EP täysistunnossa 22. 23. kesäkuuta

EP täysistunnossa 22. 23. kesäkuuta Teema-artikkeli Euroopan parlamentin jäsenet saavat vihdoin mahdollisuuden käsitellä täysistunnossa taloushallintopakettia eli niin sanottua six-packiä, jolla pyritään estämään uudet kriisit. Jäsenmaiden ministerien ja komission kanssa sovituista sopimusteksteistä äänestetään torstaina, jolloin nähdään joko pitkä työ uuden talouskurin hyväksymiseksi saadaan päätökseen. Talousaiheet dominoivat asialistaa juhannuksen kynnyksellä. Talouden six-pack-äänestyksen lisäksi parlamentti keskustelee uusista kuluttajansuojasäännöistä, joilla pyritään antamaan ostajalle lisäsuojaa erityisesti nettikaupankäynnissä. Parlamentti äänestää Italian keskuspankin pääjohtajan Mario Draghin ehdokkuudesta Euroopan keskuspankin uudeksi johtajaksi. Tiukan talousviikon päätteeksi keskustellaan EU:n aluekehityksestä ja siihen myönnettävistä varoista. Talouden ulkopuolella tärkein käsiteltävä asia on ydinjätteen vienti EU:n ulkopuolisiin maihin. Lue kaikki uutiset täysistunnosta tästä teema-artikkelistamme. FI Lehdistöpalvelut Mediasuhteiden osasto Johtaja - päätiedottaja : Jaume DUCH GUILLOT Viitenumero:20110617FCS21625 Lehdistöyksikön puhelinvaihde: (32 2) 28 33000 1/10

Istuntoviikon kohokohdat Teema-artikkeli Talouden hallinnan six-packin totuuden hetki Täysistunto saattaa päättää kuukausien tiukat neuvottelut talouden hallintaa koskevasta kuudesta lakitekstistä äänestykseen torstaina. Lakien tavoitteena on uudistaa EU:n ponnettomat säännöt talouden koordinoinnissa. Sekä poliittiset ryhmät että jäsenmaat ovat olleet neuvottelujen aikana napit vastakkain niin keskenään kuin toistensa välillä siitä, millaisia uusia sääntöjä tarvitaan. Lopullinen äänestys uusista Euroopan-laajuisista kuluttajien oikeuksista Parlamentti ja neuvosto ovat päässeet yhteisymmärrykseen EU:n kuluttajien oikeuksia koskevan direktiivin päivittämisestä. Uusien kuluttajansuojaa koskevien sääntöjen suurimpia hyötyjä ovat EU:n laajuinen oikeus peruuttaa etäkauppana tehty ostos kahden viikon sisällä sekä nettikaupan selkeämmät hinnoittelusäännöt. Parlamentti äänestää Mario Draghin nimittämisestä EKP:n pääjohtajaksi Talous- ja raha-asioiden valiokunta suositti kokouksessaan 15. kesäkuuta italialaisen Mario Draghin valintaa Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi. Täysistunto äänestää asiasta 23. kesäkuuta. EU-maiden johtajien on tarkoitus nimittää pääjohtaja huippukokouksessaan 23. ja 24. kesäkuuta. Vuoden 2012 budjetti: investoinneista apua kriisistä selviytymiseen Tärkeistä investoinneista koulutukseen, sosiaaliseen osallistamiseen, köyhyyden vähentämiseen ja tietopohjaiseen yhteiskuntaan on pidettävä kiinni, budjettivaliokunnan mietinnössä todetaan EU:n vuoden 2012 budjetista. Jos täysistunto antaa mietinnölle tukensa, se toimii parlamentin jäsenten mandaattina budjettineuvotteluiden ensimmäisellä kierroksella 11. heinäkuuta neuvoston ja komission kanssa. Miltä yhteinen maatalouspolitiikka voisi näyttää tulevaisuudessa? Parlamentin maatalousvaliokunta katsoo, että EU:n uudistetun maatalouspolitiikan tulee tähdätä ruokaturvaan, ympäristönsuojeluun, uusiin työpaikkoihin ja uusiutuvaan energiaan. Valiokunta kehottaa myös pitämään EU:n maatalousmenot nykyisellä tasolla. Parlamentti puolustaa alueiden tukia Parlamentti äänestää viidestä aluekehitysvaliokunnan ei-lainsäädännöllisestä mietinnöstä, joiden yhteinen nimittäjä on halu turvata taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota koskevien haasteiden rahoitus jatkossakin. Kesäkuun 23. päivä käytävässä keskustelussa keskitytään tukien saamisen yksinkertaistamiseen, tehokkaampaan valvontaan, parempaan rajat ylittävään yhteistyöhön ja mahdolliseen tukialueiden laajentamiseen. Parlamentti keskustelee EU-huippukokouksen aiheista Parlamentti keskustelee 23. ja 24. kesäkuuta pidettävän EU-huippukokouksen aiheista neuvoston ja komission kanssa keskiviikkona. Kokouksen aiheita ovat talouspolitiikka ja mahdollisesti Kreikan tilanne, muuttoliike etenkin eteläisen Välimeren alueella, Kroatian EU-jäsenyysnäkymät, romanien osallistaminen sekä Tonava-strategia. Myös Euroopan keskuspankin pääjohtajan nimitys on asialistalla. Parlamentti ottaa kantaa ydinjätteiden vientiin Radioaktiivisen ja ydinjätteen viennin EU:n ulkopuolisiin maihin tulisi olla mahdollista, jos nämä maat pystyvät käsittelemään jätettä turvallisesti. EU-maiden itsensä tulisi parantaa työntekijöiden turvallisuutta ja tutkia vaihtoehtoja jätteiden hautaamiselle syvälle maaperään. Muut aiheet esityslistalla alla olevasta linkistä. 20110617FCS21625-2/10

Uusi sopu kuluttajansuojadirektiivistä: "Suuri askel kohti oikeita sisämarkkinoita" Parlamentti, neuvosto ja komissio ovat rankkojen neuvottelujen jälkeen vihdoin päässeet kompromissiin kuluttajansuojan parantamisesta ja yrityksiin sovellettavien sääntöjen yhdenmukaistamisesta. EU:n kuluttajansuojadirektiivin muuttamisesta käydään tämän viikon torstaina täysistunnossa lopullinen äänestys. Mutta mitä direktiivimuutos tarkoittaa kuluttajille käytännössä? "Voittajia ovat niin kuluttajat kuin yrityksetkin. Tämä on suuri askel kohti oikeita sisämarkkinoita Euroopassa", riemuitsi asian esittelijä sisämarkkinavaliokunnassa, saksalaismeppi Andreas Schwab (keskustaoikeistoryhmä) 16. kesäkuuta valiokunnan kokouksen jälkeen. Parlamentti äänestää kompromissiehdotuksesta täysistunnossa torstaina 23. kesäkuuta. Tämän jälkeen uusi lainsäädäntö vaatii vielä ministerineuvoston virallisen hyväksynnän. Tämän jälkeen se on pantava täytäntöön jäsenmaissa kahden vuoden sisällä. Mikä muuttuisi kuluttajan kannalta? 14 päivän EU:n laajuinen palautusoikeus kaikille tuotteille, jotka on ostettu verkkokaupasta, puhelinmyynnistä, sähköpostitse tai ovelta ovelle -myyjältä. Aika lasketaan siitä hetkestä, kun ostaja saa tuotteen itselleen. Rahat tulee palauttaa ostajille 14 päivän sisällä palautuksesta. Jos myyjä ei kerro palautusoikeudesta, ostajalla on yksi vuosi aikaa palauttaa ostamansa tuotteet. Ostetut tuotteet tulee toimittaa 30 päivän kuluessa. Jos toimitusaika on pitempi, ostaja voi peruuttaa tilauksen. Myyjä on vastuussa tuotteen katoamisesta tai vahingoittumisesta kuljetuksen aikana. Piilokulut ja valmiiksi täytetyt valintaruudut tilauslomakkeissa kielletään (kuten esimerkiksi joissain halpalentoyhtiöiden palveluissa). Jos ostat netistä, ruudulle tulee ostetun tuotteen lopullinen koko hinta, ja vasta tämän jälkeen osto vahvistetaan. Myyjä vastaa kaikista tämän jälkeisistä kuluista. Näitä ei korvattaisi jatkossakaan Isokokoisten tuotteiden palauttamiskustannukset maksaa ostaja (esim. sohva tai jääkaappi), mutta tästä pitää kertoa selkeästi myyntipisteessä. Digitaaliset tuotteet, kuten musiikki, elokuvat ja ohjelmat, eivät kuulu palauttamissuojan piiriin. Niitä pidetään lopullisesti myytyinä lataushetkestä lähtien. Yksilöllisesti räätälöidyt tuotteet, esimerkiksi mittojen mukaan tehty puku tai mekko, tai toiveiden mukaan suunniteltu tai verhoiltu sohva. Peruutetusta, sovitusta palvelusta on maksettava vain käytetyn ajan osalta (esimerkiksi jos palkkaat asianajajan jotain juttua varten, mutta muutat kesken prosessin mieltäsi, maksat vain siihen asti käytetystä ajasta). 20110617FCS21625-3/10

Radioaktiivinen jäte: Saastuttajan maksettava, slovenialaismeppi sanoo Japanin ydinkatastrofi nosti ydinturvallisuuden pöydälle Euroopassa. Parlamentissa pohditaan myös ydinvoiman tuotannossa syntyneen radioaktiivisen jätteen käsittelyä. "Saastuttaja maksaa" -periaatetta tulisi soveltaa myös ydinjätteen käsittelyyn, keskustaoikeiston slovenialaismeppi Romana Jordan Cizelj sanoo. Valiokunnassa jo hyväksytystä mietinnöstä keskustellaan täysistunnossa keskiviikkona ja äänestetään torstaina. Tämä Jordan Cizeljin haastattelu tehtiin ennen valiokunnan äänestystä. Romana Jordan Cizelj, Japanin ydinonnettomuudet ovat nostaneet ydinturvallisuuden tapetille. Näetkö riskejä tavassamme käsitellä radioaktiivista jätettä ja käytettyä polttoainetta? Suurin ydinjätettä koskeva riski Euroopassa on itse asiassa yhteiskunnallinen riski. Kutsuisin sitä vastuun riskiksi. Euroopassa pohdimme lähinnä matala- ja keskiaktiivisen, emme korkea-aktiivisen jätteen käsittelyä. En usko, että tämä on vastuullista, etenkin koska meillä on kyllä teknisiä ratkaisuja tähän. Korkea-aktiivinen jäte on tällä hetkellä varastoitu tavalla, joka ei ole lopullinen, vaan vain väliaikainen ratkaisu. Käytettyä polttoainetta säilytetään tavallisesti reaktorien vieressä. Ne kyllä säilytetään turvallisesti, mutta turvallisuuden taso tulee olemaan paljon korkeampi loppusijoituksessa. Vastuumme ytimessä on aikaansaada turvallisuusnormit, jotka ovat mahdollisimman korkeat loppusijoitusta ajatellen. Vastuu on mielipidevaikuttajilla, yleisöllä ja tietysti poliitikoilla, joiden pitäisi huolehtia asianmukaisista lainsäädännöllisistä puitteista. Näyttää siltä, että radioaktiivisen jätteen pitkän aikavälin varastoinnille ei ole todellista ratkaisua. Mitkä ovat tärkeimmät turvallisuusstandardit, joita ehdotat jätteiden käsittelylle? On totta, että meillä ei ole mitään loppusijoitusratkaisua korkea-aktiiviselle jätteelle. Suomi ja Ranska ovat jo lähellä lopullista ratkaisua. Mielestäni on aiheellista, että me puhumme täällä yhteiseurooppalaisesta lainsäädännöstä, joka velvoittaa jäsenmaat todella toimimaan. Standardien pääpiirteitä ovat uusimman tekniikan käyttö, vahva ja riippumaton sääntelyelin, asianmukaiset henkilöresurssit ja asianmukaiset taloudelliset resurssit. Tietenkin direktiivi sisältää paljon muitakin näkökohtia, koska meidän on myös huolehdittava yleisön luottamuksesta paitsi ammattilaisiin, myös poliitikkoihin. Siksi direktiivi käsittelee myös avoimuutta ja yleisön osallistumista. Kenen pitäisi kattaa käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen käsittelykulut? Kannatan eurooppalaista saastuttaja maksaa -yleisperiaatetta. Mielestäni on välttämätöntä soveltaa tätä periaatetta myös tässä tapauksessa. Ehdotan tarkistusta, johon liittyy paljon muutakin kuin saastuttaja maksaa -periaate eli kustannusten arviointia, valvontaa ja arviointeja, säännöllistä raportointia komissiolle ja kansallisten parlamenttien osallistumista. Miten voimme välttää jätteen viennin korkeiden standardien EU:sta matalampien standardien kolmansiin maihin? Komissio ehdottaa, että ydinjätteen vienti kielletään. Se on yksi mahdollisuus. Toinen on se, että vienti on mahdollista vain maihin, joilla on samat turvallisuusstandardit kuin EU:lla. Kolmas vaihtoehto on ja tämä pitäisi aikaansaada joka tapauksessa että olemme aktiivisempia kansainvälisessä yhteisössä ja yritämme ottaa käyttöön korkeita turvallisuusnormeja myös kansainvälisellä tasolla, erityisesti [Kansainvälisessä atomienergiajärjestössä] IAEA:ssa. 20110617FCS21625-4/10

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta päätti äänestyksessä 26. toukokuuta, että EUjäsenmaiden tulisi saada viedä radioaktiivista jätettä EU:n ulkopuolisiin maihin siinä tapauksessa, että jäte käsitellään EU:n uusien turvallisuusohjeiden mukaisesti. 20110617FCS21625-5/10

Bas Eickhout: EU:n päästövähennystavoite pitää nostaa 30 prosenttiin Täysistuntokeskustelu keskiviikkona 22. kesäkuuta Äänestys heinäkuun täysistunnossa EU:n pitää ennen vuoden loppua sopia kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamisesta kolmanneksella vuoteen 2020 mennessä (vuoden 1990 tasosta), sanoo parlamentin esittelijä Bas Eickhout. Vihreiden hollantilaismepin mukaan näin päästäisiin kohti YK:n tavoitetta rajata ilmaston lämpeneminen kahteen asteeseen, vauhditetaan talouskasvua ja luodaan miljoonia työpaikkoja. Haastattelimme Eickhoutia täysistuntokäsittelyn alla. Ajat ovat talouskriisin vuoksi kovat. Joidenkin mielipiteiden mukaan meillä ei ole rahaa kalliisiin päästövähennyksiin. Miksi leikkaustavoitteesta tulisi sopia juuri nyt? Vuonna 2009 EU:n kasvihuonekaasupäästöt olivat jo 17 prosenttia vähäisemmät kuin vuonna 1990, mikä johtui osittain taantumasta. Arvioiden mukaan päästökauppajärjestelmässä on 2,4 miljardin ylijäämä. Lisäksi jo päättämämme 20 prosentin päästövähennyksen kustannukset ovat tippuneet huomattavasti vuoden 2008 energia- ja ilmastopaketin hyväksymisen jälkeen. Luetellakseni muutamia syitä tavoitteen nostamiselle 30 prosenttiin: se olisi hyväksi terveydelle, vähentäisi energiantuontia ja loisi miljoonia työpaikkoja. Voiko EU säilyttää kilpailukykynsä, jos hyväksymme kilpailijoita kovemmat päästövaatimukset? Nimenomaan tiukemmilla vaatimuksilla voidaan säilyttää kilpailukyky. Ne edistävät talouskasvua, parantavat kansalaisten terveyttä ja luovat miljoonia työpaikkoja. Useat tutkimuslaitokset ovat viime kuukausina tulleet tähän johtopäätökseen. Siirtymävaiheessa kohti ilmastoystävällistä Eurooppaa meidän täytyy toki luoda kannustimia vihreän teknologian käyttöönotolle ja innovaatioille. Niitä jäsenvaltioita, joissa energiansäästöpotentiaali on suurin, tulee auttaa näiden etujen saamisessa. Todellinen kysymys on, miten voimme pysyä kilpailukykyisenä, jos pidämme kiinni fossiilisista polttoaineista ja vanhentuneesta 20 prosentin päästövähennystavoitteesta. Miten tiukemmat ilmastotavoitteet vaikuttaisivat kansalaisten elämään? Kunnianhimoisempi ilmastopolitiikka parantaa terveyttä ilmanlaadun paranemisen kautta. Astma ja muut hengityselinsairaudet vähenevät. Lisäksi tiukempi päästöpolitiikka antaa piristysruiskeen EU:n teollisuudelle vaatimalla siltä resurssitehokkuutta. Vain energiatehokas talous voi olla pitkällä aikavälillä kannattava ja tuottaa kansalaisten tarvitsemia työpaikkoja. Luuletko, että 30 prosentin tavoite menee läpi jäsenmaiden ministereille? Kehotamme komissiota tekemään lainsäädäntöehdotuksen, jossa päästövähennystavoite nostetaan 30 prosenttiin. Tämä nosto saa jatkuvasti enemmän kannatusta jäsenmaissa, kuten Britanniassa, Espanjassa ja Tanskassa. Lisäksi yhä useammat yritykset vaativat rohkeampaa ilmastopolitiikkaa. On ministerineuvoston aika tehdä oma siirtonsa. 20110617FCS21625-6/10

Talouden ohjauspaketti: EP sinetöi kantansa Teema-artikkeli Euroopan parlamentin täysistunto hyväksyi kantansa kuuteen talouden koordinaatiota käsittelevään lakialoitteeseen. Se puski läpi monia uusia sääntöjä, jotka ovat kunnianhimoisempia ja vahvempia kuin komission alkuperäiset ehdotukset. Suurempi avoimuus, tiukemmat automaattiset varoitukset ja sanktiot ovat osa sopimusta. Vasemmistoryhmät varoittivat kuitenkin, että säännöt ovat joiltain osin liian ankarat. Osa lakipaketista hyväksyttiin hyvin niukalla ääntenerolla. Näitä olivat etenkin vakaus- ja kasvupaketin vahvistamista koskevat osuudet. Sosialistit, vihreät ja vasemmisto äänestivät näitä vastaan, koska ryhmät katsoivat, että teksteissä keskityttiin liikaa verovalvontaan, jolloin pitkän ajan kasvulle ja työllisyydelle elintärkeille investoinneille jää liian vähän tilaa. Selvän tuen saivat myös tekstit, joissa käsiteltiin makrotalouden epätasapainon estämistä (ylikuumentuneet taloudet). Nyt hyväksytyt tekstit antavat EU-maiden valtiovarainministereille ja päämiehille parlamentin virallisen kannan ennen kesäkuun Eurooppa-neuvostoa. Tämä kanta muodostaa rungon neuvotteluille, joita parlamentti ja neuvosto jatkavat, jotta lopullinen sopu saataisiin aikaan niin pian kuin mahdollista. Tärkeitä äänestyksessä hyväksyttyjä kohtia Hyväksytyt tekstit sisältävät joukon uusia asioita, jotka olivat esillä viimeisellä neuvottelukierroksella Unkarin EU-puheenjohtajuuden kanssa edellisellä viikolla. Ne eivät sisällä Ecofinin maanantaina tekemiä ehdotuksia, joita parlamentin esittelijät pitivät riittämättöminä. Käänteisen määräenemmistöpäätösäänestyksen tiiviimpi käyttö, jotta varoitukset ja sanktiot olisivat automaattisempia. Tämä koskee erityisesti tapauksia, joissa jäsenmaa ei ole toiminut, kun kyseessä on todettu makrotalouden epätasapaino. Enemmän avoimuutta antamalla ehdotettua enemmän tekstejä ja keskusteluja julkisuuteen. Tämä toteutuu osittain parlamentin osavaikutuksella sekä kansallisten parlamenttien avulla niiden valvoessa hallitusten toimia. Eurooppalaisen ohjausjakson kodifiointi lainsäädäntötekstiksi, mikä antaa prosessille laillista painoarvoa. Lisävaltaa komissiolle lisätyn tiedonsaannin ja valvontakäyntien avulla. Uusi sakko (0,5 % BKT:sta) vilpillisistä tilastoista, jotka koskevat alijäämiä ja velkaa. Korollinen talletus sanktiona (0,1 % BKT:sta), jos jäsenmaa ei toimi sen jälkeen, kun se on saanut suosituksen makrotalouden epätasapainon korjaamisesta. Tilastoviranomaisten lisätty riippumattomuus. Lisää yksityiskohtia käyttöön, kun tutkitaan makrotalouden epätasapainoa, jotta voidaan taata, ettei komissio tarkastele vain puhtaasti taloudellisia indikaattoreita, vaan huomioi myös sosiaalisen ulottuvuuden. Työmarkkinakeskustelujen ja palkanmuodostussopimusten turvaaminen. Tarkistuslauseke eurobondeista: vuoden 2011 loppuun mennessä komission tulisi tehdä raportti ja mahdollisesti lainsäädäntöehdotus. Vielä auki olevia asioita, jotka täysistunto hyväksyi Vaikka seuraavista asioista ei vielä ole sopua, parlamentti hyväksyi ne äänestyksessään. Julistuksen antaminen jäsenmaille tapauksissa, joissa jäsenmaa on jättänyt huomiotta komission varoitukset menojen ylityksistä. Tämä osuus hyväksyttiin, koska sen katsotaan avaavan oven sanktioiden käyttämiselle ja siksi se voi antaa todellisen kannustimen jäsenmaalle oikaista tilanteensa. Valtiovarainministerien kuuleminen parlamentissa. Parlamentin hyväksymä muotoilu kuuluu: "Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi tarjota jäsenvaltiolle (...) tilaisuuden osallistua näkemystenvaihtoon." Viittaus tarpeeseen tarkastella sekä suuren vaihtotaseen ylijäämän (kuten Saksa) kaltaisia maita että alijäämäisiä maita (tuontivetoiset maat), kun arvioidaan makrotalouden epätasapainon syitä. 20110617FCS21625-7/10

EP hyväksyi nettikaupalle uudet EU-laajuiset säännöt Parlamentti hyväksyi 23. kesäkuuta uudet EU:n laajuiset kuluttajien oikeudet. Kuluttajilla on jatkossa mahdollisuus perua netissä tehty kauppa kahden viikon aikana. Uudet säännöt myös velvoittavat nettimyyjät antamaan kuluttajille tarkat tiedot tuotteiden kokonaishinnasta ja tilatuista tavaroista sekä omat yhteystietonsa. "Halusimme säännellä pääasiassa muualla kuin kauppiaan tiloissa tai etäsopimuksella tehtyjä kauppoja, kuten nettikauppaa, koska suurin osa rajat ylittävästä kaupankäynnistä tehdään näillä keinoin", asian esittelijä Andreas Schwab (keskustaoikeisto, Saksa) totesi. "Uusi direktiivi on hyvä esimerkki siitä, miten Eurooppa tuo lisäetuja niin kuluttajille kuin kauppiaille. Olemme löytäneet tasapainoisen ratkaisun, joka vastaa niin kuluttajien kuin elinkeinonharjoittajien toiveisiin." Uudet säännöt hyväksyttiin äänin 615 puolesta, 16 vastaan ja 21 tyhjää. Ne vahvistavat nettiostajien suojaa ja täsmentävät toimituksia ja digitaalisia latauksia koskevia sääntöjä. Samalla pienten ja keskisuurten yritysten hallinnollista taakkaa on kevennetty. Kuluttajien suoja nettikaupassa on nykyisin heikko, koska EU:n olemassa olevat kuluttajien oikeudet ovat ajalta ennen digitaalista vallankumousta. Kuluttajat eivät mielellään tee rajat ylittäviä nettikauppoja, koska he ovat huolissaan tuotteiden mahdollisista myöhäisistä toimituksista tai pelkäävät, ettei tuotetta toimiteta lainkaan. Myös kuluttajien oikeuksia koskevat säännöt saattavat vaihdella EU-maittain. Sama sääntöjen hajanaisuuden ongelma on yrityksillä, jotka haluaisivat lisätä rajat ylittävää nettikauppaa. Alla olevasta linkistä saa lisätietoja uuden kuluttajansuojadirektiivin seurauksista (englanniksi). Seuraavat askeleet Parlamentin hyväksynnän jälkeen neuvoston on vielä muodollisesti hyväksyttävä uudet säännöt. Tämän odotetaan tapahtuvan heinäkuussa. EU-mailla on sen jälkeen kaksi vuotta aikaa ottaa uudet säännöt käyttöön. 20110617FCS21625-8/10

Parlamentti tukee Mario Draghin valintaa EKP:n pääjohtajaksi Parlamentti hyväksyi italialaisen Mario Draghin nimittämisen Euroopan keskuspankin uudeksi pääjohtajaksi äänestyksessään 23. kesäkuuta äänin 499 puolesta, 72 vastaan ja 89 tyhjää. Nimitys on EU-huippukokouksen asialistalla 23. ja 24. kesäkuuta. Parlamentin puhemies Jerzy Buzek sanoi: "Olen hyvin tyytyväinen, että Euroopan parlamentti on hyväksynyt Mario Draghin nimityksen Euroopan keskuspankin seuraavaksi pääjohtajaksi. Näinä kovina taloudellisina aikoina on rauhoittavaa tietää, että euroalue on hyvissä käsissä. Odotan yhteistyötä Mario Draghin kanssa." 20110617FCS21625-9/10

Maatalouspolitiikka vuoden 2013 jälkeen: Vihreämpää, reilumpaa, kilpailukykyisempää Parlamentti haluaa pitää EU:n maatalousbudjetin ennallaan vuoteen 2020 asti, jotta viljelijöillä on kannustimia turvata elintarvikehuolto ja ympäristönsuojelu sekä luoda uusia työpaikkoja ja tarjota kilpailukykyinen EU-maataloussektori. Komissio antaa syksyllä ehdotuksensa EU:n tulevasta yhteisestä maatalouspolitiikasta. Parlamentti antoi nyt ennakkoon kantansa seuraavaan pitkäaikaiseen budjettikauteen, joka koskee vuosia 2014 2020. Mikäli EU:n maatalouspolitiikan tulisi taata sekä korkeatasoinen elintarviketurva että panostaa ympäristönsuojeluun ja uusiutuvaan energiaan, sen rahoituksen tulee olla kunnossa, parlamentti toteaa. Viljelijöillä tulee olla kannustimia käyttää moderneja ja ympäristöystävällisiä menetelmiä. Parlamentti toteaa, että suorien tukien maksaminen olisi kytkettävä tiiviimmin "vihreyttämistoimiin" (matalat hiilidioksidipäästöt, matala energiankäyttö). EU:lla tulisi olla unionin täysin rahoittama kannustinjärjestelmä, josta tuettaisiin kestäviin järjestelmiin sitoutuneita viljelijöitä. EU-tuen reilumpi jakaminen Parlamentin mukaan maataloustuet tulisi jakaa oikeudenmukaisemmin niin jäsenmaiden kuin viljelijöiden kesken. Se ehdottaa, että kunkin jäsenvaltion olisi saatava vähimmäisosuus EU:n keskimääräisistä suorista tuista. Parlamentti kannattaa komission ehdottamaa suorien tukien viljelijäkohtaista ylärajaa, mutta korostaa, että uusien sääntöjen tulee ottaa huomioon myös tilojen koko, työjärjestelyt ja ympäristönsuojelun taso. Jotta julkisia varoja ei käytettäisi väärin, suorat tuet olisi varattava yksinomaan aktiiviviljelijöille, jotka käyttävät maataan tuotantoon. Vakautta viljelijöille ja maidontuottajille Parlamentti katsoo, että maataloustuotteilla tapahtuvaan keinotteluun ja äärimmäisiin hintavaihteluihin tulee puuttua maailmanlaajuisilla ratkaisuilla, jotta viljelijöille voidaan taata vakaammat olot ja kansalaisille elintarviketurva. Se ehdottaa maailmanlaajuista ilmoitusjärjestelmää nykyisistä varastoista, jotta keinottelua vastaan voidaan taistella. Parlamentti haluaa turvata maidontuotannon ja pyytää siksi komissiota tarkastelemaan maitomarkkinoita ja varmistamaan, että maidontuotannolla on tarpeeksi resursseja myös vuoden 2015 jälkeen. Nykyinen kiintiöjärjestelmä poistuu vuonna 2014. Seuraavat askeleet Parlamentti hyväksyi Albert Dessin (keskustaoikeisto, Saksa) laatiman ei-lainsäädännöllisen mietinnön käsiäänestyksellä. Komissio antaa maatalouspolitiikkaa koskevan lakipakettiluonnoksensa loppusyksystä. Parlamentti päättää lainsäädännön lopullisesta sisällöstä yhdessä neuvoston kanssa. 20110617FCS21625-10/10