Kaupunginhallitus 4.3.2019 liite nro 3 (1/13) 1 (8) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Hakemusnumero 306744 Hakemustyyppi Uusi Hankekoodi Tila Keskeneräinen 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Pirkanmaan liitto Käsittelevä liitto Pirkanmaan liitto 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi Äänekosken kaupunki Organisaatiotyyppi Kunta Jakeluosoite Hallintokatu 4 Postinumero 44100 Tilinumero (IBAN) Y-tunnus 2045520-5 Puhelinnumero 0206322000 Postitoimipaikka Äänekoski BIC WWW-osoite http://www.aanekoski.fi Hankkeen yhteyshenkilön nimi Markku Rautiainen Yhteyshenkilön sähköpostiosoite markku.rautiainen@aanekoski.fi Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely ý Vain yksi hakija 3 Hankkeen perustiedot Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa vs. elinvoimajohtaja Yhteyshenkilön puhelinnumero 0447114626 Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Hankkeen julkinen nimi Vihreä uusiutuva Äänekoski Alkamispäivämäärä 1.8.2019 Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen Päättymispäivämäärä 31.12.2021
2 (8) 4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Hankkeen tavoitteena on edistää kaupunkikonsernin vähähiilisyyttä, resurssiviisautta ja ekologisuutta. Kehittämishanke toteuttaa koko kaupunkikonsernia koskevan ympäristöohjelman tavoitteineen. Ohjelma tarkastelee Äänekosken kaupungin toimintaprosesseja ympäristövaikutusten ja kehittämisen näkökulmasta. Hankkeessa luodaan uusia toimintamalleja, pilotoidaan sekä otetaan käyttöön innovatiivisia ratkaisuja, joilla edistetään kaupunkikonsernin myönteisiä ympäristövaikutuksia. Uudet toimintamallit ulotetaan kaikkeen kaupungin toimintaan kuten hankintoihin, päätöksentekoon, rakentamiseen, energiankulutukseen ja -tuotantoon sekä liikkumiseen. Äänekosken kaupunki toimii esimerkkinä luoden hankkeella edellytykset myös asukkaiden ja yritysten ilmastomyönteisille sekä ekologisesti kestäville valinnoille. 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä Green Renewable Äänekoski 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä. 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Suomi on valtiona sitoutunut noudattamaan Pariisin ilmastosopimuksen ja Agenda2030:n periaatteita ilmastomuutosten ehkäisemiseksi. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on vähentää päästöjä siten, että ihmisten aiheuttamat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut ovat tasapainossa tämän vuosisadan jälkipuoliskolla. Agenda 2030 tavoittelee hiilineutraalia yhteiskuntaa. Suomen hallitusohjelman yhtenä strategisena painotuksena ovat biotalous ja puhtaat ratkaisut, kärkihankkeena Hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Sitran tutkimuksen Kuntien ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet (Deloitte 2018) mukaan Suomen kunnat ovat asettaneet valtiollisia tavoitteita kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita, mutta toteaa samalla, että kunnilla on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia siinä, millaisia vaikuttamistapoja ne käyttävät ilmastotyössään. Kunnilla on käytettävissään monia kustannustehokkaita keinoja lisätä uusiutuvan energian käyttöä sekä parantaa energia- ja materiaalitehokkuutta alueellaan. Usein hyötynä on myös paikallisten voimavarojen vahvistuminen. Kunnan päätöksistä tärkeimpiä ilmastonmuutoksen näkökulmasta ovat kunnan omistamien energialaitosten energianlähteet, kaukolämpöverkon laajuus, rakentamisen ohjaus, kaavoitus ja liikenteen suunnittelu. Kunnalla on mahdollisuus toimia esimerkkinä ja jakaa tietoa hyvistä käytännöistä. Äänekosken alue tunnetaan kehittyvänä ja valtakunnallisesti merkittävänä biotalouskeskittymänä. Tästä näkyvimpänä esimerkkinä ovat Metsä Groupin biotuotetehtaan investoinnit ja sen ympärille rakentumassa oleva biotalouden ekosysteemi. Äänekosken kaupunki voi omalla esimerkillisellä toiminnallaan olla mukana täydentämässä alueen kehittymistä ekologiseksi, resurssiviisaaksi ja vähähiiliseksi. Äänekosken kaupunki on sitoutunut omalta osaltaan vähentämään energiankulutusta ja lisäämään uusiutuvan energian osuutta kulutuksesta liittymällä Energiatehokkuussopimukseen kaudelle 2017-2025. Sopimus edellyttää tavoitteiden asettamisen ja seurannan lisäksi vaikuttavien toimenpiteiden järjestelmällistä toteuttamista. Osa näistä voi olla kaupunkiorganisaation sisäisiä, kuten johtamis- ja laatujärjestelmien kehittäminen sekä strategian ja ohjelmien laatiminen. Osa toimenpiteistä vaatii alueellista yhteistyötä ja uusia yhteistoimintamuotoja esimerkiksi raideliikenteen,
3 (8) tuulivoiman, bioenergian ja teollisuuden hukkalämmön hyödyntämisessä. Kunnissa on käytössä huomattava määrä yksittäisiä, kapea-alaisia tai rajatulla toimialalla sovellettavia toimintamalleja, joilla toimintaa pyritään kehittämään kestävän kehityksen mukaisesti. Vaikutukset saattavat jäädä kuitenkin vähäisiksi. Merkittävien vaikutusten aikaan saamiseksi tarvitaan yhtenäistä ja järjestelmällistä toimintaa, sekä ratkaisuja siihen, kuinka kunta voi omalla esimerkillään ja myös asettamillaan vaatimuksilla vaikuttaa laajasti koko ympäröivän yhteiskunnan kykyyn edistää kestävän kehityksen tavoitteita. Hanke on valmisteltu yhteistyössä kaupungin toimialajohdon ja työntekijöiden kanssa, sekä benchmarkkaamalla vastaavaa kehittämistoimintaa muista Suomen kunnista. Samalla on selvitetty jo käynnissä olevat hankkeet ja taustaselvitykset sekä niiden hyödynnettävissä olevat tulokset ja yhteistyömahdollisuudet. Hankkeen valmistelussa on huomioitu olemassa oleva Energiatehokkuussopimus ja käynnissä oleva, kaikki kaupungin toimialat kattava toimintajärjestelmätyö. Hankkeen ideana on hyödyntää kunnissa jo tehtyä, ja tällä hetkellä käynnissä olevaa työtä siirtämällä hyviksi havaittuja käytäntöjä Äänekosken kaupungin toimintoihin. Hankkeen aikana Äänekosken kaupunki liittyy osaksi HINKU-verkostoa sekä hyödyntää ja soveltaa siinä luotuja toimintamalleja ja yhteistoimintamahdollisuuksia. Hankkeessa kehitettävä ja käyttöön otettava kestävän kehityksen jatkuvan parantamisen malli perustuu vahvasti benchmarking-menetelmän hyödyntämiseen ja jo olemassa olevien hyvien käytäntöjen soveltamiseen. Käynnissä olevista hankkeista seurataan ainakin seuraavia; VÄLKE VÄHÄ-HIKU PK-HINKU Vähähiilinen Lappi -hanke Vähähiilinen SOTE-lähipalvelulogistiikka -hanke Pyhäjärvi Bioenergy -hanke SATAHIMA-Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Vihreä ja kestävä Kemi -hanke PlänetB-hanke Circwaste-hanke (Äänekosken kaupunki on mukana) 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Hankkeen päätavoitteena on saada Äänekosken kaupungin toimialat, konserniyhtiöt ja keskeiset sidosryhmät toimimaan johdonmukaisesti vähähiilisyyden, resurssiviisauden ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti luomalla kaupunkiorganisaatiolle järjestelmällinen, pysyvä tapa kehittää toimintaa sekä hyödyntää organisaatiossa ja sidosryhmillä jo olevaa tietämystä ja osaamista. Hankkeella tavoitellaan uusia toimintamalleja, joilla edistetään kaupunkikonsernin myönteisiä ympäristövaikutuksia. Tavoitteena on myös myötävaikuttaa toimintaympäristöön siten, että kuntalaisilla ja elinkeinoelämällä olisi nykyistä paremmat edellytykset tehdä valintoja ja kehittää omaa toimintaansa vähähiilisyyden, resurssiviisauden ja kestävän kehityksen suuntaan. Hankkeen tavoitteena on parantaa kaupunkiorganisaation energia- ja materiaalitehokkuutta, lisätä uusiutuvan ja paikallisen energian käyttöä, pyrkiä kohti vähähiilisyyttä sekä parantaa ympäristön tilaa. 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Äänekosken alue tunnetaan kehittyvänä ja valtakunnallisesti merkittävänä biotalouskeskittymänä. Perinteisen teollisuuspaikkakunnan toimintakulttuurin ja ilmapiirin kokonaisvaltainen kehittäminen kohti tulevaisuuden vaatimuksia edellyttää myös julkisen sektorin osallistumista ympäristöpoliittisiin toimenpiteisiin uusilla, innovatiivisilla ratkaisuilla ja
pilotoinneilla. 4 (8) Uusi, kestävän kehityksen jatkuvan parantamisen malli mahdollistaa nykyistä järjestelmällisemmän ja innovatiivisemman kehittämisen sekä lakisääteisiä vaatimuksia laajemman ympäristöasioiden tarkastelun. Pilotoinnit ja hyvien käytäntöjen etsiminen mahdollistavat alueen kehittymisen uudelle tasolle. Hanke mahdollistaa riittävän pitkäjännitteisen kehittämistoiminnan käynnistämisen ja siihen tarvittavat kokeilut ja uusien toimintatapojen etsimisen, jota ei kunnan perustoiminnan resursseilla ole mahdollista toteuttaa. 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Äänekosken kaupunki ja konserniyhtiöt 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Yritykset ja kuntalaiset 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Toimenpide 1: Kaupunkikonsernin toimintajärjestelmän kehittäminen Projektipäällikkö selvittää yhdessä kaupungin toimialojen ja vastuualueiden sekä konserniyhtiöiden kanssa ne toimintaprosessit sekä päätöksentekotilanteet, joita kehittämällä voidaan parantaa kaupunkiorganisaation energia- ja materiaalitehokkuutta, lisätä uusiutuvan ja paikallisen energian käyttöä sekä pyrkiä kohti vähähiilisyyttä. Erityisesti pyritään löytämään niitä toimintaprosesseja ja päätöksentekotilanteita, joilla on kaupunkiorganisaation omaa toimintaa laajempia vaikutuksia. Toimenpide 2: Uudet toimintamallit Hankkeen ostopalveluina hankintaan asiantuntijaselvityksiä, joilla tutkitaan ja selvitetään uusien toimintamallien soveltuvuutta sekä käyttömahdollisuuksia kaupunkikonsernissa. 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Olennaisia hankkeen tuloksia ovat: TOIMENPIDE 1 Tulokset: - ympäristöpolitiikka - ympäristöohjelma - sisäiset sopimukset - mittaristo - ympäristökäsikirjat - parannetut prosessit - jatkuvan parantamisen toimintamalli Lyhyen aikavälin vaikutukset: - kaupunkikonsernin toimintatavat muuttuvat ympäristöystävällisempään suuntaan - järjestelmällisempi ympäristöasioiden hallinta - jatkuva parantaminen - asenteet ja tietämys ympäristöasioihin parantuvat
5 (8) Pitkän aikavälin vaikutukset: - päästöjen väheneminen - energiankulutuksen väheneminen - uusiutuvan energiankäytön osuuden kasvu kokonaisenergiankäytöstä - ihmisten elinympäristön paraneminen - luonnon ympäristön tilan paraneminen - kustannussäästöt - kaupungin elinvoimaisuuden paraneminen TOIMENPIDE 2 Tulokset: - pilotoinnit - käyttöön otetut toimintamallit - kylien ja taajamien paikalliset ratkaisut Lyhyen aikavälin vaikutukset: - tietämys uusien ratkaisujen soveltuvuudesta ja toimivuudesta paranee Pitkän aikavälin vaikutukset: päästöjen väheneminen - energiankulutuksen väheneminen - uusiutuvan energiankäytön osuuden kasvu kokonaisenergiankäytöstä - ihmisten elinympäristön paraneminen - luonnon ympäristön tilan paraneminen - kustannussäästöt - kaupungin elinvoimaisuuden paraneminen 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Hankkeen tulokset muodostuvat osaksi kaupungin pysyvää toimintaa. Hankkeessa tuotettava ympäristöpolitiikka, ympäristöohjelma ja ympäristökäsikirjat liitetään osaksi toimintajärjestelmää ja olemassa olevia toimintaprosesseja. Hankkeessa kokeilujen tuloksena syntyviä, hyviksi havaittuja toimintamalleja jaetaan muille kaupungeille. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä Hankkeelle haetaan ennakkoa Kyllä ý Ei Kustannusmalli Flat rate 24 % palkkakustannuksista Hankkeen kustannukset ja rahoitus
6 (8) Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset 220 000 2 Ostopalvelut 42 200 3 Kone- ja laiteinvestoinnit 0 4 Rakennukset ja maa-alueet 0 5 Muut kustannukset 0 6 Flat rate 52 800 Kustannukset yhteensä 315 000 7 Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä 315 000 Kustannusarvio yhteensä 315 000 Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus 220 500 70,00 2 Kuntien rahoitus 94 500 30,00 3 Muu julkinen rahoitus 0 0,00 4 Yksityinen rahoitus 0 0,00 Rahoitus yhteensä 315 000 100,00 Rahoitussuunnitelma yhteensä 315 000 8 Muilta rahoittajilta haettu rahoitus 8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? Ei muita sopimuksia 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? Ei muuta rahoitusta 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) 9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) 10 Maantieteellinen kohdealue ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Maakunnat Keski-Suomi Seutukunnat Äänekosken Kunnat Äänekoski Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite? Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? 11.2 Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan?
11.3 Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi 7 (8) 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista Tuotosindikaattorit Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen Muuta tukea kuin rahoitustukea saavat yritykset Yritykset, jotka tuovat markkinoille uuden tai aiemmasta versiosta merkittävästi kehitetyn vähähiilisyyttä edistävän tuotteen tai materiaalin Yhdyskuntien vähähiilisyyttä edistävät uudet ratkaisut Yrityksissä toteutettavat vähähiilisyyttä edistävät demonstraatiot Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämään hankkeeseen osallistuneet yritykset Yrityksissä säästetty energia Yritykset, jotka käynnistävät t&k&i-toiminnan tai t&k&i-yhteistyön yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa 13 Horisontaaliset periaatteet 13.1 Sukupuolten tasa-arvo Kyllä Ei Perustelu Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen 13.2 Kestävä kehitys
8 (8) Vaikutuksen kohde Välitön vaikutus Vaikutusaste Välillinen vaikutus Ekologinen kestävyys Luonnonvarojen käytön kestävyys Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) Natura 2000 -ohjelman kohteet Taloudellinen kestävyys Materiaalit ja jätteet Uusiutuvien energialähteiden käyttö Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen Liikkuminen ja logistiikka Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus Hyvinvoinnin edistäminen Tasa-arvon edistäminen Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus Kulttuuriympäristö Ympäristöosaaminen Perustelu 14 Liitteet Hakija vakuuttaa tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamansa tiedot oikeiksi. Viranomaisella on oikeus tarkastaa hakijaa koskevat verovelkatiedot, arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot sekä muut tarvittavat toiselta viranomaiselta saatavat tiedot, joilla voi olla vaikutusta rahoituksen myöntämiseen. Yhteishankkeessa tarkastusoikeus koskee kaikkia hakijoita ja tuen siirto menettelyssä hakijan lisäksi kaikkia tuen siirronsaajia. Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus Lomake jätetään järjestelmässä viranomaiskäsittelyyn Katso-tunnistautuneena roolilla EURA 2014 - asiointi/nimenkirjoittaja. Tämä korvaa perinteisen allekirjoituksen. Paperilomaketta ei allekirjoiteta käsin eikä sitä lähetetä postitse viranomaiselle
Hakijan taustalomake 1 (5) Hakijan nimi Äänekosken kaupunki Organisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji Kuntarahoitus Jakeluosoite Hallintokatu 4 Hakijan yhteyshenkilö Markku Rautiainen De minimis -tuki-ilmoitus Y-tunnus 2045520-5 Postinumero 44100 Yhteyshenkilön puhelinnumero 0206322000 Organisaatiotyyppi Kunta Postitoimipaikka Äänekoski Yhteyshenkilön sähköpostiosoite markku.rautiainen@aanekoski.fi 1 Harjoittaako hankkeen hakija hankkeessa taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden tai palvelujen tarjoamisesta tietyillä markkinoilla? Kyllä ý Ei 2 Osallistuuko hankkeen toimenpiteisiin hyödynsaajina taloudellista toimintaa harjoittavia organisaatioita? Kyllä ý Ei Hankkeen kustannusarvio Kustannusmalli ý Flat rate 24 % palkkakustannuksista Flat rate 15 % palkkakustannuksista Kertakorvaus (lump sum) Kaikki kirjanpidon kustannukset ilmoitetaan tosiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mukaan Hankkeen kustannukset Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. ý Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina. 1 Palkkakustannukset Tehtävä Kokoaikainen/ osa-aikainen Henkilötyökk Projektipäällikkö Kokoaikainen 29 30 000 70 000 70 000 170 000 Projektiassistentti Osa-aikainen 29 10 000 20 000 20 000 50 000 1Yhteensä 58 40 000 90 000 90 000 220 000
Kustannusten perustelut Projektipäällikkö vastaa toimenpiteen 1 toteutuksesta ja toimenpiteen 2 koordinoinnista. 2 (5) 2 Ostopalvelut Kustannus Asiantuntijapalvelu 10 000 15 000 17 200 42 200 2 Yhteensä 10 000 15 000 17 200 42 200 Kustannusten perustelut 3 Kone- ja laitehankinnat Kustannus 3 Yhteensä 0 0 0 0 Kustannusten perustelut 4 Rakennukset ja maa-alueet Kustannus 4 Yhteensä 0 0 0 0 Kustannusten perustelut 5 Muut kustannukset Kustannus 5 Yhteensä 0 0 0 0 Kustannusten perustelut
6 Flat rate 3 (5) Kerroin 24.00 % 9 600 21 600 21 600 52 800 6 Yhteensä 9 600 21 600 21 600 52 800 1-6 Hankkeen kustannukset 1-6 Yhteensä 59 600 126 600 128 800 315 000 7 Tulot Tulot 7 Yhteensä 0 0 0 0 Nettokustannukset yhteensä Yhteensä 59 600 126 600 128 800 315 000 Hankkeen rahoitussuunnitelma Rahoitus hankkeen kustannuksiin 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus 1 Yhteensä 41 720 88 620 90 160 220 500 2 Kuntien rahoitus 2.1 Kuntien rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Kuntien rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 17 880 37 980 38 640 94 500 2.1 Yhteensä 17 880 37 980 38 640 94 500
2.2 Kuntien rahoitus, ulkopuolinen rahoitus 4 (5) Rahoitus 2.2 Yhteensä 0 0 0 0 2.1-2.2 Kuntien rahoitus yhteensä 2.1-2.2 Yhteensä 17 880 37 980 38 640 94 500 3 Muu julkinen rahoitus 3.1 Muu julkinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Muu julkinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 0 3.1 Yhteensä 0 0 0 0 3.2 Muu julkinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus 3.2 Yhteensä 0 0 0 0 3.1-3.2 Muu julkinen rahoitus yhteensä 3.1-3.2 Yhteensä 0 0 0 0 4 Yksityinen rahoitus 4.1 Yksityinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Yksityinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 0 4.1 Yhteensä 0 0 0 0 4.2 Yksityinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus 4.2 Yhteensä 0 0 0 0
4.1-4.2 Yksityinen rahoitus yhteensä 4.1-4.2 Yhteensä 5 (5) 0 0 0 0 1-4 Rahoitus hankkeen kustannuksiin yhteensä 1-4 Yhteensä 59 600 126 600 128 800 315 000