Vihreän talouden toimintamalli. Finlandia-talo



Samankaltaiset tiedostot
Vihreän talouden toimintamalli. Hilkka Vihinen

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Sodankylä Esitys aluekehityspäivillä Ylläs Saagassa

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Biotalouden mahdollisuudet Suomen maaseudulla

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

- Potentiaalia innovaatioiksi

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

KIERTOTALOUSMAAKUNNASSA kaikille riittää tekemistä

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Luonnonvarat ja kestävä talous

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA YMPÄRISTÖKASVATUS

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Teollisuus , OIA:n strateginen johtoryhmä Pekka Tervonen, Oulun yliopisto

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma nvm Sirpa Karjalainen MMM

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Lapin tutkijaseura seminaari Sodankylä

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Sodankylä Omavarainen Lappi Rovaniemi

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

Ihmisen paras ympäristö Häme

Neuvottelu Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Lapin maakuntien välillä. Rovaniemi , Keuruu

Arktinen Älykäs Maaseutuklusteri

Luonnontuotealan toimialaraportti Helsinki

Kiertotalous maataloudessa

UUSIUTUVA ENERGIA Kestävää ko4maista. Maaseutuakatemia Pekka Peura

Yleistä maaseutuohjelmasta

- KASVAVA MAHDOLLISUUS

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v ja hyväksytty kunnanvaltuustossa Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Bio- ja ympäristökysymykset

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

Pirkanmaan uuden ympäristöohjelman toteutus

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Ruokapoliittinen selonteko. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Hanna Mattila, Sitra

Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Biotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra. Kansallinen biotalouspaneeli

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Minkälainen on tulevaisuutemme?

Kestävä Kerava -konsultointi. Julia yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy

Älykäs ja ekologinen

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Bio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

Kumppanuus ja maaseutu

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Sinisen biotalouden näkymät. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa

Kierrolla kärkeen. Suomen tiekartta kiertotalouteen Kari Herlevi, Sitra Jätehuoltopäivät

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Puhtaan energian , Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

EAKR -yritystuet

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari Helsinki Tiina Kähö

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!


Tervetuloa Aamukahville!

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Transkriptio:

Vihreän talouden toimintamalli 6.11.2014 Finlandia-talo

Vihreä talous Biotalous Cleantech (ympäristöliiketoiminta) Vihreä talous Biotalous Cleantech

VIHREÄ TALOUS Ihmiskunnan talous toimii maapallon ekologisten järjestelmien j asettamissa rajoissa. Vihreässä taloudessa ihmiskunnan rakenteet ja toimintatavat tukevat taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hyvinvointia. Vihreässä taloudessa korostuvat uusiutuvien luonnonvarojen, resurssitehokkuuden ja hiilineutraalisuuden lisäksi oikeudenmukaisuus ja paikkaperustaisuus.

Kestämätön tilanteemme Ekologinen Taloudellinen Sosiaalinen

Kestävyys vihreässä taloudessa Talou dellinen Sosiaalinen Ekologinen

Suomen biomassa tulee väistämättä käyttöön Edessä systeeminen muutos sekä tuotannossa että kulutuksessa Uusiutuvien biomassojen käyttö, suljetut kierrot, jätteiden kierrättäminen tuottavaksi luonnonvaraksi ja resurssien tarkempi hyödyntäminen vahvistavat paikallis- ja aluetason roolia Mitä kenenkin pitää maaseudulla tehdä, jotta uusi asento löytyy?

Toimintamalli: osa 1 Siirtymän käynnistäminen: i ekologisten rajojen paikallinen tunnistaminen ja sosiaalinen prosessi tarvittavien askeleiden löytämiseksi

Luonnonvarojen kestävän käytön arviointi Biotaloudessa kestävän ä kehityksen k perusta on luonnonvararesursseissa, niiden tuotantopotentiaali ei ole vapaasti liikuteltavaa Paikallaan pysyvän luonnonvaratuotantoresurssin ympärille on muodostettava optimoitu mittakaava ekologisten rajojen tunnistamiseksi ja resurssin hyödyntämistä varten tällä hetkellä puuttuvien resurssien tai pääomien kehittämisen kautta, ja mittakaavaa kohdentamalla niin, että kestävän talouden edellyttämä kokonaisuus saadaan tasapainoiseksi. Tarve korostuu erityisesti materiaalihierarkkisen (cascading) näkökulman myötä, jalostamisessa edellytetään aina arvokkaimpien materiaalien priorisointia tarvitaan usein erityisosaamista i i t voidaan järjestää toimivasti ainoastaan verkostoitumalla korkean teknologian hyödyntäjien kanssa

Mitä suuremmista massoista on kyse, sitä lähempänä luonnonvaratuotanto-lähdettä jalostaminen on todennäköisesti kestävää Mikäli sisäistä tasapainoa ja ulkoista liiketoiminnallista verkostoitumista ei saada kuntoon, paikkaan sidotun biotalouden hyödyntäminen on -> vaarassa väistämättä joutua ryöstöviljelyn kohteeksi -> pitkällä aikavälillä kestämätöntä Suomessa laaja luonnonresurssipohja huolehdittavana -> kärki, arvokkain osa luonnonvarajalostusta ja liiketoimintaa ei saa karata, luonnonvarojen määräysvallan pysyttävä omissa käsissä

Vihreään talouteen sitoutuminen ja käytäntöön töö vienti paikallisesti Kestävyyden periaatteet t (Natural Step) Backcasting Visio Missio Nykytila Strategiset ohjelmat Toimintasuunnitelmat Arvot Päämäärät Time

Sosiaalinen kestävyyden kannalta vihreän talouden toiminta edellyttää sosiaalista prosessia paikallisyhteisön kautta. Sen ehtona on: 1) Yhteisön toimijarakenteet ja sosiaaliset suhteet, jotka mahdollistavat ja tukevat ihmisten hyvinvointia Perustuu yhteisöllisten suhteiden sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen sekä jäsenten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin (itseään koskevissa asioissa) -> lähidemokratian (kylätoiminnan ja esim. aluelautakuntien) vahvistaminen 2) Sellainen sosiaalinen toimijuus, joka mahdollistaa kollektiivisen toiminnan i ja yhteisten t tavoitteiden id toteuttamisen t tt (toteuttamistapa) t tt t -> Kyky yhdessä neuvotella ja toimeenpanna yhteisön kehittämisen tavoitteet ja keinot perustuen siihen, että relevantit toimijat ja sidosryhmät kokevat ne: Ymmärrettäviksi Uskottaviksi eli todellisiksi, vakavasti otettaviksi, toteuttamiskelpoisiksi Legitiimeiksi eli hyväksyttäviksi Intressiensä suuntaisiksi

Kyky yhdessä neuvotella ja toteuttaa kehittämistavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi, jolloin voi rakentua sosiaalisesti kestävä, yhteisön haltuun ottama ja yhteisön oman toimijuuden kautta toteutuva, systeemisesti itseään korjaava prosessi Maakunta Kunta Toimijat

Vihreän talouden ratkaisuja ja välineitä kylätasolla Kyläsuunnitelmaan l perustuvalla kyläkaavalla ll voidaan tuottaa tt sellainen toimintaympäristö, joka mahdollistaa paikallisemman energian- ja ruuantuotannon Kestävä asuminen ekokylien opit: rakentaminen maaston mukaan, ekologiset materiaalit, passiivienergian käyttö (maakellarit), kompostoivat kuivakäymälät, harmaiden vesien ekologinen käsittely, aurinkopaneelit, tuulivoima Sekä kyläkohtaiset että kiinteistökohtaiset ratkaisut tapauksesta riippuen Toimiva infra erityisesti laajakaista Palvelut: paikalla tuotetut (kylien rooli), liikkuvat, digitaaliset, täsmä- ja etäjärjestelyt j

Toimintamalli: osa 2 Talous ja liiketoiminta i i

Vihreä talous Ilmaantumassa keskitetyt markkinat ja hajautetut, paikallisiin ratkaisuihin perustuvat markkinat (esim. energia) Todennäköistä hybridiratkaisu: keskitetyt järjestelmät hyödyntävät karkeammalla seulalla suurtuotannon edut, hajautetut hyödyntävät kokonaisresurssin tarkemmin, lyhyet aluetalouden ketjut joustavampia ja mukautuvampia Viisaus on näiden kehittämisessä oikeisiin kohtiin, jotka oivallettava kullakin alueella Maaseudulla mahdollistuu hinnanmuutosten, kiertotalouden ja, j uuden teknologian avulla suurempi omavaraisuus, talouden kerrannaisvaikutukset ja vahvempi aluetalous

Vihreä talous maaseudulla - tapaus Sodankylä Alueella tapahtuva tuotanto Alueella tapahtuva kulutus Alueella tuotetaan yli oman kulutukseen Kaivosteollisuus Matkailu Tiede ja tutkimus Perinteinen alkutuotanto Omavaraisuus Alueella tuotetaan omaan kulutuksen Paikallisenergia Lähiruoka Rakennusmateriaalit GreenCare / matkailu Alueella tapahtuva kulutus, joka tuotetaan muualla Lähes kaikki tavarat ja palvelut

Energia Agrokeskus Polttoaineet Lämpö Sähkö Kaasu Puumassat Vihermassat Vesi Kierrätysmassat Aurinko Geo Energia Resurssien kierto Ulkopuolinen kysyntä Terminaali Paikalliskysyntä Elintarvike Kläläiset Kyläläiset Kilpailukyvyn osatekijöitä: -resurssitehokkuus - teknologia - lyhyet toimitusketjut - yhteisöllinen käyttäytyminen Lihantuotanto Maidontuotanto Viljellyt tuotteet Luonnontuotteet

Agrohub on agrokeskusverkoston tukipalvelu, mahdollistaa laajemman erikoistumisen i i Toimiva logistiikka ja tietojärjestelmä mahdollistavat suuremman mittakaavan edut Maaseudun hajautetun uuden paradigman mahdollistaja Suljetut kierrot, nollapäästöt Sektoroidusta massatuotannosta optimoituun, toimialat leikkaavaan ja resursseja säästävän toimintaan Innovatiivinen yhteisöllinen toimintaprosessi kasvattaa maaseudun aluebkt:a Luonnonvarapotentiaalin toteuttamiskonsepti Uuden omistajuuden kautta oikeuden mukainen ansainta ja yhteisöllisyys Energian varastointi- ja säätöverkosto, kaupallinen Matkailu -kysyntä Kylä Ulkopuolinen kysyntä Resurssien kierto Yritys/ asukas Paikallinen julkinen ja yksityinen kysyntä Omavaraisuus AgroHub = tukipalveluyksikkö -virtuaalinen/fyysinen - tukku/varasto -Jalostusintegraatio Agrokeskus - luottamus -tuotanto - pienimuotoinen jalostus - omavaraisuus - myynti -tuo lisävarallisuutta kylälle - hyödynsaajia kyläläiset - omistavat tuottajat - paikallinen kierrätys / järjestelmät Kylä -myynti/markkinointi (erikoistuotteet alueen ulkopuolelle) Kylä Julkinen kysyntä Yksityinen paikalliskysyntä Erikoistuotekysyntä Arvo / logistinen verkko Kylä Liiketoiminnallinen yksikkö

Toiminnallisia innovaatioita vihreän talouden maaseudulla Aineettomat luonnonvarat: GreenCare luonnonvarojen arvoketjujen pidentäjänä ja tehostajana Alihyödynnetyt luonnontuotteet kestävästi hyödynnettäviksi

Luontovoima- ja luontohoivapalvelut Luontoa käytetään hyvinvoinnin edistämisessä ja elämänlaadun parantamisessa: toimintaympäristö, toiminnan väline tai kohde Toiminta lisää yhteisöjen hyvinvointia omavaraisuuden ja omavoimaisuuden ohella. Vihreän talouden yhteisössä on palveluihin tarvittavat fyysiset ja henkiset resurssit. Edellyttää tiivistä yhteistyötä elinkeinojen välillä Valjastaa metsä-, pelto- ja kasvimaita palvelutuotantoon ja tuotteistaa kylän lähiluonnon aineettomia arvoja. Antaa alueille ja paikoille uusia merkityksiä. Edellyttää maankäytössä ä toimintojen i t yhteensovittamista. Green Care ja agrometsätalouden ammattilaisia tarvitaan palveluympäristöjen suunnittelussa (palvelumuotoilussa).

Vihreän talouden kyläyhteisö Soteyksikkö Matkailuyritys Maametsätila Hevostalli- yritys Luontaishoitoyritys Kyläympäristö Lähiluonto Porotila Vihreähoivapalvelut (kunnan järjestämisvastuulla: oma tai yhteisölle tai yrityksille ulkoistettu palveluyksikkö, esim. perhekoti, palvelutalo, kuntouttava tt työpaja) Vihreävoimapalvelut (yhteisö, yritykset, järjestöt)

Luonnontuotteet: materiaalihierarkian kärkeä Luonnontuotteet alihyödynnettyjä y yj valtava potentiaali Agroforestryssa eli agrometsätaloudessa uusiutuvia luonnonvaroja hyödynnetään maatalouden ja metsätalouden rajapinnalla: integroidaan maatalouden ja metsätalouden elementit joko maantieteellisesti tai ajallisesti. Voidaan harjoittaa erilaisilla intensiteeteillä. Ekstensiivisessä eli puoliviljelyssä viljelijä ei voi sulkea pois muita sadon hyödyntäjiä jokamiehenoikeuden vuoksi. Viljelijän ja metsänomistajan maankäyttösopimukseen tarvitaan julkista tukea, koska viljelijä ei saa investoinneistaan kaikkea hyötyä itselleen. Ratkaistavaa Puoliviljelyn ja jokamiehenoikeuden suhdetta syytä täsmentää. Puoliviljelyn ilj l tukemiseen ei ole olemassa sopivaa rahoitusmuotoa. t

Toimintamalli: osa 3 Kuka tekee mitä?

Maakunta EU valtio Kehittämisrahat Kehittämisohjelmat Koulutus, kurssitus Painotukset t Rakenteet Kehittämisen painopisteet Kunta Sparraus, rakenteet, investoinnit, hankkeistus Toiminta, Ideointi, neuvottelut Kylä

EU valtio Maakunta Maakunnalliset painopisteet Hankkeistus Kehittämisvarojen allokointi Kunta Tiedotus, yhteydet, palvelukokoukset Alueelliset resurssit ja mahdollisuudet Alueellinen tiekartta, avaininvestoinnit Sparraus, avustus, yhteydet, verkottaminen Yhteydet ohjelmiin, hankkeistaminen Kylä Operatiivinen i taso Lähidemokratia, yhteisöllisyys, palvelut, yhteydet, koneet, laitteet, rakenteet, tuotannolliset rakenteet

Mitä voi tehdä heti? Selkeä tahtotila ja johdonmukaisia tekoja Biotalouden liiketoiminnan kehittäminen Kotimarkkinat luotava (pk-yrityksille) Suomi on hajautettujen ratkaisujen laboratorio Voimakas takatuuppaus rohkeilla julkisilla hankinnoilla Lupakäytäntöjen jouduttaminen Maaseudun infra kuntoon edellytys raaka-aineiden aineiden kuljetukselle ja jalostuksen liiketoiminnalle Energia-avustukset ja kotitalousvähennys oivallisia keinoja muuttaa käytäntöjä ja synnyttää kotimaista kysyntää kestäville ratkaisuille Paikallisen päätöksenteon ja vastuunoton vahvistaminen (kylätaso) Hajautetun teknologian skaalaaminen: kokeilut ja demonstraatiot

Vihreä talous