19.4.2010 4/010/2010 RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VUODEN 2011 TALOUSARVIOEHDOTUS 40 RANGAISTUSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Rikosseuraamuslaitoksen strategisena tavoitteena on siirtyminen suljetun vankeuden käytöstä kohti avoseuraamuksia. Toiminnan painopistettä siirretään laitosseuraamuksista yhdyskuntaseuraamuksiin ja suljetuista laitoksista avolaitoksiin sekä lisätään valvotun koevapauden käyttöä. Täytäntöönpanossa hyödynnetään yhteiskunnan palvelutarjontaa sekä rakennetaan asiakkaita yhteiskuntaan integroivia jatkumoita. Arviointiprosessia kehitetään siten, että arviointi voidaan aloittaa siviilissä ennen vankilaan tuloa. Vankiluvun aleneminen antaa mahdollisuuden laitosrakennetta koskevien uudistusten jatkamiseen suunnitellulla tavalla. Vankien määrän oletetaan laskevan noin 70 vangilla vuonna 2011. Vankimäärän vähenemiseen laitoksissa vaikuttaa valvotussa koevapaudessa olevien vankien määrän kasvu päivittäin noin 150 vankeusvankiin. Vuoden 2011 alussa otetaan käyttöön uusi yhdyskuntaseuraamus, valvontarangaistus, joka sijoittuu ankaruudeltaan yhdyskuntapalvelun ja ehdottoman vankeuden väliin. Valvontarangaistuksen oletetaan vaikuttavan päivittäiseen vankilukuun vähennyksenä noin 130:lla, mutta käyttö saavuttanee suunnitellun täyden laajuutensa aikaisintaan vuonna 2012. Vuonna 2011 valvontarangaistus vähentänee vankilukua arviolta noin 20:llä. Laki nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä tulee voimaan 1.10.2010, josta alkaen Rikosseuraamuslaitos vastaa henkilötutkinnat korvaavien seuraamusselvitysten laatimisesta myös alle 18- vuotiaista nuorista. Asiantuntijalausuntojen määrä kasvaa uudistuksen johdosta noin 700:lla vuosittain. Yhdyskuntaseuraamuksia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksesta valmistuu oikeusministeriön asettaman toimikunnan esitys. 2009 toteuma 2010 TA 2011 TAE Toiminnan laajuus Vankeja keskimäärin 3492 3450 3380 Vapaudesta vankilaan tulleet 7059 6800 6700 Yhdyskuntaseuraamuksia toimeenpanossa keskimäärin 4308 4750 / 4600 tulossopimus 4350 Täytäntöönpantavaksi tulevia yhdyskuntaseuraamuksia 4945 5200 5050 Seuraamuksiin liittyvät asiantuntijalausunnot 8082 arvio 8600 8600 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu 25 PL 319 010 36 88500 010 36 88446 kirjaamo.rise@om.fi 00180 HELSINKI 00181 HELSINKI
2(9) Rikosseuraamuslaitos olisi saamassa vuodelle 2011 toimintamenomäärärahaa 217 627 miljoonaa euroa Valtioneuvoston 30.3.2010 kehyspäätöksen mukaan. Toimintamenomääräraha laskisi edelliseen vuoteen verrattuna 1 169 000 eurolla. Kehyksen aleneminen on perusteltu tuottavuusohjelmavähennyksellä palkkakustannuksissa, vankimäärän alenemisesta aiheutuvista vähennyksistä muuttuvissa kustannuksissa sekä vuodelle 2010 kohdistuneiden kertaluonteisten menojen vähennyksistä. Kehyskauden lopussa Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenomääräraha lähtövuoteen 2010 verrattuna olisi 646 000 euroa alhaisempi. Kehyspäätöksen mukaisen toimintamenomäärärahan (217 627 milj. euroa) lisäksi vuonna 2011 Rikosseuraamuslaitoksella olisi käytettävissä tuottavuusohjelman palkkasäästöistä laskennallisesti noin 2,5 miljoonaa euroa eli yhteensä 220 127 miljoonaa euroa. Kehyksessä huomioimattomia ns. väistämättömiä lisämenoja on noin 2,160 miljoonaa euroa edellistä vuotta enemmän (kiinteistövuokrat). Kun otetaan huomioon kehyksen aleneminen 1,169 miljoonalla eurolla, käytettävissä olisi 218 958 euroa toimintamenomäärärahaa mikäli tuottavuussäästöt saadaan toteutettua eli 162 000 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna, mikä tarkoittaa sitä, että toiminnan laadun osalta pystytään säilyttämään edellisen vuoden taso. Tarvittavia Senaatin sopimuksen mukaisia kunnossapito-, huoltotoimenpiteiden lisäyksiä ei voida tehdä. Merkittäviä investointi- ja tietohallintohankkeita joudutaan jättämään toteuttamatta. 219000 218000 217000 216000 215000 214000 213000 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Palkat (säästö edelliseen vuoteen nähden noin 2,5 miljoonaa euroa) Vuonna 2011 Rikosseuraamuslaitoksen tuottavuusohjelman mukainen henkilötyövuosikehys on 2914. Edelliseen vuoteen nähden määrärahoja on vähennetty 13 115 eurolla/htv. Rikosseuraamuslaitokselle jää tuottavuusohjelmasta (-80 htv.) laskennallista nettosäästöä noin 2,5 miljoonaa euroa, koska yhden henkilötyövuoden hinta on todellisuudessa korkeampi kuin tehty vähennys. Suunnittelun lähtökohtana on se, että mahdollisiin palkankorotuksiin myönnetään lisäbudjetilla palkkojen nousun suuruinen määräraha. Pääomavuokrat (kompensoimaton kasvu edelliseen vuoteen nähden 2,160 miljoonaa euroa) Rikosseuraamuslaitos maksaa vuonna 2011 Kuopion ja Mikkelin uudisrakennusten pääomavuokrista yhteensä 2,607 miljoonaa euroa, mikä 1, 496 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2010. Vuoteen 2010 verrattuna lisäkustannuksia tuo myös Kuopion vankilan perusparannuksesta aiheutuvat vuokramenot, jotka vuonna 2011 ovat 664 000 euroa ja vuodesta 2012 alkaen 724 000 euroa vuodessa. Mikkelin vankilan peruskorjauksen valmistuminen tulee nostamaan edelleen Rikosseuraamuslaitoksen
3(9) kiinteistövuokria, vuokramenot ovat vuodesta 2012 alkaen 970 000 euroa vuodessa. Näiden lisäksi pienehköistä investointihankkeista aiheutuu vuosittain 230 000 euroa lisävuokraa. Mikkelin ja Kuopion vankiloiden uudisrakennusten ja Kuopion vankilan perusparannuksen sekä pienehköjen investointien sekä elvytysmäärärahalla toteutettavien pienten kunnossapitoluonteisten hankkeiden (260 000 euroa) yhteisvaikutuksena Rikosseuraamuslaitoksen pääomavuokrat kasvavat vuonna 2011 yhteensä 2,420 miljoonalla eurolla edelliseen vuoteen nähden, mistä vain elvytysmääräraha (260 000 euroa) sisältyy kehyspäätökseen. Vuonna 2012 vuokrien nousu vuoden 2010 tasoon nähden on yhteensä 3,453 miljoonaa euroa kun em. lisätään Mikkelin vankilan perusparannuksen ja vuonna 2011 tehtävien pienehköjen investointien vuokravaikutukset (230 000 euroa), elvytysmäärärahalla tehtävät pienet kunnossapitoluonteiset hankkeet (5000 euroa), Helsingin vankilan ruokala- ja liikuntarakennuksen perusparannushanke (630 000 euroa) sekä Pelson vankilan keittiö- ja sellirakennuksen julkisivujen perusparannushanke (168 000 euroa). Myönnetyllä kehysrahoituksella ei voida toteuttaa investointiohjelmassa olevia muita hankkeita eikä rakentaa strategisen tavoitteen ja toiminnan painopisteen siirtämisen edellyttämiä uusia vapauttamisyksikkö-/ avolaitospaikkoja. Muut toimintamenot: Valvontarangaistus Täysimääräisenä sovellettavan valvontarangaistuksen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 2,8 miljoonaa euroa vuodessa (mikä pitää sisällään myös henkilöstökustannukset). Vankiloiden muuttuvissa kustannuksissa saadaan säästöjä noin 900 000 euroa siinä vaiheessa, kun valvontarangaistus vähentää noin 130 vankia laitoksista. Tämä ei näy vielä vuonna 2011 säästönä. Pitemmällä aikavälillä valvontarangaistuksen käytön ja toimintatapojen vakiinnuttua, kustannussäästöjä syntyy henkilöstötarpeen vähenemisestä laitoksissa vankimäärän alenemisen vuoksi. Valvontarangaistus nostaa kuitenkin esimerkiksi henkilöstön ja asiakkaiden matkakuluja. Myös päihdetestauksen lisääntyminen aiheuttaa lisäkustannuksia. Muihin kuin henkilöstö- ja laitekustannuksiin käytettäneen vuonna 2011 yhteensä noin 100 000 euroa erilaisiin perustamiskustannuksiin. Hallituksen esitykseen sisältyy arvio, että vuosittain tekninen valvontaratkaisu maksaa noin 400 000 euroa, jos laitteita on 200 kpl. Pannat ja laitteistot tarkoitus on ostaa palveluna, ei omaksi. Valvontarangaistuksen toteuttaminen siirtymäkaudella määrärahakehyksen lisää muita toimintamenoja. Valvontarangaistuksen tekniset laitehankinnat on otettu huomioon jo vuoden 2010 budjetissa, minkä vuoksi merkittävää lisäkustannusta ei tule vuodelle 2011. Kunnossapito- ja huoltorästit (lisäystä 0 euroa) Senaattikiinteistöjen kanssa tehdyn sopimuksen perusteella ent. Vankeinhoitolaitoksen tulisi käyttää vankiloiden kunnossapitoon 3,6 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi rahoitustarve turvateknisten yms. järjestelmien huoltotoimenpiteisiin on noin 1 miljoona euroa vuodessa. Näihin tarkoituksiin on voitu käyttää vain noin 2 miljoonaa euroa vuosittain, joten vuotuinen lisätarve olisi 2,6 miljoonaa euroa myös vuodelle 2011. Korjaus- ja kunnossapitoon ei voida kohdentaa lisämäärärahaa vuoden 2010 tasoon nähden. Korjaus- ja kunnossapitorästien vuoksi vankiloiden kunto heikkenee, mikä aiheuttaa merkittävän riskitekijän ja vauhdittaa peruskorjaustarpeita.
4(9) Tietohallintohankkeet (lisäystä 0 euroa) Rikosseuraamuslaitokselle määritellyt kehysmäärärahat suunnittelukaudelle mahdollistavat noin 7 milj. euron kohdentamisen vuosittain tietohallintoon. OM:n tietohallintoyksikön tekemän TTS - laskelman mukaan Rikosseuraamuslaitoksen vakio- ja ylläpitopalvelujen osuus tietohallintokustannuksista kasvaisi vuoden 2009 tasosta suunnittelukauden loppuun lähes 2 milj. euroa, jolloin kehittämiseen käytettävissä olevan määrärahan suhteellinen osuus vähenee. Ainoastaan lainsäädännön muuttumisen takia tehtävät pakolliset muutokset nykyisiin asiakastietojärjestelmiin on mahdollista ottaa huomioon tietohallintosopimuksissa (valvontarangaistuksen lisääminen tietojärjestelmiin). Välttämättömiä ja tuottavuutta edistäviä tietohallinnon kehittämishankkeita ei pystytä toteuttamaan kehyksessä myönnetyllä määrärahalla. Vati ja Tyyne Rikosseuraamuslaitoksen asiakastietojärjestelmät tulevat elinkaarensa päähän kehyskaudella. Viimeistään 2011 tulisi aloittaa uuden Rikosseuraamuslaitoksen yhteisen tietojärjestelmän rakentaminen. Hanketta ei pystytä toteuttamaan kehyksessä myönnetyllä määrärahalla. ICT varautuminen Rikosseuraamuslaitoksen omat tietojärjestelmät on arvioitu Oikeusministeriön ICT- projektissa. Konsulttiselvityksessä on ehdotettu, että asiakastietojärjestelmien (Tyyne, Vati ja Effica) osalta tietoturvallisuus pitäisi nostaa korotetulle tasolle. Muiden ohjelmien tulisi olla perustasolla. Näitä hankkeita ei voida toteuttaa kehyksessä myönnetyllä määrärahalla. Asianhallintajärjestelmä Rikosseuraamuslaitos tuottaa vuositasolla valtavat määrät viranomaistyöhön liittyvää asiakirjaaineistoa sen eri valmisteluvaiheissa. Organisaatiolta puuttuu asiakirja-aineiston systemaattiseen ja hallittuun varastointiin ja jakeluun soveltuva ratkaisu. Asianhallintajärjestelmän käyttöönotosta on tehty suunnitelma ja tavoitteena on ollut ottaa käyttöön järjestelmä vuoden 2011 aikana. Tätä hanketta ei voida toteuttaa kehyksessä myönnetyllä määrärahalla. Optimaze tilanhallinta -järjestelmä Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen Optimaze tilanhallintajärjestelmän käyttöönotosta. Järjestelmän tarkoituksena on seurata ja analysoida tilan käytön kustannustehokkuutta ja tukea virastoa toimitilahallinnan kehittämisessä. Järjestelmään viedään sekä Senaatilta että muilta toimijoilta vuokratut tilatiedot. Senaatti kiinteistöt vastaa tiedonsiirrosta järjestelmään ja tietovaraston hallinnasta. Rikosseuraamuslaitoksen budjettiin ei ole varattu määrärahaa järjestelmän ylläpidosta tuleviin mahdollisiin vuosittaisiin kustannuksiin. Tuotot Taloudellisen tilanteen aiheuttama tulotason lasku oli vuonna 2009 ennakoitua pienempi, mutta lasku jatkuu vuosina 2010-2011. Alustavan arvion mukaan tuottoja kertyisi vuonna 2011 yhteensä 13,4 miljoonaa euroa, mikä on noin 2 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2009. Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen ja Terveydenhuoltoyksikön maksullisen toiminnan tuotot säilyvät suunnilleen entisellä tasolla, rikosseuraamusalueilla tuottojen odotetaan laskevan. Työtoiminnan alihankintatöiden ja yritysmyynnin tuotoissa ei ole nähtävissä kasvua taloudellisen taantuman vuoksi.
5(9) Alustavat tulostavoitteet: Vaikuttavuus Rangaistusten toimeenpano vaikuttaa vähentävästi tuomiota suorittavan riskiin syyllistyä uusiin rikoksiin. Toiminnallinen tehokkuus Toimenpiteet vuonna 2011: Tuottavuusohjelman mukainen tuottavuustoimenpitein aikaansaatava henkilöstövähennys rangaistusten täytäntöönpanossa on 80 htv. vuonna 2011. 2009 toteuma 2010 TA 2011 TAE Tuottavuus ja taloudellisuus Vangit keskimäärin päivässä/ htv.* 1,32 1,33 1,34 Yhdyskuntaseuraamuksia toimeenpanossa keskimäärin päivässä/ htv.* 15,7 16,8 16,1 Seuraamuksiin liittyvät asiantuntijalausunnot/ htv** 197 210 210 Kustannukset vuodessa / vanki*** 60 559 61 064 61 773 Kustannukset vuodessa / yhdyskuntaseuraamusta suorittava*** 3 811 3 791 3 973 Tiedot Tarmo järjestelmästä. * Htv:t on oikaistu vuoden 2009 osalta siten, että aluevankiloiden hallinnon henkilötyövuodet on jyvitetty seuraamusten henkilötyövuosien suhteessa vankeuden ja yhdyskuntaseuraamusten kesken, koska vuodesta 2010 lähtien aluekeskus palvelee sekä vankeuden että yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoa. ** Seuraamuksiin liittyvät asiantuntijalausunnot vuoden aikana/ lausuntotyöhön käytetty työaika (Tarmo). *** Kustannukset vuodessa (netto) on oikaistu vuoden 2009 osalta siten, että aluevankiloiden hallinnon kustannukset on jyvitetty kustannusten suhteessa vankeusrangaistusten- ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanolle, koska vuodesta 2010 lähtien aluekeskus palvelee sekä vankeuden että yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoa.
6(9) Tuotokset ja laadunhallinta Toimenpiteet vuonna 2011: Suunnitelmallista vapauttamista kehitetään edelleen laajentamalla valvotun koevapauden käyttöä siten, että valvotussa koevapaudessa on keskimäärin 150 vankia päivässä. 2009 toteuma 2010 TA 2011 TAE Tuotokset ja laadunhallinta Rangaistusvangeista toiminnoissa keskimäärin päivässä, % 60 60 60 Rangaistusajan suunnitelmat tehty % aloittaneista rangaistusvangeista 71 70 71 Rangaistusajan suunnitelma tehty % toimeenpanossa olevista yhdyskuntaseuraamuksista 84 85 85 Valvotun koevapauden loppuun suorittaneet % aloitetuista 85 85 83 Yhdyskuntapalvelun loppuun suorittaneet % aloitetuista 82 85 83 Laitosten säilytysvarmuus % 99,2 99,3 99,2 Rangaistusta suorittavista avolaitoksissa keskimäärin päivässä % 32 33 33 Henkisten voimavarojen hallinta Toimenpiteet vuonna 2011: Rakenteellisten muutosten kohteena olevan henkilöstön uudelleensijoittaminen saatetaan loppuun vuoden 2011 aikana. Sairauspoissaolojen vähentämiseksi kaikissa yksiköissä otetaan vuonna 2011 käyttöön varhaisen puuttumisen malli ja yhteinen järjestelmä sairauspoissaoloihin puuttumiseksi. 2009 toteuma 2010 TA 2011 TAE Tietoja henkilöstöstä Henkilöstömäärä, htv. 3050 2994 2914 Keski-ikä 44,2 43 43 Naisten osuus % 42 42 43 Sairauspoissaolot, kalenteripäivää/htv* 21,1 ei tavoitetta kalenteripäivinä 19 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv. 14,9 13 14,9 * Jaksotyötä tekevien osalta seuranta kalenteripäivinä.
7(9) Rikosseuraamuslaitoksen resurssit Rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenomäärärahaesitys ja talousarvioesitys on tehty valtioneuvoston 30.3.2010 kehyspäätöksen mukaisesti. Toiminnan menot ja tulot (1 000 ). Toimintamenomomentti 25.40.01 2009 TP 2010 TA 2010 Ennuste 2011 TAE Bruttomenot 227 927 233 196 231 393 231 027 Bruttotulot -15 580-14 400-14 270-13 400 Nettomenot 212 347 218 796 217 123 217 627 Siirtyvät erät - siirtyvät edelliseltä vuodelta 4 534 5 827 5 827 7 500 - siirtyvät seuraavalle vuodelle 5 827 7 500 7 500 7 000 Siirtyvä määräraha % 2,74 3,43 3,45 3,22 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (1 000 euroina) 2009 TP 2010 TA 2010 arvio 2011 TAE Tuotot Myyntituotot 10 631 10 500 10 279 9 653 Muut tuotot 3 500 Tuotot yhteensä 10 631 14 000 10 279 9 653 Tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot 16 0 0 Erilliskustannukset Aineet ja tarvikeet -6 468-9 254-6 254-5 873 Henkilöstökustannus -2 944-4 213-3 050-3 062 Muut erilliskustannukset -2 302-3 294-2 404-2 509 Valmistus omaan käyttöön 1 083 1 549 1 047 983 Erilliskustannukset yhteensä -10 632-15 212-10 661-10 461 Osuus yhteiskustannuksista -7 540-10 788-8 246-7 414 Kokonaiskustannukset -18 172-26 000-18 907-17 875 Alijäämä -7 541-12 000-8 628-8 223 Kustannusvastaavuus % 59 % 54 % 54 % 54 % Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma ei sisällä ateriakorvauksia ja palvelussuhdeasunnoista saatavia vuokratuloja.
8(9) Määrärahan arvioitu käyttösuunnitelma (1000 euroa) Siirtyvät Kehys 2011 v.2010 Alustava käyttösuun. 2011 Rangaistusten täytäntöönpano 181 425 500 181 925 Täytäntöönpanon ohjaus, kehittäminen ja hallinto (keha) 7 900 7 900 Valtakunnalliset täytäntöönpanoa tukevat tehtävät 18 400 18 400 Rikosseuraamusalan koulutuskeskus 3 200 3 200 Terveydenhuoltoyksikkö 15 200 15 200 Ostopalvelut palvelukeskuksilta 9 902 9 902 Yhteensä 217 627 500 218 127 Rikosseuraamuslaitos toimitilamenot (1 000 2009 TP 2010 Arvio TA 2011 ) Pääomavuokrat /Senaatti 34 767 36 063 39 564 -josta maanvuokrat 650 592 618 -josta kiinteistöverot 940 981 1 024 muut toimitilavuokrat 1 768 1 894 1 931 ylläpito- ja ympäristönhoitomenot * 9 858 11 562 11 794 kunnossapito- ja huoltokustannukset ** 1 695 1 328 1 355 toimitilamenot yhteensä 49 679 50 847 54 643 * Ylläpito- ja ympäristönhoitomenoihin on laskettu: lämmitys, sähkö, vesi, siivouspalvelut, puhdistusaineet ja tarvikkeet, ympäristönhoito- ja ylläpitopalvelut ** Kunnossapito- ja huoltokustannukset sisältävät myös pienehköt uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeet Tietohallintomenot (1000 ) 2009 TP 2010 Arvio TAE 2011 Vakiopalvelut 2 361 104 3 624 494 3 233 116 Ylläpitopalvelut 1 805 447 2 014 352 2 171 040 Kehittämispalvelut 1 035 049 1 463 865 1 679 243 Erityispalvelut 4 187 400 2 935 OTTK:n oman työn osuus 780 500 861 151 Tietohallintomenot yhteensä 5 205 788 7 103 111 7 086 334 74 AVOLAITOSTYÖT (Siirtomääräraha 3 v.) Määrärahasta käytetään enintään 1,7 miljoonaa euroa avolaitostöihin kunnan, seurakunnan tai yleishyödyllisen yhteisön työkohteissa sekä Finavia Oy:n Helsinki-Malmin lentokentän työkohteessa. Työkohteet ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita tai niihin voidaan liittää kuntouttavaa toimintaa, jonka kustannuksiin asianomainen yhteisö osallistuu. Selvitysosa: Tavoitteena on työllistää avolaitoksissa keskimäärin 175 avolaitosvankia. Avolaitosten majoituskapasiteettia käytetään myös ko. laitoksiin sijoitettavien arviolta keskimäärin 40 laitoksen ulkopuolella siviilityössä tai opiskelemassa käyvän vangin majoittamiseen. Työllistämis- ja ylläpitomenot ovat noin 32 000 euroa vankia kohti vuodessa.
9(9) Helsingissä 19.4.2010 Tuula Asikainen Ylijohtaja (pääjohtajan sijaisena)