Tampere 8.11. ja Oulu 15.11. Arto O. Salonen arto.salonen (at) gmail.com
Alkuoletukset Kaikki haluavat olla onnellisia hyvä elämä = hyvinvointi = kestävä kehitys(* Kaikki ovat maailmankansalaisia Kaikki ovat kuluttajia Väestönkasvu ei ole enää pääasiallinen globaali huolemme *) Suomen kestävän kehityksen toimikunta (2012). Kansallisen kestävän kehityksen strategian uudistaminen 2012. Käynnistysvaiheen tulosten yhteenveto. Luettavissa: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=138792&lan=sv
Väestönkasvu ei ole suurin haaste enää Kasvun huippu oli 1960-luvun lopulla (2,1% vuodessa). Vuonna 2000 väestökasvun nopeus oli 1,35% vuodessa. Millennium Ecosystem Assessment (2005). Ecosystems and Human Well-being: Synthesis. Washington DC: Island Press. Luettavissa http://www.millenniumassessment.org/en/index.aspx UN (2011). World Population to reach 10 billion by 2100 if Fertility in all Countries Converges to Replacement Level. May 2011. Luettavissa http://esa.un.org/unpd/wpp/other-information/press_release_wpp2010.pdf
1. Hyvä elämä ja sen edellytykset 2. Luottamusta herättävän tulevaisuuden rakentaminen 3. Ekososiaalinen sivistys inhimillisen kasvun päämääränä
I
Tavoittelemme tyytyväisyyttä? Arvioi väitettä olen tyytyväinen elämääni asteikolla 1-7 1 2 3 4 5 6 7 tyytymätön ------------------------------------------------------------- tyytyväinen
TULOKSET Rikkaimmat amerikkalaiset (Forbes-lehden listaus) 5,8 Itä-Afrikan maasait(* 5,7 Satunnaisotos ruotsalaisia 5,6 Diener, E., & Seligman, M. (2004). Beyond Money. Psychological Science in the Public Interest 5(1), 1 31. *) Maasait ovat paimentolaisista koostuva alkuperäiskansa. He asuvat lehmänlannasta, mullasta ja ohuista puunrungoista tehdyissä asunnoissa. Heillä ei ole sähköä, hanavettä tai muita mukavuuksia käytössään, mutta paimentolaisuus on turvannut näihin päiviin saakka heidän toimeentulonsa.
Miten tyytyväisyys saavutetaan? Tärkeintä elämässä on pärjätä taloudellisesti mahdollisimman hyvin. löytää elämään merkityksellisyyttä ja tarkoitusta. Myers, D. (2000). The funds, friends, and faith of happy people. American Psychologist 55(1), 56 67.
Meillä on läpimaterialisoitunut olemassaolon ihanne (a) Suomalaisen elämäntavan materiaali-intensiivisyys on maailman 7. suurinta (ruotsalaisten 25. ja norjalaisten 26. suurinta) (b) Suomalaisen kuluttamisen hiilidioksidipäästöt ovat maailman 9. suurimmat (Pohjoismaiden suurimmat) (c) Suomen ekologinen jalanjälki asukasta kohden on maailman 11. suurin (Ruotsin 13. ja Norjan 24. suurin) (d) Suomi sijoittuu fossiilisten energianlähteiden päästöjen hallinnassa sijalle 37. sijalle (Ruotsi 4. ja Norja 15.) Maapallon rajallisuus, planetaariset rajat? Caldeira, K., & Davies, S. (2010). Consumption-based accounting of CO2 emissions. PNAS 107(12), 5687 5692. Dittrich, M., Giljum, S., Lutter, S., Polzin, C. (2012). Green economies around the world? Implications of resource use for development and the environment. Vienna: SERI. Luettavissa http://seri.at/green-economies WWF (2012). Living Planet Report 2012. Biodiversity, biocapacity and better choices. Gland: World Wildlife Fund International. Burck, J. Bals, C., Bohnenberger, K. (2011). Climate Change Performance Index 2012. Germanwatch and Climate Action Network Europe. Luettavissa http://germanwatch.org/en/download/1694.pdf
Priorisoimme materiaaliset asiat ylitse muiden? Ihmisarvo Talouskasvu Elinvoimaiset ekosysteemit
Luonnon näkökulmasta ihmisen talous on raaka-aineen muuttamista jätteeksi Kaikki ihmisen tarvitsema otetaan luonnosta ja lopulta palautetaan luontoon.
Talouden kestävyys? Raaka-aine Loppuu planeetalta Uraani 2035-2045 energia Maakaasu 2075 energia Käyttötarkoitus Öljy 2055-2100 energia, muoviteollisuus jne. Kivihiili 2160-2210 energia Kupari 2040-2070 energian siirto, putkitukset, elektroniikka, Indium 2015-2020 elektroniikka (LCD-näytöt, aurinkokennot) Lyijy 2030 autoteollisuus, kemianteollisuus Platina 2020 elektroniikka (tulostimet jne.), muu teollisuus (katalysaattorit, lasin tuotanto) Hopea 2020-2030 elektroniikka, lääketeollisuus Sinkki 2025-2035 korroosion esto, energian varastointi (akut) Tantaali 2030 elektroniikka (kännykät, autot), lääketeollisuus, kemianteollisuus Bleischwitz, R., Giljum, S., Michael Kuhndt, M., & Schmidt-Bleek. F. (2009). Eco-innovation Putting the EU on the path to a resource and energy efficient economy. Wuppertal Spezial 38. Germany: Wuppertal. Luettavissa: www.wupperinst.org/uploads/tx_wibeitrag/ws38.pdf Reck, B. & Graedel, T. (2012). Challenges in Metal Recycling. Science 337(6095), 690-695. Biello, D. (2012). Recycling Reality: Humans Set to Trash Most Elements on the Periodic Table. Scientific American, August 9, 2012.
Ekologinen kestävyys? Ekosysteemeiden(* elinvoimaisuus Luonnon monimuotoisuus Ilmastonmuutos 60% elämää ylläpitävistä ekosysteemeistä on vahingoittunut tai kestämättömän käytön kohteena. Joka vuorokausi kuolee 150-200 lajia sukupuuttoon. Suomalaisista eläin- ja kasvilajeista 10,5 % on uhanalaisia. Laajat maa-alueet uhkaavat tulla asumis- ja viljelykelvottomiksi. Säiden ääri-ilmiöt lisääntyvät. > Kestävyyttä lisäävien ratkaisujen siirtäminen vuoteen 2020 aiheuttaa yhteiskunnille 50% suuremmat väistämättömät kustannukset vuoden 2050 jälkeen. *) Ekosysteemit muodostuvat eliöyhteisöistä ja niiden ympäristöjen muodostamista kokonaisuuksista. OECD (2012). OECD Environmental Outlook to 2050: The Consequences of Inaction. OECD Publishing. Rockström J. et al. (2009). A safe operating space for humanity. Nature 461, 472 475 DARA 2010. The Climate Vulnerability Monitor 2010. The State of the Climate Crisis. 2010 report of the Climate Vulnerability Initiative. DARA and the Climate Vulnerable Forum. Millennium Ecosystem Assessment (2005). Ecosystems and Human Well-being: Synthesis. Washington DC: Island Press. Sale, P. (2011). Our Dying Planet. An Ecologist's View of the Crisis We Face. Berkeley and Los Angeles: University of California Press. Rassi, P., Hyvärinen, E., Aino Juslén, A., & Mannerkoski, I. (2010). Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Helsinki: Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus WWF (2012). Living Planet Report 2012. Biodiversity, biocapacity and better choices. Gland: World Wildlife Fund International.
Sosiaalinen kestävyys? Pakkotyö, lapsityö, ihmiskauppa, vaaralliset työskentelyolosuhteet ja toimeentuloa turvaamattomat palkat liittyvät tavanomaisiin päivittäin käyttämiimme hyödykkeisiin (vaatteet, kahvi, suklaa, tupakka, riisi, jalkineet, korut ) Käyttämiämme tuotteita valmistavien työntekijöiden työympäristön saasteet ovat malariaa merkittävämpi haitta Will we ever be able to buy a fair-trade smartphone? Sinulla on se vaippa, ei sinun vessaan tarvitse päästä. TVPRA (2009). List of Goods Produced by Child or Forced Labor. Trafficking Victims Protection Reauthorization Act of 2005. Bureau of International Labor Affairs, Washington: U.S. Department of Labor. Luettavissa: www.dol.gov/ilab/programs/ocft/pdf/2009tvpra.pdf Mills-Knapp, S., Traore, K., Ericson, B., Keith, J., Hanrahan, D., Caravanos, J., (2012). The World s Worst Pollution Problems: Assessing Health Risks at Hazardous Waste Sites. Zurich: Green Cross Switzerland ja New York: Blacksmith Institute. Saatavissa www.worstpolluted.org/files/fileupload/files/2012%20worstpolluted.pdf Reardon, S. (2012). Will we ever be able to buy a fair-trade smartphone? New Scientist 2860, 18 Kervinen, E. (2012). Vastuullisesti tuotettu suklaa on pitkään harvojen herkkua. Helsingin Sanomat 25.4.2012/B6. Bertrand, W. (2011). Final Report - Oversight of Cocoa Industry in Ghana and Ivory Coast. Payson Center at Tulane University. Luettavissa www.childlabor-payson.org Chan, Jenny, de Haan, Esther, Nordbrand, Sara & Torstensson, Annika (2010). Silenced to deliver: Mobile phone manufacturing in China and the Philippines. Stockholm: SOMO & SwedWatch Coninck, N. Theuws, M. & Overeem, P. (2011). Captured by Cotton. Exploited Dalit girls produce garments in India for European and US markets. Amsterdam: SOMO - Centre for Research on Multinational Corporations. Available: www.indianet.nl/pdf/capturedbycotton.pdf Ferus-Comelo, Anibel & Pöyhönen, Päivi (2011). Phony Equality - Labour standards of mobile phone manufacturers in India. Finnwatch, Cividep and SOMO, Kit Ho, Chun, Pöyhönen, Päivi & Simola, Eeva. (2009). Playing with Labour Rights: Music player and game console manufacturing in China. Helsinki: FinnWatch, Mäkelä, Anni & Pöyhönen, Päivi. (2010). Kivihiiltä idästä ja etelästä. Vastuullisuus energiayhtiöiden ostoissa. FinnWatch 3/2010. Pöyhönen, P. (2009). Fair Phones: It s Your Call Why Finnish mobile operators should be responsible for supply chains. Helsinki: Finnwatch.
Itsemurhien määrät (100 000 asukasta kohden) maailman sotien jälkeisinä vahvoina talouskasvun vuosikymmeninä (1950-2000) WHO. Evolution of global suicide rates 1950-2000. World Health Organization 2002. Luettavissa: www.who.int/mental_health/prevention/suicide/evolution/en/index.html
Vallitseva epävarmuus ja luottamuspula kiteytettynä Teollisuusmaiden materiaalinen hyvinvointi on rakentunut ekologisesti ja sosiaalisesti kestämättömälle perustalle. Kustannukset on ulkoistettu a) maaperään, b) ilmakehään, c) tulevien sukupolvien ongelmaksi ja d) kehittyvien maiden kansalaisten maksettaviksi. Osoittaa ekologista ja sosiaalista sivistymättömyyttä? Dauvergne, P. (2008). The shadows of consumption: Consequences for the global environment. Cambridge: MIT.
Nopeudesta ei ole hyötyä jos suunta on väärä. M. Gandhi Ihmiset tiedostavat päivä päivältä selvemmin, että kokonaisvaltainen kulttuurinen muutos on välttämätöntä.
II Luottamusta herättävän tulevaisuuden rakentaminen
Siirtomaakulttuuria ei enää ole 1800-luvun orjuutta ei enää ole Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (1948) On perustettu YK On perustettu kansainvälinen rikostuomioistuin Otsonikadon eteneminen on pysäytetty Äänioikeus on taattu naisille ja miehille lähes kaikkialla Maamiinoista ollaan luopumassa - 1900-luvun alkupuolella oli tapana syljeskellä sisätiloissa lattialle ei enää Roskien pudottelu kadulle ja niiden heittäminen auton ikkunasta ulos oli normaalia vielä 1970-luvulla ei enää Turvavöitä ei käytetty autoissa muutama vuosikymmen sitten
Eri jätelajit säännöllisesti lajittelevat kotitaloudet vuonna 2006 ja 2012 JÄTELAJI 2006 2012 Biojäte 48% 59% Sanoma- ja muut lehdet 89% 93% Maito- ym. kartonkitölkit 35% 61% Pakkauspahvit 56% 80% Lasipurkit(* 66% 78% Metallijäte(* 51% 68% Ongelmajätteet 74% 82% Suomen virallinen tilasto (2012). Kotitalouksien kulutus. Helsinki: Tilastokeskus
Jopa tapoihin ja riippuvuuksiin liittyvät asiat muuttuvat Jos tupakointi vähenee Suomessa nykyistä vauhtia, on se harvinainen tapa 2030-luvulla ja vuonna 2040 Suomi on savuton. Raisamo, S., Pere, L., Lindfors, P., Tiirikainen, M. Rimpelä, A. (2011). Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö 1977-2011. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2011:10
Teollinen yhteiskunta Informaatioyhteiskunta Tietoisuusyhteiskunta Materialismi Postmaterialismi
Tietoisuuden lisääntymisen aikaansaama muutos Hyvinvointikäsitys Olemisen orientaatio Ennen Tulevaisuudessa Materiaalinen, kulutuskeskeinen Yksilökeskeinen Henkinen, ihmissuhdekeskeinen Osallistava, kollektiivinen, ihmistenvälinen Maailman hahmottamisen tapa Atomistinen, yksityiskohtainen Systeeminen, kokonaisvaltainen Suhtautuminen luonnonvaroihin Energialähteet Jätteitä syntyy valtavasti Kierrättäminen, kompostointi ja vaarallisista materiaaleista huolehtiminen(* Fossiiliset Puhdas energia uusiutumattomat energianlähteet *) Materia kiertää luonnon mallin mukaisesti. Jätteet ovat osoitus virheellisestä tuote- tai palvelusuunnittelusta.
4 ehdotusta ajattelun ja käyttäytymisen tarkistamiseksi ekososiaalista sivistystä tavoiteltaessa
1 Mitä tarvitaan enemmän ja mitä tarvitaan vähemmän? Kuinka paljon on riittävän paljon ja minkä verran ei riitä? Rahaan keskittyminen heikentää ihmisen kykyä nauttia arkisista myönteisistä tunteista ja kokemuksista Tarpeeseen perustuva kuluttaminen Solow, R. (1992). An Almost Practical Step Toward Sustainability. Washington: Resources for the Future. Quoidbach, J., Dunn, E., Petrides, K.V., & Mikolajczak, M. (2010). Money Giveth, Money Taketh Away: The Dual Effect of Wealth on Happiness. Psychological Science 21(6), 759 763.
Kansalaisten tyytyväisyys elämään ja vaurastuminen Yhdysvalloissa 1940-1998 Diener, E., & Seligman, M. (2004). Beyond Money. Psychological Science in the Public Interest 5(1), 1 31.
Sosiaalisen olemassaolon ihanteeksi pitkä ja merkityksellisen elämä? Costa Ricassa ihmiset elävät yhtä pitkään kuin britit ihmiset ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin britit ekologinen jalanjälki on noin puolet keskivertobritin ekologisesta jalanjäljestä. Costa Rican ekologinen jalanjälki on maailman 69. suurin. Abdallah, S., Thompson S., Michaelson J., Marks, N., & Steuer N. (2009). Why good lives don t have to cost the Earth. London: The New Economics Foundation. Marks, N., Abdallah, S., Simms, A., & Thompson, S. (2006). The Happy Planet Index: An Index of Human Well-being and Environmental Impact. London: New Economics Foundation. WWF (2012). Living Planet Report 2012. Biodiversity, biocapacity and better choices. Gland: World Wildlife Fund International.
2 Minä Perhe Perhe ja suku Suomalaiset ihmiset Länsimaiset ihmiset Kaikki ihmiset Ihmiset ja eläimet Ihmiset, eläimet ja kasvit Ekosysteemit Planeetta R i i p p u v u u s s u h d e.
Ihmiset Eläimet Hyönteiset Kasvit Eloton luonto
Ihmiset Eläimet Hyönteiset Kasvit Eloton luonto
ESIMERKKI Vastuullinen ravinto globaalissa tarkastelussa eläinperäinen proteiinin lähde Yhdysvaltalaisilla ruokailutottumuksilla ravintoa riittäisi nykyisellä viljelypinta-alalla 2,5 miljardille ihmiselle. Italialaisten ruokatottumukset omaksuttaessa ravintoa riittäisi 5 miljardille ihmiselle. kasviperäinen proteiinin lähde Intialaisten ruokailutottumukset omaksuttaessa ruokaa riittäisi 10 miljardille ihmiselle. Eläinproteiinin osuus ravinnossa pitäisi vähentyä viiteen prosenttiin, jotta vesi riittäisi ruuantuotantoon vuonna 2050. Brown, L. (2009). Plan B 3.0: Mobilizing to save civilization. New York: W. W. Norton & Company Falkenmark, M. (2012). Food security. Overcoming water scarcity realities. Julkaisussa: Jägerskog, Anders, Jønch Clausen Torkil, (toim.) Feeding a thirsty world. Challenges and opportunities for a water and food secure future. Stockholm: SIWI, Report 31: 13 18.
Vastuu taloudesta ESIMERKKI Kestävyyttä lisäävien ratkaisujen siirtäminen vuoteen 2020 aiheuttaa yhteiskunnille 50% suuremmat väistämättömät kustannukset vuoden 2050 jälkeen. Puhtaaseen energiaan investoiminen tuottaa 4,3 kertaisen hyödyn vuoden 2020 jälkeen päästöjen haittojen vähentyessä. Ilmakehään päästetyn hiilidioksidin ekologiset ja sosiaaliset haitat ovat niin suuret, että lähes mitä tahansa kannattaa tehdä päästöjen vähentämiseksi. Sähköauto on saastuttaa enemmän kuin tavallinen jos sen sähkö tuotetaan kivihiiltä polttamalla. OECD (2012). OECD Environmental Outlook to 2050: The Consequences of Inaction. OECD Publishing. Key Facts and Figures are available at www.oecd.org/dataoecd/25/39/49910023.pdf IEA (2011). World Energy Outlook 2011. Paris: International Energy Agency. Available www.iea.org/weo/ Ackerman, F. & Stanton, E. (2011). Climate Risks and Carbon Prices: Revising the Social Cost of Carbon. Somerville, MA, Stockholm Environment Institute-US, 2011. Hawkins, t., Singh, B., Majeau-Bettez, G., Hammer Strømman, A. (2012). Comparative Environmental Life Cycle Assessment of Conventional and Electric Vehicles. Journal of Industrial Ecology. DOI: 10.1111/j.1530-9290.2012.00532.x
Kyky laajalle ulottuvaan myötätuntoon on ihmisenä kasvamisen oleellisin päämäärä Ihmiskeskeinen Elämäkeskeinen Ekosysteemikeskeinen
3 Kannattele keskinäisyyttä Timo Pajunen Miksemme olisi vastuussa toistemme sisäisestä ehtymättömyydestä, tukahtumattomuudesta, lannistumattomuudesta ja arvokkaasta ihmisyydestä? Miten voisin auttaa sinua olemaan parempi siinä sinun jutussasi?
Olen, koska olemme Lapset asettuivat riviin. Kun antropologi huusi "juoskaa!", lapset tarrasivat toisiaan käsistä ja juoksivat yhdessä samanaikaisesti puun luokse. Antropologi kysyi ihmeissään, miksi he olivat menneet yhdessä, kun yksi olisi voinut voittaa ja saada kaikki karkit itselleen. Yksi lapsista vastasi: "Ubuntu! Kuinka yksikään meistä voi olla onnellinen, jos kaikki muut ovat onnettomia? Itsestä ulospäin suuntautuminen lisää tyytyväisyyttä. Naima Mohamud (2012). Ubuntu. HS Ihmiset 4.5.2012. Dunn, E., Aknin, L., & Norton, M. 2008. Spending Money on Others Promotes Happiness. Science 319(5870), 1687 1688.
Yhteisten arvojen tunnistamiseen erojen osoittamisen sijasta Ekologinen eheys ja monimuotoisuus VAPAUS JA VASTUU Ihmisten keskinäinen riippuvuus ja tasavertaisuus Demokratia, väkivallattomuus ja rauha Salonen, A. (2010). Kestävä kehitys globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnan haasteena. Väitöstutkimus. Tutkimuksia 318. Helsinki: Yliopistopaino.
Yhdessä muodostamme vahvan voiman: Mikä on sun juttu ja mikä on mun juttu? Ekologinen vastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 1. Materian kierto (kierrätys, kompostointi, ongelmajätteistä huolehtiminen) 2. Uusiutuvan energian suosiminen (kodin energianlähteinä uusiutuvat luonnonvarat) 3. Energian säästäminen (asunnon lämpötila, liikkumistavat, lämpimän veden käyttömäärä) 4. Kasvisruokavalion suosiminen 5. Tavaroiden ja laitteiden uusiminen vasta niiden rikkoonnuttua 6. Yhteisöllisyyden, luottamuksen ja sukupolvien välisen yhteyden vaaliminen 7. Köyhyyden vähentäminen ja kehitysmaiden haasteet 8. Sosiaalinen vastuu kulutusvalinnoissa (ei pakkotyötä, ei lapsityötä, toimeentulon turvaava palkka, järjestäytymisvapaus) 9. Kansalaisyhteiskunnan vaaliminen (aktiivinen kansalaisuus) 10. Omistamisen merkityksen väheneminen 11. Elinkaari tuotteen valintakriteerinä (kestävyys, korjauskelpoisuus, materiaalien laatu ja kierrätyskelpoisuus) 12. Ympäristömerkittyjen tuotteiden suosiminen 13. Energiatehokkaiden tuotteiden suosiminen 14. Paikallisten yritysten suosiminen 15. Palvelujen suosiminen hyödykkeiden omistamisen sijasta Salonen, A & Tast, S. (2012). Finnish Early Childhood Educators and Sustainable Development: Values, Behaviors and Barriers to Sustainable Activity (arvioitavana).
4 Timo Pajunen Planeettamme ei ole irrallisten asioiden ja ilmiöiden kokoelma vaan systeemi Menneet, nykyiset ja tulevat elämänmuodot ovat yhteydessä toisiinsa. Minun tekoni ja tekemättä jättämiseni vaikuttavat muihin ihmisiin, luontoon ja talouteen lähellä ja kaukana
Jokainen suomalainen liittyy päivittäisten valintojensa kautta kymmeniin erilaisiin sosiomateriaalisiin ketjuihin, jotka yhdistävät ihmisiä ja instituutioita lähellä ja kaukana. Yleensä emme tiedä missä olemme mukana valintojemme kautta.
Timo Pajunen
ESIMERKKI Suomesta hankitun raviolisäilykkeen tarina Säilyketölkki valmistetaan tinapellistä. Tölkissä tarvittava tina saadaan avolouhoksesta Brasiliasta. Tina erotetaan malmista sulattamalla. Tölkissä tarvittava pelti on terästä, jota saadaan rautamalmia jalostamalla. Rautamalmia louhitaan eri puolilta maailmaa. Masuunissa rautamalmin sisältämät rautaoksidit pelkistetään metalliksi. Sekä tina että rauta kuljetetaan metallitankoina laivalla Ranskaan, jossa raaka-aineista valmistetaan säilyketölkkejä. Tölkkien sisäpinta suojataan lakalla syöpymisen estämiseksi. Tölkkeihin kiinnitetään paperiset etiketit. Etikettien paperi valmistetaan selluloosamassasta, joka on saatu puuta keittämällä. Puut on kaadettu eri puolilta maailmaa. Raviolin pastataikinassa käytettävä vehnä viljellään Ukrainassa. Pelloilta puimureilla puitu vehnä jauhetaan ukrainalaisessa myllyssä vehnäjauhoksi ja pakataan säkkeihin. Säkit kuljetetaan rekkaautoilla ranskalaiselle säilykevalmistajalle. Taikinassa tarvittavat kananmunat tulevat ranskalaiselta tehotuotantotilalta ja oliiviöljy italialaisilta oliiviviljelijöiltä. Oliivipuista saadut oliivit on ensin rahdattu oliiviöljytehtaaseen, jossa niiden sisältämä öljy on erotettu ja kuljetettu tankkiautoilla keskusvarastolle. Oliiviöljy tuodaan ranskalaiseen raviolitehtaaseen rekka-autoilla tynnyreihin pakattuna. Raviolissa tarvittava tomaattipyree valmistetaan Portugalissa viljellyistä tomaateista. Tomaattiviljelmillä käytettävät tuholaistorjunta-aineet on valmistettu kemikaalitehtaassa. Naudanlihan raviolitehdas ostaa Puolasta. Naudat ovat kasvaneet puolalaisilla maatiloilla. Teurastetut ruhot kuljetetaan kuorma-autoilla raviolitehtaaseen. Sianliha tulee Tanskasta ja Romaniasta. Sikaloista siat kuljetetaan teurastamoihin, joissa ne teurastetaan, kaltataan ja ruhot kuljetetaan rekka-rekka-autoilla raviolitehtaalle. Raviolitehtaalla eläinten ruhot jauhetaan massaksi. Massa maustetaan eri puolilta maailmaa saaduilla mausteilla. Massa kääritään pastataikinan sisään ja tuote on valmis purkitettavaksi. Purkitettu ravioli lastataan rekka-autoihin ja kuljetetaan tukkuliikkeisiin eri puolille Eurooppaa. Vähittäismyymälät ovat tukkujen asiakkaita. Vähittäismyymälästä kuluttaja poimii raviolipurkin ostoskoriinsa. Lähde: Säilöttyjä unelmia dokumenttielokuva. Käsikirjoitus: Katja Gauriloff, Joonas Berghäll ja Jarkko T. Laine. Ohjaus: Katja Gauriloff. Oktober Oy 2012.
Paikallistalouden voima: Läpinäkyvät tuotejalostusketjut Jauhot, puutavara, ruokatarpeet, rakennustarpeet, kotitaloudessa tarvittavat huonekalut, samoin metallitavarat, naulat, saranat, vasarat jne. tuotettiin lähiympäristössä, työpajoissa, jotka olivat aina avoinna kaikille ja jotka usein toimivat naapureiden kokoontumispaikkoina. Koko teollisen tapahtuman kulku oli käsillä raaka-aineiden tuotannosta maatilalla aina viimeistellyn tuotteen käytäntöön ottamiseen saakka (Dewey, 1957, 17). Dewey, J. (1957). Koulu ja yhteiskunta. Alkuperäisteos The school and society 1907. Suom. Kalevi Kajava. Helsinki: Otava
III
Ekososiaalinen tietoisuus ihmisoikeudet, ihmisarvo, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus sosiaalinen huoli ekologinen huoli planetaaristen rajojen ylittyminen, ekosysteemeiden elinvoimaisuus, elämän edellytysten säilyminen
Tinkimätön ihmisarvo Elinvoimaiset ekosysteemit Vakaa talous Baker, S. (2006). Sustainable development. London: Routledge. Giddings, B., Hopwood, B. & O'Brien, G. (2002). Environment, economy and society: fitting them together into sustainable development. Sustainable Development, 10(4), 187 196. Hediger, W. (1999) Reconciling weak and strong sustainability. International Journal of Social Economics, 26(7/8/9), 1120 1144. Ott, K. (2003). The Case for Strong Sustainability. In: Ott, K. & P. Thapa (eds.) Greifswald s Environmental Ethics. Steinbecker Verlag.
Inhimillisen kasvun suunta ekososiaalisen sivistyksen lisääntyessä Todellisuuden tulkintatapa Atomistinen, yksityiskohtainen Systeeminen, kokonaisvaltainen Ihmiskeskeinen Elämäkeskeinen Ekosysteemikeskeinen Kulutusmahdollisuuksien maksimointi Elämän merkityksellisyyden maksimointi Olemisen orientaatio Koetun vastuun piiri Yksilökeskeinen Yhteisöllinen Planetaarinen Minä Perhe Ystävät ja sukulaiset Maailmankuva Hyvinvointikäsitys Suomalaiset ihmiset Länsimaal aiset ihmiset Kaikki ihmiset Ihmiset ja eläimet Ihmiset, eläimet ja kasvit Ekosysteemit Maapallo Salonen, A. & Åhlberg, M. (2013). Towards sustainable society - From materialism to post-materialism (in Press). International Journal of Sustainable Society 5(4). Salonen, A. (2012). Sosiaalinen saneeraus - tie ekososiaaliseen sivistykseen (painossa). Teoksessa Tuula Helne & Tiina Silvasti (toim.), Yhteyksien kirja. Helsinki: Kansaneläkelaitoksen tutkimusosasto. 134-147. Salonen, A. & Åhlberg, M. (2012). The Path towards Planetary Responsibility - Expanding the Domain of Human Responsibility Is a Fundamental Goal for Life-Long Learning in a High-Consumption Society. Journal of Sustainable Development, 5(8), 13-26. Salonen, A. (2011). Kestävyysajattelun eettisiä lähtökohtia. Natura 48(1), 32-36.
LOPUKSI: Tavoitellaan ainakin näitä? Teko: KULUTA TODELLISIIN TARPEISIIN PERUSTUEN Miksi: Maapallo on rajallinen. Yhteinen ilmakehä ja luonnonvarat jaetaan päivä päivältä yhä useamman ihmisen kesken. Miten: Pohdi minkä verran riittää? Mitä tarvitaan enemmän ja mitä tarvitaan vähemmän hyvän elämän saavuttamiseksi? Teko: VAIHDA PUHTAASEEN ENERGIAAN Miksi: Fossiilisiin energianlähteisiin perustuva energiantuotanto aiheuttaa peruuttamattomia muutoksia maapallolla ja siitä johtuvat ennenaikaiset kuolemat lisääntyvät kaikkialla maailmassa. Miten: Vertaile energiayhtiöiden tarjoamia energiavaihtoehtoja internetissä ja klikkaudu uusiutuvien energialähteiden käyttäjäksi. Sähköyhtiö hoitaa puolestasi sopimusasiat. Teko: SUOSI KASVISRUOKAA Miksi: Eläinperäinen ravinto heikentää globaalia ruokaturvaa, on yhteydessä moniin tyypillisiin sairauksiin ja rasittaa huomattavasti elämän edellytyksiä turvaavia luonnon ekosysteemejä. Miten: Siirry pikkuhiljaa yhä enemmän kasvispainotteiseen ravintoon. Aloita naudanlihan määrän vähentämisestä tänään.
Arto O. Salonen arto.salonen (at) gmail.com Timo Pajunen