OLLIKKALAN PÄIVÄKODIN HANKESUUNNITELMA OLLIKKALAN PÄIVÄKODIN UUDISRAKENNUS 2019 Hankenumero 9154 (1.3.2019)
SISÄLLYS 1. SELOSTUS HANKKEESTA 1.1. Hankkeen tausta 3 1.2. Hankkeen sisältö.. 3 1.3. Uudisrakennuksen sijaintipaikka 3 1.4. Hankkeen pedagoginen tarkastelu... 4 1.5. Uudisrakennuksen piha... 5 2. HANKKEEN TOTEUTUS 2.1. Hankkeen toteutusmuoto... 5 2.2. Hankkeen luonnos- ja toimenpidesuunnitelmat. 5 3. RAKENNUSTEKNISET TAVOITTEET 3.1. Sisäilmasto.. 6 3.2. Valaistus.. 6 3.3. Rakennustekniikka.. 6 3.4. Talotekniikka.. 6 3.4.1. Lämmitysjärjestelmä.. 7 3.4.2. Vesi- ja viemärijärjestelmä 7 3.4.3. Ilmastointijärjestelmä. 8 3.4.4. Rakennusautomaatio. 9 3.4.5. Kulunvalvonta.. 9 3.4.6. Kameravalvonta.. 10 3.4.7. Sähkö 10 4. RAHOITUS.. 10 4.1. Hankkeen määräraha. 10 5. AIKATAULU. 10 5.1. Hankkeen aikataulu... 10 6. KUSTANNUSARVIO... 11 6.1. Hankkeen kustannusarvio. 11 7. LIITTEET 11 2
1. SELOSTUS HANKKEESTA 1.1. Hankkeen tausta Vanhan päiväkotirakennuksen peruskorjausurakka kilpailutettiin kesällä 2018. Saatujen tarjousten yhteenlasketut kustannukset nousivat huomattavasti yli hankkeelle varatun määrärahan. Kaupunginhallitus päätti, ettei peruskorjaushanketta käynnistetä vaan varataan vuoden 2019 talousarvioon määräraha uuden päiväkodin rakentamiseksi. Ollikkalan alueella lapsimäärä on taulukossa esitetyn ennusteen mukaan pienenemässä nykyisestä viisivuotiaiden ikäluokasta. Koko ikäluokka ei ole palvelun piirissä. Alueelle on ominaista, että alle kolmivuotiaat hoidetaan kotona kotihoidontuella. Alueella asuvat perheet käyttävät myös muita esim. yksityisiä ja muualla järjestettyjä varhaiskasvatuksen palveluita, esim. keskitetty ympärivuorokautinen päiväkoti Torikadulla. Syntymävuosi Ikäluokan koko 2013 44 2014 39 2015 46 2016 26 2017 30 2018 32 1.2. Hankkeen sisältö Hanke käsittää yhden päiväkoti uudisrakennuksen. Rakennukseen tulee päivähoitotilat viidelle päivähoitoryhmälle apu- ja henkilöstötiloineen. Piha-alue rakennetaan ja kalustetaan leikkivälineineen urakkaan kuuluvana. Hankkeen tarkempi laajuus tarkentuu yksityiskohtaisen rakennussuunnittelun alettua. Laajuutta kuvaava huonetilaohjelma on hankesuunnitelman liitteenä (liite 1). Huonetilaohjelman perusteella arvioitu toteutuslaajuus on n. 1000 krsm2. 1.3. Uudisrakennuksen sijaintipaikka ja perustelu 3
Rakennushankkeelle on sopiva sijoituspaikka Ollikkalan koulun eteläpuolella sijaitsevalla kenttäalueella. Ollikkalan koulun tontin rakennusoikeudesta on käyttämättä n. 5000 m2. Tontin kaavamerkintä YO on vuodelta 1975 ja se on hieman vanhentunut suhteessa nykypäivän merkintöihin. Kaavamerkintä sallii opetusrakennusten rakentamisen. Varhaiskasvatus rinnastetaan nykyään opetukseen ja nykyisessä Ollikkalan koulussa on ollut päiväkotitoimintaa jo ennen väistötilajärjestelyjäkin. Kaupunkisuunnittelun näkemyksen mukaan hanke on tasapuolisuuden nimissä tarkoituksenmukaisinta käsitellä poikkeamisen kautta. Ollikkalan koulurakennuksen vierellä oleva kenttäalue sopii ilmansuunnallisesti hyvin päiväkodin sijaintipaikaksi. Koulun piha-alue on varsin laaja ja osin myös vaikeasti valvottava. Oppilasmäärä on alkuperäisestä lähes puolittunut, joten piha-aluetta jää mahdollisen lisärakentamisen jälkeenkin vielä riittävästi. Kulku ja liikennöinti päiväkodille pystytään järjestämään Ketomäenkadun kautta, josta on suora kulkuyhteys tontille. Henkilökunnan pysäköinti ja lasten jättöliikenteelle osoitetaan paikka alueen lounaisreunasta (liite 3). Rakennettaessa lisäosa päiväkodille koulun tontille, on mahdollista rakentaa rakennusten välille sisäinen yhteys ja saada koulun kanssa synergiaetuja mm. ruokailun, liikuntasalin ja koulun erikoisluokkien kanssa. Toimittaessa yhdellä keittiöllä, saavutetaan laitteiden osalta merkittäviä kustannussäätöjä hankintavaiheessa kuin myös käyttöaikana. Koulun huoltoliikenteelle varattu piha saadaan näin rauhoitettua oppilasliikenteeltä ja sitä kautta myös turvallisemmaksi. Ollikkalan koulurakennuksessa toimii jo ennestään kaksiosastoinen päiväkoti, joten tuomalla tontille lisää päiväkotitoimintaa voidaan tiivistää yhteyksiä tähän toimivaan yksikköön. Laajentamalla nykyistä koulurakennusta erillisellä lisäosalla mahdollistetaan pääsy pienempiin käyttö- ja hoitokuluihin sekä tätä kautta vastataan kaupungin sopimiin tavoitteisiin pienentää hiilijalanjälkeään (kuntien energiatehokkuussopimus). Nykyisen päiväkodin piha on käytössä kunnes uudisrakennuksen piha on käyttövalmiina. Nykyisen tontin jäädessä tyhjilleen, mahdollistaa tämä sijoittaa siihen muuta Ollikkalan aluetta palvelevaa toimintaa. 1.4. Hankkeen pedagoginen tarkastelu Rakentamalla uusi päiväkoti lisäosaksi nykyisen Ollikkalan koulun yhteyteen saavutetaan integraatiohyötyjä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välillä niin opetuksellisesti kuin myös tilojen suhteen. Koulun tiloja voidaan hyödyntää koulun ja päiväkodin lasten sekä henkilöstön kesken. Suunnitelmissa on ensi toimintakaudella käynnistää joustava esi -ja alkuopetuksen kokeilu, jossa esi- ja alkuopetuksen oppilaat toimivat ns. yhteisopettajuusmallilla. Varhaiskasvatuksen opettaja ja luokanopettaja muodostavat yhteistyöparin, joka vastaa ko. ryhmän toiminnasta. 4
Ravitsemus- ja puhtaanapitopalveluiden osalta hanke mahdollistaa mm. koulun keittiön ja ruokasalin tehokkaamman käytön sekä yhteiset huolto- ja siivoustehtävät. Kun lapset jo päiväkodissa ollessaan ovat samassa pihapiirissä tulevan koulunsa kanssa, niin nivelvaihe varhaiskasvatuksesta kouluun siirtymiseen helpottuu tutussa ympäristössä. Tarvittaessa on mahdollisuus järjestää uutena toimintona Ollikkalan päiväkodissa avointa varhaiskasvatustoimintaa. 1.5. Uudisrakennuksen piha Uuden päiväkodin piha-alueelta rajataan pienemmille lapsille oma alue. Pihalle tehdään kumpuja joita voi käyttää talvella esimerkiksi liukumäkinä. Pihan pintamateriaali toteutetaan nykyisiä turvallisuusmääräyksiä noudattaen. Alueet, joilla on putoamisvaara, toteutetaan huoltovapaalla massapinnoitteella. Pihalle asennettava leikkivälineistö sisällytetään urakkaan erillisen leikkivälineluettelon mukaisesti. 2. HANKKEEN TOTEUTUS 2.1. Hankkeen toteutusmuoto Tarkoituksena on rakentaa uudisrakennus ja toteuttaa se mahdollisuuksien mukaan vuoden 2019 aikana. Rakennus toteutetaan puurakenteisena yksikerroksisena rakennuksena. KVR-urakkamuotoisella tilaelementtitoimituksella itse rakennus on mahdollista toteuttaa pääosin vuoden 2019 aikana. Tällöin käytössä olevat väistötilaratkaisut Ollikkalan koulun tiloissa jäävät mahdollisimman lyhytaikaisiksi. Tällä toteutusmallilla on taloudellisesti ja myös aikataulullisesti mahdollisuus vastata kaupungin eri osien väestölliseen kehitykseen. Jos Ollikkalan alueen lapsimäärät tulevaisuudessa laskevat ja taas vastaavasti kaupungin jossakin muussa osassa taas kaivattaisiin lisähoitopaikkoja, on tilaelementtityyppinen ratkaisu siirrettävissä vastaamaan tähän tarpeeseen. Tämän kaltaista ajattelua toimitilojen suhteen on alettu toteuttamaan yhä yleisemmin. Kaupungin olemassa oleviin resursseihin nähden hankkeen toteutusmuodoksi esitetään valittavaksi KVR-urakkamuoto siten, että rakennus tai osa siitä on tarvittaessa mahdollista siirtää palvelemaan kaupungin muiden osien kehitystä. 2.2. Hankkeen luonnos- ja toimenpidesuunnitelmat Hanketta varten on laadittu tontin käyttösuunnitelma Ollikkalan koulun tontin osalta (liite 3). 5
3. RAKENNUSTEKNISET TAVOITTEET 3.1 Sisäilmasto Tiloihin suunnitellaan ja asennetaan koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä tilojen käytön asettamien vaatimusten mukaisesti. Jotta tilat olisivat mahdollisimman energiatehokkaita ja sisäolosuhteiltaan tavoitellun tasoisia, tilojen olosuhteita ohjataan tarpeen mukaisesti nykyaikaisella automaatiojärjestelmällä, joka on varustettu hiilidioksidi, kosteus ja lämpötila-antureilla. Koska päiväkoti tulee toimimaan päivystävänä päiväkotina eli toimii myös kesäkuukausina, sisäilmaston tavoitearvo määritellään sisäilmastoluokituksen mukaisesti koko rakennukseen tasoon S2, sisäilmaluokitus 2008 (RT 07-10440). Puhtausluokkatavoite on P1. 3.2. Valaistus Valaistuksessa pyritään mahdollisimman energiatehokkaaseen ja tarpeen mukaiseen valaistukseen. Kaikki valaisimet toteutetaan led-valaisimilla sekä sisällä että ulkona. Sosiaalitilojen ja käytävien ohjaus tapahtuu liiketunnistimilla. Ulkona valaistuksen määrää ohjataan havaitun liikkeen mukaan liiketunnistimilla. Ohjaus toteutetaan KNX-tekniikalla. 3.3. Rakennustekniikka Tavoitteena on rakentaa rakennusteknisesti toimiva, terve ja turvallinen päiväkotirakennus, joka toteutetaan kokonaan säältä suojassa. Sääsuoja voidaan poistaa vasta kun koko julkisivu vesikattoa myöden on valmiina. Perustus tuetaan teräspaaluilla kantavaan kallioperään asti maaperätutkijan ja rakennesuunnittelijan erillisten suunnitelmien mukaisesti. Rakennus toteutetaan puurakenteisena nykyisten rakennusmääräysten mukaisesti. Rakennusmateriaalien tulee olla luokiteltu tasoon M1. Energiatehokkuuslukutavoite on 120 kwh/nm2, lisäksi uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuuksien selvittäminen, kuten aurinkopaneelit. Energiatehokkuusluokka tavoite on B. Ilmavuotolukutavoite on 0,8. 3.4. Talotekniikka Rakennuskohde käsittää seuraavat LVIAS-järjestelmät: - lämmitysjärjestelmät, kaukolämpö ja vesikiertoinen lattialämmitys - LTO-järjestelmät, pyörivä lämmöntalteenotto - vesi- ja viemärijärjestelmät 6
- ilmastointijärjestelmät - automaatiojärjestelmät - sähköjärjestelmät - atk-järjestelmät Hanke suunnitellaan ja toteutetaan vähähiilisenä ja energiatehokkaana elinkaarikustannukset optimoiden. 3.4.1. Lämmitysjärjestelmä Lämmön lähteenä on kaukolämpö. Lämmönsäätö tehdään LVI 41-10230 (KH 23 00192) ohjeen mukaan. Lattialämmityksen mitoituksessa on huomioitava kalustuksella peittyvä lattia-ala. Lattialämmityksen yhteydessä käytetään tehdasvalmisteisia jakotukkeja säätöventtiileineen, jotka sijoitetaan lattiatason yläpuolelle helposti luokse päästäviin paikkoihin tehdasvalmisteisiin kaappeihin. Jakotukkikaappien lattian rajapinnassa käytetään tehdasvalmisteisia läpivientilevyjä sekä taivutuskaaria. Jakotukkikaappeina käytetään ylivuotoputkella varustettuja malleja, joista ylivuoto- vesi johdetaan lattiakaivolliseen tilaan. Mikäli ylivuotoputkea ei ole mahdollista viedä lattiakaivolliseen tilaan, käytetään jakotukkikaapeissa vuotohälyttimiä. 3.4.2. Vesi- ja viemärijärjestelmä Rakennus liitetään Salon kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Vesi- ja viemärijärjestelmän ääniteknisessä suunnittelussa noudatetaan ohjetta LVI 20-10328. Viemäreiden ääniteknisen suunnittelun apuna voidaan käyttää rinnalla Uponorin HTP- käsikirjaa. Kiinteistön vesijohtojen nousulinjat sijoitetaan omaan nousukuiluunsa tai yhteisessä LVI- kuilussa erilliseen osaan. Nousujohtojen alapäät varustetaan vuodonilmaisimilla, jotka suunnitellaan tapauskohtaisesti. Kiinteistö liitetään kunnalliseen vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostoon. Kiinteistön pinta- ja perusvedet johdetaan sadevesiviemäriverkostoon. Vesimittarit varustetaan pulssinantolaitteilla ja ne liitetään kulutusseurantajärjestelmään. Sulkuventtiileinä käytetään palloventtiileitä ja lämpimän käyttöveden kiertojohdoissa mittayhteellisiä linjasäätöventtiileitä. Lämpimän käyttöveden kiertopumppuna käytetään märkämoottoripumppua pronssipesällä. Jakotukit sijoitetaan helposti luokse päästäviin paikkoihin tehdasvalmisteisiin jakotukkikaappeihin. Kaappeina tulee käyttää ylivuotoputkella varustettuja malleja, joista ylivuotovesi johdetaan lattiakaivolliseen tilaan. Mikäli ylivuotoputkea ei mahdollista viedä lattiakaivolliseen tilaan, käytetään jakotukkikaapeissa vuotohälyttimiä. 7
Kiinteistön vesijohdon liitospaikan ja liitoksen mahdolliset ehdot suunnittelija neuvottelee Salon Veden kanssa. Suunnitelmissa esitetään vesijohdon liitospaikka sekä korkeusasema ja painetaso. Vesijohtoverkoston materiaalina käytetään yleensä komposiittiputkea. Haaroitukset tehdään tehdasvalmisteisin osin. Vesijohtojen painekokeet määritellään tehtäväksi työselityksessä. Kantavien alapohjien alle sijoitetuille viemäreille määritetään yksityiskohtaiset kannakointiohjeet. 3.4.3. Ilmastointijärjestelmä Tilakohtaiset ulkoilmavirrat ja suurimmat sallitut äänitasot määritellään vähintään YM 1009/2017 ja talotekniikkainfo.fi sisäilmasto ja ilmanvaihto oppaan mukaan ja ilmoitetaan suunnitelma-asiakirjoissa. Ilmanvaihtotuotteiden tulee olla tasoa. M1 Konehuoneissa tulee olla riittävät huoltotilat koneille ja sähkökeskuksille sekä riittävät sisäpuoliset huolto- ja kuljetusreitit konehuoneisiin ja huoltokohteisiin. Raitisilman sisäänotto suunnitellaan ilmastointikoneille edullisimmasta ilmansuunnasta, yleensä rakennuksen lähinnä pohjoista olevalta sivulta. Samalla varmistetaan, että etäisyydet poistoilmapisteistä ja tuuletusviemäreistä ovat määräysten mukaiset. Huomiota kiinnitetään raitisilmasäleikön sijoitukseen ja riittävän kokoiseen ulkoilmakammioon, jotta lumen pääsy koneille saadaan estettyä mahdollisimman hyvin. Käytetään standartin SFS 13030:n mukaan testattuja ulkosäleikköjä. Ulkoilmakammio varustetaan vesieristysmatolla ja kuivalla metallisella lattiakaivolla, joka viemäröidään vesilukolla varustetun lattiakaivon kautta. Ilmanvaihtokoneiden ilmanottoa yhteisestä kammiosta ei saa käyttää. Kammiot on eroteltava toisistaan konekohtaisesti esim. väliseinällä. Ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho SFP lasketaan LVI- ohjekortin 30-10529 (22.3.2013) mukaisesti ja esitetään em. kortin liitetiedoston Excel - taulukon avulla suunnitelmissa. Ominaissähkötehovaatimukset: - Tulo/poistojärjestelmä, max 1,8 kw/m 3 /s - Poistojärjestelmä, max 0,9 kw/m 3 /s Äänitasolaskelmilla varmistetaan, että esimerkkikoneen ääniarvoilla huonetiloille vaaditut äänitasot saavutetaan. Ilmastointikoneiden tiiveys määritellään YM 1009/2017:n mukaan vähintään luokkaan A. Ilmastointikoneet suunnitellaan niin, että niiden huoltamiselle jää riittävät tilat, ohjeena on ko. koneen levyinen tila. Ilmastointikoneiden otsapintanopeus suunnitteluarvoilla ei saa ylittää 3,0 m/s. Mikäli koneosina on pattereita, joissa tiivistyy vettä, otsapintanopeus ei saa ylittää 2,5 m/s. Äänenvaimennusmateriaalien on oltava pinnoitettuja niin, ettei niistä irtoa 8
hiukkasia tai kuituja ilmavirtaan. Käytetään energiatehokkaita EC-moottoreilla varustettuja kammiopuhaltimia. Ilmastointikoneiden suodattimet tapauskohtaisesti vähimmäisvaatimus: - tuloilmasuodatin SFS-EN ISO 16890 epm 1 50-65% - poistoilmasuodatin LTO- laitteille SFS-EN ISO 16890 epm 1 50-65% Suodatinkehyksenä ei saa käyttää pahvikehystä. Hienosuodattimet ovat lasikuitumateriaalista valmistettuja pussisuodattimia. Suodattimille määritellään varasuodattimet. Suodattimen mitoituksessa käytettävät virtausnopeudet: - Synteettinen materiaali nopeus max 0,5 m/s suodatinpintaan nähden - Lasikuitu nopeus max 0,2 m/s suodatinpintaan nähden LTO-laitteena käytetään ensisijaisesti korkean hyötysuhteen regeneratiivista hygroskooppista LTO-kiekkoa, tai LTO-levysiirrintä. LTO-levysiirtimen ja regeneratiivisillä laitteilla vuosihyötysuhde tulee olla vähintään 73 %. Kanavien ja kanavaosien ovat tyyppihyväksyttyjä ja puhtausluokan P1 edellyttämällä tavalla valmistettuja. Kanavisto tehdään tehdasvalmisteisia kumirengastiivisteisiä kulma- ja T- kappaleita käyttäen. Äänen siirtyminen kanavien kautta huoneiden välillä estetään vaimennuksilla. Kanavisto suunnitellaan puhdistettavaksi kauttaaltaan. Säätöpelteinä käytetään vain hyvät äänitekniset toiminta-arvot omaavia säätöpeltejä esim. IRIS periaatteella toimivia säätöpeltejä. Ilmastoinnin päätelaitteet ovat heitto- ja puhalluskuvioltaan säädettävää mallia. 3.4.4. Rakennusautomaatio Rakennuksen rakennusautomaatiojärjestelmä toteutetaan väylätekniikkaan perustuen. Järjestelmä on liitettävissä Internetyhteyden kautta etävalvontaan. Järjestelmä koostuu serveristä, alakeskuksista ja I/O-toimintamoduuleista, kenttä- ja väylälaitteista, alakeskusten tiedonsiirtoväylästä sekä kenttälaiteväylästä reitittimineen ja sovittimineen. Alakeskukset ja serveri varustetaan UPS laittein suojaamaan järjestelmälaitteita lyhyiltä sähkökatkoilta. Alakeskukset varustetaan graafisella käyttöpaneelilla paikalliskäyttöä varten. Järjestelmään liitetään seuraavat laitteistot ja toiminnat: - LVI- järjestelmien ohjaus- ja säätöprosessit ja hälytykset. - Erillisohjaukset; erillispoistojen ohjaukset, valaistus- ja sulatusohjaukset. - Energian, sähkön ja vedenmittaukset. - Palopellit. 9
3.4.5. Kulunvalvonta Ovet liitetään kaupungin olemassa olevaan ESMI järjestelmään. Ovet tottelevat RFID kulkukortteja. Laajuudesta sovitaan kohdekohtaisesti. Murtohälyttimet kytketään samaan järjestelmään. 3.4.6. Kameravalvonta 3.4.7. Sähkö Ulkoalueet varustetaan valvontakameroin. Järjestelmävaatimukset: - Digitaalinen IP-kamera tekniikka. - Kamerat min. 4K resoluutio. - Hyödynnetään PoE tekniikkaa. - Yö- ja päiväkuvaus toiminto. - Cat6 kaapelointi (ei langatonta tekniikkaa). - NVR 1kk videokuvan tallennuskapasiteetilla. - Kohteessa 1 kpl fyysinen kameroiden tarkkailupiste varustettuna 24 näytöllä ja muilla tarpeellisilla hallintalaitteilla (näppäimistö ja hiiri). - Paikalliselle vastuuhenkilölle mahdollisuus tarkastella kameroita/tallenteita työpisteeltään lähiverkon ylitse. - Mahdollisuus etätarkasteluun Salon kaupungin valvomosta VPN tai vastaavaan verkkotekniikan ylitse. Rakennus liitetään Caruna Oy:n ylläpitämään sähköverkkoon Ketomäenkadun varrella olevan jakokaapin kautta. Liittymän koko määräytyy tarkemmin sähkösuunnittelussa. Rakennus liitetään Lounea Oy:n kuituverkkoon ja kaupungin ict-verkkoon. 4. RAHOITUS 4.1. Hankkeen määräraha Kaupungin vuoden 2019 talousarvioissa on hankkeelle varattu 3.500.000. Irtaimiston hankintaan ei ole varattu erillistä määrärahaa vuodelle 2019. Määrärahan kohdentumista vuodelle 2020 tarkastellaan hankkeen toteutuksen aikana. 5. AIKATAULU 5.1. Hankkeen aikataulu Hankkeen toteutusaikataulu: - hankesuunnitelman laadinta tammi - helmikuu 2019 - hankesuunnitelman hyväksyminen opetuslautakunta 12.3.2019 - urakan kilpailutus huhti - toukokuu 2019 - rakentaminen kesäkuu 2019 - helmikuu 2020 - rakennuksen käyttöönotto helmi - maaliskuu 2020 10
- lopulliset pihaviimeistelyt kevät 2020 - vanhan rakennuksen purku kesä-syksy 2020 6. KUSTANNUSARVIO 6.1. Hankkeen kustannusarvio Hankkeen rakennustöiden kustannusarvio on tavoitehintalaskelman (06.02.2019, Liite 2) mukaan n. 2.900.000 euroa (alv 0 %). Tavoitehintalaskelmassa ei ole huomioitu vanhan rakennuksen purkukustannuksia. Hankkeen kokonaiskustannukset jakautuvat seuraavasti: Ohjelmatilat 1070 m2 2 295 950 Rakennuttamiskustannukset 80 000 Paalutus 50 000 Istutus- ja pihatyöt 250 000 Kiinteistön valvontajärjestelmät 70 000 Kulkuyhteys koulun tiloihin 150 000 7. LIITTEET Liite 1: Tilaohjelma Liite 2: Tavoitehintalaskelma Liite 3: Luonnossuunnitelma (asemapiirros) 11