OPINTOMATKA JORDANIAAN huhtikuussa 2015

DIDAR-hankkeen ja Naistarin OPINTOMATKA JORDANIAAN huhtikuussa 2015 DIDAR-hanke ja Naistari toteuttivat opinto- ja tutustumismatkan Jordaniaan 17.-23.4.2015. Ajatus Jordaniasta tutustumismatkan kohteena sai alkunsa vuoden 2014 toukokuussa, jolloin jordanialainen kirjailija, toimittaja ja ihmisoikeusaktivisti Rana Husseini vieraili Tampereella vasta suomennetun ja julkaistun kirjansa Murha kunnian varjossa esittelytilaisuudessa. DIDAR-hanke järjesti ko. esittelytilaisuuden yhteistyössä suomalaisen kustantajan kanssa Metso-kirjastossa 26.5.2014. Husseinin kanssa käydyt keskustelut nostivat esille kiinnostuksen Jordaniaa ja siellä tehtävää järjestötyötä kohtaan. Alkuvuodesta 2015 lähdimme DIDARissa kartoittamaan jordanialaisia järjestöjä, jotka tekevät väkivallan vastaista työtä tai työtä nimenomaan naisten oikeuksiin liittyen. Toimittaja Husseini ei ehtinyt DIDARia paljonkaan auttaa tässä tehtävässä omien kiireidensä vuoksi. Googlaamalla ja tutkimalla internetiä saimme DIDARissa ongituksi esiin useita kiinnostavia järjestöjä, joihin halusimme tutustua. Otimme järjestöihin sähköpostitse yhteyttä, useisiin useampaan kertaan ja joihinkin myös soitimme suoraan. Sinnikkään työn tuloksena saimme DIDARissa sovittua tutustumiskäynnit neljään järjestöön: Arab Women Organization DebateFoundation Kvinna till Kvinna MadabaFoundation Näihin kaikkiin saimme kontaktin ja käynnin sovitettua. Lisäksi matkalla järjestyi vielä hieno ja innostava kokemus päästä keskustelemaan väkivallasta aamutelevision suoraan lähetykseen. Naistarin johtaja Kirsti Viljanen oli myös kiinnostunut lähtemään opintomatkalle mukaan ja matka toteutettiin kahden Setlementti Naapuri ry:n yksikön yhteismatkana. Tämä raportti on kirjoitettu DIDAR-hankkeen näkökulmasta. 1

ARAB WOMEN ORGANIZATION http://english.arabwomenorg.org/ Ensimmäinen tutustumiskohteemme Ammanissa oli Arab Women Organization AWO, jonka toimistossa tapasimme järjestön johtajan Laila Naffan. Järjestö on perustettu vuonna 1970 ja se keskittyy erityisesti naisten oikeuksiin ja nuorten naisten asioihin. Viime aikoina pakolaiskysymys on ollut järjestön keskiössä ja se toimii aktiivisesti Syyrian pakolaisten parissa Jordaniassa sijaitsevilla pakolaisleireillä. Järjestö kerää tilastotietoa arabinaisten statuksesta (koulutus, työllisyys, palkkaus jne), nostaa esille naisnäkökulmaa poliittisessa päätöksenteossa, koordinoi paikallisen ja kansallisen tason toimijoiden työtä ja saattaa ne yhteen, pyrkii lisäämään tietoisuutta naisnäkökulmasta omassa maassaan ja laajemminkin Arabimaailmassa, pyrkii lisäämään arabinaisten keskinäistä solidaarisuutta, voimaannuttaa arabinaisia ja lisää heidän taitojaan työelämässä. Järjestön tavoitteena on vahvistaa naisten toimintakykyä ja lisätä heidän mahdollisuuksiaan edistää Arabimaiden kehitystä. Se haluaa myös lisätä naisten todellista vaikutusvaltaa Arabimaissa. Se tarjoaa myös muille toimijoille apua ja tukea edistääkseen niiden työtä naisten aseman parantamisessa. 2

Järjestö toimii seuraavissa maissa: Jordania Arabiemiraatit Bahrain Tunisia Algeria Sudan Syyria Irak Oman Palestiina Libanon Libya Egypti Marokko Mauritania Jemen Jordaniassa järjestö työskentelee eri puolilla maata kansalaisten parissa ja myös syyrialaisten pakolaisten kanssa pakolaisleireillä. Järjestö on saanut aikaan sen, että kaikilla terveysasemilla on nykyisin tarjolla ehkäisyvalistusta ja niiden kautta on mahdollista hankkia edullisia ehkäisyvälineitä. Pakolaisleireillä on tarjolla psyko-sosiaalista yksilöllistä 3

apua (psycho-social councelling) sekä lakineuvontaa (advocacy services). Naisille on siis mahdollista tavata sosiaalityöntekijä ja/tai lakimies ja konsultoida tätä omissa asioissaan. Tähän mennessä kahdella pakolaisleirillä on avattu kaksi centeriä eli neuvontakeskusta, joissa ko. palveluista on tarjolla. Tämä on hyvä alku. On muistettava koko ajan, että Jordaniassa on 600 000 1 000 000 syyrialaista pakolaista. Järjestö myös aktiivisesti jalkautuu eri puolille Jordaniaa kaupunkeihin ja kyliin. Keskeisiä ongelmia maaseutupaikoissa ovat alaikäisenä solmitut avioliitot (early-age marriages) sekä se tosiasia, ettei avioliittoja rekisteröidä. Rekisteröimättömistä avioliitoista syntyneet lapset saattavat jäädä ilman kansalaisuutta ja tämä luonnollisesti aiheuttaa paljon vaikeuksia. Järjestö käyttää kyläyhteisötyössään paljon erilaisia välineitä: mm. teatterin käyttäminen välineenä on tavallista. Teatterin keinoin käsitellään erilaisia hankalia tilanteita ja haetaan niihin ratkaisua. Teatterityöpajoihin osallistuu usein paljon naisia kylästä ja siihen on helppo osallistua. Teatterin tekeminen on mahdollista eikä aiheuta uhkaa naiselle tai tämän perheelle. AWOssa käydyn keskustelun ja tutustumisen aikana saimme kuulla myös sen, että Jordaniassa on allekirjoitettu laki naisten oikeuksista ja tasa-arvosta, mutta lain implementointi ontuu pahasti. 4

Valtio myös raportoi ihmisoikeuksien toteutumisesta vuosittain (YK:lle? tämän kirjoittaja ei ole ihan varma raportin vastaanottajasta). AWO ei ole ollut tyytyväinen raporttien sisältöön ja vastaavuuteen todellisuuden kanssa ja sen vuoksi se antaakin varjoraportin ihmisoikeuksien toteutumisesta Jordaniassa. AWO on varjoraportoinut asiasta vuosina 2007, 2012 ja se tulee antamaan raportin myös 2016. Näissä varjoraporteissaan AWO: kuvailee omaa toimintaansa järjestönä virallisten toimijoiden rinnalla tuo tiedoksi, ettei lain implementointi toteudu vaatii jokaista maata raportoimaan ihmisoikeustilanteestaan AWOn kokemusten mukaan Jordanian hallitus ei täysipainoisesti tue tai kunnioita järjestöjä ja niiden tekemää työtä. Toimintaa kontrolloidaan tai ainakin seurataan tarkasti. AWO on vanha ja kokenut toimija, joten se osaa ja sillä on keinot hallussaan toimia. Järjestö on kuitenkin huolissaan monista pienistä järjestöistä, jotka eivät hallitse kaikkia tarvittavia keinoja toiminnan toteutumiselle ja siksi moni hyvä asia jää toteutumatta. AWOn yksi tärkeä tehtävä ja työmuoto onkin muiden järjestöjen (pienten, paikallisella tasolla toimivien) tukeminen ja auttaminen niiden toiminnassa. 5

DEBATE FOUNDATION http://www.debatefoundation.org/ Seuraava tutustumiskohteemme oli DebateFoundation, jonka perustajan ja johtajan Basel Al-Hamadin tapasimme järjestön toimitiloissa Ammanissa. DebateFoundation on voittoa tavoittelematon järjestö, joka on perustettu vuonna 2010. Järjestön tavoitteena on levittää keskustelun ja dialogin hyvää tekevää sanomaa ja kulttuuria ympäri Jordaniaa. Sen isompana tavoitteena on saavuttaa yhteiskunta, joka on tietoinen, sitoutunut ja suvaitsevainen kaikkia jäseniään kohtaan. Se saa rahoitusta Jordanian valtiolta, Hollannin suurlähetystöltä ja EU:lta. Järjestön rakentaa projekteja, joiden isoimpana tavoitteena on voimaannuttaa ja sitouttaa jordanialaisia nuoria mukaan sosiaalipoliittiseen toimintaan. Järjestö järjestää tilaisuuksia (platforms) avoimelle keskustelulle ja kommunikoinnille eri yhteisöissä. Käytännössä Debate- Foundation siis järjestää keskustelutilaisuuksia dialogityöpajoja joissa hankalistakin aiheista käydään rakentavaa keskustelua. Tällä tavoin se antaa ihmisille mahdollisuuden saada oma äänensä kuuluviin ja hakea ratkaisuja hankaliinkin tilanteisiin rauhanomaisesti keskustelemalla. Keskusteluja käydään monista aiheista: taloudesta kotiin ja perheeseen liittyvistä asioista sosiaalipolitiikasta yhteisön ja yhteiskunnan kehittymisestä sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta poliittisista uudistuksista 6

Dialogityöpajoja vetävät järjestön vapaaehtoiset, koulutetut vetäjät. Vetäjät ovat pääsääntöisesti yliopisto-opiskelijoita, jotka ovat kiinnostuneita järjestön toiminnasta ja haluavat omalta osaltaan olla rakentamassa uudenlaista kulttuuria Jordaniassa. Yli 90% dialogityöpajojen vetäjistä ja osallistujista on alle 30-vuotiaita. Dialogityöpajoilla vahvistetaan osallistujien kyvykkyyttä (capacity building) osallistua erilaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Keskustelemalla siis myös kartutetaan taitoa käydä ja ylläpitää dialogia vaikeistakin aiheista. Järjestö kuvaa toimintaansa kolmen eri osa-alueen vuorovaikutuksena ja kiertona. Tutkimus, dialogi ja taitojen karttuminen kulkevat yhdessä: Kuva järjestön verkkosivulta 7

DebateFoundation nostaa dialogityöpajojaan vahvasti näkyviin erityisesti sosiaalisessa mediassa (Twitter ja Facebook) sekä myös muussa mediassa. Järjestö tuottaa videoita dialogityöpajoistaan ja julkaisee niitä eri medioissa. Se on nostanut yleiseen keskusteluun vaikeita aiheita Jordaniassa. Vierailu DebateFoundationissa vahvisti kovasti käsitystämme siitä, miten DIDARissa ja ylipäänsä kunniakulttuurikysymyksissä kannattaa tehdä työtä. DIDARin omat dialogityöpajat toimivat samoilla periaatteilla kuin millä DebateFoundation työskentelee. Välineiden antaminen ihmisille itselleen ja asioiden lähestyminen keskustelemalla ovat pitkäkestoisia ja rakentavia työkaluja ja toimiva tapa työskennellä vaikeiden kysymysten parissa. kuvassa Marianne ja Basel Al -Hamad 8

Aamutelevision haastattelu Saimme matkallamme myös kutsun tulla keskustelemaan väkivallasta Jordanian aamutelevisioon tiistaina 21.4. Lähetys oli suora ja se näkyi koko Arabimaailmassa. Haastattelu kesti noin 12-15 minuuttia. Toimittaja halusi haastettelutuokiossa selvittää, mitä mielestämme on väkivalta, ovatko naiset itse väkivaltaisia tai aiheuttaako nainen omalla toiminnallaan väkivaltaa, kohtaako eurooppalainen nainen väkivaltaa ja miten me DIDARissa työskentelemme väkivallan ennaltaehkäisemiseksi. Haastattelutuokio oli onnistunut ja hieno kokemus. Jordanialaisessa mediassa keskustellaan siis myös vaikeista aiheista, väkivallasta ja sen vaikutuksista. Tässä tapauksessa kyseessä oli makasiinityyppinen aamutelevisio-ohjelma eikä aiheeseen pureuduttu erityisen syvälle. Hienoa on se, että asioista keskustellaan eikä ylimääräistä pelkoa keskustelulle ole. 9

Kuvassa rakennus, jossa TV-lähetys tehtiin 10

KVINNA TILL KVINNA http://kvinnatillkvinna.se/en/ TV-lähetyksen jälkeen suuntasimme tutustumaan Ammanissa toimivaan ruotsalaisjärjestöön Kvinna till Kvinnaan. Se on järjestö, joka työskentelee Keski- ja Länsi-Afrikassa, Lähi-Idässä, Etelä-Kaukasuksella ja läntisellä Balkanin niemimaalla. Lähi-Idässä järjestöllä on toimipisteet Irakissa, Israelissa, Jordaniassa, Libanonissa ja Palestiinassa (huomioitavaa tässä on, että Ruotsi toisin kuin Suomi tunnustaa Palestiinan valtion). Ammanin toimistossa tapasimme järjestön työntekijät Jenni Wisungin, Luz Baatrupin sekä opiskelijaharjoittelija Anna Löfgrenin. Järjestö pääsääntöisesti tukee paikallisia järjestöjä: se tarjoaa tiloja toiminnalle, järjestää koulutusta naisten oikeuksista ja tukee järjestöjä niiden omassa toiminnassa muilla tavoin mm. avustamalla suoraan taloudellisesti järjestöjä. Kvinna till Kvinnan oma rahoitus tulee Ruotsin ulkoministeriöstä. Tälläkin tutustumiskäynnillä tuli esille se, että Syyrian tilanne vaikuttaa merkittävästi tämänkin järjestön toimintaan. Pakolaisleireillä on suuri tarve erilaiselle neuvonnalle ja palvelulle. Leiriolosuhteissa ongelmat tulevat näkyville selkeästi ja ne myös kärjistyvät nopeammin. Vaikeassa tilanteessa elävän perheen on ymmärrettävästi helppo tehdä ratkaisu 12- vuotiaan tyttären naittamisesta: tällöin tytöllä on turva ja huolenpito taattu tulevaisuuden näyttäytyessä muutoin epävarmana ja kaoottisena. Alaikäisten avioliitot ovat merkittävä ongelma. Järjestön tietojen mukaan n. 54 % syyrialaispakolaisista 11

ovat menneet naimisiin alle 18-vuotiaina. Avioliitto merkitsee myös koulun jättämistä kesken. Järjestön työntekijät kertoivat yllättyneensä siitä, kuinka matala koulutustaso pakolaisilla on. Jordaniassa on yleensä ajateltu syyrialaisten olevan korkeasti koulutettuja, mutta pakolaisleirillä todellisuus on osoittanut muuta. Useat leirin asukkaat eivät ole osanneet lukea tai kirjoittaa, joten tarve koulutukselle on suuri. Järjestö onkin ottanut tehtäväkseen järjestää perus- ja ammatillista koulutusta naisille, jotka asuvat pakolaisleireissä. Järjestöllä on toimipiste myös Kairossa, Egyptissä. Sen toiminnasta kertoessaan työntekijät toivat esille tyttöjen ympärileikkausongelman. Kuvassa: Raman, Kikka, Jenni Wisung ja opiskelijaharjoittelija Anna Löfgren 12

90 % egyptiläisistä naisista on ympärileikattu eikä perinteen vähentymistä ole näköpiirissä. Tämäkin järjestö toi esille sen, että Jordaniassa on olemassa hyvät ihmisoikeuslait, mutta lakien toimeenpano ontuu pahasti. Järjestö näkee tähän syynä Jordanian vahvat konservatiiviset arvot, jotka estävät käytännössä lakien toteutumisen. Samaa viestiä saimme myös muista järjestöistä. Samoin Kvinna till Kvinnan työntekijät kertoivat valtion vahvasti roolista järjestöjen toiminnan valvonnassa. Poliisilla on laajat oikeudet valvoa ja kontrolloida järjestöjen toimintaa. Ammanin toimiston kaikki työntekijät olivat ruotsalaisia. Yllättäen Jenni Wisungilla, jonka kanssa tapaamisesta oli sovittu, oli myös suomalaistausta ja hänen äitinsä oli suomalainen. Eurooppalaisina he toivat vahvasti esille myös yhteiskuntien erilaisuuden riippuen siitä, onko kyse yksilöllisyyteen vai yhteisöllisyyteen perustuvasta yhteiskunnasta: länsimaisessa yksilöllisyyteen perustuvassa yhteiskunnassa perheen merkitys on pienempi kuin idän kulttuureiden vahvaan yhteisöllisyyteen perustuvassa yhteiskunnassa. Perhe, suku ja yhteisö ovat Jordaniassa tärkeitä ja niiden kunnian suojelemiseksi ollaan valmiita panostamaan. Myös uskonnon merkitystä ei voi unohtaa. Uskonnolliset johtajat ovat tärkeitä suunnan näyttäjiä erityisesti maaseudulla ja pienissä kylissä. Uskonto on iso osa tavallisen jordanialaisen elämää ja ihmiset käyvät moskeijassa. Järjestön edustajat kertoivat joidenkin paikallisten järjestöjen saaneen hyvän ja toimivan kontaktin ja yhteyden paikalliseen uskonnolliseen johtajaan. He pitivät tätä yhteistyötä merkittävänä toimintana, jossa on avaimet moneen muutoksen mahdollisuuteen. Kuvassa: Järjestön toimitilarakennus 13

MADABAFOUNDATION http://www.msdjo.org/ Viimeisenä matkapäivänä suuntasimme kuljettajamme kanssa Madabaan, joka on pieni kaupunki noin 35 km Ammanista. Siellä toimii MadabaFoundation- niminen järjestö, jonka perustaja ja johtaja Ali Al- Zenat otti meidät vastaan. Järjestö on perustettu v. 2006 ja sen tavoitteena on kehittää maaseudun paikalliskulttuuria, vähentää etnisiin ja uskonnollisiin perusteisiin pohjautuvia eroavaisuuksia ja jännitteitä. Sen toiminnan peruspilareita ovat: osallisuus läpinäkyvyys lainsäädäntö ystävällismieliset projektit, joista puuttuvat fanatismi ja ääriajattelu MadabaFoundationin toimialaa on väkivallan vastainen työ. Järjestöllä on ollut viime vuosien tärkeimpänä projektina kehittää nimenomaan aseväkivallan vastaista työtä. Jordaniassa, kuten muuallakin Lähi-Idässä, on tapana juhlissa ammuskella ilmaan aseilla ja vuosittain tämän tavan seurauksena Jordaniassa useampi ihminen menettää henkensä luodin osuessa sattuman varaisesti sivulliseen henkilöön. Järjestö on toiminnallaan saanut aikaiseksi muutoksia lakiin. Aikaisemmin Jordaniassa ei ole vaadittu aseenkantolupaa, mutta nykyisin aseenkantoluvasta on säädetty laissa: aseen haltijan pitää olla yli 21-vuotias eikä taustalta saa löytyä rikosrekisteriä. MadabaFoundationin toiminta on keskeisesti vaikuttanut aseenkantolupalain syntymiseen. 14

kuvassa Ali Al-Zenat Järjestö toimii aktiivisesti myös kouluissa. Sen tavoitteena on innostaa nuoria osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan sekä luoda edellytyksiä tälle toiminnalle. Välineinä järjestö käyttää keskustelun lisäksi myös erilaisia taidemuotoja kuten teatteria tai käsitöitä. Tavoitteena on myös luoda kumppanuuksia ja sitä kautta vähentää Lähi-Idän alueen konflikteja ja edistää rauhaa. Paikallisen tason toiminnan lisäksi järjestö toimii myös valtiollisella taholla sisä- ja ulkoministeriöiden erityisesti väkivallan vähentämiseen tähtäävien ohjelmien kanssa. Aseenkantolain muutokseen järjestö on ollut vahvasti vaikuttamassa ja sen on myös antanut oman panoksena sille tosiasialle, että Jordanian valtio on allekirjoittanut kansainvälisen aseiden väärinkäytön vähentämisen sopimuksen (international convention for reducing arms abuse). Järjestö painottaa toiminnassaan ennaltaehkäisyä ja tietoisuuden lisäämistä. Ali Al-Zenat kertoi esimerkkejä alueen kunniaan liittyvistä rikoksista, tyttöjen elämän rajoittamisesta ja kunniamurhista. Järjestö tarjoaa apua myös kriiseissä. Se kuitenkin tekee suurimman osan työstään nimenomaan tulevien äitien ja isien eli nuorten parissa tarjoten heille välineitä ja mahdollisuuden uudenlaiseen ajatteluun, johon ei kuulu kulttuuriin liittyvät haitalliset perinteet. 15

LOPUKSI Jordania on arabimaa, jossa arabikulttuuriin liittyvät perinteet ovat vahvoja. Maa vaikutti pintasilmäyksellä olevan vakaa ja rauhallinen, tilanne kaduilla oli tasaisempi kuin esim. Istanbulissa viime syksynä. Järjestöjä on paljon, ne tekevät paljon hyvää työtä ja toiminta vaikutti mahdolliselta. Mahdollista se olikin, mutta useista järjestöistä saimme kuulla myös viestiä siitä, että toimintaa kontrolloidaan eikä täysin vapaita käsiä voi olla. Huomion arvoista on myös se, että useita järjestöjä rahoitti ulkomaiset toimijat (esim. MadabaFoundation sai rahoitusta Norjasta, DebateFoundation Hollannista). Merkille pantavaa kaikkien toimijoiden työssä oli se, että painottivat toiminnassaan yhteisötyötä sekä tietoisuuden herättämistä ja lisäämistä (raising awareness). Jordania on maa, jossa kunniaväkivalta on valitettavan yleistä ja kunniamurhia tapahtuu. Järjestöt luonnollisesti auttavat myös yksittäisiä naisia kunniaväkivaltatapauksissa, mutta niiden työ on painottunut ennaltaehkäisyyn ja valistukseen. Tämä on järkevää ja vie pidemmälle kuin pelkkä tulipalojen sammuttaminen ja yksittäistapausten ratkominen. Vain auttamalla tulevia sukupolvia ymmärtämään kunniakulttuuriin liittyvien haitallisten ja järjettömien perinteiden vakavuuden ja vääryyden, voidaan kunniaväkivallan vastaisessa työssä saavuttaa kestäviä tuloksia. Meidät tutustujat ja tiedonkerääjät tämä tieto ja näkemys vakuutti täysin. Ennaltaehkäisy, kansalaistoiminta ja yhteisötyö ovat niitä toimintamuotoja, joihin kunniakulttuuriin liittyvien haitallisten perinteiden kitkemistyössä tulee nimenomaan keskittyä. Tärkeä osa työtä on myös kriisien selvittely ja niissä elävien ihmisten auttaminen, mutta todelliset, laajat ja pitkäkestoiset vaikutukset saavutetaan kansalais- ja yhteisötoiminnan kentällä. 16