Lnro 431 23.11.2010 Soimäen Laatu-Saparo Oy ELINKEINOSUUNNITELMA LAATIMISPÄIVÄMÄÄRÄ 20.01.2012 Hakijan yhteystiedot: Tanskalantie 91, 50670 Otava p. 050 3797479 soimaki@pp.inet.fi,psavilammi@gmail.com Suunnitelman laatijan yhteystiedot: Arto Karila p. 020 7473587 arto.karila@proagria.fi Viranomaisen vastaanottomerkinnät: Suunnitelma saapunut elinkeino- Liittyy maatalouden investointitukihakemukseen (Turkistalous, liikenne-, ja ympäristökeskukseen mehiläistalous, salaojitus, rakennetun maatalouskiinteistön hankinta, (leima) maatalouskonevarasto, sadonkorjuukoneen hankinta, työympäristön parantaminen, ympäristön suojeluun, eläinten hyvinvointiin tai tuotantohygieniaan liittyvä investointi, maatilan lämpökeskus (kun lämpökeskus ei liity muuhun investointiin) diaarinumero: hallinnollinen numero:
1. TUEN HAKIJAA JA TILAN HALLINTAA KOSKEVAT TIEDOT Hakijoiden tai hakijayrityksen osakkaiden nimet Syntymävuosi Hallintaosuus Vakituisen asuinpaikan osoite 1 Paavo Savilammi Suomäentie, 51310 LEVÄ 2 3 Heikki Manninen 30% 4 Pekka Harju Hakijayrityksen nimi: Petäisenpääntie 150, 51200 Kangasniemi Soimäen Laatu-Saparo Oy Hakijoihin ja tilan hallintaan liittyviä muita tietoja (myös tiedot hakijan, tai jos hakijana on yhteisö, tiedot yhteisön osakkaiden osuuksista muissa maataloutta harjoittavissa yrityksissä): Tiedot pellonvuokrasopimuksista Vuokranantaja Sopimusala (ha) Sopimusaika 2. TUEN HAKIJAN AMMATTITAITO Ammattitaitovaatimus täyttyy seuraavasti: Vähintään toisen asteen ammatillinen luonnonvara-alan tai muu vastaava koulutus. Tilan tuotantosuunta ei tuettavan investoinnin johdosta muutu; hakijalla vähintään kolmen vuoden työkokemus maataloudesta. Tilan tuotantosuunta muuttuu; hakijalla vähintään kolmen vuoden työkokemus maataloudesta sekä tarkoituksenmukainen, vähintään 10 opintoviikon tai 15 opintopisteen koulutus. Koulutusvaatimus täyttyy oppisopimuskoulutuksella tai näyttötutkinnolla. 2
Henkilöt, jotka täyttävät ammattitaitovaatimuksen (nimet). Työkokemus ja suoritettu koulutus (tutkinnon nimi ja pääsisältö, työkokemuksen sisältö): Paavo Sävilammi, Heikki Manninen Hakija ei vielä täytä nuoren viljelijän ammattitaitovaatimusta, mutta hakija sitoutuu täyttämään sen 36 kuukauden kuluessa mahdollisen tuen myöntämisestä lukien. Henkilökohtaiset suunnitelmat ammattitaidon hankkimisesta: 3. TILAN ALKUTILANTEEN TARKASTELU 3A Maatila Hakijan nykyisin hallitseman maatilan pinta-alatiedot: Peltoa omistuksessa Peltoa vuokralla Metsää 0 ha 0 ha 0 ha Omistus- ja hallinnanmuutosten toteuttamisen jälkeen muodostuvan maatilan pinta-alatiedot: Peltoa omistuksessa Peltoa vuokralla Metsää 0 ha 0 ha 0 ha Pellon soveltuminen harjoitettavaan tuotantoon (maalajit, ojitus, tilusrakenne, viljavuus, tilakeskuksen sijainti jne.) Osakeyhtiö ei omista omaa peltoa! 3B Tilan työvoimaa koskevat tiedot Soimäen Laatu-Saparo Oy:n toimitusjohtajana toimii Paavo Sävilammi Kangasniemeltä 3C Kasvintuotannon viljelyalat ja satomäärät vuodessa Viljeltävä kasvi Viljelyala ha Nykyinen tuotanto Satomäärä (yksikköä/ha) Investoinnin toteuttamisen jälkeen Viljelyala Satomäärä ha (yksikköä/ha) 3
3D Kotieläintuotannon eläinmäärät ja tuotosmäärät vuodessa Nykyinen tuotanto Investoinnin toteuttamisen jälkeen Eläinlaji Eläinmäärä Tuotos/eläin Eläinmäärä Tuotos/eläin Emakko 600 25 possua/v 600 26 3E Päätuotteiden markkinointikanavat Osakkaiden omat kasvatussikalat käyttävät lähes kaikki tuotettavat porsaat. 3F Rakennukset sekä koneet ja laitteet Porastuotantosikala 4075 m², hakelämpökeskus ja varastokatos 4. TILAN KEHITTÄMINEN 4A Toiminnan kehittämisen tavoitteet 1. Energiakulujen vähentäminen. 2. Lietteen lannoitearvon kohottaminen. 3. Eläinten hyvinvoinnin parantaminen huoneilmaa jäähdyttämällä. 4
4B Kuvaus toiminnan kehittämisestä 1. Kuiluissa juoksevan lietteen jäähdytytyksestä myodostuva lämpö siirretään käyttöveden lämmitykseen. 2. Liettekuilujen jäähdytyksellä parannetaan lietteen lannoitearvoa, tuotannon energiataloutta ja vähennetään ympäristökuormaa. 3. Kesäaikana eläinten olosuhteita parannetaan jäähdyttämällä huoneilmaa vesisumutuksen avulla Toteuttaminen: 1. ja 2. Kaikkiin lietekuiluihin asennetaan noin 15 mm jäähdytysputket k 300-400 mm. Putkissa virtaava neste kierrätetään lämpöpumpun kautta, jossa nesteen lämpö pumpataan lämmönvaihtimen kautta käyttöveteen. Kaikkiin tuotanto-osastoihin asennetaan korkeapainevesisumutusjärjestelmä. Vesisumutuksella pystytään alentamaan huotilan lämpöä yli 5 C. Järjestelmän ohjaus toteutetaan uudentyyppisen neuroverkkoon perustuvan mittausverkon avulla, jolla hyöty voidaan ohjata energiataloudellisesti optimaaliseen paikkaan. 5. TALOUSLASKELMAT 5A. Maatalouden maksuvalmius- ja kassajäämälaskelma 1 + maatalouden tulot 2 - maatalouden menot 3 - maatalouden lainojen lyhennykset 4 - maatalouden lainojen korot 5 = maatalouden kassajäämä 1 6 - maatalouden investointimenot 7 + maatalousomaisuuden myyntitulot 8 + aloitus- ja investointiavustusten nostot 9 + maatalouden lainojen nostot 10 + siirrot yksityistaloudesta ja muista tulosyksiköistä 11 - siirrot yksityistalouteen ja muihin tulosyksiköihin 12 - verot 13 + saatavat arvonlisäverot 14 - maksettavat arvonlisäverot 15 = yli-/alijäämä Vuosi 20 Vuosi 20 Vuosi 20 16 maatalouden kassavarat 31.12 17 maatalouden velat 31.12 18 maatalouden kassajäämä 2 5
5B. Maksuvalmius- ja kassajäämälaskelman perustelut Hyvinvointi-investointi parantaa liiketaloutta 75 %:n investointituen ansiosta nopealla aikajaksolla. Tarkempi laskelma toimitetaan tarvittaessa omalla liitteellä. 6. ALLEKIRJOITUKSET Hakija tai hakijan edustaja: Laskelman laatija: Nimen selvennys: Paavo Sävilammi, toimitusjohtaja Nimen selvennys: Arto Karila, ProAgria ELINKEINOSUUNNITELMAN LAADINTAOHJE Turkistalouden, mehiläistalouden, salaojitusten, maanhankinnan, maatalouskonevaraston rakentamisen, sadonkorjuukoneen hankinnan, työympäristön parantamisen, ympäristön suojeluun, eläinten hyvinvointiin tai tuotantohygieniaan liittyvän investoinnin tai maatilan lämpökeskuksen (joka ei ole osana muuta rakennusinvestointia) investointitukea koskevaan hakemukseen on liitettävä elinkeinosuunnitelma, joka on tuen hakijan maatilaa koskeva kehittämissuunnitelma. Siinä esitetään tuen hakijaa ja maatilan hallintaa koskevat tiedot, maatilan alkutilanteen tarkastelu, maatilan toiminnan kehittämisen tavoitteet, toimenpiteet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi sekä kehittämiseen liittyvät talouslaskelmat. Yhdeksi maatilaksi katsotaan tässä yhteydessä tuotantoyksikkö, joka: on viljelijän johtama ja jota käytetään maatalouden harjoittamiseen muodostuu yhdestä tai useammasta kiinteistöstä tai kiinteistön osasta tai tuotantorakennuksesta maapohjineen on toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäinen on hakijan hallinnassa yhtenä kokonaisuutena omistuksen tai vuokrauksen perusteella. Elinkeinosuunnitelma voidaan laatia Maaseutuviraston vahvistamalle lomakkeelle numero 431 tai muulla tavoin noudattaen lomakkeessa ja ohjeissa annettua sisältömallia. 6
Maatalouden investointituki voidaan myöntää luonnolliselle henkilölle tai yksityisoikeudelliselle yhteisölle. Näissä tapauksissa elinkeinosuunnitelma laaditaan hakijan hallitsemaa maatilaa koskien (yleensä saman Y-tunnuksen piirissä harjoitettava toiminta). ). Elinkeinosuunnitelma laaditaan tilakohtaisesti myös siinä tapauksessa, kun tukea haetaan useamman tilan yhteishankintana toteuttamaan investointiin (esimerkiksi sadonkorjuukone yhteiskäyttöön), mutta tukea haetaan tilakohtaisesti erikseen tilan hankintaosuutta vastaavassa suhteessa. Investoinnin vaikutus huomioidaan kussakin elinkeinosuunnitelmassa siltä osin kuin se vaikuttaa kyseisen maatilan tuotantoon ja talouteen. Investointitukea voidaan myöntää myös sellaiselle yksityisoikeudelliselle yhteisölle, jonka osakkaista tai jäsenistä enemmän kuin puolet on luonnollisia henkilöitä, ja jonka tarkoituksena on edistää yhteistoimintaa osakkaiden tai jäsenten harjoittamassa maatalouden tuotantotoiminnassa (esimerkiksi viljelijöiden osuuskunnan sadonkorjuukone). Tässä tapauksessa kukin yhteisön osakas tai jäsen toimittaa elinkeinosuunnitelman omaa maatilaansa koskien hakemuksen liitteeksi. Investoinnin vaikutus huomioidaan kussakin elinkeinosuunnitelmassa siltä osin kuin se vaikuttaa kyseisen maatilan tuotantoon ja talouteen. Elinkeinosuunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot: 1. TUEN HAKIJAA JA TILAN HALLINTAA KOSKEVAT TIEDOT Tuen hakijoina olevien henkilöiden (omistajat/vuokraajat) nimet, syntymävuodet ja vakituisen asuinpaikan osoite. Jos hakija on yksityisoikeudellinen yhteisö (osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö tai osuuskunta), ilmoitetaan yhteisön omistajien/jäsenten nimet, syntymävuodet, vakituisen asuinpaikan osoite sekä yhteisön nimi. Myös hakijoiden tai yhteisön osakkaiden hallintaosuus tilasta tulee ilmoittaa. Lisäksi tulee antaa selvitys kyseisen hallintaosuuden perusteista. Jos hakija on osakkaana muissa maataloutta harjoittavissa yrityksissä, nämä yritykset ja omistusosuus tulee mainita. Jos hakijana on yhteisö, kaikkien yhteisön osakkaiden osalta tulee tehdä vastaava selvitys. Jos rakennuksia sijaitsee vuokramaalla, rakennuksia aiotaan rakentaa vuokramaalle tai vuokrasopimuksilla on muuten olennaista vaikutusta tilan toiminnan jatkuvuudelle, tulee mainita vuokrasopimusten kesto ja vuokrasopimusten muut hallintaan liittyvät keskeiset tiedot. Pellonvuokrasopimuksista on aina annettava seuraavat tiedot; kunkin vuokrasopimuksen vuokranantaja, vuokrasopimuksen sopimusaika (esim. 1.1.2010-31.12.2015) ja sopimusala sekä muut mahdolliset oleelliset tiedot (esimerkiksi talouteen tai käyttöön vaikuttavat erityisehdot). 2. TUEN HAKIJAN AMMATTITAITO Maatalouden investointituen hakijalla on oltava riittävä ammattitaito, joka on tuen kohteena olevan yritystoiminnan harjoittamisen kannalta tarkoituksenmukainen. Koulutusvaatimus voidaan tietyissä tapauksissa täyttää myös muulla tavoin. Koulutusvaatimuksen täyttymistä koskevat vaihtoehdot on esitetty lomakkeen kohdassa 2. 3. TILAN ALKUTILANTEEN TARKASTELU 3A Maatila Kohdassa ilmoitetaan omistuksen tai vuokrauksen perusteella hakijan hallinnassa oleva peltoala sekä metsäala. Kohdassa esitetään myös investoinnin valmistumisen jälkeen muodostuvan tilan pinta-alatiedot. Suunnitelmassa tulee tarkastella myös pellon ja mahdollisen muun maatalousmaan soveltumista tilan toimintaan. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi peltojen tilusrakenne, peltojen ojitustapa ja ojituksen kunto sekä peltojen maalajit ja viljavuus (lohkojen koko, muoto, etäisyys talouskeskuksesta, avo-ojitus/salaojitus, viljavuustutkimusten tulokset, maan rakenne). 3B Tilan työvoimaa koskevat tiedot Tarkastellaan tilan töihin käytettävissä olevat työvoimaresurssit ja annetaan selvitys hakijoiden työskentelystä tilalla tai tilan ulkopuolella (mm. tilan ulkopuolisia ansioita saavan työpaikka). Millainen tekniikka ja työketjut tilalla on käytössä? Kuinka paljon käytetään palkattua työvoimaa 7
sekä urakointi- tai ostopalveluita? Millä tavalla työvoimaresurssit tulevat muuttumaan tulevaisuudessa? Lisäksi on tilan tuotantosuunta ja tuotannon laajuus huomioon ottaen arvioitava mahdollisuudet hankkia tilan ulkopuolelta tilapäistä tai vakituista työvoimaa sekä urakointipalveluita, vaikka näitä ei nykyisessä tilanteessa vielä käytettäisi. 3C Kasvintuotannon viljelyalat ja satomäärät vuodessa Ilmoitetaan tilan kasvintuotannon viljelyalat (ha) ja satomäärät (kg/ha, tn/ha, ry/ha) nykyisessä tuotannossa sekä investoinnin toteuttamisen jälkeen (talouslaskelmien perusteluissa voidaan tarkentaa mitä tiettyä vuotta luvut koskevat. Jos satomäärät muuttuvat investoinnin myötä, on muutos perusteltava kohdassa 5.). Viljelyalat ja satomäärät ilmoitetaan tarkoituksenmukaisella tarkkuudella pääviljelykasveittain. 3D Kotieläintuotannon eläinmäärät ja tuotosmäärät vuodessa Ilmoitetaan tilan eläinmäärät (kpl) ja tuotostiedot (litraa tai kg/eläin) nykyisessä tuotannossa sekä investoinnin toteuttamisen jälkeen (talouslaskelmien perusteluissa voidaan tarkentaa mitä tiettyä vuotta luvut koskevat. Jos tuotosmäärät muuttuvat investoinnin myötä, on muutos perusteltava kohdassa 5.). Tuotantoeläimistä (lehmät, emakot jne.) ilmoitetaan keskimääräinen eläinmäärä ja myyntiin kasvatettavista eläimistä (lihasiat, lihanaudat jne.) ilmoitetaan myytävä eläinmäärä. Esimerkiksi lypsylehmiä 70 kpl, myytävä maitomäärä 8300 litraa/lehmä, 3000 lihasikaa vuodessa teuraspainoltaan 84 kg/sika jne. 3E Päätuotteiden markkinointikanavat Tarkastellaan tilan päätuotteiden markkinointia. Mitä tuotanto- tai viljelysopimuksia tilan tuotannosta vuosittain tehdään tai on voimassa pitkäkestoisesti? Mitä maataloustuotteiden ostajia tai jalostajia tilan sijaintialueella vaikuttaa? Päätuotteiden markkinointimahdollisuudet tulee myös arvioida tilan kehittämisen näkökulmasta. Jos tuotantoa laajennetaan tai tuotantosuunta vaihdetaan, millaiset mahdollisuudet kasvaneen tai muuttuneen tuotannon markkinoimiselle on käytettävissä? 3F Rakennukset sekä koneet ja laitteet Tarkastellaan tilan rakennuskantaa sekä koneita ja laitteita. Arvioidaan rakennusten, koneiden ja laitteiden yleiskunto sekä missä määrin niitä käytetään maataloudessa ja muussa yritystoiminnassa tai metsätaloudessa. Kohdassa tulee arvioida rakennusten, koneiden ja laitteiden käyttökelpoisuus nykyisessä tuotannossa sekä tilan kehittämisen kannalta. 4. TILAN KEHITTÄMINEN 4A Toiminnan kehittämisen tavoitteet Esitetään hakijan asettamat tilaa koskevat tavoitteet perusteluineen (aikaan tai määrään sidottuna). Esimerkiksi: Hakijat tahtovat kehittää tilasta lähivuosien kuluessa vähintään kahden ihmisen toimeentulon (esim. 30 000 e/v/henkilö) antavan yrityksen. Tilan tuotantoprosesseja halutaan kehittää niin, että toiminnan tuottavuus kohoaa (esimerkiksi työt hoidetaan 2 henkilön voimin aiemman 3 henkilön sijasta). Halutaan sopeutua tuotantoa koskevissa sopimuksissa asetettuihin tuotannon määrä- ja laatuvaatimuksiin (esimerkiksi broilertuotanto laajennetaan 60 000 kasvatuspaikkaan). 4B Kuvaus toiminnan kehittämisestä Kohdassa tulee antaa selvitys niistä toimenpiteistä, joilla edellisen kohdan mukaiset tavoitteet saavutetaan. Asiaan liittyen tulee tarkastella vähintään seuraavia asioita: Millaisia kehittämistoimenpiteitä aiotaan tehdä? Millä aikataululla kehittämistoimenpiteet mahdollisine välivaiheineen toteutetaan ja mikä on niiden kustannusarvio? Kuinka niiden rahoitus ja toteutus järjestetään? 8
Tilan kehittämistoimenpiteitä tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon niiden toteutus ja vaikutus kokonaisvaltaisesti. Toimenpiteen toteuttaminen saattaa edellyttää myös luvan hankkimista viranomaisilta (lupaehtojen vaikutus?). Tarkastelussa on huomioitava muutkin kuin aineelliset kehittämistoimenpiteet, kuten koulutus- ja neuvontapalveluiden käyttäminen. Tarkastelussa on myös arvioitava, millaisia vaikutuksia hakemuksen kohteena olevalla toimenpiteellä on työympäristöön, luonnonvarojen kestävään käyttöön, eläinten hyvinvointiin tai maatilan vesihuoltoon. Kohdassa on tärkeää kuvata yksityiskohtaisesti toimenpiteet, johon tukea haetaan. 5. TALOUSLASKELMAT JA NIIDEN PERUSTELUT Elinkeinosuunnitelmaan on liitettävä tuen kohteena olevaa maatilaa koskevat talouslaskelmat. Laskelmissa huomioidaan pääasiassa vain samalla tilalla tapahtuva yritystoiminta. Käytännössä tämä merkitsee yleensä sitä, että laskelmissa huomioidaan saman Y-tunnuksen puitteissa harjoitettu maatalous, metsätalous ja muu yritystoiminta. Lomakkeen 431 mukaan laadittavissa elinkeinosuunnitelmissa vaaditaan talouslaskelmiksi kohdassa 5A esitetty maatalouden maksuvalmius- ja kassajäämälaskelma. Laskelmat on laadittava hakemusvuotta edeltävältä vuodelta, hakemusvuodelta ja hakemusvuotta seuraavalta vuodelta tai, jos tilanpito on aloitettu tai aloitetaan vasta hakemusvuonna, hakemusvuodelta ja hakemusvuotta seuraavalta kahdelta vuodelta. Maataloudeksi katsotaan peltoviljely, karjatalous tai muu tuotantoeläinten pito, kasvihuonetuotanto, puutarha- ja taimitarhaviljely, turkistarhaus, hevostalous, porotalous, mehiläistalous, ammattimainen metsästys, marjastus tai sienestys taikka muu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen liitteessä I tarkoitettujen tuotteiden tuotantotoiminta. Tästä syystä maatalouden kassajäämää laskettaessa voidaan huomioida vain varsinaiseen maatalouteen kuuluva osuus yrityksen tuloista, menoista ja lainojenhoitokuluista. Muu tilalla harjoitettu toiminta on muuta yritystoimintaa tai metsätaloutta ja niitä koskevat erät jätetään maatalouden kassajäämän ulkopuolelle. Esimerkiksi maatalouskoneilla harjoitettu urakointi luetaan muuksi yritystoiminnaksi. Hevosten kasvatustoiminta (esim. siitostammojen pito) huomioidaan maataloudessa ja hevostalouden palvelutoiminta (esim. ratsastustila) huomioidaan muussa yritystoiminnassa. Toimialajako tehdään riippumatta verotuksen yhteydessä tehdystä toimialajaosta. Esimerkiksi maatilamatkailu katsotaan kuuluvaksi muuhun yritystoimintaan, vaikka sitä verotuksessa käsiteltäisiin maatalousverotukseen kuuluvana osana. Käytännössä maatalouden kassajäämä lasketaan kuitenkin jäljempänä esitetyllä tavalla esimerkiksi maatalouden veromuistiinpanoihin/-kirjanpitoon perustuen. Toimintaan mahdollisesti sisältyvä muu kuin maataloustoiminta kuitenkin vähennetään lopuksi maatalouden kassajäämästä. Laskelmien ja selvitysten on perustuttava hakemista edeltäneiden kahden tilikauden kirjanpitotietoihin tai muuhun luotettavana pidettävään selvitykseen. Tulevia vuosia koskevissa suunnittelulaskelmissa otetaan huomioon ennakoitavissa olevat muutokset tuotannossa, tuotteiden ja tuotantopanosten hinnoissa sekä maatalouden tuissa. Laskelman laatijan tulee laskelmia koskevissa perusteluissa esittää lähdeaineisto ja käytettyjen ennusteiden perusteet. Esimerkiksi tuotantomäärät, tuotehinnat, panoshinnat ja tukitasot tulee esittää ja perustella yksityiskohtaisesti. Yksityiskohtaiset maksuvalmius- ja kassajäämälaskelman laskentaohjeet (numeroviittaukset sulkeissa maatalouden veroilmoituslomakkeen 2 tai arvonlisäveroilmoituksen lomakekohtiin): 1. Maatalouden tulot. Vuotuiset maatalouden arvonlisäverottomat tulot (=332 + 211-212 - 219). Tuloissa ei oteta huomioon aloitusavustuksia eikä investointiavustuksia. 2. Maatalouden menot. Vuotuiset maatalouden arvonlisäverottomat menot (=225 + 226 + 227 + 229 + 230 + 464-462 - 463). Menoissa ei oteta huomioon pitkävaikutteisia investointimenoja, veroja eikä hakijan omasta työstä aiheutuvia palkkamenoja. 9
3. Maatalouden lainojen lyhennykset (tiliotteiden ym. selvitysten perusteella)(vain ns. vuotuinen lainojen nettolyhennys eli ei huomioida niitä lyhennyseriä, joissa vanhaa lainaa on maksettu pois uudella lainalla). 4. Maatalouden lainojen korot (=465). Hakemusvuotta seuraavan vuoden osalta maatalouden lainojen korkona voidaan käyttää hakemushetken mukaista lainojen korkotasoa (tuettujen lainojen osalta viljelijän maksettavaksi jäävää osaa korosta). 5. Maatalouden kassajäämä. Maatalouden kassajäämä 1 (=maatalouden tulot - maatalouden menot - maatalouden lainojen lyhennykset - maatalouden lainojen korot). 6. Maatalouden investointimenot (=241 + 246 + 251 + 256 + 261 + 267 + 273 + 278 + 279 + maatalousmaan osto). 7. Maatalousomaisuuden myyntitulot (=myyntitulot verokohdista 243 + 248 + 253 + 258 + 263 + 269 + 275 + maatalousmaan myyntitulot). 8. Aloitus- ja investointiavustusten nostot (aloitusavustukset ja investointiavustukset verokohdista 243 + 248 + 253 + 258 + 264 + 270 + 276). 9. Maatalouden lainojen nostot 10. Siirrot yksityistaloudesta ja muista tulosyksiköistä. Esimerkiksi investointien rahoitus yksityistalouden tuloilla tai metsätaloudesta saatavilla tuloilla. 11. Siirrot yksityistalouteen ja muihin tulosyksiköihin. Esimerkiksi maataloudesta kertyvien tulojen käyttö yksityistalouden menoihin. 12. Verot. Maatalouden osuus hakijan arvioiduista veroista (sisältää muut kuin arvonlisäverot) 13. Saatavat arvonlisäverot (kausiveroilmoituskohdat 301 + 302 + 303 + 305 + 306 + arvonlisäveron palautus edellisen vuoden perusteella). 14. Maksettavat arvonlisäverot (kausiveroilmoituskohta 307 + arvonlisäveron maksu edellisen vuoden perusteella). 15. Yli-/alijäämä 16. Maatalouden kassavarat 31.12. Maatalouden kassavarat vuoden lopussa. 17. Maatalouden velat 31.12. Maatalouden velat vuoden lopussa. 18. Maatalouden kassajäämä 2. Maatalouden verokirjanpitoon voi sisältyä myös muusta kuin varsinaisesta maataloudesta kertyviä tulo-, meno-, lyhennys- ja korkoeriä (esimerkiksi mökkivuokraus). Maatalouden kassajäämä 2 saadaan, kun maatalouden kassajäämään 1 lisätään muuta kuin varsinaista maataloutta koskevat menot, lainojen lyhennykset ja korot sekä vähennetään vastaavat tulot. Jos muun toiminnan osuus ei käy suoraan ilmi verokirjanpidosta, on muuhun toimintaan kohdistuva osuus laskettava arvioimalla. 6. ALLEKIRJOITUKSET Tuen hakijan tulee allekirjoittaa elinkeinosuunnitelma. Jos hakija teettää elinkeinosuunnitelman eli sen laatii esimerkiksi konsultti, tulee myös suunnitelman laatijan allekirjoittaa elinkeinosuunnitelma. Allekirjoituksellaan hakija vakuuttaa elinkeinosuunnitelmassa annetut tiedot oikeiksi. 10