Kaikille kulttuuria Oikeus osallistua kulttuurielämään maksutta Kaikukortilla

Samankaltaiset tiedostot
Valtakunnallinen Kaikukortti -toimintamalli, päivitetty

Kaikukortin valtakunnallinen toimintamalli

Kaikukortin valtakunnallinen toimintamalli

Kaikille kulttuuria Oikeus osallistua kulttuurielämään maksutta Kaikukortilla

Kaikille kulttuuria Oikeus osallistua kulttuurielämään maksutta Kaikukortilla

Kaikille kulttuuria Oikeus osallistua kulttuurielämään maksutta Kaikukortilla

Kaikille kulttuuria Oikeus osallistua kulttuurielämään maksutta Kaikukortilla

Kulttuuria kaikille Kaikukortti Kainuussa. Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille -palvelu Hanna-Riikka Karjalainen, Paltamon kunta 7.2.

OHJEITA KAIKUKORTTI-TOIMINTAAN

OHJEITA KAIKUKORTTI-TOIMINTAAN

Elämyksiä kulttuurista! Kaikukortilla maksutta sisään

Kulttuuria kaikille -palvelu, Espoon ja Kainuun Kaikukortti-tilastojen koostetta vuosilta

Elämyksiä kulttuurista! Kaikukortilla maksutta sisään vuonna 2019

- Kaikukortilla maksuttomia kulttuurielämyksiä Kempeleessä

Sisällys. Kaikille kulttuuria Kaikukortilla opas Kaikukortin kokeiluun ja käyttöönottoon. Kulttuuria kaikille -palvelun julkaisuja 1/2018

KAIKUKORTILLA KULTTUURIA JA HYVINVOINTIA KAINUUSSA

Tarinoita ja sitaatteja Kaikukortista

Kaikukortti Lappeenranta kevät 2019

Kulttuuria ihan kaikille? Aura Linnapuomi Kulttuuria kaikille -palvelu

Kysely Kaikukortin haltijoille

Kysely Kaikukortin haltijoille

Kaikukortti-kysely 2 Kainuussa

oikeus osallistua kulttuurielämään

KAIKUKORTILLA MAKSUTTOMIA KULTTUURIELÄMYKSIÄ OULUSSA

Elämyksiä kulttuurista! Kaikukortilla maksutta sisään Rovaniemellä

KAIKUKORTILLA MAKSUTTOMIA KULTTUURIELÄMYKSIÄ OULUSSA

Kaisa Koskela Palvelukoordinaattori / kulttuurin tulosyksikkö. Kaikkien kulttuuripalvelut -selvitys

Saavutettavuus esittävissä taiteissa

Kaikukortti-kysely 2 Kainuussa

Monien kulttuurien espoolaiset kulttuurin tulosyksikön palveluissa

OHJEITA KAIKUKORTTI-TOIMINTAAN

Kaikukortti-kysely Kainuussa

Kulttuurilähete pienten lasten perheille Tampereella

KAIKUKORTTI-KYSELY. Kaikukortin haltijoiden ja Kaikukorttikumppaneiden. Kaikukortti-toiminnasta Lappeenrannassa

OHJEITA KAIKUKORTTI-TOIMINTAAN

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA

Yhteinen keittiö hanke Etelä-Pohjanmaa. Julia Sillanpää

Elämyksiä kulttuurista! - Kaikukortilla maksutta sisään Keski-Pohjanmaalla ja Kruunupyyssä

Elämyksiä kulttuurista. Kaikukortilla maksutta sisään

Kulttuuria kaikille!

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA!

Kaikukortti-käsikirja Kaikukorttia jakaville sotetoimijoille

Kulttuurilähete pienten lasten perheille Tampereella

AJANKOHTAISTA KULTTUURI TEA HANKKEESTA. Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain infotilaisuus 1

MIKSI JA MITEN JÄRJESTÖYHTEISTYÖTÄ MAAKUNNASSA JA KUNNISSA?

Järjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa

Kenelle kulttuuripalveluja tuotetaan?

Yhteistyön tiivistäminen uusissa maakunnissa Kumppanuuspäivä

Suosittelemme taidetta jokaiselle

PIRKANMAAN ALUEELLINEN KULTTUURIHYVINVOINTI- SUUNNITELMA

Kaikukortti-kumppanuussitoumus

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

6 Kainuu. 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

PIRKANMAAN ALUEELLINEN KULTTUURIHYVINVOINTI- SUUNNITELMA

Kulttuuria kaikille -palvelu / Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry ja kirjoittaja

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

KONSEPTIMÄÄRITYS YHTEINEN KEITTÖ HANKKEESSA OLEVIEN VIIDEN PILOTIN POHJALTA (YK-konseptimääritys)

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus

Pohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä

Ajankohtaista Kulttuuri TEA -hankkeesta

Tule jäädäksesi Rovaniemen kulttuurialan kotouttamisohjelma

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke

VamO-hanke tuo asiakasosallisuuden palvelujen kehittämiseen

Suomussalmi uuden lain toimeenpanijana. Joni Kinnunen

Pohjois-Savon Järjestötietopalvelu

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Kulttuuriosuuskunta ILME

SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ JA JÄSENJÄRJESTÖT 2014

Kulttuuripassin jatkohankkeen loppuraportti. Mira Haataja ja Aura Linnapuomi

Auttaja lähellä sinua.

Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuus

Tiekartta onnistuneeseen integraatioon. Päivi Saukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija/e-p soteuudistus

Henkilökohtainen budjetti kokeilu Pohjois-Savossa 2018

11 Lappi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma. Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Kulttuuri saavutettavaksi Satakunnassa

Kulttuurisote. Kokemuksia osallisuudesta. Kulttuurisote Pohjanmaa. Hanna Kleemola slidepohjia

Taiteen ja hyvinvoinnin uutisia

Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset Taide ja kulttuuri osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Prosenttiperiaatteen laajentamisen

Järjestö 2.0: Järjestöt mukana muutoksessa

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kupo/Kultj/

Palvelu nimeltään sosiaalinen kuntoutus

Henkilökohtainen budjetti

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

Koulutuksen ja työelämän haasteet ja mahdollisuudet

SATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI Porin kaupunki/ Satakunta

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Toimintasuunnitelma 2012

Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

Järjestö 2.0: Järjestöt mukana muutoksessa. Verkostotapaaminen Tarja Bergström, hankepäällikkö

Transkriptio:

Kaikille kulttuuria Oikeus osallistua kulttuurielämään maksutta Kaikukortilla Perehdytysmateriaali Karkkilan Kaikukortti-toiminnassa mukana oleville kortin jakajille vuonna 2019

Tavoitteet Taustaa Kenelle Kaikukortti on tarkoitettu? Mikä Kaikukortti? Kaikukortti-toiminnan periaatteita ja ohjeita Kaikukortin tukipalvelu Muuta Lisätietoja

Kulttuuri kuuluu kaikille! Kaikilla on oikeus käydä konserteissa, festivaaleilla ja teattereissa vaikka oma taloudellinen tilanne olisikin hyvin tiukka. Ratkaisuksi tähän on kehitetty Kaikukortti, jolla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja ja kurssipaikkoja kulttuuripalveluihin.

On ihanaa, kun nyt on voinut käydä kulttuuritapahtumissa ja on voinut viedä lapsetkin, kun ei minulla muuten ole mitenkään varaa ostaa koko porukalle lippuja. Kaikukortin haltija Espoossa v. 2015 Minulle Kuhmon [Kamarimusiikin] käynti oli tämän kesän kohokohta. Se oli sielulle mannaa! Sanotaan, että ihminen ei elä pelkästään leivästä ja minä allekirjoitan sen täysin. - - Kun mieli on hyvä niin kehokin voi paremmin. Buranaa yms. ei ole mennyt läheskään niin paljon. Kaikukortin haltija Kainuussa v. 2016

Kaikukortin tavoitteena on parantaa taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien nuorten, aikuisten ja perheiden mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään ja harrastaa taiteen tekemistä. Tavoitteena on edistää kulttuurin saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Kulttuurielämään osallistuminen on kaikkien ihmisten perusoikeus! Kulttuuripalvelujen käyttö ja taiteen tekeminen vaikuttavat tutkitusti ihmisten elämänlaatuun, terveyteen, hyvinvointiin ja osallisuuteen yhteiskunnassa.

Kaikukortti-toiminta on kaupungin kulttuurihyvinvointi-strategian mukaista toimintaa, ja kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteen saattamista konkreettisesti. Kajaanin kaupungin sivistysjohtaja Mikko Saari Kaikukortti on Espoossa vakiintunut työvälineeksi, jossa yhdistyvät kulttuurin ja sote-alan tavoitteet hyvinvoinnin edistämiseksi. Espoon kaupungin kulttuurin tulosyksikön eritysasiantuntija Helena Sarjakoski

Kulttuuritoimijoille Kaikukortti voi olla keino tavoittaa uusia yleisöjä, lisätä toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta, nostaa esitysten ja kurssien täyttöastetta ja kasvattaa tunnettuutta. Sosiaali- ja terveysalan toimijoille Kaikukortti voi toimia osana sosiaalista kuntoutusta, jota edellytetään myös Sosiaalihuoltolaissa. Kortti voi olla keino tukea asiakasta ja tarjota hänelle mielekästä tekemistä vapaa-ajalla. Kaikukortti luo uudenlaisia kumppanuuksia ja rakenteita kulttuurija sotealan välille. Kaikukortti tukee kuntien ja maakuntien työtä hyvinvoinnin edistämiseksi. #hyte

Kenelle? Kaikukortti on tarkoitettu henkilöille, jotka käyttävät asiakkaana palveluita sellaiselta sosiaali- ja terveysalan toimijalta, joka on mukana Kaikukortti-toiminnassa, ja jotka ovat niin tiukassa taloudellisessa tilanteessa, etteivät voi siitä syystä käyttää kulttuuripalveluja.

Mikä Kaikukortti? Kaikukortti on kortti jolla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja ja kurssipaikkoja kaikkiin niihin kulttuuripalveluihin, jotka kuuluvat valtakunnalliseen Kaikukortti-verkostoon. Kaikukortti käy ristiin eri Kaikukortti-alueiden välillä. Karkkilassa kortteja alettiin jakaa toukokuussa 2018. Tavoitteena on, että Kaikukortti on pysyvä palvelu Karkkilassa vuodesta 2019 eteenpäin.

on sosiaalisen kuntoutuksen työväline on ei-rahallisen tuen muoto tukee hyvinvointia kulttuurin keinoin

Karkkilan Kaikukorttia jakavat tahot: http://www.karkkila.fi/sivut/fi/kaikukortin-jakajat-karkkilassa Karkkilan Kaikukortti-verkoston Kaikukorttia jakavat tahot luetellaan Kaikukortti-verkkosivulla, asiakkaan Kaikukortti-esitteessä ja paikallisissa työntekijän ohjeissa (Kaikukortti-käsikirja Kaikukortin jakajille). Tutustu muiden alueiden Kaikukortti-tarjontaan: www.kulttuuriakaikille.fi/kaikukortti

Karkkilan Kaikukortti-verkoston kulttuurikohteet: http://www.karkkila.fi/sivut/fi/kaikukortin-kulttuurikohteet-karkkilassa Karkkilan Kaikukortti-verkoston kulttuurikohteet luetellaan Kaikukortin verkkosivulla, asiakkaan Kaikukortti-esitteessä ja paikallisissa työntekijän ohjeissa (Kaikukortti-käsikirja Kaikukortin jakajille). Tutustu muiden alueiden Kaikukortti-tarjontaan: www.kulttuuriakaikille.fi/kaikukortti

Kaikukortti maantieteellisesti Kaikukortti käytössä: Espoo, Kainuun maakunta, Lappeenranta, Savonlinna ja Karkkila Tornio Keski- Pohjanmaan maakunta + Kruunupyy Vaasa Oulu Espoo Kemi Kempele Nivala Kauhava- Evijärvi- Lappajärvi Karkkila Lohja Kauniainen Kainuun maakunta Savonlinna Lappeenranta Kaikukortti-kokeilu käynnissä: Oulu ja Kemi Kokeilu tulossa vuonna 2019: Kauhava-Evijärvi- Lappajärvi, Kauniainen, Kemi, Kempele, Keski- Pohjanmaan maakunta ja Kruunupyy, Lohja, Tornio, Vaasa, (Nivala 2020) Kaikukortti toimii ristiin eri alueiden välillä. Paikalliset Kaikukortti-verkostot sitoutuvat yhteiseen valtakunnalliseen toimintamalliin. Tutustu eri alueiden Kaikukorttitarjontaan: www.kulttuuriakaikille.fi/kaikukortti Päivitetty 30.1.2019

Kaikukortti-toiminnan periaatteita ja ohjeita Seuraavissa dioissa käydään läpi tarkemmin alla mainitut Kaikukortti-toiminnan periaatteet ja ohjeet: Kaikukortin valtakunnallinen toimintamalli Kun tarvitsette lisää Kaikukortteja Viestinnästä Sitoumus Kaikukortti-toiminnasta paikallisesti Yhteishenkilön nimeäminen ja henkilökunnan ohjeistus Kaikukortti-toimintaan Kaikukortti käsikirja Kaikukortin jakajille Kaikukortti-toiminnan paikalliset vastuuhenkilöt

Taustaa Kaikukortin valtakunnallisesta toimintamallista Kaikukortin valtakunnallinen toimintamalli on esimerkki yhteiskehittämisestä. Toimintamalli on kehitetty Kulttuuria kaikille -palvelun / Kaikukortin tukipalvelun, kulttuuri- ja sosiaali- ja terveysalan toimijoiden, kohderyhmän sekä valtakunnallisten ja alueellisten asiantuntijoiden yhteistyönä. Huom. Kaikukortin valtakunnalliseen toimintamalliin sitoutuminen on ehto Kaikukortti-verkostossa mukana olemiselle.

Kaikukortin valtakunnallinen toimintamalli Kaikukortin valtakunnallisessa toimintamallissa kuvataan Kaikukortin valtakunnalliset toimintaperiaatteet. Kaikkien Kaikukortti-kumppanien tulee sitoutua saman toimintamallin noudattamiseen. Toimintamalli on päivitetty 4.1.2018* ja se on voimassa toistaiseksi. *Toimintamallin ilmaisua on hiottu 22.1.2019.

Toimintamallista huom. S koskee erityisesti sote-toimijoita, K koskee erityisesti kulttuuritoimijoita Toimintamalli on kokonaisuudessaan saatavilla Kaikukortin materiaalipankissa osoitteessa: www.kulttuuriakaikille.fi/kaikukortin_materiaalipankki

Mikä on Kaikukortti? Numeroitu pahvinen kortti. Asiakkaalle maksuton. Kortin saamisen ikäraja: 16 v. Henkilökohtainen. Käyttökertoja ei ole rajattu. Pääsylipun ja kurssipaikan hinta: 0 euroa. Maksuttoman pääsylipun voi hankkia myös omille lapsille ja lapsenlapsille samaan tilaisuuteen (ei koske kurssipaikkoja). Voimassa 12 kk. - Jos Kaikukorttia vasta kokeillaan alueella, kortti on voimassa kokeiluajan.

Kuka saa Kaikukortin? 1/2 S Kaikukortin voivat saada ainoastaan henkilöt, jotka käyttävät asiakkaana palveluita sellaiselta sosiaali- ja terveysalan toimijalta, joka on mukana Kaikukortti-toiminnassa. ovat niin tiukassa taloudellisessa tilanteessa, etteivät voi siitä syystä käyttää kulttuuripalveluja.

Kuka saa Kaikukortin? 2/2 S Kaikukortin saaminen ei edellytä tietyn tulorajan alittamista. Olennaista on asiakkaan kokemus siitä, että oma taloudellinen tilanne on niin tiukka, ettei kulttuuripalveluja voi siitä syystä käyttää. Tiukka taloudellinen tilanne voi johtua moninaisista syistä, kuten esimerkiksi yksinhuoltajuudesta, pitkäaikaisesta työttömyydestä tai sairastamisesta, eläkkeen pienuudesta tai velkakierteestä. Kaikukortin saaminen ei edellytä asiakkaalta erillisiä todistuksia tuloista. Olennaista on että henkilö tunnistetaan Kaikukorttia jakavan paikan asiakkaaksi. Kaikki Kaikukorttia jakavat paikat eivät ylläpidä asiakasrekistereitä, joten asiakasrekisteriin kuuluminen ei ole ehdoton edellytys.

Miten Kaikukortti annetaan 1/2? S Tavoitteena on, että Kaikukorttia jakavan paikan kaikki asiakastyötä tekevät työntekijät kertovat Kaikukortista kaikille kortin kohderyhmään kuuluville asiakkailleen. Kaikukortti ei ole harkinnanvarainen etu vaan jokaisen tiukassa taloudellisessa tilanteessa olevan asiakkaan oikeus. Kaikukortti annetaan työntekijän ja asiakkaan kahdenvälisessä tai ryhmämuotoisessa kohtaamisessa. Kaikukortin lisäksi asiakkaalle annetaan Kaikukortin kulttuuritarjonnasta kertova esite. Tavoitteena on, että Kaikukortin jakanut työntekijä kertoo asiakkaalle kortin käyttömahdollisuuksista kuten kulttuuritarjonnasta, joka on mukana Kaikukortti-toiminnassa.

Miten Kaikukortti annetaan 2/2? S Jos asiakas haluaa Kaikukortin, toimitaan seuraavasti: kortin sisäsivulle kirjoitetaan sen haltijan nimi sekä kortin voimassaolopäivämäärä (12 kk myöntöpäivästä tai kokeilun loppuun saakka). asiakkaalle kerrotaan kortin voimassaolopäivämäärä. Kaikukortin lisäksi asiakkaalle annetaan Kaikukortin kulttuuritarjonnasta kertova paikallinen Kaikukortti-esite vuodelle 2019. kortin saavilta henkilöitä kerätään taustatiedot (ks. seuraava dia)

Kaikukortin luovutuslomake 1/2 S Työntekijä kerää kortin saajalta taustatiedot paikalliseen sähköiseen Kaikukortin luovutus -lomakkeeseen. (tiedot voi kerätä aluksi paperiseen Kaikukortin luovutus-lomakkeeseen). Taustatietoja ovat syntymävuosi, äidinkieli, sukupuoli, postinumero ja elämäntilanne. Kaikukortin luovutuslomakkeeseen kirjataan lisäksi huolellisesti mm. jaetun kortin yksilöity kirjain- ja numerosarja. Lomakkeeseen ei kirjoiteta kortinsaajan nimeä. Kuva: Kaikukortin paperinen luovutuslomake-malli vuodelle 2019

Kaikukortin luovutuslomake 2/2 S Mikäli käytetään ensin paperista Kaikukortin luovutuslomaketta: - Työntekijä toimittaa Kaikukortin luovutus - lomakkeen tiedot sähköisen linkin välityksellä alueen Kaikukortti-koordinaatioon viimeistään kuukauden sisällä.

Kaikukortin haltijoiden tilastojen raportointi S Oman alueen Kaikukortti-toiminnan vastuuhenkilö vastaa jaettujen Kaikukorttien kortinhaltijoiden taustatieto-tilastojen vuosiraportista.

Yhteisön Kaikukortti ja pienryhmäkäynnit S Pääsylippujen hinta ei aina ole ainoa osallistumisen este. Jos mahdollista, Kaikukortin haltijoille kannattaa järjestää esimerkiksi erilaisia pienryhmäkäyntejä. Osallistuminen yhdessä tutun pienen ryhmän kanssa saattaa madaltaa osallistumisen kynnystä. Joillekin voi tuntua luontevimmalta osallistua kahdestaan työntekijän kanssa. Yhteisön kortti, esimerkki Kainuu 2017 Pienryhmäkäyntejä varten sekä asiakkaan kanssa kahdestaan osallistumista varten yhteisöt voivat saada käyttöönsä yhteisön Kaikukortteja.

Mikä on yhteisön Kaikukortti? S Yhteisön Kaikukortti on kortti, jolla Kaikukorttia jakavan paikan työntekijä voi hankkia itselleen (ja alle 16-vuotiaille asiakkailleen) maksuttoman pääsylipun silloin kun hän järjestää omille asiakkailleen pienryhmäkäynnin tai osallistuu kahdestaan oman asiakkaansa kanssa kulttuuripalveluun, joka kuuluu valtakunnalliseen Kaikukorttiverkostoon. Tavoitteena tukea osallistumista ja osallisuutta. Myös Kaikukorttia jakavan paikan edustaja, esimerkiksi vapaaehtoinen tai opiskelija, voi käyttää yhteisön Kaikukorttia. Kortti on organisaatiokohtainen. Ryhmällä tai asiakkaalla pitää olla omat Kaikukortit. Huom. Yhteisön Kaikukorttia ei voi käyttää kurssipaikkojen hankintaan.

Kannusta Kaikukortin käyttöön! S Kulttuuri tekee (tutkitusti) hyvää! Esimerkisi Taikusydän* on koonnut tutkimuskatsauksia ja tietopankin: https://taikusydan.turkuamk.fi/. Lue lisää aiheesta, esimerkiksi: Pia Houni ja Johanna Vuolasto: Taiteessa on paljon käyttämätöntä potentiaalia. Potilaan lääkärilehti 1/2018: www.potilaanlaakarilehti.fi/kommentit/taiteessa-on-paljonkayttamatonta-potentiaalia/ *Taikusydän on taiteen ja hyvinvoinnin yhteyksien kehittämisen ja viestinnän yhteistyöverkosto, joka kehittää ja levittää verkostonsa kanssa ratkaisuja, joilla taiteen, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten yhteistyö saadaan pysyväksi osaksi hyvinvointia edistäviä palveluita.

Muuta huomioitavaa sotekohteissa S Tavoitteena on, että Kaikukortti-verkostojen sote-toimijat hyödyntäisivät pienryhmäkäynteihin työpaikkansa mahdollisia autoja. Kaikukortti-työskentely pyritään kirjaamaan asiakkaan mahdolliseen kirjalliseen suunnitelmaan, sillä asiakkaan kuljettaminen työn puolesta saattaa edellyttää tätä.

Perehdytysvideo Perehdytysvideo Kaikukortti pähkinänkuoressa sosiaali- ja terveysalan toimijoille (28.6.2017)* saatavilla You Tubessa osoitteessa: http://bit.ly/kaikukortti_perehdytys_sote_2017 * Huomioithan videota katsoessasi toimintamallin lisäykset vuonna 2018 2019: 1) kortti käy ristiin eri alueiden kesken 2) kortilla voi hankkia lippuja myös omille lapsenlapsille ja 3) yhteisön Kaikukortilla voi hankkia lippuja myös alle 16-vuotiaille asiakkaille, kun työntekijä osallistuu yhdessä asiakkaan tai pienryhmän kanssa.

Mikä tarjonta on Kaikukortin piirissä? 1/2 K Kaikukortti-toiminnan perusarvona on yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet. Kaikukortin piirissä tulee olla koko kulttuuritoimijan oma tarjonta, johon myös muilla alennusryhmillä on pääsy. Kulttuuritoimija voi poikkeustilanteessa rajata oman tarjonnan saatavuutta Kaikukortilla esimerkiksi kiertuetoimintaan liittyvistä syistä. Suurimman osan omasta tarjonnasta tulee kuitenkin aina olla Kaikukortin piirissä. Mahdollisista rajauksista on viestittävä selkeästi omilla verkkosivuilla ja esitteissä.

Mikä tarjonta on Kaikukortin piirissä? 2/2 K Elokuvapuolella ja opistoissa voi rajata tarjontaa enemmän. Rajauksista on viestittävä selkeästi omilla verkkosivuilla ja esitteissä.

Lippujen hankkiminen Kaikukortilla 1/2 K Lähtökohtana on, että liput/kurssipaikat voi hankkia Kaikukortilla kaikkia käytössä olevia myyntikanavia pitkin Huom. Lippuja ei laiteta myyntiin verkkokauppaan. Kaikukortilla lipun hankkivaa eivät saa koskea katsomopaikkarajoitukset. Jos lippuja/kurssipaikkoja myydään suoraan toimistolta/vastaavasta, lippujen/kurssipaikkojen tulee olla saatavilla suoraan myös Kaikukortilla. Jos lippuja myydään kaupallisen lipunvälitystoimiston kautta, lippujen tulee olla saatavilla lipunvälitystoimistosta myös Kaikukortilla. Huom. Kulttuurikohde sitoutuu ilmoittamaan Kaikukortti-lipputyypeistä käyttämälleen kaupalliselle lipunvälitystoimistolle. Huom. Asiakas vastaa palvelumaksusta, myös mahdollisen avustajan maksuttoman lipun osalta.

Lippujen hankkiminen Kaikukortilla 2/2: mahdollisuus rajauksiin K Kulttuuritoimijalla on poikkeustilanteessa mahdollisuus rajata: pääsylippujen/ kurssipaikkojen varausmahdollisuus siten, että liput/kurssipaikat tulevat varaukseen ja lunastettaviksi vasta kuukautta ennen esitystä/kurssia. pääsylippujen lunastusmahdollisuus siten, että liput tulevat lunastukseen vasta esitysiltana esimerkiksi 30 min ennen esitystä.

Kaikukortti-hankintojen tilastointi 1/2 K Pääsylippu- tai kurssipaikkahankinnan varauksen ja lunastuksen yhteydessä kortinhaltijalta kysytään kortin kirjain- ja numerosarja (esim. E1234 tai K0142). Huom. Asiakkailta ei kerätä mitään muita tietoja kuin kortin numero. Kaikukortin haltijoista ei toistaiseksi muodosteta henkilötietorekisteriä. Kaikukortti tulee olla mukana lippua varattaessa, lunastettaessa sekä tilaisuuteen osallistuttaessa. Tarvittaessa asiakasta voi myös pyytää todistamaan henkilöllisyyden.

Kaikukortti-hankintojen tilastointi 2/2 K Asiakaspalvelija kirjaa kortin kirjain- ja numerosarjan sähköiseen lipunmyyntijärjestelmään tai vastaavaan (esim. aluksi paperiseen kaavakkeeseen). Kortin kirjain- ja numerosarjaan kytketään oikea lipputyyppi: lippu aikuiselle lippu lapselle. Huom. Kun sote-työntekijä hankkii pienryhmälle lippuja, sekä työntekijän että jokaisen ryhmän jäsenen Kaikukortin kirjain- ja numerosarja tulee kirjata. Alle 16-vuotiailla asiakkailla ei ole omia Kaikukortteja, sillä Kaikukortin ikäraja on 16-vuotta. Työntekijä voi kuitenkin hankkia yhteisön Kaikukortilla oman lippunsa lisäksi maksuttomia pääsylippuja alle 16- vuotiaille asiakkaille järjestäessään ryhmäkäynnin tai osallistuessaan kahdestaan asiakkaan kanssa.

Mahdollisuus asettaa yläraja 1/2 K Kulttuuritoimijalla on mahdollisuus asettaa vähintään 5 prosentin yläraja Kaikukortin haltijoille per esitys. Pieniin esityksiin ja opistojen kursseille on mahdollista asettaa yläraja 2 lippua/esitys tai 2 kurssipaikkaa/kurssi. Pienellä esityksellä tarkoitetaan enintään 50 hengen katsomoa. Huom. Yläraja ei ole kiintiö. Kaikukortin haltijoiden tulee varata pääsyliput ja kurssipaikat yhtä ajoissa kuin muidenkin, eli niitä ei tarvitse varata kiintiönä. Poikkeus koskien isoja festivaaleja ja yksittäisiä massatapahtumia: mahdollisuus asettaa vähintään 20 yhden päivän/yksittäisen tapahtuman lipun yläraja. Koskee festivaaleja ja massatapahtumia, jotka vetävät kerrallaan yli 1000 henkeä.

Mahdollisuus asettaa yläraja 2/2 K Kannusta Kaikukortin piiriin! Omassa talossa vieraileville tuottajille voi ehdottaa Kaikukortin piirissä olemista. Vieraileva tuottaja voi halutessaan asettaa asettaa ylärajan 2 lippua/esitys.

Muuta huomioitavaa kulttuurikohteessa K Kaikukortti-verkostoon kuuluva kulttuurikohde sitoutuu siihen, että vammaisen henkilön avustajalle/tulkille/oppaalle on aina maksuton sisäänpääsy. Myös esimerkiksi mielenterveys-kuntoutujan tai muistisairaan henkilön tukihenkilön pääsylipun olisi hyvä olla maksuton. Huom. Kulttuurikohteen tulee ilmoittaa asiasta myös käyttämälleen kaupalliselle lipunvälitystoimistolle, ja korostaa, että avustajan tarve voi johtua monenlaisista syistä. Huom. Kaikukortin haltijan tulee huolehtia siitä, että mahdolliselle avustajalle tai vastaavalle on hankittu oma paikkalippu. Lähtökohtana on, että Kaikukorttiasiakkaille tarjotaan maksuton narikka. Kaikukortilla hankittavaan lippuun voi esimerkiksi tulostua teksti Maksuton narikka, tai narikan voi saada Kaikukorttia näyttämällä.

Kaikukortin kokonaistilastojen kokoaminen ja raportointi S K Oman alueen Kaikukortti-toiminnan vastuuhenkilöt kokoavat yhteen alueen Kaikukortti-tilastot ja toimittavat ne Kaikukortin tukipalvelulle/kulttuuria kaikille -palvelulle. Oman alueen vastuuhenkilöt ja Kulttuuria kaikille -palvelu esittelevät Kaikukortin haltijoiden taustatietoja ja Kaikukortin käyttötilastoja kootusti.

Kun tarvitsette lisää Kaikukortteja Kaikukortteja voi tilata yksikköönne paikallisen Kaikukorttiverkoston sote:n vastuuhenkilöltä Huom. jokaisella yksittäisellä soteyksiköllä on omat Kaikukorttinsa

Viestinnästä 1/2 Tavoitteena on, että kaikki saavat Kaikukortista helposti tietoa. Siksi Kaikukorttiin liittyvän viestinnän yhdenmukaisuus ja selkeys on tärkeää. Kaikukortilla on oma materiaalipankki, josta löytyy Kaikukortin logo ja graafisia elementtejä (iso elementti, polka, punaiset nuolet) Lataa osoitteesta: www.kulttuuriakaikille.fi/kaikukortin_materiaalipankki Kerro siitä, että olette mukana Kaikukortti-verkostossa mahdollisimman monipuolisesti esimerkiksi verkkosivuillanne, uutiskirjeissänne, sosiaalisessa mediassa sekä muissa mahdollisissa viestintäkanavissanne ja aineistoissanne. Kaikukortti-julisteita kannattaa laittaa esille oman toimipisteenne seinille (eri kieliversiot).

Viestinnästä 2/2 Hyödynnä valmista palvelukuvausta Voitte halutessanne hyödyntää Kaikukortin valmista palvelukuvausta ja kopioida tekstin lähes sellaisenaan esimerkiksi verkkosivuillenne. Palvelukuvaus auttaa kertomaan siitä, että on mukana Kaikukortti-toiminnassa Palvelukuvaus ja muita viestintäohjeita löytyy paikallisesta työntekijöiden ohjeista (Kaikukortti-käsikirja kortin jakajille)

Yhteishenkilön nimeäminen ja henkilökunnan ohjeistus Kaikukortti-toimintaan Jokaisella Kaikukortti-toiminnassa mukana olevalla sosiaali- ja terveysalan organisaatiolla tulee olla nimetty Kaikukortti-yhteyshenkilö. Kaikukortti-toiminnassa mukana olevat sosiaali- ja terveysalan organisaatiot sitoutuvat ohjeistamaan oman henkilöstönsä Kaikukortti-toimintaan.

Kaikukortti käsikirja Kaikukortin jakajille Ohjeet Kaikukortti-toiminnasta: Kaikukortti käsikirja Kaikukortin jakajille Käsikirjaan on koottu keskeiset asiat Kaikukortista ja sen jakamiseen ja käyttöön liittyvistä asioista.

Kaikukortti-toiminnan paikalliset vastuuhenkilöt Karkkilan kaupunki Kulttuuripalvelut Kulttuurisihteeri Mari Rautiainen puh. 044 4675 452 mari.rautiainen@karkkila.fi Perusturvakuntayhtymä Karviainen Sosiaalityö ja taloudellinen tuki Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Esala puh. 044 4675 443 paivi.esala@karviainen.fi

Sitoumus Kaikukortti-toiminnasta paikallisesti Alueen Kaikukortti-vastuutahot tekevät Kaikukortti-kokeilun ajaksi sitoumuksen yksittäisten Kaikukortti-kumppaneiden kanssa. Kaikukortin valtakunnalliseen toimintamalliin sitoutuminen on ehto verkostossa mukana olemiselle. Jos ja kun :) toiminta jatkuu kokeilun jälkeen, sitoumuksia kokeilussa mukana olleiden paikallisten toimijoiden kanssa ei enää tarvita, mutta uusien kumppaneiden kanssa sitoumukset tehdään. Kaikukortin valtakunnalliseen toimintamalliin sitoutuminen on kuitenkin edelleen ehto verkostossa mukana olemiselle. Käytännössä kumppanit sitoutuvat toimintamallin noudattamiseen esimerkiksi sillä, että niiden nimet on listattu paikalliseen Kaikukorttiesitteeseen ja paikalliselle Kaikukortti-verkkosivulle.

Muistilista kortin jakajille 1/2 Muistilista kortin jakajille ennen Kaikukortti-kokeilun alkua Jokaisella Kaikukortti-toiminnassa mukana olevalla sote-toimijalla tulee olla nimetty Kaikukorttiyhteyshenkilö. Nimi:. Kaikukortti-toiminnassa mukana olevat sote-toimijat sitoutuvat ohjeistamaan oman henkilöstönsä Kaikukortti-toimintaan. Ohjeet saatavilla: Kaikukortti käsikirja Kaikukortin jakajille. Alueen Kaikukortti-vastuutahot tekevät sitoumuksen jokaisen yksittäisen ja uuden paikallisen Kaikukortti-verkoston sote-toimijan kanssa. Kaikukortin valtakunnalliseen toimintamalliin sitoutuminen on ehto Kaikukortti-verkostossa mukana olemiselle. Toimintamalli on saatavilla osoitteessa: www.kulttuuriakaikille.fi/kaikukortin_materiaalipankki. Kertokaa viestinnässänne, että olette mukana Kaikukortti-verkostossa. Voitte halutessanne hyödyntää Kaikukortin valmista palvelukuvausta. Kaikukortti-julisteita kannattaa laittaa esille oman toimipisteen seinille. Kaikukortin saaminen ei edellytä asiakkaalta erillisiä todistuksia tuloista. Kriteerit ovat: asiakkuus ja tiukka taloudellinen tilanne.

Muistilista kortin jakajille 2/2 Muistilista kortin jakajille Kaikukortti-kokeilun / Kaikukortti-toiminnan aikana Jos asiakas haluaa Kaikukortin, toimitaan seuraavasti: kortin sisäsivulle kirjoitetaan sen haltijan nimi sekä kortin voimassaolopäivämäärä (12 kk myöntöpäivästä tai kokeilun loppuun saakka) asiakkaalle kerrotaan kortin voimassaolopäivämäärä Kaikukortin lisäksi asiakkaalle annetaan Kaikukortin kulttuuritarjonnasta kertova paikallinen Kaikukortti-esite vuodelle 2019 kortin saavilta henkilöitä kerätään taustatiedot (ei henkilötietoja!) Tavoitteena on, että Kaikukortin jakanut työntekijä kertoo asiakkaalle kortin käyttömahdollisuuksista. On hyvä kertoa lisäksi esimerkiksi se, että Kaikukortti tulee olla mukana lippua varattaessa, lunastettaessa sekä tilaisuuteen osallistuttaessa. Kortinhaltijan tulee varautua todistamaan henkilöllisyytensä. Työntekijä kerää kortin saajalta taustatiedot paikalliseen sähköiseen Kaikukortin luovutus -lomakkeeseen (tiedot voi kerätä aluksi paperiseen Kaikukortin luovutuslomakkeeseen). Kaikukortin luovutuslomakkeeseen kirjataan lisäksi huolellisesti mm. jaetun kortin yksilöity kirjain- ja numerosarja. (Huom. Lomakkeeseen ei kirjoiteta kortinsaajan nimeä.) Jos mahdollista, Kaikukortin haltijoille kannattaa järjestää esimerkiksi erilaisia pienryhmäkäyntejä. Pienryhmäkäyntejä varten sekä asiakkaan kanssa kahdestaan osallistumista varten yhteisöt voivat saada käyttöönsä yhteisön Kaikukortteja. Myös Kaikukorttia jakavan paikan edustaja, esimerkiksi vapaaehtoinen tai opiskelija, voi käyttää yhteisön Kaikukorttia. Yhteisön kortti on organisaatiokohtainen. Ryhmällä tai asiakkaalla tulee olla omat Kaikukortit mukana lippuja hankittaessa ja tilaisuuteen osallistuessa.

Kaikukortin tukipalvelu 1/2 Kaikukortilla on valtakunnallinen tukipalvelu.* Tukipalvelun roolina on valvoa Kaikukortin käyttöä valtakunnallisesti. Kaikukortti on rekisteröity tavaramerkki. Tukipalvelu auttaa uusia alueita kokeilemaan Kaikukorttia, ylläpitää Kaikukortin valtakunnallisia tilastoja ja tukee Kaikukorttia jo ylläpitäviä alueita. Tukipalvelu myös markkinoi Kaikukorttia uusille alueille, kehittää palautteen ja kokemusten perusteella Kaikukortin valtakunnallista toimintamallia ja tukee kulttuuri-, sosiaali- ja terveysalan välistä yhteistyötä ja -rakenteita. * Tukipalvelu toimii valtakunnallisen Kulttuuria kaikille -palvelun alaisuudessa ainakin Kaikukortti kaikuu -hankkeen ajan 11/2017 12/2019. Tarkoitus on tämän jälkeen vakiinnuttaa tukipalvelun toiminta pysyväksi.

Kaikukortin tukipalvelu 2/2 Vastuu Kaikukortin kokeilemisen käytännön koordinoinnista ja Kaikukortin ylläpitämisestä alueella on aina paikallinen. Tukipalvelun roolina on antaa paikallisille vastuuhenkilöille koulutusta ja pääasiassa etätukea Kaikukortin kokeilemiseen liittyen sekä osallistua paikalliseen kehittämistyöhön kuten palautekokouksiin.

Uutta: Kaikukortin tuloksia ja satoa Kaikukortin verkkosivulle Kaikukortin satoa ja tuloksia on koottu alustavia tuloksia Kaikukortista, kuten poimintoja Kaikukortin saamasta palautteesta sekä Kaikukortti maantieteellisesti yleisiä tilastoja esimerkkejä Kaikukortin mahdollisuuksista kunnissa ja maakunnissa www.kulttuuriakaikille.fi/kaikukortin_tuloksi a_ja_satoa Kuva: Kaikukortin tuloksia ja satoa -sivu

Muuta: Kaikukortti-pop up Kaikukortti-pop up-kohde on Kaikukortti-verkostojen ulkopuolinen toimija, joka tarjoaa erikoisetuja Kaikukortin haltijoille yhteistyössä Kulttuuria kaikille -palvelun kanssa. Kansallisgalleria tarjoaa kaikukorttilaisille maksuttoman sisäänpääsyn kaikkiin museoihinsa eli Ateneumin taidemuseoon, nykytaiteen museoon Kiasmaan sekä Sinebrychoffin taidemuseoon vuonna 2019. Lue lisää: www.kulttuuriakaikille.fi/kaikukortti_pop_up

Muuta: Kaikukortti-toimintamalli on vuoden 2018 Hyvä käytäntö -palkinnon voittaja Kaikukortti voitti Sosiaalialan asiantuntijapäivillä 13.3.2018 Talentia ry:n vuoden 2018 Hyvä käytäntö -palkinnon. Tiedote: www.talentia.fi/uutiset/hyvakaytanto-palkinto-kaikukorttitoimintamallille/

Lisätietoja Kaikukortista: Aura Linnapuomi, Kaikukortti kaikuu -hankkeen hankejohtaja Kaikukortin tukipalvelu / Kulttuuria kaikille -palvelu aura.linnapuomi@cultureforall.fi, puh. 040 559 8282 Mira Haataja, Kaikukortti kaikuu -hankkeen hankekoordinaattori Kaikukortin tukipalvelu / Kulttuuria kaikille -palvelu mira.haataja@cultureforall.fi, puh. 040 213 6339 Seppo Mallenius, Kaikukortti kaikuu -hankkeen it-koordinaattori Kaikukortin tukipalvelu / Kulttuuria kaikille -palvelu seppo.mallenius@cultureforall.fi, puh. 040 554 4321 Lisätietoja Kaikukortista valtakunnallisesti: www.kulttuuriakaikille.fi/kaikukortti www.facebook.com/kaikukortti

#kaikukortti #kulttuuriakaikille Kaikukortti eri alueilla, tilanne 30.1.2019: Kaikukortti Espoossa: www.espoo.fi/kaikukortti Kaikukortti Kainuussa: sote.kainuu.fi/kaikukortti Kaikukortti Lappeenrannassa: www.eksote.fi/eksote/hyvinvoinnin-jaterveyden-edistaminen/kaikukortti Kaikukortti Savonlinnassa: www.savonlinna.fi/asukas/kulttuuri/ kaikukortti Kaikukortti Karkkilassa: www.karkkila.fi/sivut/fi/kaikukortti Kaikukortti-kokeilu Oulussa: www.ouka.fi/kaikukortti Kaikukortti-kokeilu Kemissä: www.kemi.fi/palvelut/kulttuuripalvelut/kaikukortti/

Taustalla Kaikukorttia pilotoitiin Espoossa vuonna 2015 ja Kainuun maakunnassa vuosina 2016 2017 osana Kulttuuripassin pilotointi- ja jatkohankkeita (9/2014 12/2017). Kortti on käytössä kummallakin alueella. Parhaillaan valtakunnallista Kaikukortti-toimintaa kehitetään Kaikukortti kaikuu -hankkeen (11/2017 12/2019) kautta. Hankkeen tavoitteena on 1) levittää Kaikukorttia uusille toiminnasta kiinnostuneille alueille Suomessa, 2) ylläpitää ja mallintaa Kaikukortin valtakunnallista tukipalvelua ja 3) toteuttaa digitalisointikokeilu: kehittää Kaikukortille ostojen sähköinen rekisteröintijärjestelmä ja sähköinen tilastointityökalu sekä toteuttaa Kaikukortin verkkosivu-uudistus. Hanke on Kulttuuria kaikille -palvelun koordinoima ja opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Kulttuuria kaikille -palvelun rahoittama.

Lisätietoja Kulttuuria kaikille -palvelusta: Kulttuuria kaikille -palvelu edistää osallistumiselle avoimia ja monenlaisia yleisöjä ja tekijöitä huomioivia kulttuuripalveluja. Tarjoamme tietoa ja työkaluja kulttuuripalveluiden saavutettavuuden ja moninaisuuden edistämiseen alan työntekijöille. Kulttuuria kaikille -palvelua ylläpitää Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry, jonka jäseninä on kuusitoista kulttuurialan kattojärjestöä: Jäsenet 2019: Finland Festivals ry Globe Art Point ry Kansalaisopistojen liitto KoL Luckan rf Lukukeskus ry Sirkuksen tiedotuskeskus Suomen elokuvasäätiö Finland Association ry Suomen kirjastoseura ry Suomen kulttuuritalot ry Suomen museoliitto ry Suomen Sinfoniaorkesterit ry Suomen Taiteilijaseura Suomen Teatterit ry Taiteen perusopetusliitto TPO Teatterikeskus ry Teatterin tiedotuskeskus TINFO