Capricorn Kalaallit Nunaanni Misissuineq - 1

Capricorn Kalaallit Nunaanni Misissuineq - 1 TEKNIKKITIGOORTUUNNGITSUMIK NASSUIAAT Avatangiisinik Nalilersuineq, Uuliasiorluni Qillerinermut Pilersaarut, Akuersissut Sigguk, Qeqertarsuup Avataani, Kalaallit Nunaat Puilasuliat 3 & 4 Immikkoortoq1 Ulloq: 28/05/2010 www.erm.com Silarsuarmi unammillerfiunerusumi aaqqiissutinik piujuartussanik tunniussisoq

TEKNIKKITIGOORTUUNNGITSUMIK NASSUIAAT AALLARNIUT Una Nassuiaat Teknikitiguunngitsumik Nassuiaataavoq Avatangiisinik nalilersuinermik (ANN) qillerinissamut arlariinnik qillerinertalimmut pilersaarummut (Suliaq). Pilersaarut ingerlanneqassaaq Akuersissut Sigguk 2008/10 iluani (Sigguk Licensen) Kalaallit Nunaata kitaani 2010-mi junip septemberillu naanerata akornanni pisussami, saniatigut ulluni 37-ani periarfissaqartumi pilersaarutaanngitsumik pisoqariartaarsinnaaneranik ammatitsisumik oktoberimi novemberimilu, pisariaqartitsisoqassappat ikiorsiilluni qillerisoqartariaqassappat. ANN i Environ-mental Resources Management-imit suliarineqarpoq (ERM) Capricorn Greenland Exploration 1 Ltd sinnerlugu (Capricorn), Cairn Energy PLC-imit pigineqartoq (Cairn). Uani ANN imi immikkoortut qillerinissamut tunngasut tamarmik ilanngunneqarput, pingaartuummat, qillerinermit ataasiakkaanit sunniutit immikkoortillugit nalilerneqannginnissaat, taamaattorli ilanngunneqarlutik siammasinnerusumik qillerinermik ilaasutut. ANN p imarissavaa puilasulianik marlunnik qillerinissaq, periarfissani sisamaasuni; T3, T4, T16 aammalu T23. Sukumiisumik avatangiisinik misissuinernit paasissutissartaat qilleriffissanut ilipannartunut T3 aamma T4- mut ilanngunneqarput. Avatangiisinik misissuinerit T16 aammalu T23- ip inerneri naammassineqalerput, ANN- imullu ilassutitut ilanngunneqassallutik ingerlaannaq naammassineqariarpata. Qilleriffissat kingulliit marluk sumiiffissaat aaliangerneqassapput qillerinerit siulliit inerneri apeqqutaallutik. ANN suliarineqarpoq Kalaallit Nunaanni Inatsisit atuuttut pitsaassut-simullu piumasaqaatit, Nunarsuaq tamakkerlugu ilitsersuutit kiisalu suliffeqarfinnut politikkit aamma Cairn imut naatsorsuutigineqartut naapertorlugit. ANN-p Pitsaassusissannut piumasaqaatit akuersissutillu Kalaallit Nunaanni sinaakkutaasumik malittarisassat imaannarmi uuliasiornermik gas imillu suliaqarnermi atuuttut maannakkorpiaq naleqqussarneqarput. Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfik (AIP) inatsisinik ikummatissartalinnik misissuinermut tunngasuni atuutitsilernissamut oqartussaavoq ANN llu suliarinerani paasiniaavigineqartarpoq. Sunniuteqarfia ANN aamma immikkut Inuiaqatigiinni piujuartussamik iluaqutaasumik sunniutissanik nalilersuineq (ISN) suliarineqarput Pilersaarusiamut ERM-imit Capricorn sinnerlugu. Taamaattumik inooqatigiinnikkut isumaginninnermut tunngasut, aningaasarsiornikkut kiisalu peqissutsikkut paasissutissat ANN mi ilaatinneqanngillat taamaattorli ISN mi sammineqarlutik. i

ISN p uuma piareersarneqarnerani, paasissutissanik aallaaviit kiisalu paasiniaanerit nutaat atorneqarput. Atuagassianik misissuinerit annertuut soorlu nalunaarusiat avatangiisinut suliniaqatigiiffinnit nunatsinneersunit Danmarkimeersunillu suliat ingerlanneqarput, soorluttaaq internetsimi misissuinernit paasissutissat qarasaasiakkullu pisuusaartitsinerit inerneri misissorneqartut. Ornigulluni misissuinerit suliarineqarput paasiniarlugit tigussaasumik, sananeqaatinik uummassusillillu avatangiisaat kiisalu silap pissusaannik sikup ingerlarnganik sarfamillu misissuinerit. ANN p isorartussusaata Sigguk mi Akuersissut ilannguppaa (aamma taaneqartartoq Sigguk Blokke immaqaluunniit Akuersissuteqarfiup Nalaa) siammasinnerusumillu imartat sineriaallu avatangiisaat sunnerneqarnissamut attuumassuteqartutigut pilersaarummut. ANN p uuma ukkatarivaa Sigguk mi Akuersissutip qilleriffissat periarfissaasut sisamat inissisimaffii, taakkulu iluani puilasuliat ilassutit marluk sumi qillerneqassanersut. (assiliartaq 1 takujuk ataani). Titartagaq 1 Akuersissut ilaannaanut tunngasoq Sigguk 2008/10 aammalu qilleriffissat ilipannartut ii

Siunnersuusiortoq kiisalu ANN mut Immikkut Ilisimasalik Capricorn Greenland Exploration-1 Cairn Energy PLC-mut piginneqatigiiffittut suleqatigiiffiupput Edinburgh UK-mi angerlarsimaffillit. Cairn arlaanaannulluunnit attuumassuteqarani inuinnarnit pigineqartoq uuliamik gas imillu misissuisuullunilu tunisassiorfiuvoq London imi aningaasanik niuerfimmi London Stock Exchange mi nalunaarsorneqarsimasoq. ERM nunarsuaq tamakkerlugu avatangiisinut, peqqissutsimut sillimaniarnermut, navialisinnaanermut kiisalu inuit inooqatigiinnikkut isumaginninnikkullu siunnersuisarnermik suliaqartoq 137-inik allaffeqarluni nunani assigiinngitsuni 39 ini 3.300 missaani sulisoqarpoq. ERM kattulluni ilaasortaavoq Avatangiisinut ingerlatsivimmi Naliliisarfimmilu institutsimi (IEMA) nunarsuarlu tamakkerlugu avatangiisinut inooqatigiinnikkullu sunniutaasinnaasunik nalilersuisarnermi imarpimmi uuliamik gas millu suliaqarnermi immikkut ilisimasaqarluni, ilanngullugu issittup imartaani suliaqarneq. NALILIINEMI PERIUTSIT Ataatsimut Sunniutinik Naliliinermi Ingerlatsinermi isiginninneq Una ANN aalajangersakkamik aaqqissuulluakkamik periuseq atorlugu ineriartortinneqarpoq pilersaarutip kingunerisinnaasaanik naliliillunilu siulittuisinnaasoq tigussaasumik uumassusillillu avatangiisiinik aallaaveqartumik; suussusersissallugit sulissutigisassat kingunerluutaasinnaasut pinngitsoortinniarnerani iluaqutaasinnaasunillu nuisitsilluni periarfissaqartillugu. Pilersaarummi iliuusissaq Assiliartaq 2-mi takuneqarsinnaavoq. Paasissutissiissalluni misissuineq kiisalu misissugassamik killiliineq ANN imut (aamma ISN) pilersaarutip piareersarneqarnera tamaat ingerlanneqarpoq ilaatinneqarlutillu Kalaallit Naalakkersuisuisa immikkullu soqutigisaqartut inuit paasiniaavigineqarneri, Inatsisinik misissuinerit nunarsuarmilu iliuusissatut ileqqussat kiisalu siusinnerusukkut avatangiisinik misissuisimanernik qimerluuinerit. Pisussaaffi-lernerit aqutsisunut kiisalu soqutigisaqatigiiffiit naalakkersuisutigoortuunngitsut piareersarnerup ingerlanerani ingerlaavarput, soorluttaaq Pilersaarummi ingerlatsisut suleqatigineqarnerat. iii

Assiliartaq 2 Ataatsimut MV-Mik Iliuusissamut Isiginninneq Suliap pilersaarusiornerani ilusilerneranilu sunneeqatigiinneq Interaction with project planning and design B aseline studies (existing data collection and new surveys) (paasissutissanik pioreersunik katersineq nutaanillu aallartitsineq) Tunngaviusumik misissuinerit Assessment MIsissuineq Qimerluuineq Screening Siammasissusiliineq Scoping Predict Kingunissat magnitude annertussusissaannik of impacts siumut naatsorsuineq Evaluate Malunnaateqarnerannik their significance naliliineq Investigate Millisaanissamut options periarfissanik for mitigation misissuineq Kingunissani sinneruttunik misissueqqinneq (piumasaqaatigineqartutut) Reassess residual impact (as required) Aqutsinissamut Management pilersaarutit Plans/ Millisaanisasamut Mitigation nalunaarsuineq Register Reporting Nalunaarusiorneq and Disclosure matusinerlu Stakeholder engagemen Soqutigisallit ilanngunneqarneri Tunngavissanik Paasissutissanik Katersineq Tunngaviusumik sunniutaasinnaasut nalilerneqarsinnaasut pissarsiariniarlugit, ANN ip isumagaa piumasaqaatinik sualussinnaasunik Pilersaarutimiinngitsunik allaaserinninnissaq. Tunngaviusussap paasissutissat receptorini tamaniittut ilanngutissavai kiisalu pisuussutit sunnerneqarnissaminnut ilimanaateqartut annertuumik pilersaarusiatut siunnersuummit. Tunngaviusumik paasissutissanik katersineq uani avatangiisinut nalilisuinermi (VM) immikkoortuni assigiingitsuni pivoq: Paasissutissanik katersanit pioreersunit katersineq ilanngullugit: o Naalakkersuinikkut ingerlatsiviit; o Ilisimatuussutsikkut peqatigiiffiit (katersuuffiit); o Paasissutissat saqqummersitat ; o Soqutigisaqaqatigiit avataaneerssut kiisalu tamanut ammasut; kiisalu o Siuisnnerusukkut immatigut misissuinerit aallarniutitut ANN it sullitamit suliat aamma; Pinngortitamut Sunniutaasinnaasunik Misissueqqissaarnermik ERMimik suliarineqarsimasumik qillerinissanut siullernut marlunnut tunngatinneqartumik (Alpha aamma T8) Avatangiisinut immallu naqqata sananeqaataata pissusaanik misissukkat qilleriviup nalaani paasissutissiiniarluni tigussaasunik uummassusilinnillu ilaat tunngaviusumik aallaavik, ilanngullugu tigussaasumik, iv

sananeqaatinik uummassusilinnillu misissueqqissaarneq misiliutinik katersanit. Paasissutissanik katersineq nunami kiisalu soqutigisaqaqatigiinnik apersuineq paasissutissiiniarluni uuliakoornermit malussarissusermik nalunaarsuineq kiisalu ANN imut inuiaqatigiinni aningaasarsiornikkut sunniutit. Sunnertinnerit Nalilerneqarneri Naliliinerup nalunaarutigaa susoqassanersoq, sunniinerup annertussusaanik siulittuinikkut kisitsisinngortillugit nalilerneqarsinnaanngortinnerisigut. Taaguut annertussuseq atorneqarpoq naalisaatitut ilanngutissallugit sutigut tamatigut siulittuutit naapertorlugit sunniinerit ilanngullugit: Allannguutit isorartussusaat (suut sunnerneqarpat qanutulli); Annertussusaa, pissusaa immaqaluunniit sakkortussusaa; Sinerissami isorartussusaa, agguataarsimaneralu; Sivisussusaa, akilikissusaa, aallaavimminut utertinneqarsinnaa-nera, il.il.; kiisalu Attuumassuteqartillugu, sunniisoqarnissaannik ilimanassusaa. Annertussuseq aamma sunniisoqarneranut sumullu nalorninermut attuumassuteqartunut. Nalileeriaatsit immikkoortiterlugit inissitsiterneqarsimapput aalajangersinnaajumallugu sunniineq soqutaannginnersoq, annikinnersoq, akunnannersoq immaqaluunniit annertunersoq. Naliliinerup ingerlanneqarnerani tullinnguuttarpoq sunniineq qanoq soorlu inunnut avatanngiisimullu isumaqarpa. Taanna taagorneqarpoq Naliliineq Pingaartoq. Naliliinerup pingaassusaanik inissiinissaq ersarissumik piumasaqaatitalinnik tunngaveqarpoq sissuerlugulu Pilersaarutip: Inatsisitigut immaqaluunniit avatangiisitigut piumasaqaatinik qaangiisariaqarnermik nassataqassanersoq, immaqaluunniit malunnaatilimmik malittarisassanik qaangiisariaqarnermik ilimanarsititsinerinermut tunngaviliissanersoq. Nunap ilaa illersugaasoq pisuussulluunniit nalilik allanngortissaneraa, nunap ilaa illersugaq, suussutsit qaqutigoortut immaqaluunniit illersukkat, nunaminertat illersukkat, oqaluttuarisaanermut ilisarnaatit, immaqaluunniit. Naalakkersuinikkut politikkinut illuatungiliuttut, soorlu CO2-mik aniatitsinerup annikillisinnissaa immaqaluunniit eqqakkanik atueqqiineq. Annertussuseq malussarissuserlu ataatsimoortillugit misissorneqarput nalilerumallugu sunniut annertunersoq, kiisalu pingaassusaa qanoq annertutiginersoq (Assiliartaq 3 takuuk) v

Assiliartaq 3 Nalilersuinerit pingaarutillit Pakkersimaarinninneq kiisalu sunniutit sinneruttut Naliliineq annertuumik sunniinernik kinguneqarpat, taava periuutsit ajornaatsumik aningaasatigullu nanertuutaavallaanngitsumik ikiorsiissutaasinnaasoq inissinneqartarpoq. Taamatut iliuusissat pilersaarutip siunnerssuusiortuanut isumaqatigiissutigineqartarput pilersaarusiat ilusilersorneranut. Malitsigisaanik isumaqatigiissut ikiorsiissutinik, sunniissutaasut nalilersoqqinneqartarput ikiorsiissutissaasinnaasut eqqarsaatigalugit, Pilersaarummut akuutillugit. Sunniineq avaqqunneqavissinnaanngikkaangat sunniinerup kingunera nalilersoqqinneqartarpoq sukumiinerusumillu ikiorsiinissaq eqqarsaatigineqartarluni. AVATANGIISIT Avatangiisit Tigussaasut Silaanaq Qaammatip ingerlanerani agguaqatigiissillugu silaannaap kiassusaa katersivinni Blokkip avannaani kujataanilu nillernerpaaffimmini -21.96 C- imiit Sigguup avannaata tungaani kiisalu kiannerpaaffiani Sigguup kujataata tungaani 13.15 C-iusimut nikerarpoq. Nittaallat sialuillu agguaqatigiissillugu illoqarfinni qanittuaniittuni Aasianni januarimi februarimilu 16 mm-isut vi

Sisimiunilu 52 mm-imut aggustimi nikerarpoq. Anorip sakkortussusaa Alpha qilleriviup nalaani nikerarpoq agguaqatigiisillugu 2.9 m/s julimi kiisalu 6.17 m/s oktoberimi (Assiliartaq 4 takuuk). Assiliartaq 4 Anorip Sakkortussusaanik Sammivii Ilanngullugit Assersuussinerit Akulikissusaat (Juli-mit Oktober-imut) Source: C-Core, 2009 Immap Itissusaa Nunaviup sivingarnganut nikeriarneq Kalaallit Nunaata Qeqqata kitaani pilerpoq 400 meterisut ititigisumi. Sigguk Blokkip nalaani nunaviup sivingarnga ikertuumik itisuumik pukkitsumik qattunermik kipineqarsimavoq, pisortatigoortuungitsumik atserneqarsimasumik Uummannap Ikerasaa. Sigguk Blokki itissutsimigut assigiinngisi-taarpoq 300 meterimiit Blokkip kangianiit 1.840 meterimut avannamut kitaanut. Qillerivissatut pilersaarutaasut marluk immap naqqani 360 500 meterisut itissusilimmi issapput. Immap natia Immap natia kiisalu nunap sananeqaataa pukkitsoq Sigguk blokki tamakkerlugu ittoq kinnganernik issunngitsumik aseqqorissunik, immikkoortiterluarsimasunik inissilluarsimasunillu qalleqqavoq annertusiartuaarlutillu immap naqqani ikerasaarannguussimasuni. Misissuinerit takutippaat immap naqqa iluliarsuarnik aqqusaarneqarluartarsimasoq. Immap naqqanik misissuinerit maj- imiiik Juni 2010 ilanngullugu ingerlanneqartumi, takutippaa kinnerit ujaranngortut annermik sioraannaalluni marrartalik annikitsiuaqqamillu ujaraaqqanik minnerulaanik aammalu kusanaannerusumik kinneqarluni ujaranngoriartortumik. Piffik annertujaami, immap natia takuneqarsinnaavoq ajoqqanik sikumik nassarneqarsimasunik ilaqartoq angissutsinik assigiinngitsunik, takuneqarsinnaasorlu sikup ingerlaanerinik nassatat minnerit maralluit. Kinnganernik misiliutissanik katersineq qillerivissani ingerlanneqarpoq takutitsillunilu T3 aamma T4-mi uummassuseqartunit sedimentinik imaqartoq, 0.69-miit 1.46% tikillugu aammalu 4-miit 10%-i tikillugu. vii

Immamik Iilisimatusarneq Immap qaavata kaaviaarnerata takutippaa, Kitaata imartaata qaava aniinganerup avannaatigut Kalaallit Nunaata Kitaa atuarlugu sarfartoq kiisalu Avannaata imartaata qaava Canadami Issittup ikkarloqarfianit kujammut Baffinip Qeqertaata kangia atuarlugu sarfartoq. Immap qaavata ataani Irmingerip sarfaata avaleqqua sarfarpoq avannamut pilersillugu Kalaallit Nunaata Kitaata imartaata akunnera Kalaallit Nunaata Kitaata kussanganera tamakkingajallugu, soorluttaaq Issittup imartaa kiisalu immap ikaariarnera tatsiviap kitaatigut kujammut sarfarluni. Misissuivik kussanganerup avannamukaartup ikaariaata imartaani kangimut kujammullu imartami tatsiviaq tamakkerlugu kitaanut inissisimavoq. (Assiliartaq 5 takuuk). Assiliartaq 5 Kalaallit Nunaata Kitaani Immap Immikkoortuisa Sarfai Kilde: Brian Petrie, Bedford Institute of Oceanography Nalinginnaasumik misissuivinni immap sarfai sakkukipput. Immap qaavata sarfai agguaqatigiisillugu sukkassusai qillerivissat eqqaani avataani 2-3 cm/s akuttussuseqarput qummut 50 meterisut itissusilik tikillugu. Mallit angissusaat Baffinip kangerluani mikipput. Mallit anginerit pileraangata sivikittuinnarmik pisarput. Mallit malunnaatillit agguaqatigiissillugu annertussusaat Sigguk Blokkip iluani pilersinne-qartarput novemberimiit januar ilanngullugu anorillu sakkortunerpaaffii naapertorlugit pilersarlutik. Immap qaavata Kalaallit Nunaata Kitaani kissassusaa/nillissusaa januarimi februarimilu nillernerpaa-jusarpoq kissarnerpaajusarlunilu agustimi kiassuseqarluni 6-imiit 8 C iussimut, allanngorarneri ukiumoortumik allanngoranngikkaluarlutik. Immap qaavata tarajoqassusaa misissuiviup nalaani annikittumik allanngorarpoq. viii

Sikumut Tunngasut Sigguk blokkimi, piffissaq junip qeqqaniit novemberip qeqqanut nalinginnaasumik sikoqarneq ajorpoq, taamaattorli immap sikua ilaatigut Baffinip Kangerluata kujataaniit ingerlaarsinnasarpoq eqqaqqullutik aasap ingerlanerani. Imaq sikoqartillugu, sikutarujussuusinnaasarput nutaat saattut. Sikuli allanngorarsinnaasarpoq, imarnersarsuillu takornartaanngillat. Sikup issussusaa Davis Strædimi asigiinngissitaartorujussuuvoq. Siku imartannguunnikorlaanni nalinginnaasumik 0,5 m sinnerlugu ukiuunerani issussuseqakkajuttarpoq. Sikutoqaq upernaakkut nalinginnaasu-mik 1,2 m- erisut issussuseqqartarpoq (Assiliartaq 6 takuuk). Assiliartaq 6 Sikup akulikissusaa tamakkerlugu Pilersaarusiap nalaani juni-mit oktober imut (2007-imi paasissutissat) Kilde C-Core, 2009 Kalaalit Nunaata Kitaata sikuata ingerlarnga paasineqarluanngilaq, piffinni ingerlaarnernit annikittumik qaavani pisunik ataqatigiinnik annertuunik aqunneqarlutik anorip sakkortussusaa sammivialu ikiorsiullugu, ingammik imartani kujasinnerusuni. Sikup ingerlarnga tamangajaat Davis Strædip kitaata tungaani kujammukaartuuvoq, nalinginnaasumik sukkassuseq misissuinermi nalaarneqarsimasoq Baffiníp Kangerliumarngata kujasinnerusortaani ukiup upernaallu ingerlanerani 10 cm/s imiit 20-30 cm/s imut Davis Strædimi. Ilulissat pilersinneqartarput sermersuit Kalaallit Nunaata Kitaani aseroraangata. Ilulissat Kalaallit Nunaata Kitaani ukioq naallugu pinngortarput immallu sarfaanit anorimittaaq aamma ingerlanneqartarlutik. Uummannap ix

Sullua Qeqertarsuullu Tunua ilulissat Disko Vest-ip nalaaniittut pinngorarfigaat. Piffiit taakku ukiumut ilulissanik 10.000-15.000 missaanik pinngortitsisarput. Ilulissat pilersaarummit malinnaavigineqartut agguataarlugu ingerlaarnerminni sukkassuserisarpaat 0,21 m/s allanngorarlutillu uninngangajaavinnermit sukkanerpaagaangamik 1,59 m/simut (3,1 kt.) anorersuartillugu. Ilulissat aalajangersimasumik sammiveqaratik ingerlaarput, taamaattorli amerlanersaat kangimut ingerlaarlutik allanngorartumik sammiveqarlutik sarfat ingerlaarnerat naapertorlugu. Kinganerit Avatangiisinik misissuinerit qilleriffissatut siunnersuutigineqartut eqqaani immap naqqata ilisarnaataanut tigussaasunik, sananeqaatitigut uummassusilinnullu tunngapput. Kinnganernik misiliutit 2010- meersut takutippaat kinnganernik uummassusilinnik annikitsumiit annertujaamut imaqartut, ikummatissartallit annertussusaat nalinginnaasumik pinngortunut assersuunneqarsinnaapput ikummmatissartalimmillu mingutsitsinermik takussutissaqarani. Avatangiiseq Uummassusilik Tunngaviusumik Sananeqaatit pinngorartarnerat Tunngaviusumik sananeqaatit pinngorartarnerat (uummassusilinnik sananeqaatit fotosyntesimit pinngortinneqartut soorlu fytoplanktonit immaqaluunniit immap naasuarai) Kalaallit Nunaata Kitaani annertupput, massa upernaakkut amerliartupiloortarnerat pingaartoq nalinginnaasumik aprilip naalernerani aallartittaraluartoq majillu ingerlanerani aannertusilluni, taamaattumillu ingerlatsinissamut pilersaarutit sioqqullugit pisarluni. Tunngaviusumik sananeqaatit pinngorartarnerat annertunerpaartaatigut sineriaap qanittuani kangerlunnilu pisarpoq, annertuumillu pinngorarneq sikoqarfinni pisarluni. Uummasuaqqat Uumasuaqqat allanngorartut (soorlu raajat, qaleruallillu) imartani Kalaallit Nunaata kitaani takussaapput nerisassaallutillu pingaartut uumasoqatinut allanut tamaani qanittumiittunut soorlu aalisakkanut, arfernut timmissanullu imarmiunut. Uumasuaqqat 85 %- ii qalerualiupput. Takussaanerpaallunilu Calanos Copepoder annertuumik takussaasoq aalisarfissuarni imartanilu itinerusuni Qeqertarsuup Tunuani. Imarmiut Uumasoqatigiit immap naqqarmiut Kalaallit Nunaata Kitaani nunap toqqaviani Baffin illu Kangerliumarngani pinngortitap ataqatigiinnerani akuupput pingaartut, pingaassusaat annikilliartortaraluartoq imaq itisiartortillugu sineriammullu ungasilliartortillugit. Immap naqqarmiut uumasoqatigiit qileriffissani T3 aamma T4- mi 60-70%- imik x

assigiiaassuseqarput, inuuffigisaat immap naqqa assigiiaartorujussuummat (sikumit aqqusaalutarineqarsimallutik allanngortinneqarsimasut kinnganerit kiviorarsimasut). Taamaakkaluartoq, tigusat takussutissat paasinarsitippaat taakku puilasuliaasaqarfissat marluk assigiinngissuteqartut. Taakkunani qilleriffiusussani uumassusillit pingaarutillit assigiikannersut nassaarineqarsimapput, assigiinngitsut 120 missaani nalunaarsorneqarlutik. Artit qulingiluat assigiittut, pitsaanerit 15- it iluani puilasuliaasaqarfissani eqqaaneqartuni marlunni nassaarineqarput. Eriagisassatut immaqaluunnit malussarilluartunik uumassuseqartoqarnissaanik nassaartoqanngilaq (ass. Coral eqarfiit). Sukumiisumik immap naqqanik misissuinerit inernerit T16 aamma T23- mut tunngasut suliarineqaleruttorput, ANN- imullu ilassutitut ilanngunneqarumaarlutik, naammassiniaanartut. Aalisakkat Kalaallit Nunaata imartaanni aalisakkat assigiinngitsut 250 missiliorlugit inuuffigaat. Taakkunani aalisakkat 17-it immikkut pingaaruteqarput immaqaluunniit nalinginnaallutik Kalaallit Nunaata Kitaani ANN illu tunngaviani allaaserineqarlutik. Tarraleqisaaq Saarullillu naliliivigineqarput IUCN ip allattorsimaffiani aappalaartumi mianernartutut, Eqalussuaq navianartorsiungajassinnaasutut naliliivigineqarpoq uumassusillillu allaat sinneri soqutaanngitsutut naliliivigineqarlutik. Aalisakkat amerlanerpaartaat sineriammi suffisarput, misissuivik qimallugu, immaqaluunniit piffissami qilleriffiusussaangitsumi. Aalisagaq ikkattoqarfimmi akuersissuteqarfiup nalaani junimi suffisinnaasoq tassaavoq Ammassassuaq. Timmissat Imarmiut Kalaallit Nunaata avatangiisiini timmissat imarmiut piaqqiortartut 14-it nassaasaapput, aasaaneranilu qeerlutuut katersuuttarput timmissallu allat takkuttarlutik ingerlaartut upernaakkut ukiakkullu. Silaannaap pissusaata peqqarniitsuunera pissutigalugu Kalaallit Nunaani timmissat ukiisartut amerlanngillat, timmissat imarmiut ilaat kitaata sikuani ukisaraluartut. Timmissat imarmiut Kitaani aammattaaq katersuuttarput 84 % - ilu tikillugu timmiaqarfiit Kalaallit Nunaaniittut kitaaniipput. Timmissat imarmiut ilaat imaannarmiinnerminni isasarput timmissallu eqimattat annertuut pilersinnaallutik taamatut. Timmissat taakku ilagaat mitit, miti siorakitsoq, appa appaliarsullu. Piffissap taasuma iluani timmisinnaanngillat, taamaattorli sukkasuukasimmik nalussin-naallutik. Uumasut Imarmiut Uumasut imarmiut assigiinngitsut 20-iupput imartani nalinginnaasut kiisalu Kalaallit Nunaata kitaani akuersissuteqarfiup eqqani: arferit assigiinngitsut 13-it, puisit assigiinngitsut tallimat, aarrit nanorlu. uumasut amerlassusaannik ingerlaarfiinillu paasissutissat Kalaallit Nunaata kitaaneersut annertunngillat, misissuinerit assigiinngitsullu amerlassusaanik misissuinerit ingerlanneqa- xi

raluartut uumasullu ilaannik pingaarutilinnik peqarnissaanik takussutissaqaraluartoq soorlu Qilalugaq qaqortap ukiisarfii takussutissiami 7-imi. Assiliartaq 7 Qilalukkap Qaqortap ukiisarfii Piffiit Illersukkat Uummasullu Navianartorsiortinneqartut Tikaagulliusaaq tunnulillu IUCN-ip allattorsimaffiani aappalaartumi navianartorsiortutut nalunaarsorneqarsimapput. Qilalugaq Qaqortaq Qernertarlu nalunaarsorneqarsimapput navianartorsiorsinnaasutut Arfivissuarlu Kalaallit nalunaarsuiffiani aappalaartumi navianartorsiorsinnaasutut nalunaarsorneqarsimallutik. Puisit assigiinngitsut tallimat tamarmik navianartorsiunngitsutut immaqaluunniit mianerisarialittut IUCNip nalunaarsuiffiani aappalaartumi nalunaarsorneqarsimapput. Aaveq IUCNip nalunaarsuiffiani aappalaartumi navianartorsiortutut nalunaarsorneqarsimavoq Nanorlu mianernartutut IUCN-ip Kalaallillu Nunaata nalunaarsuiffiani aappalaartumi nalunaarsorneqarsimallutik. Saarullik kiisalu Tarraleqisaaq IUCN-ip nalunaarsuiffiani aappalaartumi mainernartutut nalunaarsorneqarsimapput, Eqalussuaq aarlerinanngajassinnaasutut nalunaarsorneqarsimalluni. Uumasut allat amerlanngitsut pingaaruteqarpallaanngitsutut nalunaarsorneqarsimallutik, ilanngullugu eqalussuup nulia, kapisilik, eqaluk kiisalu imminnguaq. xii

Naajavaarsuk navianartorsiorsinnaasutut IUCN-ip nalunaarsuiffiani nalunaarsorneqarsimavoq, uumasut allat annikitsumik pingaarutilittut nalunaarsugaallutik. Taanna Kalaallit nunaata nalunaarsuiffianut aappalaartumut naleqqiullugu allaavoq, miteq, appa kiisalu naajavaarsuk tassani qajannartutut nalunaarsorneqarsimammata; imeqqutaalaq, taateraarnaq aarlerinartorsiungajattutut nalunaarsorneqarsimallutik; Taateraarlu navianartorsiortutut nalunaarsorneqarsimalluni. Kalaallit Nunaanni piffiit assigiinngitsut 11 Ramsar Listemut nalunaarsorsimapput (masarsoqarfiit Nunarsuarmioqatigiinnut pingaarutillit), taakkunani arfinillit Kalaallit Nunaata kitaaniillutik. Ilulissat Kangerluat UNESCO p Nunarsuarmioqatigiit kingornussassaattut nalunaarsorneqarsimavoq piffiillu aamma allat nunat allanngut-saaliugassatut nalunaarsorneqarsimallutik immaqaluunniit timmiaqar-fiit illersukkat. Inatsisitigut piffiit Kalaallit nunaata kitaaniittut illersukkat Assiliartaq 8-mi ataani takuneqarsinnaapput. Assiliartaq 8 Sumiiffiit Illersukkat Kalaallit Nunaata Kitaaniittut Timmiaqarfiit Kalaallit Nunaata kitaanniittut pingaartut BirdLife International-imit sumiissusersineqarsimasut assiliartami 9-mi ataani takuneqarsinnaapput. xiii

Assiliartaq 9 Timmiaqarfiit Pingaarutillit PILERSAARUT Capricorn suliassaqarfinnik arfineq pingasuusunik misissuivissanik akuersissuteqarfiusunik soqutigisaqarpoq Kalaallit Nunaata kujataani kitaanilu, maannakkuugallartoq qillerinissamik pilersaarutip ANN imullu akuersissutip taamaallaat blok 1-imi misissuinissamut tunngagaluartoq, Sigguk. Qillerinissamut pilersaarut ingerlanneqalersaarpoq qaammatit pingasut ingerlanerani, ulluni 37-ani pilersaarutaanngitsumik immikkut pisoqariataarsinnaaneranik piareersimaffilerlugu. (Nalunaarsuut 1 ataaniittoq takuuk). Nalunaarsuut 1 Qillerinissamut pilersaarutip assilinera 2010 Maj Juni Juli August Sept Okt Nov Piareersaneq Qillerineq (4 qilleriviit) Qillerivissatut sillimmatigineqartoq xiv

Siggummi qillerinissanik tamakkerlutik sisamanik imaqarpoq. Qillerinissamut akuersissutit siulliit marluk akuersissutigineqareerput. Taamaakkaluartoq puilasuliaasat tulliisa marluk inissisimaffissaat aaliangiunneqassapput siullermeerisumik qillerinerit inerneri apeqqutaallutik. Periarfissat sisamat ilipannartut akornanni ukua toqqarneqarsinnaapput; T3, T4, T16 aamma T23. Qillerinermi pilersaarut imminermi teknikikkut siuarsimasunik atortorissaarutinik arlariinnik pisariaqartitsissaaq kiisalu ingerlatsinermut piumasaqaatinik imartami issittumi qillerinissamut unamminartumut piumasaqaatit naammassineqassappata. Qillerutit avataasiutit nammineq ingerlasinnaasut marluk (MODU sit) (Assiliartaq 10) atorneqassapput qaffasissumik ingerlatsinikkut sillimaniarnikkullu isumannaalli-saaneq qulakkeerumallugu. Angallatit arlallit atorneqassapput ikorfartuisussatut ikiuigasuartussatullu ingerlatsinermi, ilanngullugit umiarsuit pilersuisussat, umiarsuit ikorfartuisussat sikumillu upalungaarsimasut. Umiarsuaq imarpimmi toqqorsivittut piareersimasuutitaqarfittulli atorneqassaaq, qulimiguullit suluusallillu inuttat paarlakaatinneqarneranni qilleriveqarfiusumut, ikorfartuivittullu Kangerlussuarmi mittarfik. Atortorissaaruteqarfiillu nunami pioreersut Nuummi, Aasianni Ilulissanilu atortoqarfittut atorneqassallutik, qulimiguullit aallaaviattut, eqqakkanik suliareqqiisarfittut, orsersortarfittut, imeq atortussallu. MODU sit taakku marluk tassaapput Stena Forth, umiarsuaq qillerivittalik nutaaliaasoq imaannarmi itisuumi najoruminaattumilu sikut nallorsimasut akornanni ilanngullugu sulinissamut tulluarsagaq, Stena Don, eqaatsumik inissinneqarsinnaalluni immap iluanut aqqartinneqangajassinnaasoq qillerivik aamma najoruminaatsuni sulisinnaanissamut tulluarsagaq. MODU sit marluk tamarmik sumiiffimminni uninngaannartussaammata aquutit atorlugit, kisartor-nissaq pissutsini nalinginnaasuni pisariaqarnavianngilaq. Assiliartaq 10 Stena Forth Umiarsuaq qilleriviuutigisoq kiisalu Stena Don qillerivik immap iluanut aqqartinneqangajasssinnaasoq Kilde: Photo courtesy of Stena xv

Qillerinermi itissuseq pilersaarutaavoq 3.000 aamma 4.000 meterit akornanni immap naqqata ataani ititigisumiissasoq. Qillerinermi qillerutit angissutsit assigiinngitsut atorneqassapput putunut arlariinnut immap naqqaniit qillikkap itissusaannut. Marulluk imermik tunngavilik perrassaatitut atorneqassaaq qilleriviup iluatigut kaaviaartinneqassalluni qillerutip kigutaasaanut qillerinermi seqummarlukut pinngortut piiarsinnaaniarlugit qillerinermilu atortoq aalaakkaatinniarlugu. Annertunerpaamik imeq marulluk sunniuteqartilluaru-mallugu (75 % missaa) akuugaluartoq, imarisat atuutinngitsut akuutinneqarput soorlu baryt aamma marraq. Akoorutissat assigiinngitsut allat marullummut akoritinneqassapput pitsaassusissaq isumannaatsumik pitsaasumillu qillerinissaq qulakkeerniarlugu. Akoorutissat atorneqartussat Nunarsuarmi piumasaqaatit naapertorugit nalilersorneqarnikuupput immikkoortiterneqarsimallutillu toqunartortaqarnertik naapertorlugu. Qillerineq piumasaqaatit AIP-mit pilersaarusiorneqarsimasut malillugit ingerlanneqassooq. Ilanngunneqassaaq OSPAR-imut nalunaarsuineq (HOCNF) aammalu Qallunaat tunisaasa allattorsimaffiani PROBAS-imi. Akuutissat qorsuttut meqqillit (Annikitsumik malunnanngitsumilluunniit sunniuteqartoq aamma PLONOR-itut taaneqartartut) imaluunniit sungaartutut nalilerneqartartut (toqunassusillit killilimmk, malitassat malillugit ilanngussaq 1 malillugu OSPAR-ip malitassaa siunnersuutaalu 2000/4) atorneqassapput allamik atoqqusisoqanngippat. Ujaqqat qillerinermit seqummarlukut kaaviaartinneqartassapput utimut qillerutip iluanut, tassani marulluk immikkoortinneqartassalluni atoqqinneqarlunilu seqummarlukullu suliareqqinneqarsimasut immamut iginneqarlutik utertinneqartassapput. 500 aamma 740 m 3 akornanni seqummarlukoq annertutigisoq qillerivimmit ataatsimit pilersinneqassasoq naatsorsuutaavoq. Piviusuusaartitat takutippaat seqummarlukut annertunerpaartaat qilleriviup eqqaa kaajallallugu 300-800 meterisut ungasitsigisumut inissinneqassasut, inissinneqartup issussusissaa 1 mm-ermit portunerulaassalluni piffinniit 200 meterisut siammasitsigissallutik. Qillerivimmi putut tamarmik qillerneqareerunik taava qillerivik qaqinneqassaaq ulissaalu putumut ninginneqarluni cementimillu siminneqarluni. Qillerinerup naanerani marulluk atorneqarsimasoq imaanut aniatinneqassaaq. Qillerinerit inerneri ikummatissat sananeqaataanik nassaarfiuppata taava qillerivik misilittarneqassaaq. Misilittaaneq ingerlanneqassaaq aalajangerniarlugu imerpalasup inaatalu ilisarnaatai soorlu naqitsineq, nakkutigineqartumik qillerivikkut ikummatissamik ingerlaartitsisoqassaaq misilittarneqarlutillu ikuallanneqassallutik. Ikuallaanissamik ilimanaateqarnera naatsorsuutaavoq qillerivik ataatsimiit 6 % - imiik annikinnerussasoq. Ikuallaasoqassappat, ullut tallimat ingerlaneranni akunnerit 48 atorlugit ingerlatinneqassaaq, ikuallatassaq qillerivinnit tamanit tamakkerlugu naatsorsuutaavoq uulia nappartanut 30.000-inut naapertuutissasoq immaqaluunniit 80 million kubikfod gassi. Ikuallaaneq suugaluartorluunniit Kalaallit Nunaanni oqartussanit akuerineqaqqaartussaavoq malittarineqartuas- xvi

sallunilu, ikuallaanerillu tamarmik naammassivinneqarsimanngitsut. Angallat uuliamik katersisinnaasoq tamakkiisumik suujunnaarsitsisinnaasoq piareersimatinne-qarluni najuutsinneqassaaq suliap ingerlanerata nalaani. Kingusinerusukkut inaarinninnermi, qilleriffiit matuneqassapput salinneqarlutillu. Qilleriffiit tamarmik suliffissuaqarnermut piumasaqaatit malillugit qilleriffik similerneqassaaq putup qaavatigut, illersuutaasinnaasumik ulillugu ajortumeerneqarsinnaanera pinngitsoortinniarlugu milittoornermit immaqauunniit aporneqarnermit. Qillerifiit tamarmik qillerneqareerunik MODU sit umiarsuillu ikorfatut atortut poortussapput suliassamullu tulliuttumut angerlamulluunniit ingerlassallutik. SUNNIINERNIK EQIKKAANEQ KIISALU PINNGITSOORTITSINEQ Misissuinissamik suliaqarneq nipiliortitsisinnaavoq silaannarmullu aniatitsinermik, soorluttaaq timimut akornusersuinerit aniatitsinerillu assigiinngitsut eqqakkallu. Taamaattut aallaaviit naliliinikkut sumiissusersineqartut qillerilluni suliaqarnermi nalinginnaasuupput imartani nunarsuaq tamakkerlugu. Aniatitsinerit immikkooruteqanngillat immaqaluuniit asseqanngitsuunatik, aniatitsinerit immaqaluunniit aallaaviit allat avatangiisinut sunniisinnaasut. Sukumiisumik sunniutaasinnaasunik misissuinerit, malussarniutinik malussarissusaannik, pinngitsoortitsiniarluni iliuutsit suliarineqarput ANN imi nalunaarummilu ilanngunneqarlutik. Sunniutit pingaarnerit takussutissartaat, suliassat attuumassuteqartut kiisalu pinngitsoortitsiniarnissamut suliat tabeli 2-mi ataaniittumi takuneqarsinnaapput. Nalunaarsuut 2 Immikkoortut Sunniisinnaanermut sammisat pingaarnersaasa eqikkarneqarneri, Ingerlatsinermi kiisalu pinngitsoortitsiniaanermi iliuusissat Sunniutaasinna asut Imarsiortut allat ajoqusersorneqa rneri Sunniutip aallaavia / Ingerlatsinermi sammisaq Pilersitsineq, qilleriviup avataani 500m-erisut isorartussusillit immikkoortitsivissatut aggornerit qilleriviup umiarsuillu angalaffiisa akornini pilersaarfiup nalaanut. Pinngitsoortitsiniaalluni iliuutsit Siusissumik ingerlaavartumillu isumasioqateqartarnerit nunaqqatigiinik, oqartussat soqutigisallillu qitiusumik. Angallatinik ikorfartuutissanik atuinerit angallatinut allanut sillimaqqusinernut xvii

Sunniutaasinna asut Immap naqqanut sunniutai Perpaluk Silaannaap pitsaassusaa Sunniutip aallaavia / Ingerlatsinermi sammisaq Qillerutip nuuata immap naqqanut isernera qillerinermilu seqummakut. Immap iluani qillerinermit nipiliorneq, aalanerit, MODU s-illu inissinneqarnera. Silaannakkut nipiliorneq qulimiguulimmiit suluusalinniillu. Ikuallaanermit aniatitsinerit atortuniit MODU simit angallatiniillu, aniatitsinerit timminerniit. Aniatitsinerit gas-imik ikuallaanermiit. Pinngitsoortitsiniaalluni iliuutsit Kisartornissaq pinngitsoortinneqarpoq DP qillerissutinik atuinikkut. Immap natia misissorneqarpoq, misiliutissanillu tigusisoqarpoq allanngutsaaliuinissaq eqqarsaatigalugu. Immap naqqani inuuffiit suussutsillu killilimmik siammarsimasut qaqutigoortut illersugaasulluunniit sumiissusersineqanngillat. Seqummakut sukuiarneqassapput aniatinneqartinnatik, siammarsimanerallu immap naqqanut seqummakut qaleriiaarneqarnerani sunniutaa takutinniarlugu. Aaqqissuusamik atortorissaarutinik aserfallatsaaliuineq Nipiliorneq ima annertutiginngilaq allaat imaani uummassusilinnut ajoqusiilluni pissusaanullu qisuariaataasinnaasut sivikitsuinnaanissaat naatsorsuutaavoq. Sajupillatsitsisarluni misileraanerit suulluunniit inuussutisarsiornikkut periuutsit pitsaanerpaat naapertorlugit ingerlanneqassapput immami uumasut ajoqusersorneqarnerat annikinnerpaaffissaminiitinniarlugit. Qulimiguulimmik angalanerit kitaani piffiit piffissallu malussarissut mianeralugit ajoqusersuisinnaaneq annikinnerpaaffissaaniitinniarlugu. Aaqqissuussamik atortorissaarutinik aserfallatsaaliuineq. Ikummatissaq issittumut tulluarsagaq annikittumik ikuallassaatitalik (svovl) aniatitsineq annikinnerpaafissaminiitinniarlugu Ikuallaanissamut ilimanassusaa naatsorsuutigineqarpoq 10 % - imiit annikinnerussasoq qilleriviusumut ataatsimut. Ikuallaanerit tamarmik killilimmik sivisussuseqassapput (akunnernut 48 ulluni tallimani naatsorsorneqarpoq) sissuerneqaqqissaarlutillu angallatinik uuliakoornernik milluaasinnaasumik piareersimasuutitamik. xviii

Sunniutaasinna asut Immap pitsaassusaa Eqqakkat Sunniutip aallaavia / Ingerlatsinermi sammisaq Illut kuuffiiniit MODU siniit angallatiniillu kuutsitsinerit. Nerisassanik eqqaanerit immamut. Seqummakunik qillerinermiit aniatitsinerit qilleriviullu aniaffiani marullummik aniatitsinerit. Akuutissanik marullummut atuinerit. Nalinginnaasumik qillerinermi eqqakkat navianartut navianaateqanngitsullu pilersinneqassapput. Eqqakkat killillit aamma angallatiniit pilersinneqasapput nunamilu ikorfartuinermiit. Pinngitsoortitsiniaalluni iliuutsit Kuuffiup ernga, imeq ipilik igaffimmillu eqqagassat passunneqasapput, anitainnearlutillu MARPOl imi piumasaqaatit naapertorlugit. Immanneq imerlu imaajaanerminngaaneersoq MARPOLimi piumasaqaatit naapertorlugit (<15ppm uulia imemi). Marulluk imemik akulik qillerinermi kisiat atorneqassaaq. Akuutissat tamarmik nalunaarsorneqassapput nunarsuaq tamakkelaugu periutsit akuerisat naapertorlugit, sunniinikinnepaarlu toqqarneqarluni atorneqassaaq sulinermi. Seqummakut suliarineqassapput marulluk piiarlugu atoqqitassanngorlugu. Uulia aggornerni pinngortuni atorneqartoq qillerummi avissaartinneqartassaaq. Uulia aggornerni saniatigut aniatinneqassanngilaq, immap qaavani uuliap piliaanik qalipperneqalissappat. Eqqagassat manngertut tamarmik eqqaavilerisunut nalunaarsorsimasunut tunniunneqartassapput nungusagassatut eqqaavinni akuerisaasuni. Eqqagassat seqummakuungitsut nerisassangitsullu immamut iginneqarnavianngillat. Eqqagassat tamarmik Waste Management Plan naapertorlugu suliarineqassapput, sernissuinissamut tunngaviit inatsisillu naapertuuttut. Uulia eqqagassaq sumilluunniit pilersaarutaanngitsumit pinngortoq Oil Spill Plan naapertorlugu nungutinneqassaaq. xix

Sunniutaasinna asut uuliakoorneq immaqaluunniit pilersaarutaann gitsunik pisoqarnera Sunniutip aallaavia / Ingerlatsinermi sammisaq Pilersaarutaanngitsumik annertuumik pisoqariataarsinnaavoq soorlu anillattoorneq uuliamik sukuiarneqanngitsumik annertuumik avatanngiisimut. Ikummatissanik immiinermi toqqorterinermilu aamma avatangiisimut anisoortoqarsinnaavoq. Pinngitsoortitsiniaalluni iliuutsit Uuliasiorfiit marluk atorneqassapput, pilersaarutaanngitsumik taartaasumik qillerinissamik pisariaqartitsisoqariataalissagaluarpat. Uuliakoortoqartitsisuusaartoqarpoq, uuliakoortoqassatillugulu sillimanissamut pilersaarut aallartinneqassaaq. Ooliarleernermik upalungaasimanerit killeqarfinni oqaluuserineqarsimapput Kalaallit Nunaanni Canadamilu pisortat akornanni pisuusaartitsineq naapertorlugu; Qilleriviup aqunneqarnerani pisoqariataassappat, qilleriviup putua matugasuarneqassaaq qaartitsinikkut (BOP) Ingerlatsinissamik periusissat ikummatissanik atortussanillu nuussinermi kiisalu umiarsuup iluani navianaatilinnik toqqorsivimmi. Ilulissat pillugu ingerlatsinissamik pilersaarut atuutilersinneqassaaq ilulissamik aporneqarnissamut navialisimasinnaaneq annikillisinniarlugu. Orsersuisarnerit silagitsillugu kisiat ingerlanneqartassapput sissueqqissaarneqartassallutillu. ANN imi ikiuutissatut nalunaarsorneqarsimasut tamakkiisumillu Pilersaarutip suliarinera inerniliinerupput annertuumik misilittakkat imarpimmi uuliasiorluni misissuinernit, misilittarneqarsimallutillu annertuumik. Taasuma qaavatigut, ingerlatsinerit, taamaattunik naammassinninnissamut pilersitsinerit allaaserilluarneqarsimapput naluneqaratillu sunniuteqarluartutut. Taamaattumik sunniutaasinnaasunik annikinnerpaaffimminiititsisinnaanermik pisinnaasaqarneq tatiginartorujussuuvoq, tassami annikinnerpaaffimminiititsinissaq ALARP ) iluatsilluartumik ingerlatsinermik ikiorsiissutissanillu pilersitsinermik aallaaveqassaaq, uani allaaserineqarsimasut. xx

ERM nunarsuarmi 145-nik Allaffeqarpoq nunani ukunani Argentina Australia Belgia Brasilia Canada Chile Kina Colombia Frankrigi Tyskland Hong Kong Ungarn India Indonesia Irland Italia Japan Kazakhstan Korea Malaysia Mexico Holland New Zealand Panama Peru Polen Portugal Puerto Rico Romania Rusland Singapore Africa Kujalleq Spania Sverige Taiwan Thailand United Arab Emirates Tuluit Nunaat USA Venezuela Vietnam ERM-ip Oxford-imi Allaffia Eaton House Wallbrook Court North Hinskey Lane Oxford OX2 0QS T: +44(0)1865 384800 F: +44 (0)1865 384932 www.erm.com ERM nunarsuarmi tamarmi siunnersuilluni sullissineq www.erm.com