FORTUM WASTE SOLUTIONS OY:N ILMAN LAADUN JA YMPÄRISTÖN TILAN TARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2017

Transkriptio

1 FORTUM WASTE SOLUTIONS OY:N ILMAN LAADUN JA YMPÄRISTÖN TILAN TARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2017 RIIHIMÄKI Postal Address Visiting Address Phone/Fax Business ID P.O. Box 181 FI Riihimäki FINLAND Kuulojankatu 1 FI Riihimäki FINLAND Tel

2 1 1. JOHDANTO POLTTOLAITOSTEN KUVAUKSET POLTTOLINJA VOIMALA VOIMALA LAITOKSEN TOIMINTA VUONNA Jätteiden vastaanotto, vienti ja tuonti Polttolaitosten toiminta Häiriötilanteet ja seisokit Jatkuvatoimisten mittareiden toiminta Muut laitokset YMPÄRISTÖNTARKKAILU Päästöt ilmaan Jätevedet Yhteistarkkailu Pohjavedet Pintavedet Sedimentit Bioindikaattoritutkimukset VUODEN 2017 MITTAUKSISTA/TUTKIMUKSISTA VALMISTUNEET RAPORTIT... 14

3 2 1. JOHDANTO Riihimäen tuotantolaitokset sijaitsevat Riihimäen kaupungin ja Hausjärven kunnan rajalla osoitteessa Kuulojankatu 1, Riihimäki. Tuotantolaitoksilla käsitellään vaarallisia jätteitä mm. jätevoimaloissa ja korkealämpötilauunissa Jätteiden pitkä viipymä uunissa ja sen jälkipalotilassa varmistavat jätteiden täydellisen palamisen. Epäorgaanisia, vaarallisia jätteitä käsitellään fysikaalis-kemiallisin menetelmin siihen tarkoitetulla laitoksella. Laitosalueella on myös nykyaikainen prosessi loisteputkien käsittelemiseksi ja niiden lasin ja metallien erottelemiseksi ja ohjaamiseksi teollisuuden raaka-aineiksi. Kaikista laitoksella käsitellyistä jätteistä toimitetaan loppusijoitukseen vain sellaiset jätteet, joille ei ole olemassa hyödyntämismahdollisuutta. Riihimäen tuotantolaitoksissa tuotetaan kaukolämpöä Riihimäen ja Hyvinkään kaupungeille sekä sähköä valtakunnan verkkoon. Energiantuotanto vastaa kaikesta Riihimäen ja noin kaksi kolmasosaa Hyvinkään kaupungin tarvitsemasta kaukolämmön peruskuormasta. Arinatekniikkaan perustuvissa voimaloissa hyödynnetään energiaksi syntypaikkalajiteltua kotitalousjätettä sekä teollisuuden ja kaupan jätteitä. Voimala 1 otettiin käyttöön vuonna 2007 ja Voimala 2 vuoden 2012 lopussa. Vaarallisia jätteitä käsitellään korkealämpötilapoltossa rumpu-uunitekniikalla. Niiden poltosta syntyvä energia on hyödynnetty kaukolämpönä jo vuodesta 1984 laitoksen toiminnan alusta alkaen. Energiantuotannossa hyödynnetään jätevirtoja, joita ei voida kierrättää. Kun kierrätykseen kelpaamattomalla jätepolttoaineella korvataan fossiilisia polttoaineita, vähennetään samalla myös kasvihuonekaasupäästöjä. Riihimäen laitosalueen päästöjen ja ympäristötarkkailu koostuu pinta- ja pohja- sekä jätevesien laadun seurannasta sekä polton päästömittauksista. Lisäksi laitosalueen ympäristön tilaa tutkitaan vuosittain otettavilla bioindikaattorinäytteillä ja mahdollisia hajupäästöjä seurataan hajuraadin kierroksin. Ympäristöntarkkailu toteutetaan hyväksytyn ja voimassa olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti.

4 3 2. POLTTOLAITOSTEN KUVAUKSET 2.1 Polttolinja 1 Savukaasujen pitkä viipymä uunissa ja sen jälkipalotilassa varmistavat jätteiden täydellisen palamisen. Polttolämpö, 20 MW, otetaan kattilassa talteen ja jalostetaan sähköksi ja kaukolämmöksi. Polton lopputuotteena syntynyttä kuonaa voidaan hyödyntää esimerkiksi maanrakennusmateriaalina. Polttolinjan savukaasut puhdistetaan parhaalla mahdollisella tekniikalla. Kaasunpuhdistuksen toimintoja ovat jäähdytys pesuriliuosvedellä, partikkelien poisto kaksikenttäisellä sähkösuodattimella, happamien kaasujen pesu kahdessa pesurissa, dioksiinin ja metallisen elohopean poistoon käytetyn kemikaalin syöttö ja sen poisto kuitusuodattimella sekä savukaasun veden lauhduttaminen ja siitä saatavan energian talteenotto. Päästöjä tarkkaillaan jatkuvatoimisesti savupiipun analysaattorikopissa, joka sijaitsee reilun 20 metrin korkeudessa

5 4 2.2 Voimala 1 Voimalalla on syöttöbunkkeri, johon lajiteltu jäte puretaan. Bunkkerista tasalaatuiseksi sekoitettu jäte siirretään kahmarilla syöttösiilosta tulipesään. Viisivaiheisella porrasarinalla jäte kuivuu, syttyy palamaan ja palaa voimakkaasti. Palamaton aines putoaa vedellä täytettyyn sammutusaltaaseen. Laitoksen polttoaine teho on 55 MW. Typen oksidien pelkistämiseksi tulipesään syötetään ammoniakkivettä. Kattilassa syntyvä korkeapainehöyry johdetaan laitosalueen yhteiseen höyryverkkoon ja jalostetaan sähköksi sekä kaukolämmöksi. Kattilan höyrynpaine on 25 bar. Savukaasujen puhdistuslinja koostuu sumutuskuivaimesta, sähkösuodattimesta, lämmönvaihtimesta, suola happo- ja rikkidioksidipesureista, kuitusuodattimesta ja savukaasun lauhduttimesta, jolla vesihöyryn energia saadaan kaukolämmöksi. Päästöjä tarkkaillaan jatkuvatoimisesti savupiipun analysaattorikopissa. Polton kuonan sisältämää rautaa ja muita metalleja kerätään erillisessä metallien erotteluprosessissa. Käsittelyn jälkeen kuonaa voidaan hyödyntää esimerkiksi maanrakennusmateriaalina

6 5 2.3 Voimala 2 Voimala 2:ssa poltetaan syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä ja erilaisia teollisuusjätteitä. Voimalalla on syöttöbunkkeri, johon jäte puretaan. Bunkkerista jäte siirretään automaattikahmarilla suurempaan sekoituslohkoon. Tasalaatuiseksi kahmarilla sekoitettu jäte työnnetään syöttösiilosta tulipesään, jossa porrasarinalla jäte kuivuu, syttyy ja palaa. Palamaton aines putoaa vedellä täytettyyn sammutusaltaaseen. Arina on 60 m 2 suuruinen ja polttoaineteho 35 MW. Arinavyöhykkeistä kaksi on vesijäähdytteisiä ja kaksi ilmajäähdytteisiä. Polttoilma puhalletaan arinalevyjen alta ja lisäilmaa syötetään tulipesän seinälle. Kattilassa syntyvä korkeapainehöyry johdetaan laitosalueen yhteiseen höyryverkkoon ja jalostetaan sähköksi sekä kaukolämmöksi. Kattilan höyrynpaine on 25 bar, kuten muuallakin laitoksen höyryverkossa. Savukaasunpuhdistus käyttää kemikaalina sammutettua kalkkia, joka syötetään reaktoriksi kutsuttuun kanavanosaan. Sitä ennen on annosteltu aktiivihiiltä, joka pidättää elohopeaa ja dioksiineja. Kaasumaiset happamat yhdisteet reagoivat pölymäisen kalkin kanssa matkalla kuitusuodattimeen, jolla haitalliset aineet poistetaan. Savukaasupuhaltimen jälkeen on piipun alaosassa märkäpesuri, joka varmistaa puhdistustuloksen. Puhdistuksen ohella saadaan savukaasun lämpöenergiaa talteen kaukolämmöksi. Päästöjä tarkkaillaan jatkuvatoimisesti savupiipun analysaattorikopissa. Polton kuonan sisältämää rautaa ja muita metalleja kerätään erillisessä metallien erotteluprosessissa. Käsittelyn jälkeen kuonaa voidaan hyödyntää esimerkiksi maanrakennusmateriaalina

7 6 3. LAITOKSEN TOIMINTA VUONNA Jätteiden vastaanotto, vienti ja tuonti Vastaanotetut jätteet yhteensä Muualle Suomeen toimitetut jätteet Ulkomaille toimitetut jätteet t t t 3.2 Polttolaitosten toiminta Päästöjen vertailut raja-arvoihin ovat esitetty tämän raportin sivulla 9 ja 10 sekä raportin lopussa olevassa liitteessä 1. Polttolinja 1:n ja voimaloiden tekninen toimintavarmuus toteutui suunnitellusti. Jätteenkäsittely polttolaitoksilla Jäte Kuona Tuhka Käyttöaste Polttolinja t t t 86,1 % Voimala t t t 89,1 % Voimala t t t 92,0 % Yhteensä t* t t *Polttolaitoksilla käsitellyn jätteen määrä. Määrään sisältyy laitosalueen muilta laitoksilta tulevia jätteitä. Energiantuotanto 2017 Jätteistä tuotetaan kaukolämpöä Riihimäelle ja Hyvinkäälle sekä sähköä omaan käyttöön. Kaukolämpö Sähköntuotanto 512,64 GWh 47,20 GWh

8 7 3.3 Häiriötilanteet ja seisokit Häiriötilanteista ei aiheutunut merkittävää ympäristöhaittaa. Vuoden 2017 seisokkitunnit: Polttolaitos 1 Voimala 1 Voimala ,5 h 857,4 h 678,5 h Savukaasulauhdevedet Poikkeama Zn-pitoisuus yli raja-arvon Pitoisuus 2 mg/l, raja-arvo 1,5 mg/l Lauhdevesi johdetaan puhdistukseen tehtaan vesilaitokselle ja vesi käytetään uudelleen kattiloiden lisävetenä. Poikeamalla ei ole vaikutusta viemäriin johdettaviin vesiin. 3.4 Jatkuvatoimisten mittareiden toiminta Jatkuvatoimisten mittareiden luotettavuus tarkistettiin ulkopuolisen asiantuntijan tekemillä AST-tarkistusmittauksilla. Tammikuussa Voimala 2:n savukaasujen jatkuvatoimisessa Hg-mittauksessa havaittiin poikkeavaa toimintaa ja mittalaitteessa selkeä vika. Tästä aiheutui Hg vuorokausiarvon ylitys.

9 8 3.5 Muut laitokset Fysikaalis-kemiallinen laitos t Haihdutuslaitos t Laitosvastaanotto, pakattu jäte t Vesilaitos, sade- ja prosessivedet m 3 Viemäröitävä vesi Riihimäen kaupungin viemäriverkostoon m 3 Vesilaitoksella käsitellään kaikki alueella muodostuvat jätevesiä ja kerättäviä vesiä kierrätys- tai viemäröintikelpoisiksi. Prosessissa kierrätettiin alueelta kerättyjä vesiä, joista valmistettiin höyrykattiloiden lisävettä. Viemäröidystä vesimäärästä oli sade-, suoto- ja prosessivesiä m 3 (n. 97 %) ja saniteettivesiä m 3 4 YMPÄRISTÖNTARKKAILU 2017 Toteutettu tarkkailu savukaasujen päästömittaukset (Voimala 1 ja 2 sekä polttolinja 1) Lauhdevesien sekä viemäröitävien vesien laadun ja määrän seuranta pohjavesitarkkailu Ulkopuoliset tutkimuslaitokset tekemät selvitykset pinta- ja pohjavesitarkkailu kasvistotutkimukset viemäröitävien vesien tarkkailu

10 9 4.2 Päästöt ilmaan Polton päästövaatimusten toteutuminen Lupaehtoylitykset Voimala 2: 1 kpl Elohopean vuorokausiarvon ylitys Hg 242 µg/nm 3 (raja-arvo 50 µg/nm 3 ) Poikkeamat Voimala 2: rikkidioksidi 30 min ylitys , SO2 306 mg/nm 3, (raja-arvo 200 mg/nm 3 ) Voimala 1: 5 kpl rikkidioksidi 30 min ylitystä kpl kpl kpl Savukaasujen keskimääräiset pitoisuudet 2017 Komponentti Yksikkö PL1 Voimala 1 Voimala 2 Vrk raja-arvo SO 2* mg/nm 3 4,7 16,6 2,7 50 HCl* mg/nm 3 0,02 0,87 0,08 10 NOx* mg/nm 3 114,6 175,1 163,1 200 TOC* mg/nm 3 0,90 0,21 0,76 10 Hiukkaset mg/nm 3 0,3 + 1,58 0, CO* mg/nm 3 5,2 4,5 0,63 50 HF* mg/nm 3 0,14 0,02 0,03 1 NH 3* mg/nm 3 0,03 + 1,18 1,02 N 2O* mg/nm 3 0,08 0,33 0,27 CH 4* mg/nm 3 0,09 0,01 0,004 CO 2* % 8,7 10,1 11,1 Hg** mg/nm 3 0,0080 0,0027 0,0059 0,05 Cd + Tl** mg/nm 3 0, , , ,05 Muut metallit*** mg/nm 3 0,012 0,010 0,005 0,5 PCDD/F**** ng/nm 3 0, , , ,1 *) Käyttötunneilla painotetuista kuukausikeskiarvoista lasketut vuosikeskiarvot; jatkuvatoiminen mittaus **) vuosimittauksissa määritetty, kahden näytteen keskiarvo ***) Sb, As, Pb, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, V; vuosimittauksissa määritetty, kahden näytteen keskiarvo ****) näytteenkeräysajoilla painotettu keskiarvo, min 6 kpl näytteitä/a; jatkuvatoiminen näytteenotto + Mitattu arvo 0=> mittaustuloksena käytetty mittalaitteen detektiorajaa

11 10 Polton kokonaispäästöt 2017* Komponentti Yks. PL1 Voimala 1 Voimala 2 Kokonaispäästö Vanadiini kg 0,22 0,62 0,35 1,19 Nikkeli- ja nikkeliyhdisteet kg 0,80 2,83 0,71 4,34 Mangaani kg 1,98 1,15 0,71 3,84 Koboltti kg 0,11 0,31 0,17 0,59 Kromi ja yhdisteet (kromina) kg 0,96 2,89 0,85 4,70 Lyijy ja yhdisteet (lyijynä) kg 0,06 0,40 0,16 0,62 Arseeni ja yhdisteet (arseenina) kg 0,22 0,62 0,35 1,19 Antimoni kg 0,11 0,31 0,17 0,59 Tallium kg 0,22 0,62 0,35 1,19 Kadmium ja yhdisteet kg 0,07 0,02 0,01 0,10 Elohopea ja yhdisteet kg 2,78 2,07 3,23 8,08 PCDD/F g 0,0006 0,0052 0,0008 0,01 Hiilidioksidi t Typen oksidit t 39,8 133,9 88,7 262,40 Rikin oksidit t 1,6 12,7 1,5 15,80 Fluorin epäorg. Yhdisteet t 0,05 0,02 0,02 0,09 Kloori ja sen epäorg. Yhdisteet t 0,008 0,66 0,044 0,71 TOC kokonaishiilenä kg Hiukkaset t 0,10 1,21 0,16 1,47 Hiilimonoksidi t 1,81 3,48 0,34 5,63 Kupari ja yhdisteet kg 0,29 0,68 1,09 2,06 *Taulukon tulokset on esitetty kuivissa savukaasuissa. Päästötulokset on laskettu tarvittaessa mittausmenetelmän alarajaa käyttäen. Raskasmetallien päästölaskennassa on sovellettu VTT:n ohjetta "Ohjeistuksia päästömittausten laadunvarmistukseen Suomessa" (2017) Hajuhavainnot 2017 Hajuihin liittyviä ympäristötiedusteluja tehtiin 15 kappaletta. Hajupaneeli, jossa oman henkilöstön lisäksi on mukana myös lähinaapuri sekä Gasum Oyj edustaja, kiersi koko Kiertotalousalueella. Hajupaneeli havaitsi kierroksillaan jätteen hajuja useimmiten Hausjärven käsittelykeskuksen alueella, mutta myös Ekojalostamon ja Voimaloiden läheisyydessä.

12 Jätevedet Vuonna 2017 todettiin 0 pitoisuus- tai kuormitusraja-arvojen ylitystä. Viemäriin johdettiin vettä yhteensä m3 Viemäriverkostoon johdettu vesimäärä oli vuonna 2017 yhteensä m3 eli keskimäärin 444 m3/d. Viemäröity vesimäärä oli tavanomaisella tasolla. Jätevesikuormitus pysyi lähes samalla tasolla edelliseen tarkkailuvuoteen verrattuna. Keskimääräiset pitoisuudet olivat vuonna 2017 pääosin selvästi raja-arvoja pienempiä (taulukko 1). Ainepitoisuudet olivat pääosin edellisen vuoden tasolla. Kuormitus säilyi lähes samalla tasolla vuoteen 2016 verrattuna. Tarkkailuvuonna 2017 pitoisuusraja-arvojen ylityksiä ei todettu. Kuormitusraja-arvon ylityksiä ei todettu :n toteuttamassa viikkotarkkailussa. Konsultin toteuttamassa kuukausitarkkailussa kuormitusraja-arvon ylityksiä ei todettu. Valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 liitteen 1A mukaisia vesiympäristölle vaarallisia aineita näytteissä todettiin yli määritysrajan hyvin pieniä pitoisuuksia pentakloorifenolia, tetrakloorieteeniä ja 1,2-dikloorietaania. Aineita ei arvioida olevan haittaa viemäriverkostolle tai jätevedenpuhdistamolle havaitulla pitoisuustasolla. 4.4 Yhteistarkkailu Ympäristövaikutusten yhteistarkkailusuunnitelmassa, joka on päivätty ja täydennetty , on yhdistetty :n (ent. Ekokem Oyj:n) Riihimäen laitosalueen ja Fortum Environmental Construction Oy:n (ent. Ekokem-Palvelu Oy) alueen pinta- ja pohjavesien tarkkailut poistaen aiempien tarkkailuohjelmien päällekkäisyydet ja yhtenäistäen näytteenottoajankohtia. Myös alueiden bioindikaattoritarkkailut on yhdistetty. Pohjavedet Omavalvontatarkkailussa on havaittu pieniä VOC-pitoisuuksia yksittäisissä näytteissä. Suurimmassa osassa näytteitä VOCpitoisuudet olivat alle laboratorion määritysrajan. TOC-pitoisuudet olivat kaikissa näytteissä alle 10 mg/l lukuun ottamatta pisteen SK1 näytteitä, joissa TOC oli korkeimmillaan 60 mg/l. Pohjavedelle asetettujen ympäristölaatunormien ylityksiä havaittiin alla esitetysti. Metallipitoisuudet ovat liukoisia pitoisuuksia. Ympäristölaatunormeissa havaitut ylitykset ( omav. = omavalvontanäytteet; ympäristölaatunormi ilmoitettu alkuaineen/ yhdisteen jälkeen suluissa): Kloridi ja sulfaatti: Metallit: Kloridi (25 mg/l) JV2TK1 (omav.), HP201, HP501A, KK4 ja KK6 Sulfaatti (150 mg/l) JV2TK1 (omav.), JV2TK1 Kadmium (0,4 μg/l) JV2SK1 ja KK4 Kupari (20 μg/l) JV2SK1 (omav.), SK2 (omav.). Pitoisuus sivusi laatunormia: JSVK1, K5 ja PK1 Nikkeli (10 μg/l) JV2SK1 ja KK4

13 12 Sinkki (60 μg/l) JV2SK1 (omav.), JV2SK1, K5 ja KK4 Orgaaniset haitta-aineet: TAME (60 μg/l) HP973. Pitoisuus sivusi laatunormia: KK6 PCB (0,015 μg/l) summa KK6 Torjunta-aineita havaittiin pisteiden HP201, HP501A, HP608, K5 ja KK6 näytteissä mutta pitoisuudet eivät ylittäneet ympäristölaatunormia. Eniten kohonneita pitoisuuksia havaittiin pisteissä KK4, KK6, JV2TK1 ja JV2SK1. Kyseiset pisteet sijaitsevat eripuolilla laitosaluetta. Vuonna 2016 viidessä pohjavesipisteessä havaittu TAME-pitoisuus on vuoden 2017 aikana alentunut normaalille tasolle Pintavedet Näytteiden vedenlaatu määritettyjen pitoisuuksien perusteella oli vastaava kuin aiempina tarkkailuvuosina. Pisteestä PUO1 ei saatu näytettä vuoden 2017 aikana sillä näytepiste oli kuiva koko vuoden. Liukoisten metallien pitoisuudet olivat alhaiset eikä ympäristölaatunormien ylityksiä havaittu. Haihtuvista orgaanisista yhdisteistä todettiin pieniä pitoisuuksia otsonikerrokselle haitallisia CFC-yhdisteitä pisteen PUO4 vedestä.

14 13 Sedimentit Pisteen Punkaoja P1 sedimentin metallipitoisuudet olivat kohonneet hieman aiemmasta tasosta (Cd, Cr, Pb, Ni ja Zn pitoisuudet tarkkailujakson korkeimmat vuonna 2017). Pitoisuustasoissa ei kuitenkaan ollut selkeää poikkeavuutta aiempaan Bioindikaattoritutkimukset Taustapisteisiin verrattuna näytealojen 32 ja 33 sammalnäytteiden tuloksissa havaittiin metallipitoisuuksissa kohonneita arvoja kaikkien tutkittujen metallien osalta. Myös näytealojen 11 ja 19 tuloksissa havaittiin kuparin pitoisuuden olevan taustapisteiden tuloksia jonkin verran korkeampi. Näytealojen 32 ja 33 pitoisuuksien, erityisesti kadmium, lyijy ja arseeni, havaittiin olevan muihin pisteisiin verrattuna korkeita ja taustanäytealoista selvästi poikkeavia. Pitoisuudet olivat myös pääsääntöisesti vuotta 2016 korkeammat. Muiden näytealojen osalta elohopean, kadmiumin, lyijyn ja arseenin pitoisuudet eivät vuoden 2017 tutkimuksissa poikenneet taustanäytealojen pitoisuuksista merkittävästi. Vuoden 2017 näytteiden pitoisuudet olivat kaikkien näytealojen näytteissä aiempien vuosien tasolla niiltä osin, kuin vertailuarvoja oli saatavilla. Jäkälänäytteissä havaittiin orgaanisia haitta-aineita (dioksiinit ja dioksiinien kaltaiset yhdisteet) etenkin näytealojen 1, 9, 10, 11, 20, 32, 33 ja 37 näytteissä. Samoja yhdisteitä löytyi myös taustanäytteistä mutta pitoisuudet olivat alhaisemmat. Jäkälien PCB-pitoisuudet vuonna 2017 osoittavat pitoisuuksien tasaista laskua 90-luvulta tähän päivään. Dioksiinien/furaanien pitoisuuksista osa oli edellisvuotta korkeampia ja osa matalampia. Dioksiinien/furaanien pitoisuudet vuonna 2017 olivat monin paikoin selvästi havaittuja huippupitoisuuksia matalampia.

15 14 5 VUODEN 2017 MITTAUKSISTA/TUTKIMUKSISTA VALMISTUNEET RAPORTIT SAVUKAASUMITTAUKSET - Polttolaitos 1 sekä Voimala 1 ja Voimala 2 vuosipäästömittaukset ja päästömittareiden ASTtarkistusmittaukset ja tiivistelmät Ramboll Finland Oy YMPÄRISTÖN TARKKAILUT - Pohja- ja pintavesien tarkkailu sekä bioindikaattoritutkimukset Eurofins Nab Labs Oy JÄTEVEDET - Jätevesien velvoitetarkkailu v Ramboll Finland Oy Timo Kantola EHSQ Advisor

16 15 Savukaasupäästöjen keskimääräiset pitoisuudet v Polttolinja Raja-arvo ympäristöluvassa Mittausten keskiarvo , ,20 4,70 CO SO2 NO ,05 0,5 0,05 0,1 0,30 0,90 0,02 0,14 0,0080 0,012 0,0002 0,0016 Hiukkaset**) TOC HCl HF Hg Muut metallit*) Cd+Tl PCDD/F (I-TEQ) mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 ng/nm3 J J J J J J J E E E E* J = jatkuvatoiminen mittaus *) Sb, As, Pb, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, V E = erillismittaus E* = jatkuvatoiminen näytteenotto, analysointi 6 kpl/a

17 16 Savukaasupäästöjen keskimääräiset pitoisuudet 2017 Voimala ,1 Raja-arvo ympäristöluvassa Mittausten keskiarvo ,5 16, ,05 0,5 0,05 0,1 1,58 0,21 0,87 0,02 0,0027 0,010 0, ,0067 CO SO2 NO2 Hiukkaset TOC HCl HF Hg Muut metallit*) Cd+Tl PCDD/F (I-TEQ) mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 ng/nm3 J J J J J J J J E E E* J = jatkuvatoiminen mittaus *) Sb, As, Pb, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, V E = erillismittaus E* = jatkuvatoiminen näytteenotto, analysointi 6 kpl/a

18 17 Savukaasupäästöjen keskimääräiset pitoisuudet v Voimala ,1 Raja-arvo ympäristöluvassa Mittausten keskiarvo ,63 2,7 CO SO2 NO2 Hiukkaset **) ,05 0,5 0,05 0,1 0,30 0,76 0,08 0,03 0,0059 0,005 0, ,0015 TOC HCl HF Hg Muut metallit*) Cd+Tl PCDD/F (I-TEQ) mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 mg/nm3 ng/nm3 J J J J J J J J E E E* J = jatkuvatoiminen mittaus *) Sb, As, Pb, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, V E = erillismittaus E* = jatkuvatoiminen näytteenotto, analysointi 6 kpl/a

19 18