elävä savo HELP Vaalilehti 2015 MARKKU EESTILÄ Ennakkoäänestys 8.-14.4.2015 Vaalipäivä 19.4.2015 ANNE Asioihin voi vaikuttaa www.eestila.



Samankaltaiset tiedostot
Sote- ja maakuntauudistus sekä valinnanvapauden lisääminen voidaan toteuttaa myös onnistuneesti

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

ja tuottamiseen kehittyvässä kuntarakenteessa

UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen

Tehyn. avain- sanat. päättäjille

MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa?

Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot Päivi Sillanaukee STM

Marko Ekqvist Perussuomalaiset

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Keski-Pohjanmaalla vihdoin päätösvalta!

@Jari_Parkkonen #PHliitto. Päijät-Hämeen liitto

SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa. Taina Mäntyranta

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät

Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen

Erkki Moisander

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ylitornio. Ylitornio. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Muonio. Muonio. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Eteläpohojalaasia näkökulmia maakunta- ja sote-uudistukseen. Asko Peltola Valmistelujohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Ristijärven kuntastrategia

TAUSTATIEDOT. Onko vastaaja*

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.

1. Uudistuva SOTE -lainsäädäntö muuttaa palvelumarkkinoita missä nyt mennään? 2. SOTE boostaa yrittäjyyttä Uudellamaalla

Kuntajohdon seminaari

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari Mikko Kosonen, yliasiamies

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki

Maakuntauudistus ja kuntien uusi rooli. Asko Peltola Valmistelujohtaja

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Äänestä ehdokasta, joka

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

VALINNANVAPAUS KUNTALAISEN OIKEUS

Lähipalvelut seminaari

velut Kotipal Vetrea

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Keski-Uudenmaan sote. Lohja Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

JOHTAMINEN MUODOSTUVASSA PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ. Professori Teemu Malmi

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

kuntastrategia Ilomantsi idässä - turvallinen ja yritteliäs hyvien yhteyksien paikka, jossa on ilo elää ja tehdä työtä

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN

Näin turvataan sote- ja maakuntauudistuksen toteutuminen. SuPer

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Maaseutuohjelman tulevaisuus

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Maailman laajin selvitys

Kuntastrategia

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

SOTE- uudistuksella kohti tervettä ja hyvinvoivaa Suomea

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

Ketkä ovat täällä tänään? Olen Nainen Mies

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke

Työkaarityökalulla tuloksia

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Lausuntopyyntö STM 2015

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari Turussa

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola

Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"

Kuntastrategia Kh Liite 8 ( 105) Kv Liite 1 ( 23)

Kolme neljästä kannattaa suoraa maakuntavaalia ehdokkuuksia halutaan rajata

Asumispalveluiden visio. Asumispalveluiden johtoryhmä

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia

PoSoTe Tuotantotyöryhmä. Loppuraportti

GREPPA MARKNADEN tunne markkinat

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

Transkriptio:

elävä savo Vaalilehti 2015 MARKKU EESTILÄ Kansanedustaja, eläinlääkäri ANNE HELP Asioihin voi vaikuttaa 110 www.eestila.fi Ennakkoäänestys 8.-14.4.2015 Vaalipäivä 19.4.2015

2 elävä savo Suomi on saatava liikkeelle Suomalaiset ovat aina olleet vahvimmillaan vaikeina aikoina. Tämä on ollut pienen, sitkeän ja edistyksellisen kansakuntamme valtti. Nykytilanne on vaikea. Suomi on saatava liikkeelle. Meillä ei ole varaa pysähtyä, lamaantua ja olla uudistumatta. Meillä ei ole varaa siihen, että hyvinvointiyhteiskunnassa ei voida hyvin. Meidän on asetettava työ etusijalle. Kokoomus lähtee rakentamaan seuraavaan neljää vuotta työn kautta. Työllä on tärkeä sisältömerkitys elämässä, mutta se pitää myös hyvinvointiyhteiskuntamme pyörimässä. Jos käteen jäisi veronalennusten kautta hiukan enemmän rahaa, se voisi kannustaa työntekoon. Tai jos yritykset voisivat palkata hiukan helpommin uusia työntekijöitä vaikka koulutussopimuksen kautta nuoria helpommin. Työ luo lisää työtä. Ja sitä kautta myös hyvinvointia. Tärkeät asiat ovat usein yksinkertaisia, niin tässäkin asiassa. Tosiasiassa muutos lähtee yksittäisistä ihmisistä. Pidetään yhdessä huoli, että jätämme tämän maan paremmassa kunnossa jälkeemme kuin millaisena olemme sen hoitaaksemme saaneet. Tiedän, että Ylä-Savossa tästä pidetään omalta osaltaan huolta. Alexander Stubb Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Kahvila KORJAAMO Iisalmi Kauppakeskus Keisarinkulma, avoinna ma-la 10-15 Tapahtumia kahvilalla: TIISTAINA 7.4. KLO 19-21 PUOLUEPANEELI aiheena Nato TORSTAINA 9.4. KLO 18-20 NIVELILTA ennaltaehkäisy, operointi ja kuntoutus KESKIVIIKKONA 15.4. KLO 18-20 YKSITYINEN VAI JULKINEN TERVEYDENHOITO? Miten toteutetaan? Mistä rahat? TERVETULOA! Kahvila KORJAAMO Kiuruvesi Avoinna maanantaisin ja torstaisin klo 10-13. Vaaliviikolla 13.-19.4. auki joka päivä Osoite: Kiurukatu 3 Kahvilassa taiteilija Raili Heikkisen myyntinäyttely. TERVETULOA! elävä savo vaalilehti 2015 Julkaisija: Toimitus: Taitto: Paino: Eduskuntavaaliehdokkaiden Anne Helpin ja Markku Eestilän tukiryhmä Tuija Kastari Mainostuuli/Harri Heikkilä Suomalainen Lehtipaino Oy

elävä savo 3 Tilasekoituksen edullinen ja vaivaton ratkaisu! KALAJOKI KOLPPI Normitalkoot käytännössä Varsinkin näin vaalien alla on suosittua ilmoittautua byrokratian ja turhan sääntelyn purkamisen kannattajaksi. Suosittua on myös väittää, ettei istuva hallitus olisi tehnyt asialle mitään. Näin ei kuitenkaan ole, vaan sääntelyä on purettu ja lupaprosesseja sujuvoitettu. Pohjanmaan Rehujauhatus Oy ja Suomen Rehu jalostavat viljasi tilakohtaiseksi rehuksi. Teemme räätälöidyn tilaseoksen Suomen Rehun laadukkaiden ja rahtimylläykseen suunniteltujen rehujakeiden pohjalta. Lopputuloksena on juuri omalle tilallesi sopiva rehu. Tarjontamme sisältää myös luomutuotantoon soveltuvat rehuseokset. Pohjanmaan Rehujauhatus Oy Ojantie 7, 85140 Tynkä Puinti ja viljankuivaus Kaivinkone- ja traktoriurakointia Soita meille puh. 041 444 9374 tai på svenska 041 444 9375. Kerromme mielellämme tuotteistamme lisää! TIMO KÄRKKÄINEN p.0400 138868 Mainonnan kaikki kuviot 0400-685968 Siementuotantoon! Teemme siemenviljelysopimuksia nurmikasveista (timotei, nurminata, puna-apila) Suomi menestyi hyvin EU:n maatalouspolitiikan uudistusta koskevissa neuvotteluissa pitkään jatkuneen ja tehokkaan valmistelutyön ansiosta. Jatkossa EU:n suorista tuista voidaan käyttää nykyistä suurempi osuus esimerkiksi maidon ja naudanlihan tuotannon tukemiseen. Tämä on erityisen tärkeä ratkaisu Suomelle korkeiden tuotantokustannusten takia. Rehellisyyden nimissä on tunnustettava, että emme onnistuneet pyrkimyksissä yksinkertaistaa Suomen ja EU:n maataloustukijärjestelmää. Uusi järjestelmä on aikaisempaa monimutkaisempi. Suomi vastusti tukijärjestelmää neuvoteltaessa systemaattisesti toimia, jotka olisivat monimutkaistaneet järjestelmää lisää. Ajoimme poikkeuksia esimerkiksi viherryttämistä koskeviin esityksiin. Myös kansallista liikkumavaraa käytettäessä haettiin yksinkertaisia ratkaisuja. Työ kuitenkin jatkuu. Olemme toimittaneet joukon esityksiä maatalouskomissaari Hoganille järjestelmän yksinkertaistamiseksi. Hän on sitoutunut yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamiseen ja hankkeella on myös laaja tuki sekä tuottajien että jäsenmaiden hallinnon keskuudessa. Toinen keskeinen ja lisää toimia vaativa asia on maatalouden kannattavuus. Se on ollut jo pitkään heikko ja nyt Venäjän tuontikiellot sekä maailmanmarkkinoiden matala hintataso lisäävät vaikeuksia. Viljelijöitä rasittavat myös valtiontalouden säästöt ja muutokset joidenkin tukien maksatusaikatauluissa. Tämä on ongelma, jota meidän pitää yhdessä ratkoa eri ministeriöiden, tuottajien, teollisuuden, kaupan, neuvonnan ja tutkimuksen keinoin. Mitään yhtä ihmelääkettä tähän ei ole, vaan meidän tulee työskennellä kaikilla rintamilla. Yksi tapa on hakea markkinoilta parempaa tuottoa. Itse uskon viennin mahdollisuuksiin. Maailman väestön kasvaessa puhtaan suomalaisen ruoan kysyntä kasvaa entisestään. Markkinoiden avaamiseksi on tehty kovasti töitä. Ruoalle on saatu oma vientiohjelma ja lisärahoitusta on suunnattu sekä viranomaistoimintaan että käytännön vientityöhön. Ministerit ovat käyneet ahkerasti eri maissa ja avanneet ovia suomalaistoimijoille. Jopa pitkään työn alla ollut Kiinan markkinoiden aukeaminen suomalaisille lihatuotteille on viimein toteutumassa. Hyvä esimerkki byrokratian purkamisesta tällä vaalikaudella on Sanni Grahn-Laasosen loppuun viemä ympäristönsuojelulain uudistus, joka tehtiin lupamenettelyjen sujuvoittamiseksi. Uudistuksen arvioidaan vähentävän lupahakemusten määrää noin 20 prosenttia ja noin 3300 eläinsuojaa poistuu lupavelvollisuuden piiristä. Uudistukseen liittyvän ympäristönsuojeluasetuksen ansiosta jatkossa kunta voi luvittaa yhä useamman eläinsuojan. Tämä on hyvä suunta, koska kunnissa on tässä asiassa paras asiantuntemus. Metsäsektorilla puhaltavat aivan uudet tuulet. Kaikki kolme isoa metsäfirmaa ovat ilmoittaneet merkittävistä investointisuunnitelmista. Olen varma että näihin hienoihin uutisiin on vaikuttanut metsäpolitiikan kokonaisuudistus, jonka suurelta osin vei läpi jo edeltäjäni Jari Koskinen. Lähes koko metsälainsäädäntö ja kaikki metsäorganisaatiot on uudistettu. Uskon että myös metsätalouden ja metsäpalveluyrittäjyyden kannattavuus paranee uudistusten ansiosta. Paljon on siis tehty, mutta paljon jää tekemistä myös seuraavalle hallitukselle. Varsinkin maataloudessa byrokratian suurin lähde on EU. Siksi jatkossakin tarvitaan vahvaa vaikuttamista Brysselin suuntaan kotimaisia talkoita unohtamatta. Petteri Orpo maa- ja metsätalousministeri 60 vuoden kokemuksella! Ota heti yhteyttä! 044 591 6400/Antti Sarvela www.savonsiemen.com

4 elävä savo Nähdään ongelmien sijaan mahdollisuuksia! Meillä on maailmassa ja Suomessa paljon asioita pielessä. Jäämme herkästi rypemään ongelmiimme ja valitamme puutteistamme. Valitus ja ankeus ovat vallanneet mielemme. Emme kuitenkaan jostain syystä näe, mitä voisimme tehdä asioiden eteen, vaikka mahdollisuuksia ja voimavaroja löytyy roppakaupalla. Katson kunnioituksella, kuinka vammaiset selviävät työelämässä. Vammoista huolimatta asiat laitetaan onnistumaan; mikäli puuttuu oikea käsi, tehdään työtä vasemmalla. Mutta mitä tekeekään terve ihminen, kun yksi sormi on kipeä? Invalidisoituu usein niin, että hakee sairaslomaa työstään. Kinestetiikka on voimavaralähtöinen toimintamalli, joka perustuu ihmisen luonnollisten liikemallien ja aistitoimintojen ymmärtämiseen, vaikuttavaan koskettamiseen ja ihmisen kunnioittavaan kohtaamiseen. Kinestetiikka auttaa meitä huomaamaan, millaisia voimavaroja ihmisellä on jäljellä ja opettaa meitä käyttämään niitä oikein. Minä ja työntekijäni olemme saaneet kinestetiikan oppeja Raimo Lappalaiselta ja hän onkin tällä saralla oikea mestari. Mikä saisi asenteemme muuttumaan ja meidät huomaamaan, millaisia voimavaroja meillä on päämme sisällä? Olemme työelämässä ja koululaitoksissa puhuneet paljon sisäisestä yrittäjyydestä. Osa ihmisistä suorastaan inhoaa tuota yrittäjä -termiä. Yrittäjä luokitellaan rikkaaksi ryöväriksi ja kansakunnan riistäjäksi. Sellaiseksiko pitäisi itsekin ryhtyä? Miksi mielikuvamme yrittäjistä on muodostunut tällaiseksi? Yrittäjät luovat ja tarjoavat työtä, joka tuottaa ja kantaa koko Suomea. Siinä mennään sananmukaisesti työ edellä. Yrittäjillä ja yrittäjähenkisillä on luonnostaan ideoita ja he näkevät ongelmien sijaan ratkaisuja. Mikäli näin ei olisi, ei yritys kehittyisi eikä uusia toimintatapoja muodostuisi. Paras työntekijä on yrittäjähenkinen ideoija. Huomatessaan toimimattoman työtavan hän alkaa muokkaamaan tehtävää ja tuo ongelman huomattuaan kehitysidean. Paras työyhteisö taas on muutoksille avoin. Muutosvastarinta on luonnollista, mutta siihen ei saa jäädä pitkäksi aikaa. On mentävä mukavuusalueen ulkopuolelle ja annettava uusille ideoille mahdollisuus. Omien ja muiden ideoita yhdistelemällä syntyy loistavia tuloksia. Olen 41-vuotias kolmen lapsen äiti ja koulutukseltani sairaanhoitaja. Tällä hetkellä työskentelen hoivakotien esimiehenä. Yrittäjyys on ollut minulle luonteva vaihtoehto perustaessani kolme hoivakotia. Juureni ovat työläisperheessä, joten olen tottunut tekemään töitä tavoitteiden eteen. Meillä on edessä suuria muutoksia ja niistä selvitään vain näkemällä ongelmien sijaan mahdollisuuksia. Olkaamme siis valmiita kokeilemaan uusia asioita ja kuunnellaan toisiamme aidosti. Anne Help hoivakodin johtaja eduskuntavaaliehdokas Miksi lähdit ehdokkaaksi? 1.0 TUNNUS Lähden puolustamaan kolmea, tärkeää arvoa hoivaa, ennakointia ja lähipalveluja, joita ei voida unohtaa tulevaisuuden päätöksenteossa. Ihminen tarvitsee hoivaa elämän jokaisessa vaiheessa; hoivan luonne vain muuttuu iän myötä. Monessa asiassa on ruvennut tuntumaan siltä, että yksinkertaisista asioista on tehty todella monimutkaisia ja vaikeita. Käytännönläheisyyteni ja elämänkokemukseni ovat tehneet minusta juuri sellaisen ihmisen, jota nyt kaivataan eduskuntaan. Mitä ominaisuuksia hyvällä päättäjällä on oltava? Pystytu Päättäjältä täytyy löytyä yhteistyö- ja päätöksentekokykyä asioiden läpiviemiseksi, kokonaisuuksien hallitsemista asioiden ymmärtämiseksi, käytännön osaamista lakipykäliä säätäessä sekä hyvää fyysistä kuntoa. Poliitikko joutuu tekemään pitkää päivää ja kiertämään maita ja mantuja työssään. Miten pidetään Savo elävänä? Tekstilogo (p Tärkeintä on luoda työ ja elinmahdollisuuksia kaikille ikäryhmille. Biotalous tulee olemaan koko maan, mutta myös Savon elinkeinoelämän selkäranka. Ruoka ja energia tuotetaan paikallisesti ilman suuria kuljetuskustannuksia ja samalla luodaan pohja globaaleille ratkaisuille. Pohjois-Savon asemaa muuttovoittoisena maakuntana on vahvistettava pitämällä infra kunnossa. Koulutuspaikkoja on tarjottava monipuolisesti ja riittävästi alueellisiin tarpeisiin. Peruskoulutus ja sote-palvelut on löydyttävä inhimillisen matkan päässä kotoa. Tässä on tehtävä yksilöllisiä ratkaisuja kuntien tarpeiden mukaan. Leijonalogo

elävä savo 5 Asioihin voi vaikuttaa! Ensimmäinen kausi eduskunnassa alkaa pian olla ohi. Työ on ollut todella mielenkiintoista ja asioita on riittänyt. Eduskunnan päättämistä sadoista asioista vain harvat nousee julkiseen keskusteluun, vaikka niiden merkitys olisi hyvinkin suuri. Yksi tällainen eduskunnan päättämä asia oli valtionosuusuudistus, joka jo sananakin karkottaa lukijoita. Meille kaikille terveys on tärkeintä. Monet päättäjät haluavat - itse kussakin kunnassa - kansalaisille parempaa terveydenhuoltoa ja hoivaa. Se on oikea linja, mutta ilman rahaa mitkään palvelut eivät toimi. Erityisesti ikääntyvissä kunnissa omat verotulot eivät millään riitä ikääntyvien palveluiden turvaamiseen ilman valtion apua. Tämän vuoksi kokoomusministereiden johdolla valmisteltiin tällä hallituskaudella valtionosuusuudistus, joka on lähihistorian suurin tulonsiirto rikkaasta etelästä vähemmän rikkaaseen Itä-Suomeen! Pohjois- Savo oli tämän uudistuksen suurin voittaja koko maassa. Siirtymäajan jälkeen oma maakuntamme saa joka vuosi 26 miljoonaa euroa enemmän rahaa verrattuna entiseen järjestelmään. On täysin omista kuntapäättäjistämme kiinni, mihin he kohdistavat nämä lisäeurot. Tässä uudistuksessa, jos missä, toteutui sosiaalinen ja alueellinen oikeudenmukaisuus erinomaisesti. Kun liian laaja hallituspohja alkoi murentua, pääsimme muuttamaan energiapolitiikan suuntaa kotimaisia polttoaineita ja suomalaista työtä suosivaksi. Turpeen veroa laskettiin ja sitä kautta metsähakkeen tukea nostettiin. Tämä oli turvetuotannolle ja metsäiselle Suomelle todellinen kädenojennus. Tällä linjalla pitää myös seuraavan hallituksen pysyä. Olen 58-vuotias, erityisopettaja Suvin aviomies ja kolmen lapsen isä. Ennen kuin tulin valituksi eduskuntaan toimin pitkään eläinlääkärin ihmisläheisessä ammatissa. Ehkäpä juuri siitä syystä arvomaailmani on rakentunut suvaitsevaiseksi, käytännönläheiseksi ja kaikkea työtä kunnioittavaksi. Poliitikkojen pitää osata sanoa myös tiukka ei. Valtiovarainministeri Antti Rinne halusi viime metreillä eduskunnan tekevän päätöksen Pisararadan aloittamisesta. Pisararata on Helsingin alle kaivettava rautatie, jonka sanotaan olevan välttämätön koko valtakunnalle. Sitä se ei ole. Sen on Liikennevirastokin todennut. Miljardin maksava Pisararata on kannattamaton hanke. Sen vuoksi monet kokoomuslaiset kansanedustajat nousivat yhdessä rintamassa vastustamaan Helsingin kaupungin kallista ja ylimitoitettua paikallishanketta. Tässä taloustilanteessa on suorastaan vastuutonta pistää rahaa Pisararadan kaltaisiin hankkeisiin, varsinkin kun perustiestö on päässyt aivan liian huonoon kuntoon. 4 Miksi lähdit ehdokkaaksi? Eduskunnassa asioita siis riittää. Kansanedustajien tärkein tehtävä tulevalla vaalikaudella on Suomen kilpailukyvyn kääntäminen uuteen nousuun ja talouden tervehdyttäminen. Se edellyttää päättäjiltä ja työmarkkinajärjestöiltä poikkeuksellisen maltillista ja yhteistyökykyistä otetta. Uskon, että sitä löytyy. Vaikuttakaa vaaleissa! Markku Eestilä kansanedustaja eduskuntavaaliehdokas nnus UUSI KUKKA, UUDET VÄRIT Meillä on nyt uusi logo. Uusi ruiskukka on symbolinomainen ja yksinkertainen. Se toimii hyvin pienessä koossa ja negatiivinä eli valkoisena tummalla taustalla. Värit on raikastettu. Voit edelleen käyttää pelkkää kokoomus-tekstilogoa. Sekin on hieman uudistunut ja välit ovat muuttuneet. Muista siis ladata uusin versio! Peruslogo on kokoomus-tekstilogo, jota voi käyttää kaikessa ilmoittelussa ja ilmeissä. Sekin on hieman uudistunut ja välit ovat muuttuneet. Muista siis ladata uusin versio! Ruiskukka tuo ilmeeseen tunnistettavuutta ja nojaa symbolisuudellaan vahvasti historiaan. Nyt kukka on moderni ja selkeä. Käytä sitä rohkeasti yksinään tai kokoomus-tekstin kanssa yhtenäisenä tunnisteena. Leijonalogo on Kokoomuksen pitkäikäisin symboli. Käytä leijonaa harvoin ja harkitusti, parhaiten se sopii vaikkapa asiaseminaarien tai paneelikeskustelujen ilmeeseen. Olen aina ollut kiinnostunut ihmisistä ja asioista. Sen vuoksi pidän ihmisläheisestä työstä ja vien mielelläni asioita ja ideoita eteenpäin. Mielestäni yhteisten asioiden hoitaminen on arvokasta työtä, jossa tuntee erityistä mielihyvää silloin, kun saa tehtyä ihmisten hyvinvoinnin kannalta jotakin merkittävää. Mitä ominaisuuksia hyvällä päättäjällä on oltava? Hyvällä kansanedustajalla on kokemusta työelämästä ja taloudesta. Hän perehtyy asioihin, perustelee näkökantansa ja uskaltaa tarvittaessa olla myös eri mieltä. Hyvä kansanedustaja kuuntelee tarkasti, on huumorintajuinen ja ymmärtää yhteistyön merkityksen. äivitetty) Vaakatunnus (pieneen tilaan) Miten pidetään Savo elävänä? Tärkeintä on, että uskomme ahkeruuteen ja omaan tekemiseen. Elämme metsien ja peltojen keskellä, joten maa- ja metsätalouden kehittäminen on jatkossakin oleellisen tärkeää. Meidän on pidettävä huoli siitä, että liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä kehitetään myös Itä-Suomessa, sillä niiden merkitys korostuu tulevaisuudessa. Oman kulttuurin arvostaminen ja vahva seudullinen itsetunto antavat myös nuorille tulevaisuudenuskoa. Kaiken taloudellisen ja teknologisen kehityksen ohella meidän on kunnioitettava alueemme luontoarvoja. Puhdas luonto ja sen tarjoamat monipuoliset virkistysmahdollisuudet ovat tulevaisuudessa entistä tärkeämpiä ihmisten hyvinvoinnin kannalta.

6 elävä savo Soten seuraava vaihe Tämä ei esitetyssä muodossa mennyt läpi perustuslain seulan. Auttaisiko alueiden pienentäminen? Silloin vaarana on erikoissairaanhoidon pirstoutuminen. Entä siirretäänkö vain terveydenhuolto kuntayhtymään, sosiaalipalvelujen jäädessä kunnille? Silloin menetetään integraation hyöty. ARK OY A R K K I T E H T U U R I T O I M I S T O R I I T T A K O R H O N E N O Y Tulevaisuudesta mikään muu ei ole varmaa kuin se, että sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta jatketaan myös seuraavalla kaudella. Sote-uudistus kaatui perustuslakivaliokunnan todettua sen olevan ristiriidassa perustuslain kanssa erityisesti kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien ja rahoitusperiaatteen toteutumattomuuden näkökulmasta. Rahoitusperiaatteella tarkoitetaan, että kunnilla on oltava taloudelliset mahdollisuudet rahoittaa niille annettujen tehtävien hoitamista. Nyt näin ei olisi käynyt. Lisäksi kunta olisi joutunut maksajaksi kun joku muu olisi päättänyt rahojen käytöstä. Perustuslakivaliokunnan mukaan jatkossa on hallinto- ja rahoitusmalleja arvioitava kokonaisuutena ja kunnille on varattava mahdollisuus tulla kuulluksi. Lisäksi on arvioitava kolmea eri järjestämisvaihtoehtoa: yksiportainen kuntayhtymämalli, ns. toisen asteen itsehallintomalli ja valtiollinen sote. Kun hallintomallista päätetään, on tiedettävä mitä siitä seuraa.yksiportaisella kuntayhtymämallilla tarkoitetaan, että kunnat muodostavat kuntayhtymän, joka järjestää ja tuottaa koko soten. AKTIIVISEEN KEVÄÄSEEN Polar sykemittarit ja aktiivisuusrannekkeet Uutuus A300 nyt saatavilla alk. 120 Kaikki tuotteet voit tilata kätevästi verkkokaupastamme! Lisäksi yksiportaiseen kuntayhtymään on tällä kuntarakenteella vaikea löytää sellaista päätöksentekomallia, jossa isojen ja pienten kuntien asukkaiden vaikutusmahdollisuudet toteutuisivat. Ns. toisen asteen itsehallintomallilla tarkoitetaan, että sote kootaan alueelliseen organisaatioon ja sille luodaan vaaleilla valittu valtuusto ja annetaan oma verotusoikeus. Tämä tarkoittaisi maahamme uuden vaali- ja verotusjärjestelmän luontia. Toisen asteen itsehallintomalli olisi myös viimeinen niitti kuntien asemalle hyvinvointiyhteiskuntamme peruspilarina ja elinvoiman moottorina. Nimittäin ei toisen asteen itsehallintoalueeseen pelkästään sote siirtyisi, vaan sinne siirtyisi jatkossa myös muita kunnan tehtäviä. Tämän on sanonut ääneen myös kansanedustaja Mauri Pekkarinen (HS 12.3). Hyvinvointipalvelujen valta ja vastuu siirtyisivät pitkälti tälle hallintotasolle. Edessä olisi siis monen kunnan näivettyminen tehtävien siirtyessä toiselle itsehallinto-organisaatiolle. Ongelmana olisi myös kuntalaisten veropaineen kasvu. Jos valtio ottaisi soten järjestääkseen, olisi päätettävä onko kyse koko sotesta, vain terveydenhuollosta tai vain erikoissairaanhoidosta. Norja siirsi aikoinaan erikoissairaanhoidon valtiolle sillä seurauksella, että kustannukset kasvoivat kuntien siirtäessä kaiken mahdollisen hoidon erikoissairaanhoitoon. Kyse ei siis ole pelkästä sotesta, vaan paljon enemmästä. Kysymys on myös kuntien kohtalosta ja vallasta. Itse kannatan kuntaperusteista sosiaali- ja terveydenhuoltoa, missä kuntalaisen valinnanvapaus toteutuu ja hän saa vaivoihinsa nopeasti ammattitaitoista apua. Paula Risikko liikenne- ja kuntaministeri LUONTAISTUOTE YRTTI-MARI Asematie 9, Kiuruvesi, puh. (017) 752 940 Koneurakointi E. Remes p.044 339 9547, Pyhännäntie 922, 74700 KIURUVESI Hierontaa hemmotellen tai urheiluhierontaa Asiakaslähtöistä hierontaa Niemiskylässä. Tilat kotona: Kalliokyläntien 683 Palvelen myös Viikonloppuisin ja iltaisin 050-5642878 Tikkanen Jari (Tikkasen paja ky) Yrittäjä ja Koulutettu hieroja YSTÄVÄLLISTÄ HAMMASHOITOA. VARAA AIKA SUUN TARKASTUKSEEN, PUH. 017 820 2011 meiltä saat myös ilta-aikoja! Palvelemme Ma-Pe Ratsastustunnit, 10.00-17.00 kurssit ja leirit läpi vuoden La 10.00-13.00 pientenlasten leireille, aikuinen/lapsileirille sekä joillekkin kursseille tilaa! Kesän ajan ratsastuskortit tarjouksessa valmennusta ja kilpailuja läpi kesän! Riistakatu 11, 74100 Iisalmi Tallimestari EAT /Ratsastuksenohjaaja TiinaDahlgren, 050 541 6296 tiina.dahlgren@tallitaitavatkaviot.fi www.tallitaitavatkaviot.fi Vaikuta - www.kokoomusnaiset.fi/liity-jaseneksi Kiuruveden Kokoomusnaiset Ry

elävä savo Kohti energiaitsenäisempää Eurooppaa 7 Suomen suurin energiantoimittaja on Venäjä - tuontienergiasta 70 prosenttia tulee sieltä, maakaasusta kaikki. Euroopassa tarvitaan infrastruktuuria, joka mahdollistaa energian kuljettamisen yli rajojen. Suomen energiaturvallisuuden kannalta on tärkeää vähentää Suomen riippuvuutta Venäjän kaasutarjonnasta. Viime vuoden lopulla Suomi ja Viro solmivat aiesopimuksen kaasuputken rakentamiseksi maiden välille. Kaasuputken on tarkoitus valmistua vuonna 2019. Lisäksi maihin on tulossa nestekaasuterminaaleja, jotka mahdollistavat kaasun kuljettamisen pitkänkin matkan takaa. Maansiirto Veljekset Nousiainen Oy salaojitus kokonaispalveluna p. 040 552 9189 Komission energiaunionistrategian ensimmäinen päätavoite on Euroopan energiaturvallisuuden parantaminen. Se on Suomen kannalta erittäin tärkeä tavoite Venäjän nykyisen ulkopolitiikan takia. Euroopan unionin on pyrittävä energiariippumattomuuteen, erityisesti riippuvuus venäläisestä kaasusta huolestuttaa minua. Kriisitilanteessa yksi vahvimmista painostuskeinoista ulkopolitiikassa on energiansaannin katkaisu. Se lamauttaa talouden ja saattaa kotitaloudet haavoittuviksi. Siksi energiansaannin varmistaminen kaikissa tilanteissa on yksi tärkeimpiä keinoja, jolla voimme turvata itsenäisen päätösvaltamme Euroopassa. Komissio teki viime vuoden lopulla stressitestin, jolla se arvioi Euroopan unionin riippuvuutta venäläisestä kaasusta. Stressitestissä kävi ilmi, että jäsenmaista Suomi ja Viro olisivat haavoittuvaisimpien maiden joukossa, jos Venäjän maakaasuhanat sulkeutuisivat meiltä. Konepajateknistä konsultointia ja mallintamista 3d tulostimella Oulun Mekapolar, puh. 0400 581 131 Energiaturvallisuus vaatii muiltakin osin riippumattomuutta tietyistä energian muodoista, energian tuottajista tai kuljetusreiteistä. Euroopan unioni tuo yli puolet käyttämästään energiasta unionin ulkopuolelta. Edelleen suuri osa energiasta tulee Venäjältä - noin kolmannes EU:n tuomasta maakaasusta, kivihiilestä ja raakaöljystä. Energiaunionistrategian painopisteitä energiaturvallisuuden ohella ovat energian sisämarkkinoiden luominen, energiatehokkuus, vähähiilisyyden edistäminen sekä tutkimus, innovaatiot ja kilpailukyky. Strategian painopisteet tukevat toisiaan. Tarvitaan kaikkia niitä, jotta Euroopassa voidaan puhua energiaturvallisuuden parantamisesta ja energiariippuvuuden vähentämisestä. On tunnustettava, että tällä hetkellä EU on riippuvainen Venäjältä tuodusta energiasta. On myös fakta, että Venäjä on toistaiseksi valinnut aggressiivisen ja EU:lle arvaamattoman ulkopoliittisen tien. Energiapolitiikkamme pääpaino tulee olla siinä, miten vähennämme riippuvuuttamme yksittäisistä Euroopan unionin ulkopuolisista energian tuottajista ja energian kuljetusreiteistä. Siihen tarvitaan energiaunionistrategian kaikkia osa-alueita. Petri Sarvamaa europarlamentaarikko kaikki maa-ainekset ja kuljetukset kaivinkonetyöt lavettikuljetukset UKONMÄEN SORA KY Lauri ja Ahti Kärkkkäinen auto 040-352 5995 (Ahti), 0400-571 222 (Lauri) TAKSIPALVELU 1+6 HLÖ TAKSI PAARIVARUSTUKSELLA 1+8 HLÖ TAKSI PAARI- JA INVAVARUSTUKSELLA Puh. 040-509 2250, 0400-373 259

8 elävä savo Kaikki lähtee suomalaisesta työstä KAIVINKONE- JA TRAKTORITYÖT, SORATOIMITUKSET Kaikki lähtee suomalaisesta työstä. Tällä hetkellä vain kaksi kolmesta työikäisestä suomalaisesta on töissä. Ruotsissa töitä tekee kolme neljästä. Saksassa paikallinen sopiminen on joustavaa ja valtaosa ihmisistä tekee jotakin hyödyllistä. Nämä maat ovat uskaltaneet tehdä uudistuksia menestyäkseen. Niin myös meidän on tehtävä. Ruotsin ja Saksan tavoin meidän on uudistettava työmarkkinoita, verotusta ja sosiaaliturvaa siten, että Suomeen kannattaa investoida. Viimeisten vuosien aikana Suomi on menettänyt kymmeniä tuhansia työpaikkoja ja lukuisia yrityksiä ulkomaille. Tämä virta on saatava kääntymään. Kokoomus on esittänyt omat ratkaisunsa toimenpiteiksi eduskuntaryhmän julkaisemassa rakennepaketti 2.0 -nimisessä julkaisussaan. Myös Borgin ja Vartiaisen julkaisemasta raportista löytyy oikeita toimenpiteitä Suomen pelastamiseksi. Maaseläntie 38, 74700 KIURUVESI Matti 0400-172 157 Hannu 0400-340 404 Olemme oppineet pitämään itsestäänselvyytenä suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa jokaiselle turvataan mahdollisuus maksuttomaan opiskeluun, jokainen saa tarvitessaan korkeatasoista terveydenhoitoa ja jokaiselle tarjotaan ihmisarvoinen elämä hänen viimeisiksi vuosikseen. Sitä se ei kuitenkaan ole. Valtaosa maista ei kykene takaamaan yhtäkään näistä, vaan palveluita saavat vain varakkaat. Suomi on aiemmin pystynyt ne turvaamaan, koska olemme menestyneet maailmanmarkkinoilla. Hyvinvointimme on luotu useiden sukupolvien kovalla työllä. Perinteisesti suomalainen moraali on perustunut luterilaiseen työn etiikkaan, jonka mukaan jokaisella on velvollisuus antaa panoksensa yhteiseksi hyväksi ja kantaa vastuuta läheisistään. Tämä perusfilosofia on edelleen ajankohtainen. Sen mukaan haluan itsekin tehdä työni myös jatkossa. Tarvitsemme ryhtiliikkeen Suomen nostamiseksi jaloilleen. Lopuksi haluan toivottaa Kokoomukselle vaalimenestystä Ylä-Savossa ja koko Savo-Karjalan alueella. Olen koko eduskuntakauden tehnyt hyvää yhteistyötä Markku Eestilän kanssa ja haluan toivottaa menestystä hänen sekä aktiivisen kiuruveteläisen Anne Helpin kampanjoille. Savo-Karjalan Kokoomuksen listalta löytyy 16 kokoomusehdokasta, joiden joukosta jokaiselle äänestäjälle löytyy varmasti sopiva vaihtoehto. Maaselän Konetyö Oy MAANSIIRTO- ja LOUHINTATYÖT p.0400-699 183 Osmo Tikka Nykyiset tulomme eivät riitä hyvinvoinnin takaamiseen. Velkaannumme, vaikka säästämme ja karsimme palveluita. Näin emme voi jatkaa. Ainoa pelastus on talouskasvu. Kilpailukykyä on parannettava, jotta tuotteemme ja palvelumme menevät kaupaksi. Suomesta on tehtävä maa, jossa kannattaa tehdä töitä, yrittää ja työllistää. Arto Satonen Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Muista äänestää! Ennakkoäänestys 8.-14.4.2015 Vaalipäivä 19.4.2015 MENNÄÄN TYÖN KAUTTA Maksaja: Savo-Karjalan Kokoomus ry Kokoomus asettaa NELLI BERG- 109 VÄÄNÄNEN sairaanhoitaja, yamk-opiskelija, 110 MARKKU EESTILÄ kansanedustaja, eläinlääkäri, Iisalmi 111 JENNA HATTUNEN opiskelija, asianajoassistentti, 112 ANNE HELP hoivakotien johtaja, sairaanhoitaja, Kiuruvesi 113 HELI HJÄLM luokanopettaja, kasvatustieteen lisensiaatti, 114 MAARITA MANNELIN maakuntasuunnittelija, KM, 115 MIIKA MUTANEN vanhempi konstaapeli, 116 PEKKA NIIRANEN tv-uutistoimittaja, teologian tohtori, työn etusijalle. Laitetaan Suomi yhdessä liikkeelle. 117 MERJA OKSMAN päiväkodinjohtaja, Siilinjärvi 118 SAKARI PÄÄKKÖ opiskelija, 119 SARI RAASSINA hankejohtaja, erikoislääkäri, 120 PEKKA RAVI kansanedustaja, rehtori, 121 MARKKO ROTHSTRÖM yrittäjä, toimitusjohtaja, Varkaus 122 JUKKA SAVOLAINEN ravintola- ja matkailuyrittäjä, 123 AULIKKI SIHVONEN leikkaus- ja anestesiasairaanhoitaja, aoh, Kontiolahti 124 ANSSI TÖRMÄLÄ seurakuntapastori, hallintotieteiden maisteri, www.savo-karjalankokoomus.fi savokarjalankokoomus