Yhteentoimivuuden kuvaukset ja avointen rajapintojen Suomen kartta



Samankaltaiset tiedostot
Toiminnallinen avoimuus ja yhteentoimivuus - malleja arkkitehtuurin ja tietojärjestelmien kehittämiseen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

Arkkitehtuuri käytäntöön

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla

Sosiaalialan tiedonhallinta

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

What is IHE and how is it relevant in Finland? - IHE Suomessa

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

OLENNAISET TOIMINNALLISET VAATIMUKSET - PÄIVITETTY LUOKITUS JA JÄRJESTELMÄLOMAKE Kela toimittajayhteistyökokous 26.4.

YHTEENTOIMIVUUS Mikael Vakkari Tiedonhallintapäällikkö

Tietohallinto on palvelu

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Sähköisen potilaskertomuksen ja kansallisen arkiston tekniset tietomäärittelyt

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri

Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri

Asiointi ja omahoito KA nykytila

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi

Kansallisen soteluokitusstrategian. valmistelu - lähetekeskustelu. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoarkkitehtuurin ohjausryhmä 20.9.

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet

HL7 Clinical Document Architecture. Seminaari: Tiedonhallinta terveydenhuollossa Riku Niittymäki

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016

Tekijän nimi

Sote-palveluluokitukset ja nimikkeistöt esiselvitys ja jatkosuunnitelmat Juha Mykkänen, Jarmo Kärki, Niina Peränen + valmisteluryhmä, THL

Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli

Sanastotyö THL:SSÄ Sanastotyö THL:ssä / Outi Meriläinen 1

Asiakassuunnitelman kokonaisuus ja määrittelytilanne

Yhteentoimivuus ja tiedonhallintalaki

Tiedonhallintalakiehdotus tiedonhallinnan kuvaukset

JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus

Esityksen sisältö Määrittelyjen mukaisuudesta varmistuminen - PlugIT-leima

JARI PORRASMAA

Yhteentoimivuus. Mikael Vakkari Neuvotteleva virkamies VM / JulkICT. Kohti yhteentoimivaa metatietoa

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

PlugIT / Ydin: teemat ja jaksojen 2-6 suunnitelma ( )

Sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien ajankohtaisia digitalisaatio- ja tietojärjestelmäkehittämishankkeita koskeva johtajatapaaminen 22.3.

Kansallinen organisoituminen - ohjausmalli. Anne Kallio

Arkkitehtuurin kansallinen toteutus ja yhteistyö

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta /2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

Työpöytäintegraatio ja palvelurajapinnat - tilanne Suomessa ja muualla

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/

SOTE valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuuriryhmä

Arkkitehtuurikuvausten kohteet ja kuvaustavat

MITÄ SEURAAVAKSI? Mikko Huovila

KANSALLISEN DIGITAALISEN KIRJASTON KOKONAISARKKITEHTUURI. V3.0 Tiivistelmä

Yhteentoimivuusvälineistö

Katsaus sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian kehitykseen ja Suomen sijoittumiseen kansainvälisessä vertailussa

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT

Yhteentoimivuuden eri näkökulmat

Kansallinen digitaalinen kirjasto Kokonaisarkkitehtuuri v3.0

Tietopolitiikka Yhteentoimivuus ja lainsäädäntö , Sami Kivivasara ICT-toimittajien tilaisuus

Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

IoT-järjestelmän ja ulkovalaistuksen ohjauksen hankinta -markkinavuoropuhelutilaisuus

Ajanvarauksen avoimet rajapinnat

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen - JulkICTLab jatkohakemus

PSOP-SADe kansallinen Johanna Mätäsaho. yhteensopivuus

Yhteinen kansallinen koodistopalvelu ( Suomi.fi koodistopalvelu )

HL7-standardien soveltuvuus sosiaalihuoltoon

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

Kommentteja TAPAS-työhön. Kansallisen ja alueellisen arkkitehtuurin kehittämisen yhteensovittaminen eli Tapas ja KanTa ne yhteensoppiii

SOTE KA hallintamallin uudistaminen

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti

Sosiaalihuollon asiakirjastandardi kehittyy. Konstantin Hyppönen Erikoissuunnittelija Tietojenkäsittelytieteen laitos Kuopion yliopisto

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

SOLEA-tulosseminaari Päätössanat

KanTa-palvelut sähköinen resepti ja potilastiedon arkisto Vakuutusyhtiöpäivä Henna Koli, Kela

OPERin toimintasuunnitelman valmistelu vuodelle Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikkö (OPER) Tietopalvelut-osasto

SoteDigi Oy. Tilannekatsaus , IHE Finland Marco Halén

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen

Kansallinen terveysarkisto (KanTa)

Yhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden

Kuntien yhteentoimivuusseminaari. Tietomallien laatiminen Taina Nurmela projektipäällikkö, Helsingin kaupunki

Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit

Vastaajan taustatiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön

Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena. Sisältö 1 (11) Ohje

ONION-HANKKEEN TAVOITTEET

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta

Taltioni teknisen alustan arviointi

1. Lähtökohta ja taustat

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä

QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue. Leena Kononen

JHKA-jaosto. 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta

Fuusio mahdollistajana sote-digitalisaation kehityksessä

Johtamisen haaste kokonaisarkkitehtuuri menestyksen mahdollistajako?

Maakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta

Transkriptio:

Yhteentoimivuuden kuvaukset ja avointen rajapintojen Suomen kartta Terveydenhuollon atk-päivät Helsinki, 15.5.2012 Juha Mykkänen, tutkimusjohtaja Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus Tietojenkäsittelytieteen laitos HIS-tutkimus ja kehittäminen juha.mykkanen@uef.fi 1

Puhujan ja sisällön taustaa Juha Mykkänen, FT, tutkimusjohtaja Itä-Suomen yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos, Kuopion kampus, HIS R&D Kuopio Welfare Research Center KWRC, Hyvinvoinnin tiedonhallinta ja tekniikat -tutkimuslinja HL7 Finland ry puheenjohtaja, Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojenkäsittely-yhdistys varapuheenjohtaja, International Medical Informatics Association (IMIA) / WG Health Information Systems -järjestö, HL7 International SOA Ambassador, JHS- ja STM-työryhmiä jne. projekteja integrointiratkaisujen, palveluarkkitehtuurin (SOA) tutkimiseen ja soveltamiseen SOLEA 2008-2012: SOA ja kokonaisarkkitehtuuri, teollisuus ja terveydenhuolto Sosiaalialan tietoteknologiahanke - Tikesos 2006-2012 Mielen ja kehon eliksiirit -ohjelma, Terveyden ja hyvinvoinnin strategisen huippuosaamisen keskittymä (SalWe SHOK), 2010-2013 SerAPI 2004-2007: palveluarkkitehtuuri ja sovellusintegraatio, terveys OmaHyvinvointi (MyWellbeing) 2008-2010, asiakaskeskeiset hyvinvointipalvelut PlugIT 2001-2004, sovellusintegraatio terveydenhuollossa ekat / terveyspalvelujen ajanvarauksen arkkitehtuurin suuntaviivat 2008 Healthcare services specification project (HSSP) / HL7 and OMG, 2005- Integrating the Healthcare Enterprise - IHE.fi 2008- ryhmä osallistunut HL7- ja web services -standardien tuottamiseen ajanvarauksiin, sähköiseen reseptiin, sähköiseen potilastietoarkistoon, potilasryhmittelyihin, työpöytäintegraatioon jne. Kalakukko by Anne Tarvainen 2

HL7 Finland IHE-koulutus, kesäkuu 2012 IHE-integraatioprofiilit kuten XDS keskeisiä yhteentoimivuuden standardien soveltamisoppaita; terveydenhuollon tietojärjestelmien välisen tiedonjaon ja tiedonsiirron kansainvälisiin standardeihin pohjautuvat määrittelyt HL7 Finland ry ja IHE Europe järjestävät IHE-koulutuksen 12.-15.6.2012 Helsingissä (2 ryhmää), paikkoja vielä saatavilla Koulutuksessa syvennytään keskeisten IHE-integraatioprofiilien määrittelyihin ja toteutuksiin siten, että osallistujille syntyy kuva profiilien käytöstä hankinnoissa ja toteutuksissa Kouluttajina Euroopan johtavat IHE-asiantuntijat Charles Parisot ja Eric Poiseau 2 osiota: Health Information Exchange: Design and Use cases -osio: kuva siitä, kuinka IHEprofiileja voidaan käyttää tukemaan potilastietojen vaihtoa organisaatioiden välillä ja paikallisesti. Implementation and deployment of IHE profiles osio: profiilien sisältö siten, että niiden käytöstä ja toteuttamisesta muodostuu osallistujille tarkka kuva (2 pienryhmää) Lisätietoja ja ilmoittautumisohje: http://www.hl7.fi/hl7-finland-ihe-koulutus-2012/ 3

Esityksen sisältö Tietohallintolaki ja yhteentoimivuuden kuvaukset miksi? Rajapintakartan tarve HL7 Finland rajapintakartta projekti Yhteenveto 4

Kansainvälisiä trendejä henkilökohtaisen tiedon määrän kasvu ja olennaisen seulonta esim. uusien kuvantamistutkimusten datamäärät, mittaukset ja omamittaukset, geneettinen lääketiede jne. tietämyksen määrän kasvu ja liittäminen lääketieteellisen ja näyttöön perustuvan päätöksentuen liittäminen osaksi tutkimusten tiedonkeruun liittäminen osaksi operatiivista toimintaa asiakas- ja käyttäjälähtöisyys ja personointi sekä ammattilaisten että asiakkaiden työpöydät, henkilökohtaisten välineiden integroitavuus organisaatio- ja palvelumuutoksiin varautuminen strategiat ja organisaatiot muuttuvat nopeammin kuin arkkitehtuurit monenvälinen kehittäminen, esim. eresepti toimialojen välinen yhteentoimivuus, esim. kunnan kokonaisarkkitehtuuri vähitellen lisääntyvä kansainvälinen yhteensopivuus mitä suurempi järjestelmä on kerralla kehitettävänä tai hankittavana, sitä todennäköisemmin se on jo vanhentunut käyttöön tullessaan 5

6 Hankintavaihtoehtojen monipuolistuminen jatkunut Osta valmis tuote Toteuta itse Teetä uusi järjestelmä Suunnitteluta ulkopuolisella Osta ja räätälöi järjestelmä Vuokraa ulkopuoliselta (ASP) Osta ja integroi komponentit Toteuta vanhan järjestelmän sovittimena Laajenna sovelluskehyksestä Kirjaudu käyttämään pilvestä

HE 246/2010 Tietohallintolaki Tämän lain tarkoituksena on tehostaa julkisen hallinnon toimintaa sekä parantaa julkisia palveluja ja niiden saatavuutta säätämällä julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämisestä ja varmistamisesta. Valtion, kuntien ja muiden julkisen hallinnon organisaatioiden omaa toimintaansa koskevaan vastuuseen ei ehdoteta muutoksia. Tällä lailla ja sen nojalla annettavilla asetuksilla rajoitettaisiin kuitenkin julkisen hallinnon viranomaisten toimivaltaa päättää sen siitä tietohallinnon osasta, joka on palvelujen laadun ja hallinnon tehostamisen näkökulmasta tarkoituksenmukaista toteuttaa yhteneväisesti. Painopiste on tiedon yhteiskäytössä ja tietojärjestelmien yhteentoimivuudessa. Tavoitteena on, että tietotekniikkaa käytetään hallitusti ja kustannustehokkaasti. Julkisen hallinnon viranomaisen on julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi ja varmistamiseksi suunniteltava ja kuvattava kokonaisarkkitehtuurinsa sekä noudatettava laadittua ja ylläpidettyä kokonaisarkkitehtuuria ja sen edellyttämiä yhteentoimivuuden kuvauksia ja määrityksiä sekä toimialakohtaisia tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kuvauksia ja määrityksiä. Julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuudella tarkoitetaan tässä sitä, että tietojärjestelmät ovat teknisesti yhteentoimivia muiden julkisen hallinnon viranomaisten tietojärjestelmien kanssa silloin kun ne käyttävät samoja tietoja. 7

Yhteentoimivuuden kuvaukset yhteentoimivuudella tarkoitetaan "teknistä ja tietosisällöllistä yhteentoimivuutta muiden julkisen hallinnon viranomaisten tietojärjestelmien kanssa silloin, kun järjestelmät käyttävät samoja tietoja." samat tiedot : semanttisesti samat tietokokonaisuudet?, samat yksityiskohtaiset tietoelementit?, tiedon säilytys yhdessä pisteessä loogisesti tai fyysisesti? yhteentoimivuuden kuvaus sisältää: käyttötarkoitus tai asiayhteys tietosisältö: siirrettävät tiedot ja niiden rakenne toiminnallisuus pääasiallisella tasolla tiedonsiirto- tai rajapintapalvelussa sanomarakenne tietojen siirrossa toteutusteknologia tiedonsiirto- tai rajapintapalvelulle näitä löytyy valmiina, eri tavoin paketoituina 8

Standardien rooli: valmiiden mallien hyödyntäminen Tieto- ja palveluintegraatioon runsaasti, prosessi- ja käyttäjäintegraatioon joitakin standardeja Rajapinnat sanomat, dokumentit, palvelut (HL7 SAIF) Prosessit ja järjestelmätoiminnot HL7 EHR/PHR Functional Model: järjestelmien toiminnot IHE-profiilien työnkulut Semantiikka ja tietomallit Käsitteistö, esim. CONTSYS HL7 RIM, HL7 Domain Information Models koodistot, sanastot, esim. ICD, SNOMED CT Teknologia rajapintakuvaustekniikat, tietoliikenne, prosessien ja semantiikan kuvaamisen teknologiat Standardien arviointi tarpeen prosessien ja tietojärjestelmäpalvelujen tunnistamis- ja määrittelyvaiheissa kohdekohtaisesti Standardit osana linjauksia ja pohjakuvauksia, tarkennettava kohdekohtaisesti 9

European Interoperability Framework (v2) Mykkänen J, Itälä T, Savolainen S, Virkanen H. Yhteentoimivuus, standardit ja palveluarkkitehtuuri. SOLEA-hanke, Itä-Suomen yliopisto, Aaltoyliopisto, 2012. 10

Rajapintojen tiekartan tarve? Jo nykyisin saatavilla runsaasti eri tarkoituksiin tehtyjä avoimia rajapintamäärityksiä ja standardeja Kansainväliset pohjastandardit pohjastandardit kehitetään tukemaan laajaa käyttöä sovitettava paikallisiin tarpeisiin standardeissa valmista pohjaa moniin vaatimuksiin Soveltamisoppaat Suomen tarpeisiin: HL7 Finland soveltamisoppaat Kansainvälisesti pohjastandardeja tarkempiin käyttökohteisiin: IHE integration profiles, HL7 implementation guides Hankinta- ja kehittämisprojektien tarpeet mitä valmiita määrityksiä projektissa esiin nousseisiin tarpeisiin kuinka laajasti hyödynnetään meillä ja muualla 11

HL7 Finland Rajapintakartta-projekti 2012 HL7 Finland ry 2012 työpaketit - Rajapintakarttaprojekti Tuottaa tukea kotimaisille terveydenhuollon tietotekniikan toimijoille siitä, mitä standardeja on käytettävissä Suomessa eri tarkoituksiin ja integraatioihin Rajapintakarttaa voidaan hyödyntää myös standardikentän aukkojen ja rajatipintojen lokalisointitarpeiden tunnistamiseen Rajapintakartassa keskitytään Suomessa käytettyjen rajapintastandardien ja erityisesti HL7-yhdistyksen toimintaan liittyvien standardien ja määritysten kuvaamiseen Projektin tuottama rajapintakartta suunnitellaan helposti ylläpidettäväksi ja ylläpitoon määritellään toimintatavat Projektin tavoitteena on: inventoida HL7 Finlandin kautta saatavilla olevat määritykset sekä määritellä niitä kuvaavia tietoja toteuttaa rajapintakartta yhteisesti sovitussa muodossa saataville HL7 Finland yhdistyksen kautta (esim. www-sivu) sekä kuvata toimintatavat rajapintakartan ylläpitoon selvittää kyselyn avulla rajapintakartan Suomessa toteutetut rajapinnat 12

Projektin tehtävät..1 1. Rajapintakartan vaatimusmäärittely Tehtävien ja tuotosten tarkennukset mm. mitä tietoja rajapintamäärityksistä kuvattava, mitä määrityksiä mukaan 2. HL7 Finland määritysten inventaario ja kuvaus siten, että tiettyihin integrointitarpeisiin liittyvät määrittelyt pystytään löytämään ja selvittämään nykyistä helpommin pohjana erityisesti HL7 Finland dokumenttiarkisto 3. Rajapintakartan käytännön toteutus saatetaan hyödynnettäväksi yhdistyksen web-sivujen kautta 4. Kuvaus rajapintakartan ylläpidon toimintatavasta ja arvioiduista kustannuksista myös huomioiden mahdolliset tarpeet ilmoittaa pohjastandardien tekijöille kansallisista soveltamisoppaista 13

Projektin tehtävät..2 5. Mahdolliset kuvaukset muista keskeisistä integrointimäärittelyistä (ulkomaiset standardit, muut Suomessa olennaiset määritykset) ja niiden liittymistä rajapintakarttaan. mukana voi olla muitakin määrityksiä, joita ehdotetaan osaksi karttaa (esim. Duodecim päätöksentuki, Tikesos-hankkeen viestinvälitysmääritykset) määritysten on oltava avoimesti saatavilla ja liityttävä läheisesti Suomessa käytettävien SoTe-tietojärjestelmien rajapintoihin. 6. Kysely yhdistyksen jäsenille toteutetuista tai hankituista rajapintakartan rajapinnoista, kun kartta on hahmottunut. mm. toteuttaja, tuote, toteutuksen versio, paikat joissa tuotannossa 7. Kommentointikierros ja sen edellyttämät korjaukset ja lisäykset 14

Eteneminen Lopputuotos: HL7 Finland yhdistyksen www-sivuston alla oleva www-sivu/sivusto, joka sisältää rajapintakartan ja ohjeistuksen sivuston ylläpitämiseen mukaan lukien hakemistoja, joiden kautta määritykset löydettävissä Työn eteneminen vaatimukset ja jäsennykset pääosin valmiina rajapintakartan kokoaminen käynnissä syksyllä kysely toteutetuista tai hankituista rajapintakartan määrityksistä ja kommenttikierros valmistuminen vuoden 2012 aikana tulee todennäköisesti vapaasti saataville jatkuvan ylläpitomallin määrittely osa projektia Voi toimia pohjana laajemmalle käsittelylle (esim. myös Suomessa käytettävät kansainväliset määritykset jne.) 15

Rajaukset Muiden rajapintojen liittämisestä rajapintakarttaan on sovittava erikseen Rajapintakarttaan eivät kuulu Kelan kansallisiin määrityksiin liittyvät määrittelyt, jotka eivät kohdistu rajapintoihin arkkitehtuurimäärittelyt vaatimusmäärittelyt toiminnalliset määrittelyt, jotka eivät kohdistu rajapintoihin viitearkkitehtuurimäärittelyt tavoitetilakuvaukset. Rajapintakarttaprojektin tehtäviin eivät kuulu rajapintakartassa olevien aukkojen tunnistaminen (keskitytään olemassa oleviin ja määriteltyihin rajapintoihin) tulevaisuuden kansallisten rajapintatarpeiden kartoitus tuloksia voidaan kuitenkin hyödyntää näissäkin tehtävissä tiedot rajapintojen toteutuksista tuotteissa ja käyttöönotoista tulevat pohjautumaan vain kyselyn tuloksiin ja tekijöiden tiedossa oleviin toteutuksiin 16

Rajapintamäärityksistä kuvattavat tiedot Pohjana etenkin Tikesos-standardisalkussa kuvatut tiedot HL7 Product List Product Name Topics HL7 Broduct Brief Template Type (Normative, ANSI/ISO) Releases Summary Description (link) Business Case (Intended Use, Customers) Benefits Implementations/ Case Studies (Actual users) Resources- Work Groups Resources- Education Resources (Presentations) Relationship to/ Dependencies on other standards Lyhenne Standardista yleisesti käytettävä lyhenne Nimi Standardin kokonainen nimi alkuperäiskielellä Versio Standardista hyödynnettävä versio Kehittäjä Standardin julkaisija tai kehittäjä Status Käytettävän version julkaisuvuosi tai arvio siitä, hyväksynnän taso (esim. kokeilustandardi, missä vaiheessa kansainvälistä prosessia) Käyttötarkoitus Lyhyt kuvaus standardin käyttökohteesta (scope) Käyttäjät Standardin hyödyntäjät sosiaalihuollon tietoteknologian kehittämisessä, esim. Tikesos-määrittelyjen kehittäjät Tikesos-status Status sosiaalialan tietoteknologiahankkeessa: ehdotettu hyödynnettäväksi, hyväksytty hyödynnettäväksi (kenen hyväksymä), suositeltu hyödynnettäväksi (missä suositeltu), potentiaalisesti jatkossa hyödynnettävä, ei hyödynnettävä (esim. poistettu hyödynnettävien listalta) Perustelut Perustelut tai viite perusteluihin, joilla standardi on valittu tai sitä on suositeltu Lähde Osoite tai asiakirja, josta varsinainen standardi löytyy; myös tiedot esim. maksullisuudesta, ellei vapaasti saatavilla Soveltamisohje WWW-osoite tai dokumentti, josta löytyy ohjeita standardin hyödyntämiseksi Laajuus Standardin sivumäärä tai laajuus Viittaukset Olennaiset liittymät tai viittaukset muihin (Standardisalkun) standardeihin Tuki Arvio hyödyntämisen välineiden, tukipalvelujen ja soveltamisopastuksen saatavuudesta Levinneisyys Arvio hyödyntämisen laajuudesta (kansainvälisesti, Suomessa, tietyllä sektorilla) jne. Muuta Muuta olennaista standardin käytön kannalta huomioitavaa Esityksen nimi / Tekijä 16.5 17.201

Rajapintamäärityksistä kuvattavat tiedot Nimi Versio Julkaisuvuosi Linkki määritykseen Status Käyttötarkoitus Lyhyt kuvaus käyttökohteesta (scope) Ylläpidosta vastaava taho Luokitukset (myös hakemistoja varten): Toteutustaso Sisällöllinen luokitus Määrityksen tyyppi Yhteenveto Tiivistelmä mitä määritys sisältää Suhde muihin määrityksiin Lisätietoja Esityksen nimi / Tekijä 16.5 18.201

Rajapintakartan sisällön hakemistot Hakemistot luokittelujen mukaan: käyttökohteen perusteella käytettävissä olevien määritysten löytäminen Toteutustaso: toiminnon ja organisaation sisäinen tai niiden välinen käyttö Sisällöllinen kohde: hallinnolliset ja hoitoon tai palveluihin liittyvät käyttökohteet Määrityksen tyyppi: onko kyseessä esim. sanoma-, dokumentti- tai palvelurajapintamääritys 19

Integraatiotarpeita terveyspalvelujärjestelmässä Valtakunnan ministeriö Lääni / maakunta / sh-piiri / kuntayhtymä Kunnan hallinto Merkkien selitys: Muodollinen organisaatio Yliopistosairaala Yleissairaala Tietoa Ohjausta, koordinointia, resursseja Terveyskeskukset Toiminta Tarve/palvelu -suhde [Mikko Korpela] Johtaminen Johtaminen Johtaminen Informaatio Ohjaus, koordinaatio, resurssit Klinikat, erikoisalat Tiedon hallinta Tiedon hallinta Hoitamistoiminta Hoitamistoiminta Tiedon hallinta Hoitamistoiminta Tukipalvelut Kansalaiset, yhteisöt Informaatio Data Palvelut Tarpeet Palvelut Tarpeet Terveyspalvelut Terveystarpeet 1. Toiminnan sisäinen: esim. kertomus ajanvaraus; 2. Toimintojen välinen organisaation sisällä: hoitoyksikkö palveluyksikkö 3. Toimintojen välinen palveluketjua pitkin: esim. lähete palaute, tautikohtaiset järjestelmät 4. Palvelukirjon organisaatioiden välillä: aluetietojärjestelmät, portaalit 5. Sähköinen ja hyvinvoinnin ylläpito: terveystaltio, kansalaisen kertomus, omahoito Sosiaalitoimi Yksityiset palvelut Kolmas sektori 20

Luokittelut: toteutustaso luokitus (ks. edellinen kalvo) Toteutustaso Toiminnan sisäinen: esim. kertomus ajanvaraus; Toimintojen välinen organisaation sisällä: hoitoyksikkö palveluyksikkö Toimintojen välinen palveluketjua pitkin: esim. lähete palaute, tautikohtaiset järjestelmät Palvelukirjon organisaatioiden välillä: aluetietojärjestelmät, portaalit Sähköinen ja hyvinvoinnin ylläpito: terveystaltio, kansalaisen kertomus, omahoito 21

Luokittelut: sisällöllinen luokitus Sisällöllinen luokitus: hallinnollinen/hoidollinen/muu osa-alue, jossa rajapintaa käytetään hallinnolliset tarpeet potilashallinto kunta- tai potilaslaskutus ja potilasryhmittelyt ajanvaraus jne. hoidolliset tarpeet potilaskertomus laboratorio kuvantaminen päätöksentuki jne. yleinen esim. yleinen tekninen pohja, sekä hoidollisiin että hallinnollisiin tarpeisiin käytettävät määrittelyt 22

Luokittelut: määrityksen tyyppi Määrityksen tyyppi (HL7 Product List: Health Information Exchange Standards) Pohjamääritys Sanomarajapinnat Dokumenttimääritys Palvelumääritys 23

Rajapintakartta luonnos sisältöä - hoidolliset eresepti Kertomus ja lomakkeet Rokotustiedot Laboratoriovastaukset Kuvantaminen, kuvantamisen viite ja lausunto Ydintieto-opas ja ydintietomääritykset earkiston Medical Records Diagnoosilista XML-lähete/ hoitopalaute SOAP, XML ja CDA R2 Potilaskertomuksen rakenne Lääkityksen koodaus sähköiseen potilaskertomukseen Päätöksentuen rajapinnat Sosiaalihuollon viestinvälitys Havaintojen tilastolliset suureet 24

Rajapintakartta luonnos sisältöä - hallinnolliset Ajanvarausrajapinnat Ostopalvelut TYKY-lomake Laboratoriosanomat Palvelutapahtumatunnuksen välittäminen Tilastosanomat Ydinpalvelurajapinnat (käyttäjä, käyttöoikeus, potilas) Kuolinsanoma LääkitysIlmoitus hoitoon otosta, E- lausunto, maksusitoumus Viitteen päivämääräväli 25

Rajapintakartta luonnos sisältöä muut (mm. yleiskäyttöinen pohja, sekä hoidollisiin että hallinnollisiin tarpeisiin käytettävät) PDF-arkistointi CDA R2 header HL7 V3 viestit Notifikaatiosanomat Viitetietojärjestelmät (avoimet rajapinnat projektien tulokset, täydennykset, virhekoodit jne.) Tyylitiedostoja Erikoismerkit sekä ylä- ja alaindeksit R1- dokumenteissa Tietotyypit XML-allekirjoituksen soveltamisopas Luokitukset CMET (Common Message Element Types) PikaXML HL7 V3 -työkalujen ohjeita Tiedonsiirron palvelutunnukset V 2.X, OVT/EDI Tiedonsiirto ja tiedonvälitys Opas HL7 CDA R2 -lomakkeiden tuottamisesta koodistopalvelun latausmuotoon Koodistopalvelun tiedonsiirto Koodistorajapinnat CDA soveltamisopas HL7-versio 2.3 dokumentaatio ja Versioon 2.3 liittyvät koodistot Minimikontekstinhallinta, Tietoturvallinen kontekstinhallinta + Kontekstinhallinnan subjektikoodisto OID-opas Linkkien käyttö SOAP-vertailu Tietoturvan toteuttamistapoja 26

Yhteenveto 27

Avoimuus, yhteentoimivuus ja standardit Avoimuus tulevaisuusyhteensopivuus: kyky järjestelmissä reagoida muutoksiin (organisaatiomuutokset, hoitomuodot, tietämys, käyttäjätarpeet) välttyminen monoliittiongelmilta : uudet ratkaisut liitettävissä jo käytössä oleviin, avoimen ja monenvälisen kehittämisen hyödyt, vapaus valita eri toimittajia ja toteuttamistapoja eri tarpeisiin Yhteentoimivuus yhteisten arkkitehtuurisääntöjen puitteissa erikseen kehitetyt järjestelmät tai palvelut toimimaan yhdessä tarkasti määritellyissä käyttötilanteissa Standardit yhteentoimivuudessa yhteisesti sovittu tapa kuvata asioita, siirtää tietoja ja liittää järjestelmiä, palveluja tai prosesseja 28

JHS 179- kokonaisarkkitehtuurin kuvauspohjat 29

Mistä liikkeelle Tunnistettava, MIHIN TARKOITUKSEEN rajapintaa tarvitaan ei ole yhtä kaiken kattavaa rajapintaa, vaan on tehtävä täsmäratkaisuja! Vaadittava määriteltyyn tarkoitukseen tehdyn avoimen rajapinnan toteuttamista ja käyttöä tietojärjestelmissä: sekä tietojen tuottaja että niiden hyödyntäjä rooleissa 0 ei rajapintaa (ei suositeltava) I jonkinlainen avoin rajapinta, jolla tiedot saadaan II sisällöllistä standardia noudattava avoin rajapinta III tiettyyn tilanteeseen määritelty standardin soveltamisoppaan mukainen rajapinta Rajapintakartta ja standardien arviointi- ja valintamallit tukena kehittämisprojektien alkuvaiheessa ja tuotekehityksen suuntaamisessa Tarkat määrittelyt, muiden kokemukset, toimittajat ja asiantuntijat mukana projektikohtaisissa määrityksissä ja toteutuksissa myös työn edistäminen yhteisten foorumien kautta tärkeää Tuote-esittelyissä ei kysymyksenä: Mitä standardeja on toteutettu? vaan MIHIN TARKOITUKSIIN on standardien mukaisia rajapintoja? 30

Mitä muuta tarvitaan Standardien arviointia ja valintaa järkevää tehdä yhteisesti; samoja tarpeita useimmilla yhteishankinnat, yhteisselvitykset menetelmiä ja malleja saatavilla Hyödynnettävien standardien seurantaa ja paikallistamista projekteissa ja tietohallinnossa kannattaa varata resursseja tähän olemassa olevat ryhmät ja yhteisöt kokoavat osaamista, esim. HL7 Finland, SFS organisaatioiden ja terveys- ja hyvinvointi- kohdealueen omat rajapintakartat osana kokonaisarkkitehtuurin hallintaa Seurannan ja standardointityön organisointia... yhteistyö mm. STM, THL, HL7, SFS.. 31

Yhteenveto Kaiken lähtökohtana oltava hyöty käyttäjille ja asiakkaille Yhteentoimivuus ja tunnistettujen rajapintojen tukeminen pakolliseksi vaatimukseksi ja valintakriteeriksi tietotekniikkaratkaisujen kehittämisessä lähdettävä AINA liikkeelle konkreettisesta tarpeesta joka voidaan kuvata Kaikkea ei voida ratkaista kerralla eikä ole yhtä kattavaa standardia: paloittaisen kehittämisen edellytyksenä ovat avoimet rajapinnat Yhteentoimivuus ja avoimet rajapinnat ovat keskeinen osa kokonaisarkkitehtuurin tavoitteita ja onnistumista Määrityksiä ja standardeja on eri tarkoituksiin: rajapintatekniikoita, tietorakenteita, sisällöllistä yhteensopivuutta, tietoliikennettä, koodistoja ja terminologioita jne projekteissa on ratkaistava monia tasoja, joista useisiin on valmiita malleja / standardeja myös tulevaisuuden standardit ovat entistä modulaarisempia Yhteinen tekeminen ja yhteisten foorumien käyttö järkevää järkevät standardit ja soveltamisoppaat syntyvät konkreettisten kehittämiskohteiden tarpeisiin! 32

Kommentteja? Kysymyksiä? Oletteko ymmärtäneet asian samalla tavalla kuin minä? 1. Why are you doing this? 2. What are you going to produce? 3. Who will be happy when you do it? If you can not answer, then STOP! [Jaap Schekkerman, Espoo, 25.11.2011] Да. Ναι. 그렇습니다 Yes. Visst. Si. Oui. Sim. Doch. はい juha.mykkanen@uef.fi www.uef.fi/his 33 Ks. myös Atk-päivien Sairaalaviestin artikkeli ja Atk-päivien SoTeTiTe-tutkimussession esitys

HL7 Finland IHE-koulutus, kesäkuu 2012 IHE-integraatioprofiilit keskeisiä yhteentoimivuuden standardien soveltamisoppaita; terveydenhuollon tietojärjestelmien välisen tiedonjaon ja tiedonsiirron kansainvälisiin standardeihin pohjautuvat määrittelyt HL7 Finland ry ja IHE Europe järjestävät IHE-koulutuksen 12.-15.6.2012 Helsingissä (2 ryhmää), paikkoja vielä saatavilla Koulutuksessa syvennytään keskeisten IHE-integraatioprofiilien määrittelyihin ja toteutuksiin siten, että osallistujille syntyy kuva profiilien käytöstä hankinnoissa ja toteutuksissa. Kouluttajina Euroopan johtavat IHE-asiantuntijat Charles Parisot ja Eric Poiseau 2 osiota: Health Information Exchange: Design and Use cases -osio: kuva siitä, kuinka IHEprofiileja voidaan käyttää tukemaan potilastietojen vaihtoa organisaatioiden välillä ja paikallisesti. Implementation and deployment of IHE profiles osio: profiilien sisältö siten, että niiden käytöstä ja toteuttamisesta muodostuu osallistujille tarkka kuva (2 pienryhmää) Lisätietoja ja ilmoittautumisohje: http://www.hl7.fi/hl7-finland-ihe-koulutus-2012/ 34