Kuovinkadun päiväkodin tiedote:

Tiedote Kuovinkadun päiväkoti 1/1 19.6.2019 Kuovinkadun päiväkodin tiedote: Kohteessa Kuovinkadun päiväkoti (Kuovinkatu 2) suoritetaan parhaillaan rakennuksen kuntoon liittyviä lisäselvityksiä ja -tutkimuksia. Tutkimusten päätarkoituksena on todentaa kiinteistön nykyinen kunto ja varmistua tilojen terveydellisistä olosuhteista. Havaintojen perusteella määritetään mahdolliset korjaustarpeet ja niiden laajuus. Kaupunki tiedottaa tämän hetkisistä havainnoista: Rakennuksen kuntotutkimuksen ensimmäisen materiaalinäytesarjan laboratoriotulokset on saatu ja niitä hyödynnetään osana varsinaista loppuraporttia. Kaupunki on päättänyt julkistaa nämä tulokset jo ennen varsinaista raporttia, vaikka niistä ei voida tässä vaiheessa tehdä lopullisia johtopäätöksiä. Niiden kokonaisvaikutusta rakennuksen käyttöön tai terveydellisiin olosuhteisiin on mahdotonta arvioida tässä vaiheessa. Kyseinen näytesarja koostuu pääsääntöisesti rakenteen sisäpuolisista materiaaleista, jotka ovat eristetty pois suorasta ilmayhteydestä sisäilmaan höyrysulun avulla. Lisäksi näytteet ovat pääsääntöisesti Valviran ohje 8/2016 toimenpiderajojen pois rajatulla listalla (ks. viimeinen kappale). Näytteet koostuvat lämmöneristeitä ja materiaaleja, jotka ovat suorassa/-tai epäsuorassa yhteydessä ulkoilman tai maaperän kanssa. Näytesarja on haluttu analysoida varsinaisen raportin mahdollisten korjaustapaehdotusten valintaa ja suunnittelua varten. Tällä hetkellä käynnissä olevat rakenteiden tiiveysmittaukset, joilla varmistetaan vuotaako rakenteen läpi ilmaa sisätiloihin, tarkentavat näiden näyteanalyysien havaintojen kriittisyyden. Näyteanalyysissä kaksi näytteistä on höyrysulun sisäpuolella ja ne koostuvat kipsilevyjen takaosan pahveista (MN4 ja MN9.) Näissä näytteissä havaittiin mikrobikasvustoa (korkea bakteerikasvusto). Selvitämme parhaillaan lisätutkimuksilla ovatko nämä vauriot vain osassa rakennusta vai havaitaanko vastaavaa vaurioita useammalla alueella. Havainnoista tiedotamme myöhemmin ja niiden lopullinen vaikutus on arvioitu loppuraportissa. Raporttikokonaisuudessa on viljelymenetelmällä mikrobikasvustoa (sieni- tai aktinomykeettikasvusto) osoittanut näyte / näytteitä. Analyysillä vahvistettua, normaalista poikkeavaa mikrobikasvustoa rakennusmateriaalissa tai pinnalla voidaan pitää toimenpiderajan ylittymisenä ilman aistinvaraista varmistusta tai esimerkiksi kosteusmittausta (Valviran ohje 8/2016). Rajaus: Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa (Valviran ohje 8/2016) kuvatun toimenpiderajan ylittyminen koskee rakennuksen sisäpintojen tai sisäpuolisten rakenteiden, muiden tilojen ja rakenteiden vaurioita, joista irtoaville epäpuhtauksille sisätiloissa oleva voi altistua. Näitä muita tiloja ja rakenteita ovat esimerkiksi kellarit, rakennusten alapohjat ja yläpohjat. Lämmöneristeiden osalta rajataan pois lämmöneristeet, jotka ovat suoraan kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, ellei rakenteesta ole vahvistettua ilmayhteyttä sisätiloihin. Ilmayhteyden osoittamisessa voidaan käyttää esimerkiksi merkkiaineita tai -savuja. Pesuhuoneen ja muiden kosteiden tilojen pinnoilla saattaa esiintyä pistemäistä mikrobikasvustoa, joka voidaan poistaa puhdistamalla pinnat ja tehostamalla ilmanvaihtoa. Tällöin ei ole kyse toimenpiderajan ylittymisestä (Valviran ohje 8/2016). Parhain terveisin Sami Nyström, ins. AMK & rakennusterveysasiantuntija (C-24754-26-19) Ryhmäpäällikkö, tutkimus- ja tarkastus sami.nystrom@sitowise.com, puh. 020-747 6000 Sitowise Oy Y-tunnus 2335445-0 Sähköposti etunimi.sukunimi@sitowise.com www.sitowise.com

TESTAUSSELOSTE materiaalinäytteen laimennussarjaviljely 1/16 (liite 2 s.) PC-pohja: Pessi, 11/2018 Tunniste: Tilaaja: Sitowise Oy Helsinginkatu 15, 20500 Turku Laskutus: sama, viite: L19254.1 Toimitusosoite: jukka-pekka.laine@sitowise.com Tiedoksi: sami.nystrom@sitowise.com Selosteen sisältö: rakennusmateriaalinäytteen laimennusviljely 11 kpl Tiedot näytteenotosta: Kohde: L19254/ Kuovin päiväkoti, Kaarina Näytteenottaja: Sitowise Oy / Jukka-Pekka Laine Näytteenottopvm 20.5.2019, näytteet saapuneet 20.5.2019 Näytteet: Lab. tunniste MN1. US, lasivilla, sisäpinta (lasivilla) Bh646 MN2. US, lasivilla, ulkopinta (lasivilla) Bh647 MN3. YP, puhallusvilla (puhallusvilla) Bh648 MN4. US, kipsilevyn pahvi, ulkopinta (pahvi) Bh649 MN5. US, lasivilla, sisäpinta (lasivilla) Bh650 MN6. US, betonivalu (betoni) Bh651 MN7. US, lasivilla, ulkopinta (lasivilla) Bh652 MN8. US, lasivilla, sisäpinta (lasivilla) Bh653 MN9. US, kipsilevyn pahvi, ulkopinta (pahvi) Bh654 MN10. US, lasivilla, ulkopinta (lasivilla) Bh655 MN11. YP, puhallusvilla (puhallusvilla) Bh656 Analyysi: Menetelmä: Viljelypvm: Analysoijat: Mikrobit (homeet, hiivat, bakteerit ja aktinobakteerit), pitoisuus ja mikrosienilajiston tunnistus. Rakennusmateriaalinäytteen laimennusviljely. Näytteen analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa käytetään Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (Valvira, ohje 8/2016) ja Asumisterveysoppaan (2009) ohjeistusta. Mikrobien viljelyyn perustuva menetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Tulos ilmoitetaan (pmy, pesäkkeen muodostava yksikkö). Jos havaittua lajistoa ei voida ilmoittaa tarkkana pitoisuutena, esitetään se joko arvioituna pitoisuutena (>) tai havaintona (+). Menetelmän tarkempi kuvaus on liitteessä. 21.5.2019 /Marika Viljanen Anna Puisto, Marika Viljanen

Näyte MN1. US, lasivilla, sisäpinta (lasivilla) Havaintoraja: 140 (pienin havaittava pitoisuus) 2/16 (liite 2 s.) Bh646 Kokonaisbakteeripitoisuus (THG-elatusalusta, 7 vrk): 3 400 (1 Aktinomykeettipitoisuus (THG-elatusalusta, 14 vrk) *: alle havaintorajan (1 Sienipitoisuus, mesofiiliset sienet, (M2 -elatusalusta): 410 Homesienet: Aspergillus fumigatus * + Penicillium + Hiivasienet: 140 Sienipitoisuus, kserofiiliset sienet (DG-18 -elatusalusta): 410 Homesienet: Aspergillus ryhmä Restricti * 140 Aspergillus versicolor * + Itiöimättömät ryhmät: steriili rihma 140 Näytteen aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Näytteen kokonaisbakteeripitoisuus alitti 100000. Näytteen sienipitoisuus oli matala (<5000 ) eikä näytteessä esiintynyt merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Käytetyllä viljelymenetelmällä näytteessä ei havaittu mikrobikasvustoa. (1 Näytekohtaiset huomiot Tulos on likimääräinen. Asumisterveysohjetta soveltavan Asumisterveysoppaan (2009) ohjeistuksen mukaan laimennusviljely on luotettava kun mikrobipitoisuus voidaan laskea vähintään kahdesta peräkkäisestä laimennoksesta. Luotettavuutta lisää jos toistoina viljeltyjen maljojen tulokset ovat ohjeen kriteerien mukaan riittävän samankaltaiset eli nk. dispersioindeksi ei ylity. Näytteen rinnakkaisina toistoina viljeltyjen THG-maljojen bakteeripesäkeluvut eroavat toisistaan niin paljon, että laimennussarjan luotettavuus on tältä osin alentunut. Analyysin perusteella saatu likimääräinen, suuruusluokaltaan oikea, tulos on raportoitu.

3/16 (liite 2 s.) Bh647 Näyte MN2. US, lasivilla, ulkopinta (lasivilla) Havaintoraja: 140 (pienin havaittava pitoisuus) Kokonaisbakteeripitoisuus (THG-elatusalusta, 7 vrk): 270 Aktinomykeettipitoisuus (THG-elatusalusta, 14 vrk) *: alle havaintorajan Sienipitoisuus, mesofiiliset sienet, (M2 -elatusalusta): 5 500 Homesienet: Penicillium 3 500 Aspergillus versicolor * 1 800 Acremonium * 140 Calcarisporium 140 Sienipitoisuus, kserofiiliset sienet (DG-18 -elatusalusta): 54 000 Homesienet: Cladosporium 12 000 Aspergillus ryhmä Restricti * 11 000 Acremonium * > 3 000 Penicillium > 2 000 Aspergillus versicolor * + Eurotium * + Hiivasienet: + Itiöimättömät ryhmät: steriili rihma 23 000 Näytteen aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Näytteen kokonaisbakteeripitoisuus alitti 100000. Näytteen kserofiilinen sienipitoisuus ylitti selkeästi 10 000 ja näytteessä esiintyi kosteusvaurioon viittaavaa sienisuvustoa. Näytteessä on mikrobikasvusto (sienikasvusto). Näytekohtaiset huomiot Näytemateriaali oli tummunutta.

4/16 (liite 2 s.) Bh648 Näyte MN3. YP, puhallusvilla (puhallusvilla) Havaintoraja: 140 (pienin havaittava pitoisuus) Kokonaisbakteeripitoisuus (THG-elatusalusta, 7 vrk): alle havaintorajan Aktinomykeettipitoisuus (THG-elatusalusta, 14 vrk) *: Sienipitoisuus, mesofiiliset sienet, (M2 -elatusalusta): Sienipitoisuus, kserofiiliset sienet (DG-18 -elatusalusta): alle havaintorajan alle havaintorajan alle havaintorajan Näytteen aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Näytteen kokonaisbakteeripitoisuus alitti havaintorajan. Näytteen sienipitoisuus alitti havaintorajan. Käytetyllä viljelymenetelmällä näytteessä ei havaittu mikrobikasvustoa.

5/16 (liite 2 s.) Bh649 Näyte MN4. US, kipsilevyn pahvi, ulkopinta (pahvi) Havaintoraja: 90 (pienin havaittava pitoisuus) Kokonaisbakteeripitoisuus (THG-elatusalusta, 7 vrk): 1 400 000 (1 Aktinomykeettipitoisuus (THG-elatusalusta, 14 vrk) *: >90 (1 Sienipitoisuus, mesofiiliset sienet, (M2 -elatusalusta): 2 400 Homesienet: Aspergillus ryhmä Usti * 1 400 Penicillium 990 Itiöimättömät ryhmät: steriili rihma 90 Sienipitoisuus, kserofiiliset sienet (DG-18 -elatusalusta): 1 600 Homesienet: Aspergillus ryhmä Usti * 900 Penicillium 720 Näytteessä ei havaittu merkittäviä määriä aktinomykeettejä. Näytteen kokonaisbakteeripitoisuus ylitti 100000. Materiaalin suuri bakteeripitoisuus voi johtua myös materiaalin likaisuudesta, joten ainoastaan bakteeripitoisuuden perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä materiaalin vaurioitumisesta. Korkea muiden bakteerien pitoisuus saattoi estää aktinomykeettien kasvua tai havaitsemista käytetyllä menetelmällä. Näytteen sienipitoisuus oli matala (<5000 ) eikä näytteessä esiintynyt merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Näytteessä esiintyy bakteerikasvustoa. (1 Näytekohtaiset huomiot Näytteessä oli tummapilkkuisuutta. Korkea kokonaisbakteeripitoisuus esti aktinomykeettien tarkan pitoisuuden määrittämisen. Aktinomykeettien määrä ilmoitetaan arvioituna pitoisuutena (esitetty merkillä >). Näytteessä esiintynyt erittäin korkea muiden bakteerien pitoisuus on saattanut heikentää aktinomykeettien kasvua ja/tai havaittavuutta.

6/16 (liite 2 s.) Bh650 Näyte MN5. US, lasivilla, sisäpinta (lasivilla) Havaintoraja: 140 (pienin havaittava pitoisuus) Kokonaisbakteeripitoisuus (THG-elatusalusta, 7 vrk): 680 Aktinomykeettipitoisuus (THG-elatusalusta, 14 vrk) *: 410 Sienipitoisuus, mesofiiliset sienet, (M2 -elatusalusta): 270 Homesienet: Penicillium 270 Sienipitoisuus, kserofiiliset sienet (DG-18 -elatusalusta): 410 Homesienet: Penicillium 140 Itiöimättömät ryhmät: steriili rihma 270 Näytteessä ei havaittu merkittäviä määriä aktinomykeettejä. Näytteen kokonaisbakteeripitoisuus alitti 100000. Näytteen sienipitoisuus oli matala (<5000 ) ja sienilajisto oli tavanomainen. Käytetyllä viljelymenetelmällä näytteessä ei havaittu mikrobikasvustoa.

7/16 (liite 2 s.) Bh651 Näyte MN6. US, betonivalu (betoni) Havaintoraja: 45 (pienin havaittava pitoisuus) Kokonaisbakteeripitoisuus (THG-elatusalusta, 7 vrk): 1 200 000 000 Aktinomykeettipitoisuus (THG-elatusalusta, 14 vrk) *: 150 000 000 Sienipitoisuus, mesofiiliset sienet, (M2 -elatusalusta): 5 500 000 Homesienet: Penicillium 4 100 000 Scopulariopsis * 680 000 Aspergillus versicolor * 360 000 Blastobotrys + Aspergillus sp. + Hiivasienet: + Itiöimättömät ryhmät: steriili rihma + Sienipitoisuus, kserofiiliset sienet (DG-18 -elatusalusta): 6 300 000 Homesienet: Penicillium 4 100 000 Blastobotrys 410 000 Aspergillus versicolor * 360 000 Eurotium * 270 000 Aspergillus ryhmä Restricti * + Wallemia * + Itiöimättömät ryhmät: steriili rihma 990 000 Näytteen aktinomykeettipitoisuus ylitti selkeästi 3 000. Näytteen kokonaisbakteeripitoisuus ylitti 100000. Näytteen sienipitoisuus ylitti selkeästi 10 000 ja näytteessä esiintyi kosteusvaurioon viittaavaa sienisuvustoa. Näytteessä on mikrobikasvusto (aktinomykeetti-,bakteeri ja sienikasvusto).

8/16 (liite 2 s.) Bh652 Näyte MN7. US, lasivilla, ulkopinta (lasivilla) Havaintoraja: 140 (pienin havaittava pitoisuus) Kokonaisbakteeripitoisuus (THG-elatusalusta, 7 vrk): 5 900 000 Aktinomykeettipitoisuus (THG-elatusalusta, 14 vrk) *: 2 200 000 Sienipitoisuus, mesofiiliset sienet, (M2 -elatusalusta): 700 000 Homesienet: Penicillium 360 000 Blastobotrys 81 000 Aspergillus versicolor * 68 000 Cladosporium + Scopulariopsis * + Hiivasienet: + Itiöimättömät ryhmät: steriili rihma 140 000 Sienipitoisuus, kserofiiliset sienet (DG-18 -elatusalusta): 920 000 Homesienet: Penicillium 550 000 Aspergillus versicolor * + Blastobotrys + Cladosporium + Eurotium * + Hiivasienet: + Itiöimättömät ryhmät: steriili rihma 270 000 Näytteen aktinomykeettipitoisuus ylitti selkeästi 3 000. Näytteen kokonaisbakteeripitoisuus ylitti 100000. Näytteen sienipitoisuus ylitti selkeästi 10 000 ja näytteessä esiintyi kosteusvaurioon viittaavaa sienisuvustoa. Näytteessä on mikrobikasvusto (aktinomykeetti-,bakteeri ja sienikasvusto). Näytekohtaiset huomiot Näytemateriaali oli lievästi tummunutta.

9/16 (liite 2 s.) Bh653 Näyte MN8. US, lasivilla, sisäpinta (lasivilla) Havaintoraja: 140 (pienin havaittava pitoisuus) Kokonaisbakteeripitoisuus (THG-elatusalusta, 7 vrk): 38 000 Aktinomykeettipitoisuus (THG-elatusalusta, 14 vrk) *: 26 000 Sienipitoisuus, mesofiiliset sienet, (M2 -elatusalusta): 11 000 Homesienet: Penicillium 6 900 Scopulariopsis * 1 600 Aspergillus versicolor * 140 Itiöimättömät ryhmät: steriili rihma 2 000 Sienipitoisuus, kserofiiliset sienet (DG-18 -elatusalusta): 12 000 Homesienet: Penicillium 9 600 Eurotium * 410 Cladosporium + Itiöimättömät ryhmät: steriili rihma 2 200 Näytteen aktinomykeettipitoisuus ylitti selkeästi 3 000. Näytteen kokonaisbakteeripitoisuus alitti 100000. Näytteen mesofiilinen sienipitoisuus oli kohonnut (5000-10000) ja siinä havaittiin poikkeavasti kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Mittausepävarmuus huomioiden 10000 rajan ylitys ei ole luotettava. Mesofiilisten sienten näytekohtainen mittausepävarmuus on 12 % (M2-alusta). Näytteen kserofiilinen sienipitoisuus ylitti mittausepävarmuus huomioiden 10 000 ja näytteessä esiintyi kosteusvaurioon viittaavaa sienisuvustoa. Kserofiilisten sienten näytekohtainen mittausepävarmuus on 15 % (DG18-alusta). Näytteessä on mikrobikasvusto (aktinomykeetti- ja sienikasvusto).

10/16 (liite 2 s.) Bh654 Näyte MN9. US, kipsilevyn pahvi, ulkopinta (pahvi) Havaintoraja: 90 (pienin havaittava pitoisuus) Kokonaisbakteeripitoisuus (THG-elatusalusta, 7 vrk): 470 000 Aktinomykeettipitoisuus (THG-elatusalusta, 14 vrk) *: alle havaintorajan Sienipitoisuus, mesofiiliset sienet, (M2 -elatusalusta): 3 300 Homesienet: Penicillium 1 700 Aspergillus versicolor * 90 Scopulariopsis * 90 Itiöimättömät ryhmät: steriili rihma 1 400 Sienipitoisuus, kserofiiliset sienet (DG-18 -elatusalusta): 3 900 Homesienet: Penicillium 1 200 Eurotium * 270 Itiöimättömät ryhmät: steriili rihma 2 400 Näytteen aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Näytteen kokonaisbakteeripitoisuus ylitti 100000. Materiaalin suuri bakteeripitoisuus voi johtua myös materiaalin likaisuudesta, joten ainoastaan bakteeripitoisuuden perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä materiaalin vaurioitumisesta. Korkea muiden bakteerien pitoisuus saattoi estää aktinomykeettien kasvua tai havaitsemista käytetyllä menetelmällä. Näytteen sienipitoisuus oli matala (<5000 ) eikä näytteessä esiintynyt merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Näytteessä esiintyy bakteerikasvustoa. Näytekohtaiset huomiot Näytteessä oli tummapilkkuisuutta ja vaalea värimuutos.

11/16 (liite 2 s.) Bh655 Näyte MN10. US, lasivilla, ulkopinta (lasivilla) Havaintoraja: 140 (pienin havaittava pitoisuus) Kokonaisbakteeripitoisuus (THG-elatusalusta, 7 vrk): 17 000 (1 Aktinomykeettipitoisuus (THG-elatusalusta, 14 vrk) *: 15 000 (1 Sienipitoisuus, mesofiiliset sienet, (M2 -elatusalusta): 13 000 Sienilajisto lajit tyhjä Homesienet: Penicillium 11 000 Scopulariopsis * 270 Aspergillus sp. 140 Aspergillus versicolor * 140 Itiöimättömät ryhmät: steriili rihma 1 500 Sienipitoisuus, kserofiiliset sienet (DG-18 -elatusalusta): 11 000 Sienilajisto lajit tyhjä Homesienet: Penicillium 9 700 Eurotium * 810 Aspergillus ryhmä Restricti * + Itiöimättömät ryhmät: steriili rihma 680 Näytteen aktinomykeettipitoisuus ylitti selkeästi 3 000. Näytteen kokonaisbakteeripitoisuus alitti 100000. Näytteen mesofiilinen sienipitoisuus ylitti mittausepävarmuus huomioiden 10 000 ja näytteessä esiintyi kosteusvaurioon viittaavaa sienisuvustoa. Mesofiilisten sienten näytekohtainen mittausepävarmuus on 12 % (M2-alusta). Näytteen kserofiilinen sienipitoisuus oli kohonnut (5000-10000) ja siinä havaittiin poikkeavasti kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Mittausepävarmuus huomioiden 10000 rajan ylitys ei ole luotettava. Kserofiilisten sienten näytekohtainen mittausepävarmuus on 15 % (DG18-alusta). Näytteessä on mikrobikasvusto (aktinomykeetti- ja sienikasvusto). (1 Näytekohtaiset huomiot Tulos on likimääräinen. Asumisterveysohjetta soveltavan Asumisterveysoppaan (2009) ohjeistuksen mukaan laimennusviljely on luotettava kun mikrobipitoisuus voidaan laskea vähintään kahdesta peräkkäisestä laimennoksesta. Luotettavuutta lisää jos toistoina viljeltyjen maljojen tulokset ovat ohjeen kriteerien mukaan riittävän samankaltaiset eli nk. dispersioindeksi ei ylity. Näytteen rinnakkaisina toistoina viljeltyjen THG-maljojen bakteeripesäkeluvut eroavat toisistaan niin paljon, että laimennussarjan luotettavuus on tältä osin alentunut. Analyysin perusteella saatu likimääräinen, suuruusluokaltaan oikea, tulos on raportoitu.

12/16 (liite 2 s.) Bh656 Näyte MN11. YP, puhallusvilla (puhallusvilla) Havaintoraja: 140 (pienin havaittava pitoisuus) Kokonaisbakteeripitoisuus (THG-elatusalusta, 7 vrk): 140 Aktinomykeettipitoisuus (THG-elatusalusta, 14 vrk) *: 140 Sienipitoisuus, mesofiiliset sienet, (M2 -elatusalusta): alle havaintorajan Sienipitoisuus, kserofiiliset sienet (DG-18 -elatusalusta): 140 Homesienet: Penicillium 140 Näytteessä ei havaittu merkittäviä määriä aktinomykeettejä. Näytteen kokonaisbakteeripitoisuus alitti 100000. Näytteen sienipitoisuus oli matala (<5000 ) ja sienilajisto oli tavanomainen. Käytetyllä viljelymenetelmällä näytteessä ei havaittu mikrobikasvustoa.

13/16 (liite 2 s.) Lausunto Yhteenveto tuloksista Näyte /Lab.tunniste Mikrobikasvun esiintyminen näytteittäin MN1. /Bh646 MN2. /Bh647 MN3. /Bh648 MN4. /Bh649 MN5. /Bh650 MN6. /Bh651 MN7. /Bh652 MN8. /Bh653 MN9. /Bh654 MN10. /Bh655 MN11. /Bh656 Käytetyllä viljelymenetelmällä näytteessä ei havaittu mikrobikasvustoa. Näytteessä on mikrobikasvusto. Käytetyllä viljelymenetelmällä näytteessä ei havaittu mikrobikasvustoa. Näytteessä on mikrobikasvusto (bakteerikasvusto). Käytetyllä viljelymenetelmällä näytteessä ei havaittu mikrobikasvustoa. Näytteessä on mikrobikasvusto. Näytteessä on mikrobikasvusto. Näytteessä on mikrobikasvusto. Näytteessä on mikrobikasvusto (bakteerikasvusto). Näytteessä on mikrobikasvusto. Käytetyllä viljelymenetelmällä näytteessä ei havaittu mikrobikasvustoa. Rakennuksessa esiintyvän mikrobikasvun merkitys Terveyshaittaa osoittavan toimenpiderajan ylittymisenä pidetään analyyseillä varmistettua mikrobikasvua tai korjaamatonta kosteus- tai lahovauriota rakennuksen sisäpinnalla tai sisäpuolisessa rakenteessa. Toimenpideraja ylittyy myös mikäli sisätiloissa oleva voi altistua muussa rakenteessa tai tilassa olevalle mikrobikasvulle. (STM:n asetus 545/2015) Terveyshaitan arvioinnissa tilaa on arvioitava kokonaisuutena siten, että otetaan huomioon altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto, mahdollisuudet välttyä altistumiselta tai poistaa haitta sekä poistamisesta aiheutuvat olosuhteet ja muut vastaavat tekijät. Tavanomaisesta poikkeavissa oloissa, kuten rakennuksen tai sen osan korjauksen tai muutostyön aikana, on otettava huomioon erityisesti altistuksen kesto ja mahdollisen terveyshaitan toteutumisen riski. (STM:n asetus 545/2015) Raporttikokonaisuudessa on viljelymenetelmällä mikrobikasvustoa (sieni- tai aktinomykeettikasvusto) osoittanut näyte / näytteitä. Analyysillä vahvistettua, normaalista poikkeavaa mikrobikasvustoa rakennusmateriaalissa tai pinnalla voidaan pitää toimenpiderajan ylittymisenä ilman aistinvaraista varmistusta tai esimerkiksi kosteusmittausta (Valviran ohje 8/2016). Rajaus: Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa (Valviran ohje 8/2016) kuvatun toimenpiderajan ylittyminen koskee rakennuksen sisäpintojen tai sisäpuolisten rakenteiden, muiden tilojen ja rakenteiden vaurioita, joista irtoaville epäpuhtauksille sisätiloissa oleva voi altistua. Näitä muita tiloja ja rakenteita ovat esimerkiksi kellarit, rakennusten alapohjat ja yläpohjat. Lämmöneristeiden osalta rajataan pois lämmöneristeet, jotka ovat suoraan kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, ellei rakenteesta ole vahvistettua ilmayhteyttä sisätiloihin. Ilmayhteyden osoittamisessa voidaan käyttää esimerkiksi merkkiaineita tai -savuja. Pesuhuoneen ja muiden kosteiden tilojen pinnoilla saattaa esiintyä pistemäistä mikrobikasvustoa, joka voidaan poistaa puhdistamalla pinnat ja tehostamalla ilmanvaihtoa. Tällöin ei ole kyse toimenpiderajan ylittymisestä (Valviran ohje 8/2016).

14/16 (liite 2 s.) Huomioitavaa Epäillystä vauriokohdasta tehdyt havainnot ja näytteenottokohdan merkitys sisäilman kannalta on huomioitava tulkittaessa näytteen osoittamaa terveyshaittaa. Menetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Turussa 5.6.2019 Raisa Ilmanen FM, projektitutkija Anna-Mari Pessi FM, erikoistutkija

Analyysiraportin liiteosa, 2 sivua RAKENNUSMATERIAALINÄYTTEIDEN ANALYYSISSÄ KÄYTETTY MENETELMÄ JA TULKINTAPERIAATTEET MENETELMÄ: Mikrobit (homeet, hiivat, bakteerit ja aktinobakteerit), pitoisuus ja mikrosienilajiston tunnistus. Näytteen analysointi ja tulosten tulkinta perustuu Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (Valviran ohje 8/2016) sekä Asumisterveysoppaan (2009) ohjeisiin. Mikrobipitoisuus todetaan mikrobien laimennusviljelyllä ja lajisto tunnistetaan viljelmästä mikroskopoimalla. Viljelymenetelmä selvittää vain käytetyillä kasvualustoilla kasvavat, elinkykyiset mikrobit. Tulosten tulkinta perustuu sekä mikrobien kokonaispitoisuuden että lajiston tarkasteluun. Laimennusviljely Viljelyyn perustuvaan pitoisuuden määritykseen liittyy sienien osalta suku/lajitason tunnistus. Bakteereista tyypitetään ryhmänä aktinomykeetit eli sädesienet. Näytteeseen lisätään laimennusliuosta ja näytesuspensiosta tehdään laimennussarja. Kustakin laimennoksesta viljellään 2 rinnakkaista toistoa. Tulos ilmoitetaan (pesäkkeen muodostava yksikkö, englanniksi cfu; colony forming unit). Muissa kuin pitoisuuden laskemiseen käytetyissä maljoissa havaitut sienisuvut ja -lajit esitetään havaintona +. Jos havaittua lajistoa ei voida ilmoittaa tarkkana pitoisuutena, esitetään se joko arvioituna pitoisuutena > tai havaintona +. Kasvualustat ja -olosuhteet (Asumisterveysopas 2009, Valviran ohje 8/2016): Kasvatuslämpötilana käytetään 25±3 C. Kasvatusajat: pesäkelaskenta 7 vrk, sienimääritys 7 14 vrk sekä aktinomykeettien tyypitys / laskenta 14 vrk. Jos näyte tulkitaan vaurioituneeksi ennen 14 vrk määräaikaa, voidaan bakteeriviljelyjen kasvatus keskeyttää. Taulukko 1. Analyysissä käytetyt kasvualustat Kasvualusta ja lyhenne Tryptoni-hiivauuteglukoosialusta, THG 2 % mallasuute- alusta, M2 Dikloranglyseroli-18- alusta, DG-18 Alustalla kasvavat mikrobit aktinomykeetit ja muut bakteerit mesofiiliset sienet; hiiva- ja homesienet, basidiomykeetit kserofiiliset sienet, jotka kasvavat muita sieniä kuivemmissa olosuhteissa; materiaalin vesiaktiivisuusvaatimus on a w = 60 80 Suoramikroskopointi lisäanalyysinä Jos rakennusmateriaalinäytteen sienipitoisuus on alle määritysrajan tai näytteessä havaitaan vain yksittäisiä pesäkkeitä, kyseessä voi olla vaurioitumaton näyte tai kuivunut kasvusto. Tällainen näyte voidaan suoramikroskopoida, jolloin voidaan mahdollisesti havaita kuolleen ja kuivuneen kasvuston esiintyminen. Laboratorio tekee näytteen suoramikroskopoinnin erillisestä tilauksesta. Menetelmän toteutus onnistuu luotettavasti vain kovilta materiaaleilta, kuten puu. Näytemateriaalin värimuutosalueelta tai satunnaisesti valituista kohdista tehdyiltä preparaateilta havainnoidaan sienirihmasto ja -itiöt. Sienirihmasto viittaa homekasvustoon tai lahovaurioon näytteessä. Menetelmällä ei havaita aktinomykeettikasvustoja. TULKINNAN PERUSTEET Asumisterveysasetuksen (STM:n asetus 545/2015) mukaan terveyshaittaa osoittavan toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- tai lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua. Viranomaisen tekemässä terveyshaitan arvioinnissa tilaa on arvioitava kokonaisuutena siten, että toimenpiderajaa sovellettaessa otetaan huomioon altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto, mahdollisuudet välttyä altistumiselta tai poistaa haitta sekä poistamisesta aiheutuvat olosuhteet ja muut vastaavat tekijät. Tavanomaisesta poikkeavissa oloissa, kuten rakennuksen tai sen osan korjauksen tai muutostyön aikana, on otettava huomioon erityisesti altistuksen kesto ja mahdollisen terveyshaitan toteutumisen riski. Toimenpiderajat (Valviran ohje 8/2016) Toimenpiderajan katsotaan ylittyvän eli rakennusmateriaalissa katsotaan esiintyvän mikrobikasvustoa, kun näytteen sienipitoisuus on vähintään 10000 tai aktinomykeettipitoisuus 3000. Tulkinnassa huomioidaan näytekohtainen mittausepävarmuus. Pienempien sienipitoisuuksien (5000-10000 ) katsotaan viittaavan mikrobikasvustoon, mikäli näytteessä havaitaan kosteus- ja homevaurioon viittaavia kosteusvaurioindikaattoreita (taulukko 2) tai sienilajisto on epätavallisen yksipuolinen. Löydöksen viitatessa mikrobikasvustoon, mikrobikasvuston mahdollisuutta ei voida sulkea pois. Usean indikaattorin esiintyminen pieninä pitoisuuksina saattaa viitata itiöiden kerääntymiseen näytemateriaaliin ajan myötä tai vanhaan kuivuneeseen vaurioon. Näytteen kohonnut bakteeripitoisuus 100000 viittaa bakteerikasvuun materiaalissa. Pelkkä suuri bakteeripitoisuus (muut kuin aktinomykeetit) voi johtua myös materiaalin likaisuudesta, joten ainoastaan bakteeripitoisuuden perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä materiaalin vaurioitumisesta.

Analyysiraportin liiteosa, 2 sivua Näytekohtaisessa tulosten tulkinnassa otetaan huomioon menetelmän tekninen mittausepävarmuus ja muut tuloksen luotettavuuteen vaikuttavat tekijät. Epävarmuutta lisäävät seikat ilmoitetaan näytekohtaisessa tulkinnassa. Kosteusvauriota indikoiva lajisto Kosteusvaurioon viittaavina on tässä raportissa esitetty mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (2016) mukaisesti ovat tyypillisiä kosteusvauriolle. Testausselosteessa kosteusvaurioon viittaava lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä *-merkillä. Näytekohtaisessa tulkinnassa on voitu lisäksi mainita mahdollinen muu poikkeava lajisto. Taulukko 2. Testausselosteen tulkinnassa kosteusvaurioindikaattoreina käytetyt mikrobiryhmät (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, 2016) ovat tyypillisiä kosteusvauriolle. Tuloksissa kosteusvaurioon viittaava lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä *-merkillä. Kosteusvaurioindikaattorimikrobit Bakteerit: aktinomykeetit Homesienet: Acremonium Aspergillus fumigatus Aspergillus ochraceus ryhmä A. ochraceus, ryhmän mikroskooppisesti samankaltaiset lajit Aspergillus Restricti ryhmä sisältäen A.penicillioides sekä A. restrictus - lajit Aspergillus sydowii Aspergillus terreus Aspergillus Usti ryhmä A.ustus sekä ryhmän mikroskooppisesti samankaltaiset lajit Aspergillus versicolor Chaetomium sekä suvuton muoto Botryotrichum Engyodontium Eurotium Exophiala Fusarium Geomyces Oidiodendron Phialophora sensu lato useita aiemmin sukuun Phialophora kuuluvia lajeja Scopulariopsis Sphaeropsidales ryhmä; erikseen suku Phoma Stachybotrys Trichoderma Tritirachium Ulocladium Wallemia Hiivasienet: Sporobolomyces Rajaukset Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (2016) mukaiset tulkintaohjeet soveltuvat asumis-, oleskelu- tai työpaikkakäytössä oleviin sisätiloihin, joissa ei ole sellaista tuotantoon tai toimintaan liittyvää mikrobilähdettä, jonka vaikutusta ei voida sulkea pois tulosten tulkinnasta. Toimenpiderajoina esitettyjä pitoisuusrajoja ei voida suoraan soveltaa eristemateriaaleihin, jotka ovat kosketuksissa maaperän tai ulkoilman kanssa (alapohjarakenteet ja kosketuksessa oleviin lämmöneristeisiin voi kertyä maaperästä tai ulkoilmasta peräisin olevia itiöitä, jotka eivät ole muodostaneet varsinaista kasvustoa lämmöneristeessä. Rakenteiden sisällä olevissa lämmöneristeissä havaittu mikrobikasvu liittyy kuitenkin usein todellisiin, rakennusteknisesti havaittuihin kosteusvaurioihin. Eristemateriaaleissa todettua mikrobikasvua pidetään asetuksen (STM:n asetus 545/2015) mukaisena toimenpiderajan ylityksenä vain silloin, kun rakenteesta on varmistettu ilmayhteys sisätiloihin. MIKROBIKASVUN MERKITYS RAKENNUKSESSA Rakennuksessa esiintyvästä mikrobikasvustosta voi kulkeutua sisäilmaan ilmavirtausten ja ilmanvaihdon mukana mikrobeja (esimerkiksi itiöitä ja niiden osasia) sekä niiden hajoamis- ja aineenvaihduntatuotteita, joille sisätiloissa oleskelevat voivat altistua. Ellei mikrobikasvustoa ole poistettu, se voi olla terveydelle haitallista vielä senkin jälkeen, kun rakennusmateriaali on kuivunut tai kuivatettu. Kosteusvaurio on välittömästi korjattava ja vaurioon johtaneet syyt poistettava. Yllä esitetyt toimenpiderajat eivät ole terveysperusteisia. Rakennusmateriaalinäytteiden avulla osoitetaan olosuhde eli mikrobikasvu materiaalissa, josta voi aiheutua terveyshaittaa. Toimenpiderajan ylittyminen vaatii nimensä mukaisesti aina toimenpiteitä, esim. lisäselvityksiä, altistumisen arviointia. Toimenpiteet tulee suunnitella ja toteuttaa kokonaisuus huomioiden. Terveyshaitan arvioinnissa huomioidaan mikrobikasvun laajuus, sijainti, ilmayhteys sisäilmaan ja painesuhteet, jotka kaikki vaikuttavat altistumisen todennäköisyyteen ja määrään. LISÄTIETOA Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus oppaassa (Pitkäranta, 2016) on lisätietoa kosteusvauriokuntoarviosta ja siihen liittyvistä mittauksista sekä korjausten yleisperiaatteista. Ympäristöministeriön koordinoiman Kosteus- ja hometalkoot toimintaohjelman sivustolla on käytännönläheistä tietoa talojen huoltamisesta ja riskirakenteista sekä kosteus- ja homevaurioiden ennaltaehkäisystä (hometalkoot.fi). Sivustolla on koottuna runsaasti aiheeseen liittyviä oppaita ja selvityksiä, esim. ohje siivouksesta ja irtaimiston puhdistuksesta homevauriokorjausten jälkeen (hometalkoot.fi/guides). VIITTEET Asumisterveysopas. 3. korj painos. Sosiaali- ja terveysministeriö (julk.), Ympäristö ja Terveys-lehti, Pori. 2009. 200 ss. Pitkäranta, M. (toim) 2016. Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Ympäristöministeriö (Ympäristöopas 2016). http://urn.fi/urn:isbn:978-952-11-4626-8 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 545/2015 (finlex.fi) Valvira ohje 8/2016: Asumisterveysasetuksen soveltamisohje.