YMPÄRISTÖN TARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2018 FORTUM WASTE SOLUTIONS OY

YMPÄRISTÖN TARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2018 FORTUM WASTE SOLUTIONS OY RIIHIMÄKI Fortum Waste Solutions Oy Postal Address Visiting Address Phone/Fax Business ID 0350017-4 P.O. Box 181 FI-11101 Riihimäki FINLAND Kuulojankatu 1 FI-11120 Riihimäki FINLAND Tel. +358 10 7551 000 www.fortum.com/wastesolutions

1 1. JOHDANTO... 2 2. POLTTOLAITOSTEN KUVAUKSET... 3 2.1 POLTTOLINJA 1... 3 2.2 VOIMALA 1... 4 2.3 VOIMALA 2... 5 3. LAITOKSEN TOIMINTA VUONNA 2018... 6 3.1 Jätteiden vastaanotto, vienti, tuonti ja varastointi... 6 3.2 Polttolaitosten toiminta... 6 3.3 Häiriötilanteet ja seisokit... 7 3.4 Jatkuvatoimisten mittareiden toiminta... 7 3.5 Muut laitokset... 8 4 YMPÄRISTÖNTARKKAILU 2018... 8 4.2 Tarkkailun raportit... 9 4.3 Päästöt ilmaan... 10 4.4 Jätteenpolton lauhdevedet... 12 4.5 Hajuhavainnot... 12 4.6 Jätevedet... 12 4.7 Pohjavedet... 12 4.8 Pintavedet... 14 4.9 Bioindikaattoritutkimukset... 14 4.9.1 Sammalet... 15 4.9.2 Jäkälät... 15

2 Fortum on johtava puhtaan energian yhtiö, joka toimittaa asiakkailleen sähköä, lämpöä ja jäähdytystä sekä älykkäitä ratkaisuja resurssitehokkuuden parantamiseen. Haluamme edistää asiakkaidemme ja yhteiskunnan kanssa muutosta kohti puhtaampaa maailmaa. Palveluksessamme on noin 9 000 ammattilaista Pohjoismaissa, Baltian maissa, Venäjällä, Puolassa ja Intiassa. Vuonna 2017 liikevaihtomme oli 4,5 miljardia euroa ja 61 % sähköntuotannostamme oli CO 2 -päästötöntä. 1. JOHDANTO Fortum Waste Solutions Oy Riihimäen tuotantolaitokset sijaitsevat Riihimäen kaupungin ja Hausjärven kunnan rajalla osoitteessa Kuulojankatu 1, 11120 Riihimäki. Tuotantolaitoksilla käsitellään tavanomaisia sekä vaarallisia jätteitä mm. jätevoimaloissa ja korkealämpötilauunissa. Epäorgaanisia, vaarallisia jätteitä käsitellään fysikaalis-kemiallisin menetelmin siihen tarkoitetulla laitoksella. Riihimäen tuotantolaitoksissa tuotetaan kaukolämpöä Riihimäen ja Hyvinkään kaupungeille sekä sähköä valtakunnan verkkoon. Energiantuotanto vastaa kaikesta Riihimäen ja noin kaksi kolmasosaa Hyvinkään kaupungin tarvitsemasta kaukolämmön peruskuormasta. Arinatekniikkaan perustuvissa voimaloissa hyödynnetään energiaksi syntypaikkalajiteltua kotitalousjätettä sekä teollisuuden ja kaupan jätteitä. Voimala 1 otettiin käyttöön vuonna 2007 ja Voimala 2 vuoden 2012 lopussa. Vaarallisia jätteitä käsitellään korkealämpötilapoltossa rumpu-uunitekniikalla. Niiden poltosta syntyvä energia on hyödynnetty kaukolämpönä jo vuodesta 1984 laitoksen toiminnan alusta alkaen. Energiantuotannossa hyödynnetään jätevirtoja, joita ei voida kierrättää. Kun kierrätykseen kelpaamattomalla jätepolttoaineella korvataan fossiilisia polttoaineita, vähennetään samalla myös kasvihuonekaasupäästöjä. Laitosalueella on myös Muovi- ja Ekojalostamot sekä nykyaikainen prosessi loisteputkien käsittelemiseksi ja niiden lasin ja metallien erottelemiseksi ja ohjaamiseksi teollisuuden raaka-aineiksi. Kaikista laitoksella käsitellyistä jätteistä toimitetaan loppusijoitukseen vain sellaiset jätteet, joille ei ole olemassa hyödyntämismahdollisuutta. Riihimäen laitosalueen päästöjen ja ympäristötarkkailu koostuu pinta- ja pohja- sekä jätevesien laadun seurannasta sekä polton päästömittauksista. Lisäksi laitosalueen ympäristön tilaa tutkitaan vuosittain otettavilla bioindikaattorinäytteillä ja mahdollisia hajupäästöjä seurataan hajupaneelin kierroksin. Ympäristöntarkkailu toteutetaan hyväksytyn ja voimassa olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti.

3 2. POLTTOLAITOSTEN KUVAUKSET 2.1 Polttolinja 1 Savukaasujen pitkä viipymä uunissa ja sen jälkipalotilassa varmistavat jätteiden täydellisen palamisen. Polttolämpö, 20 MW, otetaan kattilassa talteen ja jalostetaan sähköksi ja kaukolämmöksi. Polton lopputuotteena syntynyttä kuonaa voidaan hyödyntää esimerkiksi maanrakennusmateriaalina. Polttolinjan savukaasut puhdistetaan parhaalla mahdollisella tekniikalla. Kaasunpuhdistuksen toimintoja ovat jäähdytys pesuriliuosvedellä, partikkelien poisto kaksikenttäisellä sähkösuodattimella, happamien kaasujen pesu kahdessa pesurissa, dioksiinin ja metallisen elohopean poistoon käytetyn kemikaalin syöttö ja sen poisto kuitusuodattimella sekä savukaasun veden lauhduttaminen ja siitä saatavan energian talteenotto. Päästöjä tarkkaillaan jatkuvatoimisesti savupiipun analysaattorikopissa, joka sijaitsee reilun 20 metrin korkeudessa

4 2.2 Voimala 1 Voimalalla on syöttöbunkkeri, johon jätekuormat puretaan. Bunkkerista tasalaatuiseksi sekoitettu jäte siirretään kahmarilla syöttösiilosta tulipesään. Viisivaiheisella porrasarinalla jäte kuivuu, syttyy palamaan ja palaa voimakkaasti. Palamaton aines putoaa vedellä täytettyyn sammutusaltaaseen. Laitoksen polttoaine teho on 55 MW. Kattilassa syntyvä korkeapainehöyry johdetaan laitosalueen yhteiseen höyryverkkoon ja jalostetaan sähköksi sekä kaukolämmöksi. Savukaasujen puhdistuslinja koostuu sumutuskuivaimesta, sähkösuodattimesta, lämmönvaihtimesta, suola happo- ja rikkidioksidipesureista, kuitusuodattimesta ja savukaasun lauhduttimesta, jolla vesihöyryn energia saadaan kaukolämmöksi. Päästöjä tarkkaillaan jatkuvatoimisesti savupiipun analysaattorikopissa. Polton kuonan sisältämää rautaa ja muita metalleja kerätään erillisessä metallien erotteluprosessissa. Käsittelyn jälkeen kuonaa voidaan hyödyntää esimerkiksi maanrakennusmateriaalina

5 2.3 Voimala 2 Voimala 2:ssa poltetaan syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä ja erilaisia teollisuusjätteitä. Voimalalla on syöttöbunkkeri, johon jäte puretaan. Bunkkerista jäte siirretään kahmarilla suurempaan sekoituslohkoon. Tasalaatuiseksi kahmarilla sekoitettu jäte työnnetään syöttösiilosta tulipesään, jossa porrasarinalla jäte kuivuu, syttyy ja palaa. Palamaton aines putoaa vedellä täytettyyn sammutusaltaaseen. Kattilassa syntyvä korkeapainehöyry johdetaan laitosalueen yhteiseen höyryverkkoon ja jalostetaan sähköksi sekä kaukolämmöksi. Savukaasunpuhdistus käyttää kemikaalina sammutettua kalkkia, joka syötetään reaktoriksi kutsuttuun kanavanosaan. Sitä ennen on annosteltu aktiivihiiltä, joka pidättää elohopeaa ja dioksiineja. Savukaasupuhaltimen jälkeen on piipun alaosassa märkäpesuri, joka varmistaa puhdistustuloksen. Puhdistuksen ohella saadaan savukaasun lämpöenergiaa talteen kaukolämmöksi. Päästöjä tarkkaillaan jatkuvatoimisesti savupiipun analysaattorikopissa. Polton kuonan sisältämää rautaa ja muita metalleja kerätään erillisessä metallien erotteluprosessissa. Käsittelyn jälkeen kuonaa voidaan hyödyntää esimerkiksi maanrakennusmateriaalina

6 3. LAITOKSEN TOIMINTA VUONNA 2018 3.1 Jätteiden vastaanotto, vienti, tuonti ja varastointi Vastaanotetut jätteet yhteensä Muualle Suomeen toimitetut jätteet Ulkomaille toimitetut jätteet 350 579 t 536,4 t 108,7 t 3.2 Polttolaitosten toiminta Vuonna 2018 Polttolinja 1:n sekä Voimala 1:n ja Voimala 2:n päästöt ovat jätteenpolttoasetuksen 26 :n mukaisia. Päästöjen vertailut raja-arvoihin ovat esitetty tämän raportin kappaleessa 4.2. Jätteenkäsittely Jäte Kuona Tuhka Polttolinja 1 50 650 t 7 390 t 2 850 t Voimala 1 157 970 t 37 704 t 4 690 t Voimala 2 110 090 t 25 558 t 3 589 t Yhteensä 318 452 t 70 652 t 11 129 t Energiantuotanto 2018 Jätteistä tuotetaan kaukolämpöä Riihimäelle ja Hyvinkäälle sekä sähköä omaan käyttöön. Kaukolämpö Sähköntuotanto 489,46 GWh 046,08 GWh

7 3.3 Häiriötilanteet ja seisokit Mittalaitehäiriötunnit Häiriötilanteista ei aiheutunut merkittävää ympäristöhaittaa. Vuoden 2018 seisokkitunnit: Polttolaitos 1 Voimala 1 Voimala 2 1 189 h 845 h 730 h 3.4 Jatkuvatoimisten mittareiden toiminta Jatkuvatoimiset päästömittarit ovat toimineet luotettavasti. Luotettavuus tarkistettiin ulkopuolisen asiantuntijan tekemillä AST-tarkistusmittauksilla

8 3.5 Muut laitokset Fysikaalis-kemiallinen laitos 11 153 t Haihdutuslaitos 23 248 t Vesilaitos, sade- ja suotovedet 138 400 m 3 Viemäröitävä vesi Riihimäen kaupungin viemäriverkostoon 134 510 m 3 Vesilaitoksella käsitellään alueella muodostuvat jätevesiä ja kerättäviä vesiä kierrätys- tai viemäröintikelpoisiksi. Prosessissa kierrätettiin alueelta kerättyjä vesiä, joista valmistettiin höyrykattiloiden lisävettä. 4 YMPÄRISTÖNTARKKAILU 2018 Toteutettu tarkkailu savukaasujen päästömittaukset (Voimala 1 ja 2 sekä polttolinja 1) Lauhdevesien sekä viemäröitävien vesien laadun ja määrän seuranta pohjavesitarkkailu Ulkopuoliset tutkimuslaitokset tekemät selvitykset pinta- ja pohjavesitarkkailu kasvistotutkimukset viemäröitävien vesien tarkkailu

9 4.1 Tarkkailun raportit SAVUKAASUMITTAUKSET 1. Polttolinja 1 Vuosipäästömittaukset 2018 ja päästömittareiden AST-tarkistusmittaukset 2. Voimala 1 Vuosipäästömittaukset 2018 ja päästömittareiden AST-tarkistusmittaukset 3. Voimala 2 Vuosipäästömittaukset 2018 ja päästömittareiden AST-tarkistusmittaukset Ramboll Finland Oy Fortum Waste Solutions ja Fortum Environmental Construction Oy 4. Riihimäen ja Hausjärven yhteistarkkailu pohjavesitarkkailu Pintavesitarkkailu Bioindikaattoriseuranta Eurofins Ahma Oy KASVISTO- JA MAAPERÄTUTKIMUKSET 5. Bioindikaattoriseuranta 2018 Eurofins Ahma Oy JÄTEVEDET 6. Jätevesien velvoitetarkkailu v. 2018 Eurofins Environment Testing Finland Oy

10 4.2 Päästöt ilmaan Polton päästövaatimusten toteutuminen Lupaehtoylitykset PL 1: Elohopean vuorokausiarvon ylitys 24.1.2018 26.1.2018. Hg 130 µg/nm 3 (raja-arvo 50 µg/nm 3 ) Poikkeamat 30 min raja-arvon ylitykset Voimala 2: 3 kpl 16.12.2018 2 kpl SO 2 12.12.2018 1 kpl SO 2 Voimala 1: 4 kpl 17.8.2018 1 kpl SO 2 21.11.2018 1 kpl SO 2 25.11.2018 1 kpl SO 2 3.12.2018 1 kpl TOC Polttolinja 1: 2 kpl 17.8.2018 1 kpl hiukkaset 2.9.2018 1 kpl SO 2

11 4.2.1 Savukaasujen keskimääräiset pitoisuudet 2018 Komponentti Yksikkö PL1 Voimala 1 Voimala 2 Vrk raja-arvo SO 2 * mg/nm 3 6,9 17,9 2,9 50 HCl* mg/nm 3 0,07 0,14 0,05 10 NOx* mg/nm 3 120,1 177,8 170,7 200 TOC* mg/nm 3 0,85 0,23 0,74 10 Hiukkaset mg/nm 3 0,3+ 0,33 0,3+ 10 CO* mg/nm 3 6,8 4,0 0,48 50 HF* mg/nm 3 0,06 0,01 0,03+ 1 NH 3 * mg/nm 3 0,03+ 0,03+ 0,54 N 2 O* mg/nm 3 0,66 0,8 0,08 CH 4 * mg/nm 3 0,11 0,01 0,005 CO 2 * % 8,7 10,1 11,0 Hg** mg/nm 3 0,0005 0,0005 0,0028 0,05 Cd + Tl** mg/nm 3 0,00008 0,00031 0,0001 0,05 Muut metallit*** mg/nm 3 0,012 0,207 0,021 0,5 PCDD/F**** ng/nm 3 0,0016 0,0023 0,0015 0,1 *) Käyttötunneilla painotetuista kuukausikeskiarvoista lasketut vuosikeskiarvot; jatkuvatoiminen mittaus + Mitattu arvo = 0=> mittaustuloksena käytetty mittalaitteen detektiorajaa **) vuosimittauksissa määritetty, kahden näytteen keskiarvo 4.2.2 Polton kokonaispäästöt 2018* ***) Sb, As, Pb, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, V; vuosimittauksissa määritetty, kahden näytteen keskiarvo ****) näytteenkeräysajoilla painotettu keskiarvo, min 6 kpl näytteitä/a; jatkuvatoiminen näytteenotto Komponentti Yks. PL1 Voimala 1 Voimala 2 Kokonaispäästö V, Vanadiini kg 0,05 0,07 0,07 0,19 Ni, Nikkeli- ja nikkeliyhdisteet kg 0,56 69,02 2,47 72,05 Mn, Mangaani kg 3,61 6,58 2,24 12,42 Co, Koboltti kg 0 0 0 0 Cr, Kromi ja yhdisteet (kromina) kg 3,76 5,22 0,87 9,85 Pb, Lyijy ja yhdisteet (lyijynä) kg 0,90 78,65 3,34 82,89 As, Arseeni ja yhdisteet (arseenina) kg 0,23 0,53 0,07 0,83 Sb, Antimoni kg 0 0,02 0,04 0,06 Tl, Tallium kg 0 0 0 0 Cd, Kadmium ja yhdisteet kg 0,03 0,24 0,05 0,32 Hg, Elohopea ja yhdisteet kg 1,02 0,39 1,49 2,90 PCDD/F, Dioksiinit g 0,0006 0,0018 0,0008 0,0032 CO 2, Hiilidioksidi t 59 712 153 423 116 812 329 947 NO x, Typen oksidit t 41,9 136,4 91,6 269,9 SO 2, Rikin oksidit t 2,4 13,7 1,5 17,7 F, Fluorin epäorg. Yhdisteet t 0,02 0,004 0,02 0,04 Cl, Kloori ja sen epäorg. Yhdisteet t 0,02 0,11 0,02 0,15 TOC kokonaishiilenä t 0,30 0,18 0,40 0,87 Hiukkaset t 0,01 0,25 0,01 0,27 CO, Hiilimonoksidi t 2,4 3,0 0,3 5,7 Cu, Kupari ja yhdisteet kg 1,39 5,08 9,45 15,92 *Taulukon tulokset on esitetty kuivissa savukaasuissa. Päästötulokset on laskettu tarvittaessa mittausmenetelmän alarajaa käyttäen.

12 4.3 Hajuhavainnot 2018 Hajuihin liittyviä ympäristötiedusteluja tehtiin 13 kappaletta. Hajupaneeli, jossa oman henkilöstön lisäksi on mukana myös lähinaapuri sekä Gasum Oyj edustajia, kiersi koko Kiertotalouskylän alueella. Hajupaneeli havaitsi kierroksillaan jätteen hajuja useimmiten Hausjärven käsittelykeskuksen ja Gasumin alueella, mutta ajoittain myös Ekojalostamon ja Voimaloiden läheisyydessä. 4.4 Jätteenpolton lauhdevedet Jätteenpolton lämmöntalteenotossa syntyvien lauhdevesillä on omat raja-arvot ennen vesienkäsittelyä Ylitykset Kiintoaine Raskasmetallit 0 kpl 0 kpl Kiitoainepitoisuus on tutkittu päivittäin. Lupamääräyksen mukaisesti vähintään 95 %:ssa näytteistä kiintoainepitoisuuden tulee alittaa 45 mg/l. 4.5 Jätevedet Fortum Waste Solutions Oy:n Riihimäen kaupungin viemäriverkostoon johtama vesimäärä oli vuonna 2018 yhteensä 134 510 m3 eli keskimäärin 369 m3/d. Viemäröity vesimäärä oli tavanomaisella tasolla. Ainepitoisuudet olivat pääosin edellisen vuoden tasolla ja jätevesikuormitus säilyi lähes samalla tasolla vuoteen 2017 verrattuna. Vuosikuormitustulosten perusteella kloridipitoisuuden havaittiin kohonneen edellisestä vuodesta. Nitraattipitoisuuksissa sen sijaan oli vuoden 2018 aikana merkittävää vaihtelua ja kokovuoden kuormitus oli edellisvuotta alhaisempi. Pitoisuus- tai kuormitusraja-arvojen ylityksiä ei ulkopuolisessa tarkkailussa todettu. Vuonna 2018 todettiin 2 pitoisuus- tai kuormitusraja-arvojen ylitystä. 4.6 Pohjavedet Pohjavesinäytteet otetaan tarkkailuohjelman mukaisesti huhti-toukokuussa sekä loka-marraskuussa. Vuoden 2018 tuloksia verrattiin aiempien vuosien tuloksiin eikä tasomuutoksia ollut havaittavissa. Laitoksen tekemässä omavalvontatarkkailussa ei määritysrajan ylittäviä VOC-pitoisuuksia havaittu. TOC-pitoisuudet olivat lähes kaikissa näytteissä alle 10 mg/l.

13 Ulkopuolisessa tarkkailussa havaittiin useita pohjavedelle asetettujen ympäristölaatunormien ylityksiä. Metallipitoisuudet ovat liukoisia pitoisuuksia. Pitoisuuksissa ei ollut merkittäviä eroja aikaisempien vuosien havaintoihin. Vertailu pohjaveden ympäristölaatunormeihin (Vna 341/2009), ulkopuolinen tarkkailu: JVSK1: As-pitoisuus ylitti ympäristölaatunormin (5 µg/l) JV2SK1 ja SK3: As-pitoisuus sivusi ympäristölaatunormia KK4: Cd-pitoisuus sivusi ympäristölaatunormia (0,4 µg/l) JV2SK1: Cu-pitoisuus ylitti ympäristölaatunormin (20 µg/l) JV2TK1: Cu-pitoisuus sivusi ympäristölaatunormia JV2SK1: Pb-pitoisuus ylitti ympäristölaatunormin (5 µg/l) JV2SK1, JV2TK1, K5, PK1: Zn-pitoisuus ylitti ympäristölaatunormin (60 µg/l) HP201, HP501A, KK4, SK3, JV2TK1, JVSK1: Kloridipitoisuus ylitti ympäristölaatunormin (25 mg/l) JV2TK1: Sulfaattipitoisuus ylitti ympäristölaatunormin (150 mg/l) K5 ja KK6: PCB-yhdisteiden summapitoisuus ylitti ympäristölaatunormin (0,015 µg/l) Torjunta-aineita havaittiin pisteiden HP207C, KK4 ja KK6 näytteissä mutta pitoisuudet olivat pieniä eivätkä ylittäneet ympäristölaatunormia. Pisteet HP201 ja HP501A ovat laitosalueen ulkopuolella, muut havaintopisteet sijaitsevat laitosalueella.

14 4.7 Pintavedet Näytteiden vedenlaatu määritettyjen pitoisuuksien perusteella oli vastaava kuin aiempina tarkkailuvuosina. Pisteestä PUO1 ei saatu näytettä vuoden 2018 aikana sillä näytepiste oli kuiva koko vuoden. Edellisen vuoden tapaan, haihtuvista orgaanisista yhdisteistä todettiin pieniä pitoisuuksia otsonikerrokselle haitallisia CFC-yhdisteitä pisteen PUO4 vedestä. Havaintopisteen Punkanoja P1 fosforipitoisuus on vuonna 2018 noussut aiempiin havaintokertoihin verrattuna. Liukoisten metallien pitoisuudet olivat alhaiset eikä ympäristölaatunormien ylityksiä havaittu. 4.8 Bioindikaattoritutkimukset Fortum Waste Solutions Oy:n Riihimäen laitosalueen ja Fortum Environmental Construction Oy:n Hausjärven laitosalueen ympäristössä on vuosittain seurattu laitokselta ilmaan vapautuvien päästöjen vaikutuksia bioindikaattorimenetelmin. Bioindikaattoriseurantaa on aiempina vuosina tehty erillisinä Fortum Waste Solutions Oy:n ja Fortum Environmental Construction Oy:n toimesta. Vuodesta 2017 alkaen alueiden bioindikaattoriseuranta on yhdistetty. Tulosten perusteella on arvioitu ympäristön tilan muutoksia pitkällä aikavälillä ympäristössä, jossa laitos sijaitsee kohtuullisen etäällä muista paikallisista päästölähteistä. Bioindikaattoreina seurantatutkimuksissa on käytetty kuormituksen indikaattoreina sammalia ja jäkäliä. Vuonna 2018 tutkittiin sammalen raskasmetallipitoisuuksia ja jäkälän orgaanisten yhdisteiden, polykloorattujen bifenyylien (PCB) sekä dioksiinien ja furaanien (PCDD/F), pitoisuuksia näytealoittain laitosalueen ympäristössä ja tausta-alueilla. Näytteenotosta vastasi Eurofins Environment Testing Finland Oy:n vesi- ja vesistönäytteenottoon sekä eliöstönäytteenottoon henkilösertifioitu näytteenottaja. Näytteet toimitettiin analysoitavaksi Eurofins Environment Testing Finland Oy:n Lahden laboratorioon näytteenoton jälkeen. Näytealojen sijainnit on esitetty seuraavassa kuvassa.

15 4.8.1 Sammalet Taustapisteisiin verrattuna näytealojen 32 ja 33 sammalnäytteiden tuloksissa havaittiin metallipitoisuuksissa kohonneita arvoja useiden tutkittujen metallien osalta. Myös näytealojen 11 ja 19 tuloksissa havaittiin kuparin pitoisuuden olevan taustapisteiden tuloksia jonkin verran korkeampi. Elohopeapitoisuudet olivat vuonna 2018 edellisvuotta korkeammat lähes kaikilla havaintopaikoilla, myös taustapisteillä. Näytealojen 32 ja 33 pitoisuuksien, erityisesti kadmium, lyijy ja arseeni, havaittiin olevan muihin pisteisiin verrattuna korkeita ja taustanäytealoista selvästi poikkeavia. Pitoisuudet olivat edellistä vuotta korkeammat mutta havaintohistoriaan verrattuna näytealalleen tyypillisellä tasolla. Arseenipitoisuuden havaittiin kuitenkin kohonneen näytealoilla 32 ja 33. 4.8.2 Jäkälät Jäkälänäytteissä havaittiin orgaanisia haitta-aineita (dioksiinit ja dioksiinien kaltaiset yhdisteet) etenkin näytealojen 1, 9, 10, 11, 20, 32, 33 ja 37 näytteissä. Samoja yhdisteitä löytyi myös taustanäytteistä mutta pitoisuudet olivat alhaisemmat. Jäkälien PCB-pitoisuudet vuonna 2018 osoittavat pitoisuuksien tasaista laskua 90-luvulta tähän päivään. Dioksiinien/furaanien pitoisuudet olivat pääosin laskeneet edellisvuodesta.

16 12.3.2019 Timo Kantola EHSQ Advisor Fortum Waste Solutions Oy

17 Savukaasupäästöjen keskimääräiset pitoisuudet v. 2018 Polttolaitos 1 250 Savukaasupäästöjen keskimääräiset pitoisuudet 2018 HWTE-1 200 200 Emission limit value Average of measurements 150 120,1 100 50 0 50 50 6,8 6,9 10 10 10 0,05 0,5 0,05 0,1 0,30 0,85 0,07 1 0,06 0,0029 0,030 0,00008 0,0017 CO SO2 NO2 Dust **) TOC HCl HF Hg Other metals*) Cd+Tl PCDD/F (I-TEQ) mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 ng/nm3 C C C C C C C S S S S* J = jatkuvatoiminen mittaus *) Sb, As, Pb, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, V E = erillismittaus E* = jatkuvatoiminen näytteenotto, analysointi 6 kpl/a

18 Voimala 1 250 200 Savukaasupäästöjen keskimääräiset pitoisuudet 2018 WTE-1 200 177,8 Emission limit value Average of measurements 150 100 50 0 50 50 4,0 17,9 10 10 10 0,05 1 0,5 0,05 0,1 0,33 0,23 0,14 0,01 0,0005 0,207 0,00031 0,0026 CO SO2 NO2 Dust TOC HCl HF Hg Other metals*) Cd+Tl PCDD/F (I-TEQ) mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 ng/nm3 C C C C C C C C S S S* C = jatkuvatoiminen mittaus *) Sb, As, Pb, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, V S = erillismittaus S* = jatkuvatoiminen näytteenotto, analysointi 6 kpl/a

19 Voimala 2 250 200 Savukaasupäästöjen keskimääräiset pitoisuudet 2018 WTE-2 200 170,7 Emission limit value Average of measurements 150 100 50 0 50 50 0,48 2,9 10 10 10 0,05 1 0,5 0,05 0,1 0,30 0,74 0,05 0,03 0,0028 0,021 0,00010 0,0088 CO SO2 NO2 Dust **) TOC HCl HF Hg Other metals*) Cd+Tl PCDD/F (I-TEQ) mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 ng/nm3 C C C C C C C C S S S* J = jatkuvatoiminen mittaus *) Sb, As, Pb, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, V E = erillismittaus E* = jatkuvatoiminen näytteenotto, analysointi 6 kpl/a

20