Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta.

PÄÄTÖS 1(16) Nro A 2033 Dnro KAS 2007 Y 208 111 Annettu julkipanon jälkeen 13.12.2007 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. LUVAN HAKIJA Skanska Kodit Oy PL 114 00101 Helsinki TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee Lappeenrannassa Rapasaaressa sijaitsevien tonttien puhdistamista. Kunnostettavat alueet sijaitsevat seuraavilla kiinteistöillä: Lappeenrannan kaupungin omistamat tontit: 405 1 4 1 ja 405 1 4 3 sekä Skanska Kodit Oy:n omistamat tontit: 405 1 5 1, 405 1 5 2, 405 1 5 3 sekä 405 1 4 4. Kunnostettavista tonteista korttelin 4 tonttien 1 ja 3 puhdistusvastuu kuuluu Bonvesta Oy/Skanska Kodit Oy kauppakirjan nojalla Skanska Kodit Oy:lle. Kunnostettavat alueet ovat rakentamattomia ja toimivat nykyisin varastokenttänä ja veneiden säilytysalueena. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamiseen ja käsittelyyn on oltava ympäristölupa. YMPÄRISTÖKESKUKSEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on kysymyksessä olevassa hankkeessa toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojelulain 31 :n mukaan. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 6.7.2007 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kunnostettava alue on asemakaavan mukaan kaavoitettu asuinkerrostaloalueeksi korttelin 4 ja 5 osalta. Ranta alueet on kaavoitettu puistoalueeksi ja osin satama alueeksi. Alueelle on lisäksi suunniteltu erillisiä autopaikkojen korttelialueita. Kauppamiehenkatu 4, 45100 Kouvola PL 1023, 45101 Kouvola Vaihde 020 490 105 Asiakaspalvelu 020 690 165 www.ymparisto.fi/kas Kauppamiehenkatu 4 PB 1023, FI 45101 Kouvola, Finland Tfn (växel): +358 20 490 105 Kundservice 020 690 165 www.miljo.fi/kas Laserkatu 6 53850 Lappeenranta Vaihde 020 490 105 Asiakaspalvelu 020 690 www.ymparisto.fi/kas Laserkatu 6 FI 53850 Villmanstrand, Finland Tfn (växel): +358 20 490 105 Kundservice 020 690 165 www.miljo.fi/kas

2 KOHTEEN KUVAUS Toimintahistoria ja aluerajaukset Rapasaaren aikaisempi toiminta on liittynyt läheisesti Pikisaaressa sijainneen sahan toimintaan. Varsinaisia sahan toimintoja alueella ei ole ollut, vaan siellä on ollut mm. sahan hakesiilo ja kuivapuuvarasto. Rapasaaressa ei ole ollut teollista toimintaa vaan em. varastotoimintojen lisäksi alueella on ollut ratapiha ja satamatoimintaa. Rapasaari on aikaisemmin ollut saari, mutta saarta on aikojen kuluessa täytetty, ja nykyisin Rapasaari on niemi. Rapasaaren kunnostettava alue rajoittuu pääasiassa vesialueeseen sekä Lappeenrannan kaupungin omistuksessa olevaan ns. Rapasaaren puistoon ja Pikisaarenkatuun. Pikisaarenkatu kulkee alueen läpi ja jakaa kunnostettavan alueen kahteen osaan. Ympäristöolosuhteet Rapasaaren kunnostettavalla alueella maanpinta vaihtelee tasolla +76,7 +79,7. Kunnostusalueella on tutkimusten yhteydessä todettu noin kaksi metriä paksuja täyttökerroksia, jotka koostuvat lähinnä hiekasta, sorasta, kivistä ja louheesta. Alueen länsiosassa on tutkimusten yhteydessä lisäksi todettu purettujen rakennusten perustuksia sekä betonirakenteita. Täyttökerroksen alla oleva perusmaa on silttiä ja hienoa hiekkaa. Alkuperäisen saaren alueella, joka on nykyisen alueen pohjoisosassa, on täytön alla todettu olevan paikoitellen kalliopinta. Alueen itä ja pohjoisosassa on maaperätutkimuksissa tehty vesihavaintoja. Vesipinta, joka vastaa Saimaan pintaa, oli tutkimushetkellä noin kahden metrin syvyydellä maanpinnasta. Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Alueen nykytila Rapasaaren itäosaa käytetään edelleen veneiden talvisäilytys ja huoltoalueena. Alue on pääosin rakentamatonta sora ja asfalttipintaista varastokenttää. Alueella sijaitsee vanha asemarakennus, joka on asemakaavassa merkitty rakennushistoriallisista syistä säilytettäväksi kohteeksi. Lähimmät asuintalot sijaitsevat alueen luoteis pohjoispuolella, noin 100 metrin päässä kunnostettavasta alueesta. Rapasaari on asemakaavassa kaavoitettu asuinkerrostalojen alueeksi. Alueelle rakennetaan kaavan mukaisesti kuusi kerrostaloa ja kolme erillistä autojen paikoitusaluetta. ALUEELLA TEHDYT TUTKIMUKSET JA MAAPERÄN PILAANTUNEISUUS Rapasaaren alueelle on tehty vuosina 2000 2002 maaperätutkimuksia seuraavanlaisesti: o Suomen IP Tekniikka Oy on tehnyt keväällä 2001 maaperän haittaainetutkimuksia. Tutkimuksia on täydennetty kesällä 2001 tehdyillä lisätutkimuksilla. Maaperätutkimukset tehtiin kolmessa vaiheessa ja maanäytteitä otettiin yhteensä 10 pisteestä. Maanäytteet tutkittiin aistinvaraisesti orgaanisten haitta aineiden havaitsemiseksi. Näytteistä analysoitiin raskasmetalleista (As, Cd, Cr, Cu, N), Pb, Zn) ja öljy, PAH yhdisteet sekä dioksiini ja furaani. o Suomen IP Tekniikka Oy on tehnyt maaperän haitta ainetutkimuksia kesällä 2001. Maanäytteitä otettiin neljästä pisteestä ja niistä tutkittiin aistinvaraisesti öljy ja liuotinaineiden havaitsemiseksi. Näytteille tehtiin dioksiinija furaanianalyysit.

3 o Suomen IP Tekniikka Oy on tehnyt syystalvella 2000 maaperän haittaainetutkimuksia. Tutkimuksia on täydennetty kesällä 2001 tehdyillä lisätutkimuksilla. Tutkimukset tehtiin kolmessa vaiheessa ja maanäytteitä otettiin yhteensä 14 pisteestä. Näytteet tutkittiin aistinvaraisesti orgaanisten haittaaineiden havaitsemiseksi ja niistä analysoitiin raskasmetallit (As, Cd, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb, Zn) sekä öljy. o Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy on tehnyt tutkimuksia vuonna 2002 Rapasaaren alueelta on maaperänäytteitä otettu tutkimusten yhteydessä yhteensä 33 tutkimuspisteestä. Tehtyjen tutkimusten perusteella on todettu, että Rapasaaren alueen maaperä on pilaantunut puutavaran sinistymisenestoaineen (Ky 5) epäpuhtauksilla PCDD/Fyhdisteillä, metalleista lyijyllä ja kuparilla sekä öljyllä. Taulukossa 1 on yhteenveto alueella tehtyjen tutkimusten tuloksista niiden haitta ainemääritysten osalta, joissa haittaainepitoisuudet ylittävät uudessa PIMA asetuksessa (214/2007) annetut ohjearvot. Taulukko 1. Yhteenveto alueella tehdyistä tutkimuksista niiden tulosten osalta, joissa haitta ainepitoisuudet ylittivät PIMA asetuksessa (214/2007) annetut ohjearvot. Ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet on tummennettu. Haitta aine Näytepiste Pitoisuus Mineraaliöljy (raskas) Mineraaliöljy (kevyt) PCDD/F yhdisteet Kupari (Cu) Lyijy (Pb) Näytteenottosyvyys (m) P1 1 200 mg/kg 0,8 1,7 P7 5 260 mg/kg 1 1,5 P10 1 870 mg/kg 2 2,2 K6 17 000 mg/kg 1,8 1,9 (kevyt+raskas) P7 560 mg/kg 1 1,5 P10 310 mg/kg 2 2,2 K8 740 mg/kg 1,5 2,5 P2 1 200 1,8 2 P7 3 200 pg I TEQ/g 1 1,5 P8 1 600 pg I TEQ/g 1,2 1,5 P9 300 pg I TEQ/g 0,5 1 P10 310 pg I TEQ/g 2 2,2 LP1 2 100 pg I TEQ/g 0,3 0,5 LP2 670 pg I TEQ/g 0,8 1,8 LP3 370 pg I TEQ/g 1,5 2 LP4 350 pg I TEQ/g 1 1,5 K18 170 pg I TEQ/g 0 1,5 K1 190 mg/kg 0,4 0,5 K11 310 mg/kg 0,7 1,2 K2 1 200 mg/kg 0 0,4 K10 369 mg/kg 0 1 Yli PIMA asetuksen ylemmän ohjearvon olevia pitoisuuksia on Rapasaaren alueella todettu mineraaliöljyjen, PCDD/F yhdisteiden, lyijyn sekä kuparin osalta. Kohonneet pitoisuudet sijaitsevat pääosin syvemmissä maakerroksissa (0,5 2 metrin syvyydessä). Ongelmajätteeksi luokiteltavia maa aineksia alueella on todettu olevan mineraaliöljyjen osalta yhdessä pisteessä (K6). Muiden haitta aineiden osalta pilaantuneet maa ainekset alittivat ongelmajäteraja arvoehdotukset.

4 KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI Pitoisuustarkastelu Riskiarvio Rapasaaren alueella tehtyjen tutkimusten perusteella alueella on arvioitu olevan 2 600 m 2 :n alueella maa aineksia, joiden haitta ainepitoisuudet ylittävät asetuksen ylemmät ohjearvot. Ongelmajätteeksi luokiteltavia maa aineksia tutkimuksissa todettiin olevan yhden tutkimuspisteen (K6) ympäristössä. Tällä alueella todettiin olevan mineraaliöljyjä. Kahden tutkimuspisteen (K2 ja K11) alueilla maaperän on todettu pilaantuneen lyijyllä ja kuparilla. Kahden tutkimuspisteen (P7 ja P8) alueilla on tutkimuksissa todettu olevan PCDD/Fyhdisteillä ja mineraaliöljyillä pilaantuneita maita. Yhden tutkimuspisteen (LP1) PCDD/Fpitoisuuksien perusteella on arvioitu, että osalla Pikisaarenkadun länsipuoleisesta alueesta on voimakkaasti PCDD/F yhdisteillä pilaantuneita maita. Kaikkiaan alueella arvioidaan olevan 5 300 m 3 ktr eli noin 10 500 tonnia maa aineksia, joiden pitoisuudet ylittävät ylemmät ohjearvot. Haitta ainepitoisuuksiltaan alempien ja ylempien ohjearvojen välissä olevia maa aineksia Rapasaaren alueella arvioidaan olevan noin 8 900 m 2 alueella. Kolmesta tutkimuspisteestä (LP2 LP4) saatujen PCDD/F pitoisuuksien perusteella on arvioitu, että Pikisaarenkadun länsipuolisella alueella on lievästi PCDD/F yhdisteillä pilaantuneita maita. Pikisaarenkadun pohjoispuolella on lisäksi lievästi pilaantuneita (metallit, öljy, PCDD/F yhdisteet) maa aineksia. Maa aineksia, joiden haitta ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot arvioidaan olevan noin 9 800 m 3 krt eli noin 19 600 tonnia. Alueelta tullaan poistamaan pintamaan poiston yhteydessä myös maa ainekisa, joiden haitta ainepitoisuudet tehtyjen tutkimusten perusteella alittavat alemmat ohjearvot tai kynnysarvot. Tällaisia pilaantumattomiksi luokiteltavia maa ainekisa arvioidaan olevan noin 3 300 m 3 ktr eli noin 6 600 tonnia. Lyijy Ihmisten lyijylle altistuminen Rapasaaren alueella voi tapahtua pölyävän maa aineksen välityksellä sekä hengityksen ja ruuansulatuksen kautta. Rapasaaren alueen pohjavettä ei tulla käyttämään juomavetenä, joten mahdollista altistumista juomaveden kautta ei ole. Jos alueelta poistetaan eniten pilaantuneet (1 200 mg/kg) maa ainekset, ei lyijystä mallin mukaan ole terveydellistä haittaa aikuisille eikä lapsille. Rapasaaren alueen lyijypitoisuuden perusteella on laskettu ihmisen veren lyijypitoisuus altistuksen yhteydessä. Tehtyjen laskelmien perusteella Rapasaaren nykytilasta voisi aiheutua lapsille terveysvaikutuksia, jos tuloksia verrataan terveydellisiä vaikutuksia aiheuttavaan lyijypitoisuuteen. Mallin avulla laskettaessa aikuiselle merkittävin altistumisreitti on ravinto ja lapsille maa aineksen syöminen. Lyijyn aiheuttama terveysriski tulee mallin mukaan laskettuna yliarvioiduksi, koska laskelmissa on oletettu, että koko alueella on lyijyä 1200 mg/kg. Todellisuudessa pilaantuneisuus alueella on kuitenkin pistemäistä ja em. pitoisuus on mitattu vain yhdestä näytepisteestä. Jos Rapasaaren alueelta poistetaan pilaantuneet maa ainekset, ei mallin mukaan lyijystä ole terveyshaittaa aikuisille eikä lapsille. Merkittävin altistuminen sekä lapsille ja aikuisille olisi mallin mukaan ravinto.

5 Dioksiinit ja furaanit Rapasaaren alueella dioksiineille ja furaaneille altistuminen voi tapahtua hengityksen ja ruuansulatuksen kautta, pölyyn ja maapartikkeleihin sitoutuneiden aineiden välityksellä. Myös lasten altistuminen maa ainesta syömällä voi olla mahdollista. Tarkastelussa on oletettu etteivät asuinalueen ihmiset käytä alueella kasvatettuja kasviksia, joten ihmisten altistuminen ravinnon kautta vastaa tavanomaista tausta altistusta. Mikäli alue peitetään riittävällä maakerroksella, riski altistua yhdisteille pienenee merkittävästi. Jo 0,5 metrin peittokerroksella sekä erilaisilla piha alueiden maisemoimisella vähennetään maa aineksen pölyämistä sekä estetään esim. kaivaminen pilaantuneisiin maakerroksiin saakka. Näin riskiä altistua dioksiineille ja furaaneille ei ole. Mineraaliöljyt Rapasaaren alueella asukkaiden altistuminen maaperässä oleville mineraaliöljyille on mahdollista hengityselinten ja ihon kautta. Jos kunnostusten yhteydessä poistetaan maaperän korkeimmat mineraaliöljypitoisuudet pienenee asukkaiden riski altistua mineraaliöljyille merkittävästi. Rakennusten alle mahdollisesti jäävistä öljyistä voi kuitenkin päästä haihtumaan pieniä määriä mineraaliöljyjen haihtuvimpia komponentteja. KUNNOSTUS Kunnostuksen periaatteet Kunnostus toteutetaan osittaisella massanvaihdolla sekä peittämällä seuraavien periaatteiden mukaisesti: o maa ainekset, joiden haitta ainepitoisuudet ylittävät ylemmät ohjearvot kaivetaan pois vesi tai kalliopinnan yläpuolelta (keskimääräiseksi kaivusyvyydeksi arvioidaan kaksi metriä nykyisestä maanpinnasta) o asuinrakennusten alapuolelta ja kunnallistekniikkaa varten tarvittavista kaivannoista poistetaan pilaantuneet maa ainekset o em. lisäksi muulta Rapasaaren alueelta poistetaan pintamaa 0,5 metrin syvyyteen saakka (osa tästä maa aineksesta on "puhtaita" maa aineksia) o koko Rapasaaren alueen maanpinnan korkeutta nostetaan 0,5 metrin nykyistä maanpintatasoa korkeammalle, jolloin kunnostusalueelle saadaan vähintään yhden metrin paksuinen puhtaan maan kerros Koko kunnostettavalla alueella kaivetaan vähintään 0,5 metrin syvyyteen nykyisestä maanpinnasta. Alueilla, joilla haitta ainepitoisuudet ylittävät ylemmät ohjearvot, ulotetaan kaivusyvyys tehtyjen tutkimusten perusteella keskimäärin 1,5 2 metriin saakka. Asuinrakennusten kohdalla kaivu ulotetaan noin yhden metrin rakennuksen seinälinjan ulkopuolelle ja noin kahden metrin syvyyteen rakennuksen alapuolelle. Kaivua ei kuitenkaan uloteta vesipinnan (Saimaan pinta) tai kalliopintojen alapuolelle. Kaivannot täytetään puhtailla maa aineksilla sovittuun täyttötasoon siten, että nykyiseen maanpinnan tasoon verrattuna alueella on yhden metrin paksuinen puhtaan maan peittokerros. Pois kaivetut maaainekset toimitetaan pilaantuneisuuden mukaisesti lajiteltuina loppusijoitus tai käsittelypaikkaan. Kunnostuksen tavoitteet Rapasaarena alueelta poistetaan maa ainekset, joiden pitoisuudet ylittävät ylemmät ohjearvot. Lievemmin pilaantuneet maa ainekset peitetään puhtailla tuontimailla niin, että koko alueella on kunnostuksen jälkeen vähintään 1 m puhdasta maa ainesta. Puhdistustavoitteeksi esitetään asetuksen 214/2007 mukaisia ylempiä ohjearvoja, jotka päähaitta aineiden osalta ovat:

6 Massamäärät Toteutus o PCDD/F yhdisteet 1 500 pg I TEQ/g o mineraaliöljyt 600 mg/kg (kevyt polttoöljy) ja 1 000 mg/kg (raskas polttoöljy) o metallit: lyijy (Pb) 750 mg/kg, kupari (Cu) 320 mg/kg Puhdistettavalta alueelta poistettavan maa aineksen määräksi arvioidaan noin 18 400 m 3 ktr eli noin 36 800 tonnia. Massamäärät ovat arvioiden mukaan seuraavanlaiset: o ylemmät ohjearvot ylittäviä maa aineksia 5 300 m 3 ktr eli noin 10 600 t, joista ongelmajätteeksi katsottavia 600 t o alemmat ohjearvot ylittäviä maa aineksia 9 800 m 3 ktr eli noin 19 600 t o "puhtaita maa aineksia" 3 300 m 3 ktr eli noin 6 600 t. Ennen työn aloittamista laaditaan toimenpidesuunnitelma. Toimenpidesuunnitelmassa esitetään tiedot mm. maa ainesten vastaanottopaikoista, kuljetusreiteistä, työnaikaisesta tarkkailu ja laadunvarmistussuunnitelmasta sekä työskentelyaikarajoituksista. Toimenpidesuunnitelma toimitetaan Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle, Lappeenrannan kaupungin ympäristötoimelle sekä Kaakkois Suomen työsuojelupiirille. Edellä mainituille viranomaisille ilmoitetaan myös kunnostustöiden aloittamisesta. Samalla ilmoitetaan kunnostustyön valvonnasta vastaava henkilö ja hänen yhteystiedot. Myös naapureille ja muille asianosaisille tiedotetaan kunnostustöiden aloittamista. Työmaa merkitään varoitustauluin, varustetaan pilaantuneen maan kunnostustyömaasta kertovin tauluin sekä tarvittaessa aidataan. Ennen kaivutöiden aloittamista alueella sijaitsevien kaapeleiden, viemäreiden sekä muiden maanalaisten rakenteiden sijainnit selvitetään ja merkitään. Alueella oleva öljysora, asfaltti sekä ratakiskot poistetaan ennen töiden aloittamista. Alueelta poistettu asfaltti/öljysora toimitetaan mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Poistettavan asfaltin/öljysoran määräksi on arvioitu noin 1 150 t. Rapasaaren pilaantuneen alueen maaperän kunnostus toteutetaan osittaisella massanvaihdolla sekä peittämällä. Kaivu ulottuu koko kunnostettavalla alueella vähintään 0,5 metrin syvyyteen nykyisestä maanpinnasta. Alueilla, joilla haitta ainepitoisuudet ylittävät ylemmät ohjearvot, kaivusyvyys ulottuu keskimäärin 1,5 2 metrin syvyyteen. Asuinrakennusten kohdalla kaivu ulotetaan noin metri seinälinjan ulkopuolelle ja noin kahden metrin syvyyteen. Kaivua ei kuitenkaan uloteta vesipinnan tai kalliopinnan alapuolelle. Kaivannot täytetään puhtaalla maa aineksella sovittuun täyttötasoon siten, että nykyiseen maanpinnan tasoon verrattuna alueelle saadaan vähintään yhden metrin paksuinen puhtaan maan peittokerros. Pilaantuneet maa ainekset toimitetaan pilaantuneisuuden mukaisesti lajiteltuna asianmukaiseen loppusijoitus tai käsittelypaikkaan. Kuljetukset ja varastointi Pilaantuneiden maamassojen, alueelta pois toimitettavien muiden materiaalien ja jätteiden sekä alueelle tuotavien puhtaiden täyttömaiden kuljetus tapahtuu kuorma autoilla. Rapasaaren alueen raskaan liikenteen määrä lisääntyy kunnostustyön takia. Kuljetusreitit esitetään viranomaisille ennen kunnostustyön aloittamista tehtävässä toimenpidesuunnitelmassa. Pilaantuneiden maiden kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Kaivettuja maamassoja voidaan tarvittaessa varastoida mm. laboratoriotutkimusten ajan kunnostusalueella, vastaanottopaikassa tai muulla väliaikaiseen varastoimiseen soveltuvalla alueella. Varastointi on lyhytaikaista ja maa ainesten leviäminen ympäristöön sateen tai

7 tuulen mukana estetään tarvittaessa esim. peittämällä kasat muovilla tai kostuttamalla maa aines. Pilaantuneisuuden vuoksi poistettavista maamassoista ja jätteistä laaditaan asianmukaiset siirtoasia tai kuormakirjat, joista käy ilmi mm. haitta aineet, niiden pitoisuustasot sekä maiden vastaanottopaikka. Jätteiden käsittely Jätemateriaalit, joita ei voida käyttää kaivantojen täyttöihin toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn, sijoitukseen tai hyötykäyttöön. Ennen käsittelyyn vientiä poiskuljetettavasta maasta erotellaan tarvittaessa jätteet. Seulaylitettä tai muuta eroteltua karkeampaa luonnon mineraaliainesta (louhe, kivet) ei toimiteta käsiteltäväksi, vaan ne käytetään esimerkiksi ranta alueen täytössä. Kunnostusalueelta poistettava asfaltti/öljysora pyritään ensisijaisesti toimittamaan hyötykäyttöön. Kaivutöiden yhteydessä mahdollisesti eroteltava betoni, tiili ja muu rakennusjäte toimitetaan asianmukaiseen vastaanotto tai käsittelypaikkaan. Tarvittaessa soveltuvuus esim. hyötykäyttöön tarkastetaan laboratoriotutkimuksilla. Laadunvalvonta ja tarkkailu Kunnostuksen laadunvalvonta toteutetaan siten, että kaivun aikana otetaan tarvittaessa kokoomanäytteitä, joiden avulla rajataan pilaantuneen maa aineksen laatua ja määrää. Näytteet analysoidaan hyvälaatuisessa, akkreditoidussa laboratoriossa. Työn aikana käytettävät kenttäanalysaattorit kalibroidaan riittävän usein. Osa kenttämittauksista (noin 20 %) tarkastetaan laboratorioanalyyseillä. Kunnostustyö tehdään maaperätutkimusten yhteydessä saatujen analyysitulosten perusteella. Poistettavien maamassojen laatu ja pilaantuneisuuden laajuus tarkennetaan tarvittaessa kaivausten yhteydessä tehtävin laboratorioanalyysein, aistinvaraisin arvioin (esim. öljyjen osalta) sekä kenttäanalyyseillä (mm. öljylle PetroFlag ja metallille XRF analyysit). PCDD/F yhdisteille ei ole saatavilla luotettavaa kenttäanalyysiä. Kun tutkimusten mukaiset kaivusyvyydet on saavutettu otetaan kaivualueilta näytteet alueelle jäävien pitoisuuksien dokumentointia varten. Näytteet otetaan edustavina kokoomanäytteinä siten, että esim. yksi kokoomanäyte/noin 500 m 2 kaivuala. Laboratoriossa näytteistä analysoidaan PCDD/F yhdisteiden, metallien ja mineraaliöljyjen pitoisuudet. Poistettavista maa aineksista sekä poistoimitettavista jätemateriaaleista tehdään hyötykäyttö tai kaatopaikkakelpoisuuden määrittämistä varten tarvittavat laboratoriotutkimukset. Kunnostuksesta mahdollisesti aiheutuvia ilmanpäästöjä (pöly) tarkkaillaan työn aikana ilmalaskeumanäytteiden avulla. Laskeumanäytteet kerätään kunnostusalueen ulkopuolelle sijoitettavilla keräimillä ja näytteistä analysoidaan laboratoriossa PCDD/F yhdisteet ja metallit. YMPÄRISTÖKUORMITUS Vaikutukset vesistöön Hakemuksen mukaan kunnostustöistä ei aiheudu päästöjä vesistöön eikä kunnostustoimenpiteistä aiheudu merkittäviä vaikutuksia vesistöön tai sen käyttöön. Kaivutöitä ei uloteta pohja ja orsiveden tai täytön sisäisen vedenpinnan alapuolelle. Työmaalla varaudu

8 taan kaivantoihin mahdollisesti kertyvän veden keräämiseen ja käsittelyyn. Kaivantoihin kertynyt vesi poistetaan kaivannoista esim. imuautolla ja mikäli tarpeen kaivannoista poistettu vesi toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Vaikutukset ilmanlaatuun Kunnostustyöstä johtuvat ilmanpäästöt aiheutuvat lähinnä työ ja kuljetuskaluston käytöstä sekä maa aineksen pölyämisestä. Työ toteutetaan siten, että työstä aiheutuvat ilmapäästöt minimoidaan. Hakemuksen mukaan ilmaan joutuvista päästöistä ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ilmaan. Työkoneista ja kuorma autoista aiheutuvat ilmanpäästöt (CO 2, NO x, SO x ) ovat lyhytaikaisia ja vähäisiä, ja päästöjä koneista aiheutuu arkipäivisin, työaikaan. Maaperässä todetut haitta aineet (PCDD/F yhdisteet, metallit, öljyt) eivät ole haihtuvia. Haitta aineiden kulkeutuminen ilmaan tapahtuu lähinnä vain pölyävän maa aineksen mukana. Jotta pölyäminen olisi mahdollisimman vähäistä, työ toteutetaan mahdollisuuksien mukaan aikana, jolloin maa aines on kosteaa (kevät). Maa ainesta kastellaan tarvittaessa pölyämisen estämiseksi. Työmaalla huomioidaan vallitsevat tuuliolot ja tarvittaessa työt voidaan keskeyttää. Pölyn leviämisen estämiseksi kunnostusalueelta lähtevät kuormat peitetään ja tarvittaessa autojen renkaat puhdistetaan (esim. sepeliarinan yli ajamalla). Mikäli alueella väliaikaisesti varastoidaan pilaantuneita maa aineita, kasat peitetään tarvittaessa pölyämisen estämiseksi. Mikäli alueella tehdään maa ainesten seulontaa tai välppäystä pyritään pölyäminen pitämään mahdollisimman vähäisenä. Kunnostustyömaan ilmanpäästöjä (pölyäminen) tarkkaillaan laskeumanäytteiden avulla. Kunnostusalueen ulkopuolelle asennetaan keräimet, alustava määrä kolme kappaletta, ennen kaivutöiden aloittamista. Keräimet ovat paikallaan koko kaivutöiden ajan ja laskeumanäytteistä analysoidaan laboratoriossa PCDD/F yhdisteet ja metallit (kiintoaineksesta). Vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisen terveyteen Pilaantuneen maan kunnostaminen lisää alueen yleistä viihtyisyyttä. Kunnostuksen ja rakentamisen myötä Rapasaaren alue otetaan asemakaavan mukaiseen käyttöön. Kunnostamisella poistetaan pilaantuneen maaperän mahdollisesti aiheuttamat terveysriskit. Työ suunnitellaan ja toteutetaan niin, että pilaantuneen maa aineksen leviäminen ympäristöön estetään. Työsuojeluohjeita ja turvallisuussuunnitelmia noudattamalla estetään mahdollisten haittojen syntyminen. Ulkopuolisten henkilöiden altistuminen estetään mm. seuraavin toimenpitein: o ulkopuolisten henkilöiden pääsy kaivualueelle estetään merkitsemällä tai tarvittaessa aitaamalla työmaa alue o naapureille ja muille asianosaisille tiedotetaan kunnostustoimenpiteistä ja kunnostuksen kestosta Haitta aineiden kulkeutuminen estetään mm. seuraavin toimenpitein: o maa aineksen pölyäminen kaivun ja kuormauksen aikana estetään tarvittaessa esim. kevyellä kastelulla o pilaantuneiden maiden kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi o kunnostusalueelta lähtevien autojen renkaat puhdistetaan tarvittaessa o mikäli pilaantuneita maita joudutaan välivarastoimaan työmaa alueella, huolehditaan, etteivät kasat pölyä ja mahdollisuuksien mukaan välivarastointi toteutetaan asfaltoidulla alueella

9 RAPORTOINTI Kirjanpito Kunnostustyömaan valvoja pitää kirjaa pilaantuneen maan sekä muun materiaalin (esim. jätteiden) poisviennistä. Valvoja pitää kirjaa myös: o kunnostuksen aikaisesta näytteenotosta (mm. näytteenottopaikat, mittausmenetelmät ja tulokset) o eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa aineksen haitta ainepitoisuuksista o pilaantuneen maa aineksen ja poistoimitettavien jätejakeiden määristä sekä sijoituskohteista o kuorma ja siirtoasiakirjojen laadinnasta Lisäksi puhdistettavat alueet, näytteenottopisteet ja kaivantojen koot merkitään karttapohjalle. Yhteenveto liitetään loppuraporttiin. Loppuraportti Tiedotus Aikataulu Jälkiseuranta Kunnostustyöstä laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan kolmen kuukauden kuluttua kunnostuksen loppumisesta Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristötoimelle. Raporttiin kootaan mm. seuraavat tiedot: o kaivutyön toteuttaminen, kunnostetut alueet sekä näytteenottopisteet esitetään karttapiirustuksissa o kuvaus näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto työnaikaisesta näytteenotosta ja analyysituloksista o kirjanpitotiedot poistetuista maamassoista ja jätejakeista o analyysitulokset puhdistetun alueen jäännöspitoisuuksista Kunnostustöiden aloituksesta ilmoitetaan Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristötoimelle. Samalla ilmoitetaan kunnostustöiden valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot. Kunnostustyöstä tiedotetaan naapureille ja muille asianosaisille ennen töiden aloittamista. Kunnostus tullaan toteuttamaan todennäköisesti kesällä 2008. Lupahakemuksessa esitetään, että kunnostettavalla alueella ei tehtäisi jälkitarkkailua pilaantuneiden maiden osalta. Vaikka alueelle jäisi pilaantuneita maa aineksia, ne peittyvät vähintään yhden metrin paksuisella puhtaalla maakerroksella. Alueella ei ole aikaisemmissa tutkimuksissa todettu haihtuvia yhdisteitä, vaan todetut haitta aineet ovat kaikki huonosti (PCDD/F yhdisteet, metallit) tai heikosti haihtuvia (öljyt). Näin ollen alueelle mahdollisesti jäävistä haitta ainepitoisista maista ei aiheudu riskiä ihmiselle tai terveydelle.

10 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksen vireilläolosta kuuluttamalla hakemuksesta Lappeenrannan kaupungin ja Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla 16.07.2007 20.08.2007 välisenä aikana. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Lappeenrannan kaupungin ympäristötoimessa. Kuulutus on julkaistu Etelä Saimaa nimisessä lehdessä 15.07.2007. Asianosaisille on tiedotettu hakemuksen vireillä olosta tiedoksiantokirjeellä. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Asiasta on neuvoteltu useasti, viimeksi 4.10.2007. Ympäristö ja rakennuslautakunta toteaa lausuntonaan 7.8.2007 seuraavaa: 1) Pölyn leviämisen ehkäisemiseksi tulee työmaa rajata Pikisaarenkatuun sekä asemaan nähden tiiviillä vähintään 2,5 m korkealla esteellä kuten esimerkiksi vaneriaidalla tai tiiviillä kankaalla. 2) Pilaantuneen maa aineksen käsittelystä ei saa päästä leviämään pölyäviä aineksia tai muuta hienoainesta. 3) Työmaan rajaaminen Pikisaarenkatuun sekä Rapasaaren asemaan nähden tulee toteuttaa siten, että se estää liikkumisen työmaa alueella. 4) Pilaantuneen maa aineksen kuljetus tulee tapahtua peitetyissä kuormissa. Kuljetusreitti tulee sopia etukäteen tienpitäjän kanssa. Reitti pitää ilmoittaa valvontaviranomaisille. Lappeenrannan kaupunginhallitus on kokouksessaan 20.8.2007 todennut asian johdosta seuraavaa: Kaupunginhallitus saattaa ympäristö ja rakennuslautakunnan lausunnon tiedoksi ja huomioon otettavaksi Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ja toteaa, ettei kaupunginhallituksella ole ympäristölupahakemuksen johdosta muuta lausuttavaa. Muistutukset ja mielipiteet Asian johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Toiminnanharjoittajaa on kuultu asian johdosta 13.9.2007 päivätyllä kirjeellä. Hakijalla ei ole huomautettavaa esitettyjen lausuntojen johdosta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT Kaakkois Suomen ympäristökeskus on tarkastanut lupahakemuksen ja päättänyt myöntää Skanska Kodit Oy:lle ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen ympäristöluvan. Luvan edellytyksenä on, että toiminta tapahtuu lupahakemuksen ja seuraavien ympäristökeskuksen antamisen määräysten mukaisesti:

11 Lupamääräykset A. Kunnostustyö 1. Kunnostettavalta katu tai muulta asfaltoitavalta alueelta on poistettava maata vähintään 0,5 metrin syvyyteen nykyisestä maanpinnasta mitattuna. Vastaavasti puistoalueelta tai piha alueilta, joita ei asfaltoida, maata on poistettava vähintään 1 metrin syvyyteen nykyisestä maanpinnasta mitattuna. Jäännöspitoisuudet eivät em. alueilla saa ylittää valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjä ylempiä ohjearvoja PCDD/F yhdisteiden ja muiden orgaanisten klooriyhdisteiden osalta. Öljyhiilivetyjen ja raskasmetallien osalta tavoitteena on oltava em. asetuksessa säädetyt alemmat ohjearvotasot. Rakennettavien asuinrakennusten kohdalla maaperä on puhdistettava em. haitta aineiden osalta alempaan ohjearvoon asti. Kaivun on ulotuttava vähintään 1,5 metriä tulevien rakennusten seinälinjan ulkopuolelle. Kaivua ei kuitenkaan tarvitse ulottaa pohjavesitason tai kalliopintojen alapuolelle. Alueiden puhtaus on varmistettava dioksiini ja furaani, öljy ja raskasmetallianalyysein. Mikäli alueet, joilta pilaantuneita maita on poistettu, peitetään ennen kuin analyysein on voitu varmistua perusmaan puhtaudesta, on työsuunnitelmassa varauduttava siihen, että poistettavaksi määrätyt pilaantuneet maat saadaan tällöinkin poistettua. Alue tulee täyttää puhtailla maaaineksilla siten, että asfaltoidulle alueelle tulee vähintään yhden metrin paksuudelta puhdasta maa ainesta ja puisto tai vastaavalle alueelle 1,5 metriä puhdasta maa ainesta sekä kasvukerros. Puhtaan maa aineksen alle on sijoitettava suodatinkangas. (YsL 43, YsL 45, YsA 20, JäteA 8 ) 2. Mikäli kunnostustyön yhteydessä alueelta löytyy muilla kuin lupamääräyksessä 1 mainituilla haitta aineilla pilaantuneita maita, on asiasta ilmoitettava Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ja esitettävä niiden osalta puhdistussuunnitelma lupamääräystä 1 vastaavan puhdistustason saavuttamiseksi. (YsL 43, YsL 45, YsA 20, JäteA 8 ) 3. Alueelta poistettavat maa ainekset, joiden haitta ainepitoisuudet ylittävät ongelmajätteeksi katsottavan haitta ainepitoisuuden, on toimitettava paikkaan missä on lupa käsitellä kyseistä jätettä. Maa ainekset, joiden pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon, voidaan sijoittaa nykyaikaiset pohjarakenteet omaavalle tavanomaisen jätteen kaatopaikalle pilaantuneille maaaineksille suunnitellulle alueelle. Lievästi pilaantuneet maamassat voidaan käyttää kaatopaikan rakenteissa ympäristöministeriön kannanotossaan esittämällä tavalla. (YsL 43, YsL 45, YsA 20, JäteA 8 ) 4. Tontti ja suoja alueella puhtaiden massojen sisään jäävät kallio ja lohkarepinnat ja pilaantuneiden maiden kanssa kosketuksissa olleiden rakenteiden rajapinnat on puhdistettava huolellisesti mahdollisista haitta aineista. Puhdas louhe, kivi ja betoniaines voidaan käyttää alueen täyttöön. (YsL 43, YsL 45, YsA 20, JäteA 8 ) 5. Vähintään kuukautta ennen kunnostustöiden aloittamista hakijan on toimitettava Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle yksityiskohtainen toimenpidesuunnitelma, jossa esitetään toimenpiteet ja niiden järjestys, työtavat laadunvarmistussuunnitelmineen, kuljetustavat ja reitit sekä työskentelyaikarajoitukset. Suunnitelmaan on liitettävä myös selvitys maan käsittelyn ja kuljetusten aikaisista ympäristö ja terveysriskeistä sekä työturvallisuuskysymysten hoitamisesta. Suunnitelma on toimitettava tiedoksi Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojelu ja jätehuoltoviranomaisille sekä Kaakkois Suomen työsuojelupiirille. (YsL 43, YsL 45, YsA 20, JäteA 8 ) 6. Kunnostustöiden käynnistymisestä alueella on ennalta ilmoitettava kaupungin ympäristö ja jätehuoltoviranomaiselle, Kaakkois Suomen työsuojelupiirille ja Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle. Työn aloittamisesta on ilmoitettava myös alueen asukkaille ja rajanaapureille. Samalla on nimettävä ja em. viranomaisille ilmoitettava riittävän asiantuntemuksen omaava henkilö, joka valvoo ja vastaa, että työt toteutetaan tämän päätöksen mukaisesti ja

12 joka on yhteydessä viranomaisiin, mikäli jotakin poikkeavaa ilmenee töiden kuluessa. (YsL 43, YsL 45, YsA 20, JäteA 8 ) 7. Kaivutyössä, kuormauksissa, kuljetuksissa ja välivarastoinnissa on huolehdittava siitä, ettei pilaantunut maa aines karise tai leviä pölynä ympäristöön. Nämä haitat on estettävä käyttämällä asianmukaisia kuljetusvälineitä, huolehtimalla kuormien peittämisestä ja estämällä pölyn leviäminen alueen ulkopuolelle esimerkiksi suojapeittein sekä tarvittaessa kostuttamalla käsiteltäviä maamassoja. (YsL 43, YsL 45, YsA 20, JäteA 8 ) 8. Alueelta kunnostuksen aikana ja mahdollisessa välivarastoinnissa kertyneet vedet on kerättävä talteen ja käsiteltävä ympäristölle haitattomiksi. (YsL 43, YsL 45, YsA 20, JäteA 8 ) 9. Mikäli asfaltoitava, puisto tai ranta alue otetaan myöhemmin nykyisistä kaavamääräyksistä poikkeavaan käyttöön, on alueen puhtaus erikseen varmistettava ja tarvittaessa kunnostettava Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. (YsL 43, YsL 45, YsA 20, JäteA 8 ) 10. Alueen pohjavettä ei saa käyttää talous tai kasteluvetenä. Puistoalueen maaperää ei saa käyttää ravinnon tuotantoon, mikäli pohjaveden ja maaperän puhtautta ei ole erikseen varmistettu em. käyttötarkoitukseen sopivaksi ja käytöstä tehty erillinen päätös. Alueelle ei myöskään saa perustaa yleistä uimarantaa, mikäli pohjasedimenttien puhtaudesta ei ole voitu varmistua. (YsL 43, YsL 45, YsA 20, JäteA 8 ) 11. Jos alueella joudutaan myöhemmin suorittamaan töitä, jolloin mahdollisesti pilaantunutta maa ainesta on kaivettava tai siirrettävä, on meneteltävä tässä päätöksessä mainitulla tavalla. (YsL 43, YsL 45, YsA 20, JäteA 8 ) B. Tarkkailu, selvitykset ja raportointi 12. Kunnostuksesta on laadittava ja toimitettava viimeistään kolmen kuukauden kuluttua kunnostustöiden päättymisestä Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle loppuraportti, joka sisältää selvityksen kaikista toteutetuista, kunnostuksen kannalta oleellisista toimenpiteistä, tiedot alueen jäännöspitoisuuksista, poistettujen maamassojen pitoisuuksista ja kaatopaikkakelpoisuudesta sekä arvion päästöistä ympäristöön ja niiden ympäristö ja terveysvaikutuksista. (YsL 45, YsL 46, YsA 20, JäteA 8 ) 13. Alueen kunnostusta on tarkkailtava esitetyn suunnitelman mukaisesti. Kunnostuksen toimenpidesuunnitelmasta tulee ilmetä em. lisäksi työaikainen yksityiskohtainen tarkkailu. (YsL 45, YsL 46, YsA 20, JäteA 8 ) 14. Pois kuljetettavista maamassoista on pidettävä kirjaa, josta ilmenee massojen määrät, kuljettajat sekä kuittaukset massojen vastaanotosta. Hakijan on huolehdittava siitä, että työn suorittamisesta ja pilaantuneen maan käsittelystä tulee laatia loppuraportti, joka toimitetaan Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle, Lappeenrannan kaupungin ympäristö ja rakennuslautakunnalle viimeistään kolme kuukautta töiden päättymisen jälkeen, ja joka sisältää yhteenvedon työmaapöytäkirjasta sekä työn aikaisista tarkkailun tuloksista. Raportista tulee ilmetä: kuljetetun maan alkuperä, määrä ja laatu analyysituloksineen, hakemuksessa esitetyt piirustukset alueen rakenteista ottaen huomioon annetut lupamääräykset, selvitys käytetyistä materiaaleista ja kerrospaksuuksista, yhteenveto laadunvarmistustesteistä ja rakentamisen etenemisestä

13 selvitys ympäristökuormituksista ja haittojen torjunnasta ja poikkeuksellisista tapahtumista sekä poikkeamista hyväksytyistä suunnitelmista. (YsL 45, YsL 46, YsA 20, JäteA 8 ) PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Käsitteet ja yleiset perusteet Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa ainesta, jonka haitta ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja arvot. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maaainesta, jonka haitta ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja arvon välissä. Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maa ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Sosiaali ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja arvot. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Päätöksessä annetut määräykset maaperän puhdistamisesta ovat välttämättömiä, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaiset terveyden ja ympäristönsuojelun vaatimukset. Kunnostustöiden ja muiden riskinhallintatoimien tavoitteena on poistaa todettu maaperän pilaantumisen aiheuttama haitta tai vaara ympäristölle ja terveydelle pysyvästi tai vähentää sitä merkittävästi. Yleistavoitteena on, ettei maankäyttöä tarvitsisi kunnostuksen jälkeen rajoittaa. Tämä saavutetaan joko poistamalla tai tekemällä vaarattomaksi aiheuttava aine tai muuttamalla sen olotila haitallisilta ympäristö ja terveysvaikutuksiltaan merkityksettömäksi. Myös kunnostetun alueen jälkivalvonta ja hoidon tarve tulee olla mahdollisimman vähäinen. Ympäristö ja terveysvaaran tai uhkan kohdentuminen riippuu merkittävässä määrin alueen maankäytöstä ja ympäristöolosuhteista. Kunnostustyötä koskevat määräykset (1 11) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) tuli voimaan 1.6.2007. Asetuksen liitteessä on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus, varasto tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Rapasaaressa sijaitsevilla pilaantuneilla alueilla on todettu PCDD/F yhdisteitä, kevyttä ja raskasta polttoöljyä sekä lyijyä ja kuparia. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty alempi ohjearvo PCDD PCDF PCB yhdisteille 0,0001 mg/kg, kuparille 150 mg/kg, lyijylle 200 mg/kg sekä öljyhiilivetyjakeista keskitisleille 300 mg/kg ja raskaille öljyjakeille 600 mg/kg. Vastaavasti asetuksen liitteessä on säädetty ylempi ohjearvo PCDD PCDF PCB yhdisteille 0,0015 mg/kg, kuparille 200 mg/kg, lyijylle 750 mg/kg sekä öljyhiilivetyjakeista keskitisleille 1000 mg/kg ja raskaille öljyjakeille 2000 mg/kg. Lähtökohtaisesti kohteen maaperän kunnostuksessa on edellytetty käytettäväksi riskinarvioinnin mukaisesti haitta aineiden raja arvoina edellä mainittuja alempia ohjearvopitoisuuksia asuinkäyttöön otettavilla alueilla ja ylempiä ohjearvopitoisuuksia katu ja muilla vastaavilla alueella. Dioksiinit ja furaanit ovat ns. su

14 permyrkkyjä, jolloin lähtökohtana on lisäksi, että ihmisille altistusta aiheuttava pilaantunut maa aines poistetaan sieltä, missä se on kohtuudella mahdollista ja missä altistusmahdollisuudet maankäytön ja pölyämisen vuoksi ovat todennäköisempiä kuin muualla. Hiilivetyyhdisteillä ja raskasmetalleilla pilaantuneet alueet on määrätty puhdistettavaksi alempaan ohjearvotasoon johtuen kohteiden sijainnista ja koosta. Kustannusvaikutus em. ratkaisussa saavutettavaan hyötyyn verrattuna on kohtuullinen ja mm. hiilivetyjen aiheuttamista mahdollisista myöhemmistä riskeistä päästään eroon. Mikäli maaperässä todetaan kunnostuksen aikana muita haitta aineita, on näiden haitta aineiden osalta edellytetty arvioitavaksi maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta aineiden kunnostustavoitteet. Kaakkois Suomen ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Mahdollisesti alueelle jäävät haitta ainepitoiset maa ainekset on edellytetty erotettavaksi täyttöön tuotavista puhtaista maa aineksista suodatinkankaalla, jotta haitta ainepitoisten ja puhtaiden maa ainesten rajapinta havaitaan alueella mahdollisesti myöhemmin tehtävien kaivutöiden yhteydessä. Rajapinnan havaitseminen ja alueelle jäävien alemmat ohjearvopitoisuudet ylittävien maa ainesten dokumentointi on tärkeää, koska kyseisiä maa aineksia mahdollisesti myöhemmin kaivettaessa ja sijoitettaessa tulee huomioida haitta ainepitoisuudet voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Kunnostettava alue on edellytetty erotettavaksi muista alueista esimerkiksi suojapeitteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja eritavoin pilaantuneet maa ainesjätteet sekä puhtaat maaainekset on edellytetty pidettäviksi erillään, jotta pilaantuneista maa aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Tarkkailua, selvityksiä ja raportointia koskevat määräykset (12 14) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta ainepitoisuudet pilaantuneen maa aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. Kaivun jälkeisellä näytteenotolla selvitetään alueen puhtaus sekä mahdollinen lisäkaivuun tarve. Kaivutyössä käytetään hyväksi aiempien tutkimusten tuloksia. Maa ainesten pilaantuneisuuden arvioinnissa voidaan lisäksi käyttää apuna kenttämittauksia. Käsittelyyn toimitettavien maa ainesten tutkiminen on toteutettava siten, että tarvittaessa kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa. Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Kaivetut pilaantuneet maaainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (805/2004) pysyvistä orgaanisista yhdisteistä (ns. POP yhdisteet) ja sen liitteissä säädetään raja arvopitoisuudet, joiden ylittyessä asetuksessa mainittuja POP yhdisteitä sisältävät jätteet on pääsääntöisesti käsiteltävä siten, että POP yhdisteet tuhotaan tai muunnetaan palautumattomasti. Asetuksen mukainen rajaarvo PCDD/F yhdisteille on 15 µg/kg. Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto, kaivu ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta.

15 Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Lisäksi jätelain 51 :n mukaan jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, lajista, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys ja ympäristövaikutuksista. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja huolehdittava mm. rakenteiden toimivuudesta. Tästä syystä alueelle on oltava kattava työnaikainen ja sen jälkeinen tarkkailuohjelma, jonka avulla voidaan arvioida mm. ilmaan joutuvien dioksiini ja furaaniyhdisteiden määrää. Myös asuintonttien puhtaus on varmistettava. Tehdyt suunnitelmat on dokumentoitava, jotta myöhemmin mahdollisesti ilmenevissä ongelmatilanteissa epäkohdat voitaisiin korjata ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YsL, 86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (YsA 169/2000) Jätelaki (JäteL 1072/1993) Jäteasetus (JäteA 1390/1993) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden johtamisesta vesiin (363/1994) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Laki valtion maksuperustelain muuttamisesta (961/1998) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. (YsL 55 ) ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YsL 56 ) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu on 4340. Maksu suoritetaan erillisellä laskulla. Maksu perustuu ympäristöministeriön asetukseen 1387/2006 alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista. Maksua on peritty asian käsittelyyn kuluneen työmäärän perusteella 43 euroa/tunti.

16 PÄÄTÖKSESTÄ TEDOKSIANTAMINEN Kaakkois Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti sekä ilmoittaa siitä Etelä Saimaa nimisessä sanomalehdessä. Tämän lisäksi luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että tämä päätös saatetaan tiedoksi alueella oleville kiinteistönhaltijoille. JAKELU Päätös Hakija saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä Lappeenrannan kaupunki, kiinteistö ja mittaustoimi Lappeenrannan kaupunginhallitus Lappeenrannan ympäristö ja rakennuslautakunta Kaakkois Suomen työsuojelupiiri Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle. Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella 5) muulla asiasta yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä (LUV 01). Luvat ja valvonta osaston päällikkö, apulaisjohtaja Esa Kleemola Yli insinööri Juha Pesari LIITTEET Valitusosoitus