistanut n. 4 % jätteen polttomäärän lisäämisen. Ekovoimalaitos sai uuden ympäristöluvan kesäkuussa 2018. Uuden luvan mukaan ekovoimalaitoksella saadaan hyödyntää jätettä energiaksi 175 000 t vuodessa. Uusia jätejakeita tuli myös poltettavien jätteiden luetteloon. Ekovoimalaitoksella ei ole suunnitelmissa tällä hetkellä käsitellä jäteveden puhdistamolietettä eikä penkkanoen poltolle ole vielä suunniteltu aikataulua. Uudet lupavelvoitteet ilma- ja vesipäästöjen tarkkailussa on otettu vaiheittain käyttöön syksyn 2018 ja alkuvuoden 2019 aikana. 14. Yhteenveto Vuonna 2018 voimassa olevan ympäristöluvan velvoitteet pystyttiin hoitamaan hyvin vuonna 2018. Ilmapäästöissä ainut poikkeus oli häkä raja-arvon ylitys kattilan käynnistystilanteissa. Vesi päästöissä sulfaatit olivat koholla viemäriin menevässä vedessä kahdessa näytteenotossa. Tuhkien analyysit ja vuosikokoomat osoittavat, että kattilatuhkan laatu on muuttunut hieman sähkösuodattimen asennuksen jälkeen ja kuonan laatu pysynyt vakaana. Kuonan hyötykäyttöprosentti oli normaalilla tasolla 90,7 %. Hyötykäyttöosuus riippuu Fortumin seulontaaikataulusta. Kemikaalien kulutusta on pystytty pienentämään. Tuotannollisesti ekovoimalaitoksella oli normaali, hyvä vuosi. Jätettä pystyttiin hyödyntämään energiaksi 145 405 tonnia ja revisiopäivien määrä pystyttiin pitämään alhaisena, vaikka tehtiin isoja muutostöitä revisioissa. Jätteiden varastoja Ruskon jätekeskuksessa ei pystytty purkamaan suunnitellusti. Polttokelpoista jätettä syntyy sopimusalueella ennakoitua enemmän. OULUN ENERGIA OY Kiertotalous Heikki Harju-Autti kiertotalouspäällikkö Jakelu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Oulun seudun ympäristötoimi, Laanilan Voima Oy