Laanilan ekovoimalaitoksen ympäristövuosiraportti 2017

Ympäristöraportti nro 1/18 Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Vesa Malm PL 86 90101 Oulu Oulun seudun ympäristötoimi Juha Parviainen PL 34 90015 Oulun kaupunki Laanilan ekovoimalaitoksen ympäristövuosiraportti 2017

Ympäristöraportti nro 2/18 Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Laitoksen käyttö... 4 2.1 Laitoksen käyttöajat ja revisiot... 4 2.2 Sähkön, kaukolämmön ja prosessihöyryn tuotanto... 4 2.3 Henkilökunta... 5 3 Polttoaineet... 5 3.1 Kevytpolttoöljy... 5 3.2 Prosessikaasu... 5 4 Savukaasut... 6 4.1 Savukaasun puhdistuslaitteisto... 6 4.2 Päästöjen seuranta... 6 4.3 Laskennalliset vuosipäästöt... 7 4.4 Mittalaitteiden laadunvarmistus ja toiminta-aika... 8 4.5 Kertaluonteiset mittaukset... 9 4.6 Päästöjen vertailu lupamääräyksiin... 10 5 Yhteenveto kuukausiraporteista, häiriö- ja poikkeustilanteet... 10 6 Toiminnassa hyödynnetyt ja käsitellyt jätteet... 11 6.1 Yhdyskunta- ja teollisuusjäte... 11 6.2 Jätteen laatu... 12 6.3 Jätteen varastointi... 12 7 Toiminnassa syntyneet jätteet... 13 7.1 Kattilatuhka ja savukaasunpuhdistustuote... 13 7.2 Kuona... 14 7.3 Muut jätteet... 14 8 Veden käyttö... 15 9 Syntyvät jätevedet... 16 10 Kemikaalien käyttö... 16 11 Melu, haju ja pöly... 17 12 Ympäristöjärjestelmä ja auditoinnit... 17 13 Toiminnassa tapahtuneet muutokset... 18 14 Yhteenveto... 18

Ympäristöraportti nro 3/18 1 Yleistä Oulun Energian Laanilan ekovoimalaitoksen ympäristöluvan (Dnro PPO-2004-Y-7-111, oikeuden päätökset VHO 24.5.2006 06/0140/3, KHO 8.6.2007 1808/1/06, VHO 21.12.2007 07/0442/1 ja KHO 1.4.2009 224/1/08) lupaehdoissa määrätään, että toiminnanharjoittajan on toimitettava raportti laitoksen toiminnasta viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tähän raporttiin on koottu tiedot laitoksen vuoden 2017 toiminnasta, päästöistä ja ympäristövaikutuksista. Yksityiskohtaisemmat tiedot on myös syötetty ympäristöviranomaisen ylläpitämään YLVA-järjestelmään. Kuva 1. Ekovoimalaitoksen toimintakaavio. Kattilan tekniset tiedot: Arinakattila Polttoaineteho 53,0 MW Maksimi höyryn tuotto 18,0 kg/s Tuotetun höyryn paine 87,9 bar Tuotetun höyryn lämpötila 425 C Höyryn lämpötila tulistinkattilan jälkeen 515 C

Ympäristöraportti nro 4/18 2 Laitoksen käyttö Oulun Energian jätteitä polttoaineenaan käyttävä ekovoimalaitos valmistui elokuussa 2012 Oulun Laanilan teollisuusalueelle. Laitos on mitoitettu 120 000 tonnin vuosittaiselle jätemäärälle. Oulun Energia haki vuonna 2013 lupaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta nostaa vuosittain poltettavaa jätemäärää alkuperäisestä 130 000 tonnista 150 000 tonniin. ELY-keskus hyväksyi tämän kirjeellä (POPELY/231/07.002011) syyskuussa 2013 ehtona, että asia pitää käsitellä luvan tarkastamisen yhteydessä. Jätemäärän nostoa haettiin 2017 luvan tarkastuksen yhteydessä 175 000 tonnille. Tämän raportin kirjoitushetkellä lupapäätöstä ei ollut vielä tullut. 2.1 Laitoksen käyttöajat ja revisiot Ekovoimalaitos käyttöaika oli vuonna 2017 7999 h. Alla olevassa taulukossa (Taulukko 1. Laitos pysäytyksissä.) on eritelty tarkemmin laitoksen pysäytysjaksot. Taulukko 1. Laitos pysäytyksissä 2017. Ekovoimalaitos seis SYY 10.-17.5 Suunniteltu huoltoseisokki 14.-19.10. Arinarikko ja muuraukset 17.11.-7.12. Suunniteltu huoltoseisokki 2.2 Sähkön, kaukolämmön ja prosessihöyryn tuotanto Laanilan ekovoimalaitoksella hyödynnettiin vuoden 2017 aikana energian tuotannossa 149 410 tonnia syntypaikkalajiteltua yhdyskunta- ja teollisuusjätettä sekä 5,9 GWh kevyttä polttoöljyä ja kemian tehtaiden prosesseissa ylijäänyttä prosessikaasua 25,8 GWh. Tällä polttoainemäärällä laitoksella tuotettiin 392,1 GWh korkeapaine- ja prosessihöyryä, joka edelleen hyödynnettiin alueella sähkön- ja prosessihöyryn tuotannossa. Tämän lisäksi laitoksella tuotettiin 36,7 GWh kaukolämpöä Oulun Energian kaukolämpöverkkoon. Ekovoimalaitoksen osuus Oulun Energian lämmönhankinnasta (kaukolämpö ja höyry) oli 20 %. Kuvaajassa 1 on esitetty vuosittain tuotetut energiat verrattuna laitoksessa energiaksi hyödynnettyyn jätemäärään.

Ympäristöraportti nro 5/18 2.3 Henkilökunta 3 Polttoaineet 3.1 Kevytpolttoöljy 3.2 Prosessikaasu Kuvaaja 1. Tuotettu Energia vs. hyödynnetty jäte vuosittain. Oulun Energia on tehnyt laitoksen käyttö- ja kunnossapitopalveluista sopimuksen Laanilan Voima Oy:n kanssa. Laanilan Voiman työntekijöitä laitoksella työskenteli vuonna 2017 vakituisesti 28 henkeä. Oulun Energian työntekijöitä laitoksella on tilanteesta riippuen 1-2. Polttoaineena laitoksella käytetään syntypaikkalajiteltua yhdyskunta- ja teollisuusjätettä, mekaanisesti lajiteltua jätettä sekä kevytpolttoöljyä ja prosessikaasua. Energiaksi hyödynnetyn jätteen määrä on eritelty raportin kohdassa 6 Toiminnassa hyödynnetyt ja käsitellyt jätteet. Kevyttä polttoöljyä käytetään prosessin tukipolttoaineena, silloin kun tulipesän lämpötila laskee alle 850 C sekä laitoksen ylös- ja alasajotilanteissa. Kevytöljyä voidaan käyttää varsinaisen polttokattilan lisäksi polttoaineena myös tulistinkattilassa, jossa tuotetun höyryn lämpötila nostetaan turbiineille sopivaksi. Taulukossa 2 on esitetty polttoaineen kulutukset vuonna 2017. Ulkopuolisen tulistinkattilan pääasiallisena polttoaineena käytetään Taminco Finland Oy:n tehtaan prosessissa syntynyttä, ylijäävää prosessikaasua, joka sisältää mm. vetyä, häkää ja typpeä. Taulukossa 2 on esitetty prosessikaasun kulutus vuodelta 2017.

Ympäristöraportti nro 6/18 Taulukko 2. Käytetyt polttoaineet 2017. Käytetty polttoaine GWh Kevytpolttoöljy 5,9 Prosessikaasu 25,8 4 Savukaasut 4.1 Savukaasun puhdistuslaitteisto 4.2 Päästöjen seuranta Kattilasta savukaasut kulkevat ensin kattilan tulistimien kautta ekonomaiseriin (syöttöveden esilämmitin), josta edelleen varsinaiseen savukaasun puhdistusprosessiin. Puhdistuksen ensimmäinen vaihe on joulukuussa 2017 asennettu sähkösuodatin, jossa saadaan talteen savukaasuissa olevaa lentotuhkaa. Seuraavassa vaiheessa savukaasujen lämpötilaa lasketaan jäähdyttimessä n. 140 C:een, kemiallisille reaktioille sopivaksi. Samalla kaasun kosteus lisääntyy. Jäähdyttimessä savukaasuun suihkutetaan TSP-vettä (täyssuolapoistettua vettä). Jäähdyttimen jälkeen savukaasu johdetaan reaktiotilaan, jossa savukaasun sekaan syötetään sammutettua kalkkia (Ca(OH)2) ja aktiivihiiltä. Kalkki reagoi savukaasun kloori-, fluori- ja rikkiyhdisteiden kanssa ja tukee erilaisten raskasmetallien poistoa savukaasuista. Aktiivihiili absorboi itseensä raskasmetallien, kuten elohopean, lisäksi dioksiineja, furaaneja ja muita orgaanisia yhdisteitä. Edelleen savukaasut johdetaan pussisuodattimiin, jossa savukaasun lentotuhka, reaktiotuotteet ja jäljelle jääneet kemikaalit erotetaan kaasusta. Osa savukaasunpuhdistustuotteesta kierrätetään takaisin reaktiotilaan, jotta reagoimattoman kemikaalin määrä olisi mahdollisimman vähäinen. Puhdistettu kaasu etenee savukaasun lauhduttimeen. Vuonna 2017 lauhduttimesta saatiin savukaasujen lämpöenergiaa talteen n. 37 GWh, joka siirrettiin kaukolämpöverkon paluuveteen. Lauhde puhdistetaan erillisessä lauhteenpuhdistusyksikössä. Puhdistettu lauhde johdetaan kaupungin viemäriin. Ilmapäästöjä seurataan Gasmet Oy:n toimittamalla jatkuvatoimisella päästöjenmittauslaitteella. Päästötiedot redusoidaan 11 % happipitoisuuteen ja tuloksia seurataan laitoksen automaatio- sekä päästöjenraportointijärjestelmässä. Ekovoimalaitoksen päästömittalaitteet on kahdennettu lukuun ottamatta hiukkasmittauksia. Taulukossa 3 ja 4 on esitetty seurattavat päästö-komponentit ja niiden raja-arvot puolen tunnin ja vuorokauden keskiarvoille.

Ympäristöraportti nro 7/18 Taulukko 3. Savukaasupäästöjen vuorokausikeskiarvojen ja kertamittausten raja-arvot. Vuorokausikeskiarvot, jatkuvatoimiset mittaukset hiukkaset 10 mg/m 3 (n) SO2 50 mg/m 3 (n) NOx 200 mg/m 3 (n) HCl 10 mg/m 3 (n) HF 1 mg/m 3 (n) CO (12 h:n liukuva ka.) 50 mg/m 3 (n) TOC 10 mg/m 3 (n) Kertamittaukset Cd + Tl 0,05 mg/m 3 (n) Hg 0,05 mg/m 3 (n) Sb + As + Pb + Cr + Co + Cu 0,5 mg/m 3 (n) + Mn + Ni + V Dioksiinit ja furaanit 0,1 ng/m 3 (n) Taulukko 4. Savukaasupäästöjen puolen tunnin keskiarvojen raja-arvot. Puolen tunnin keskiarvot Hiukkasten kokonaismäärä Kaasumaiset ja höyrymäiset orgaaniset aineet orgaanisen hiilen kokonaismääränä (TOC) Suolahappo (HCl) Fluorivety (HF) Rikkidioksidi (SO2) Typpimonoksidi (NO) ja typpidioksidi (NO2) typpidioksidina (100 %) A 30 mg/m 3 (n) 20 mg/m 3 (n) 60 mg/m 3 (n) 4 mg/m 3 (n) 200 mg/m 3 (n) 400 mg/m 3 (n) 4.3 Laskennalliset vuosipäästöt Kokonaispäästöt tonneina on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 5.). Päästöt yhdisteille on saatu suoraan jatkuvatoimisista mittauksista lukuun ottamatta hiilidioksidia joka on laskettu tilastokeskuksen päästökertoimen ja käytetyn polttoaineen (jäte ja kevytöljy) mukaan. Kokonaispäästöihin on sisällytetty öljytulien aikaiset ylös- ja alasajotilanteiden päästöt. Taminco Finland Oy:n tehtaalta tulevien prosessikaasujen hiilidioksidipäästöt on otettu huomioon taselaskennalla Laanilan Teollisuusalueen yhteispäästöluvassa (Laanilan Voima Oy ja Taminco Finland Oy). Tämän vuoksi prosessikaasujen CO2-päästöjä ei huomioida uudelleen Ekovoimalaitoksen päästöissä. Taulukossa 6 olevat raskasmetalli-, dioksiini- ja furaanipäästöt on laskettu kertamittausten perusteella saaduista tuloksista suhteutettuna koko vuoden savukaasuvirtaukseen (m 3 N/a).

Ympäristöraportti nro 8/18 Taulukko 5. Ekovoimalaitoksen kokonaispäästöt ja pitoisuus keskiarvot vuonna 2017. keskiarvo pitoisuus Yhdiste Päästöt [t/a] [mg/m3n] Hiukkaset 0,1 0,13 CO, häkä 16,9 15,4 HCl, vetykloridi 0,2 0,18 HF, vetyfluoridi 0,01 0,01 NOx, typen oksidit 154,3 137,7 SO2, rikkidioksidi 1,61 1,5 TOC, orgaanisen hiilen kokonaismäärä 0,92 0,82 CO2, Hiilidioksidi * 119835 - * Laskettu tilastokeskuksen päästökertoimen ja käytetyn polttoaineen mukaan. Raskasmetalli [kg/a] Elohopea, Hg 0,37 Arseeni, As 0,19 Kadmium, Cd 0,03 Koboltti, Co 0,13 Kromi, Cr 1,00 Kupari, Cu 0,69 Mangaani, Mn 5,78 Nikkeli, Ni 0,69 Lyijy, Pb 0,80 Antimoni, Sb 0,33 Tallium, Tl 0,21 Vanadiini,V 0,18 [g/a] Dioksiinit ja furaanit 0,0079 Taulukko 6. Raskasmetallien, dioksiinien ja furaanien vuoden 2017 kokonaispäästöt. Laitokselle laskettiin myös kokonaispäästöt viranomaisilta saaduilla päästökertoimilla haihtuville orgaanisille yhdisteille (NMVOC), metaanille (CH4) ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille (PAH). Päästötiedot on syötetty YLVA-järjestelmään. 4.4 Mittalaitteiden laadunvarmistus ja toiminta-aika Päästömittauslaitteille tehdään seuraavat laadunvarmistukset: QAL 1: Mittausjärjestelmän ja menetelmän tarkoituksenmukaisuuden arviointi, tehdään kerran mittalaitteiden käyttöönotossa (mittalaitevalmistaja) QAL 2: Asennuksen laadunvarmennus, tehdään kolmenvuoden välein 2012, 2015, 2018 jne. (ulkopuolinen laboratorio) QAL 3: Jatkuva käytön aikainen laadunvarmennus (oma käyttöhenkilökunta) AST: Vuosittainen valvonta (ulkopuolinen laboratorio)

Ympäristöraportti nro 9/18 Kesäkuussa 29.-30.6.2017 tehtiin vuosittaiset päästömittalaitteiden standardin SFS-EN 14181 mukaiset AST-laadunvarmistusmittaukset, joissa vertailumittausten perusteella tutkitaan täyttävätkö laitoksen jatkuvatoimiset mittalaitteet ja niille määritetyt kalibrointifunktiot ympäristöluvan asettamat vaatimukset. Mittaukset tehtiin laitoksen jatkuvatoimisille hiukkas-, NOx-, SO2-, HCl-, HF-, CO- ja TOC-mittauksille. Lisäksi laitoksen jatkuvatoimisille O2-, CO2-, H2O-, paine-, lämpötila- ja tilavuusvirtamittauksille tehtiin vertailut ilman AST-laskentaa ja -tarkastelua. Lisäksi tehtiin raskasmetallien sekä PCDD/F-kertamittaukset. AST-tarkastelun perusteella laitoksen mittalaitteet täyttävät niille ympäristöluvassa asetetut vaatimukset. Mittalaitteille tehdään jatkuvan käytön aikaiset laadunvarmennustarkastukset (QAL 3) viikoittain käyttöhenkilökunnan toimesta. Hiukkasmittauksessa oli häiriötilanne 26.12.2017. Näytteenkäsittelyjärjestelmän partikkelimittauksen linjan puhdistuksessa käytettävä kolmitieventtiilin meni epäkuntoon. Venttiilin pneumaatiinen toimilaite jäätyi kovalla pakkasella. Kattilaseisokin aikana paineilmalinjassa oli tuotantokatkoksia, jolloin linjaan on päässyt kosteutta. Kosteus kerääntyi verkoston päätyyn ja jäätyi kovalla pakkasella. Hiukkaspäästöjä ei häiriön aikana päässyt ympäristöön. Päästötasoja tarkkailtiin pussisuodattimen jälkeisestä pölymittauksesta. Kyseisenä aikana mittauksessa ei tapahtunut normaalista poikkeavia muutoksia. Tilanteesta lähetettiin raportti viranomaiselle. Vuoden 2016 alusta on ekovoimalaitoksella ollut käytössä kahdet identtiset päästöjen mittauslaitteistot. Laitteistot mittaavat kaikkia kaasumaisia yhdisteitä. Kummatkin mittalaitteet mittaavat jatkuvasti ja jos ensisijainen mittalaite (A) vikaantuu, lähtee toisen mittauksen (B) tiedonkeruu automaattisesti päälle. Hiukkasmittauksia on edelleen vain yksi, mutta kuten edellisessä kappaleessa todetaan, mittarin vikaantuessa voidaan korreloivalla mittauksella todentaa päästöjen pysyminen luparajoissa. 4.5 Kertaluonteiset mittaukset Savukaasuista mitataan raskasmetalli- sekä dioksiini- ja furaanipitoisuuksia kahdesti vuodessa. Vuonna 2017 tehtiin kahdet kertaluonteiset mittaukset, 29.-30.6. ja 19.-20.12. Mittaukset on toteutettu ulkopuolisen mittauslaboratorion, Nablabs Oy:n, toimesta. Alla olevassa taulukossa (Taulukko 7. Savukaasun kertamittausten tulokset) on esitetty tulokset verrattuna ympäristöluvan raja-arvoihin. Tulokset on esitetty mittauskertojen keskiarvona. Jos mittaustulos on ollut alle määritysrajan, on arvona laskennassa käytetty puolta määritysrajasta. Raportit erillisistä mittauksista on lähetetty viranomaisille. Taulukko 7. Savukaasun kertamittausten tulokset 2017. Raskasmetallit Kertamittausten ka. [µg/m3n] Luparaja [µg/m3n] Hg 0,4 50 Cd+Tl 0,185 50 As, Co, Cr, Cu, Mn, Ni, Pb, Sb, V 9,65 500 Yhdiste Kertamittausten ka. [ng/m3n] Luparaja [ng/m3n] Dioksiinit ja furaanit 0,00851 0,1

Ympäristöraportti nro 10/18 4.6 Päästöjen vertailu lupamääräyksiin Kun verrataan päästöjen vuorokausikeskiarvoja raja-arvoihin, on päästy selvästi alle ympäristöluvassa määritettyjen raja-arvojen. Lupaehdoissa määritellään, että savukaasujen päästöraja-arvojen ylittyessä laitoksen toimintaa ei saa jatkaa yli neljää tuntia keskeytymättä ja tällaisia tilanteita saa olla enintään 60 tuntia vuodessa. Kyseiset rajat eivät ylittyneet vuonna 2017. Jatkossa mittalaitehäiriöistä johtuvat neljän ja kuudenkymmenen tunnin rajat eivät ylity, koska päästömittalaitteet ovat kahdennetut. Tarkemmat raportit häiriötilanteesta on lähetetty viranomaiselle. YLVA:an on syötetty laitehäiriöt. Hiukkasmittauksen mittalaitehäiriöksi yhteishäiriöajaksi on syötetty 4 tuntia. 5 Yhteenveto kuukausiraporteista, häiriö- ja poikkeustilanteet Oulun Energia lähettää kuukausiraportin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Oulun seudun ympäristötoimelle seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Raportista käy ilmi seuraavat asiat: - Laitoksen käyntiajat myös ylös- ja alasajo- sekä häiriötilanteet ja niiden ajankohdat - savukaasupäästöjen jatkuvatoimiset mittaukset kuukausikeskiarvot vuorokausikeskiarvojen ylitykset (kpl) puolen tunnin keskiarvojen ylitykset (kpl) - mittalaitteiden käytöstä poissaoloaika - valvonnan kannalta muut olennaiset tapahtumat, kuten kertaluonteiset mittaukset, mittalaitteiden kalibroinnit, muutokset jne. Tammi-, helmi- ja maaliskuussa oli muutamia lyhyitä jätetulikatkoksia kuukaudessa arinalaakereiden ja kahmarin rikkoontumisen vuoksi. Nämä tilanteet vaikuttivat jätteen vastaanottoon jonkin verran ja jätettä jouduttiin aika ajoin ajamaan Ruskoon loossivarastoon. Alkuvuodesta purettiin Kemiran alueelle syksyllä 2016 varastoitua LARE-jätettä ja tämän vuoksi paalivaraston purkaminen jäi vähemmälle. Toukokuussa laitoksella pidettiin suunniteltu huoltorevisio 10.5.-17.5. Kesä-, heinä-, ja elokuussa jouduttiin jätteen vastaanottoa rajoittamaan muutamia kertoja kohonneen jätemäärän ja lämpöarvon vuoksi. Jätettä myös paalattiin kesäkuussa. Kesäkuussa tehtiin AST-, raskasmetallija PCDD/F-mittaukset. Syyskuussa saatiin käyttöön ONCEn kautta bunkkerin pintatiedon lähetys jätteen toimittajille. Tämä vaikutti hyvin bunkkerin pinnan hallintaan. Lokakuussa Ekovoimalaitoksen jätteen poltto keskeytyi 14.10. arinalla olleen rikon vuoksi 19.10. laitos ajettiin ylös. Tämän ajan jätettä ajettiin Ruskon loossivarastoon. Marraskuun 17. päivä alkoi ekovoimalaitoksessa suunniteltu huoltorevisio ja se saatiin päätökseen 7.12. Huoltorevisiossa asennettiin uusi sähkösuodin ja kattilan muurauspintoja vaihdettiin inconel-pinnoitteeksi, tämä aiheutti ongelmia lämpötilan hallinnassa kattilan käynnistyksessä. Tämän vuoksi CO-päästöt olivat käynnistyksen aikana koholla. 24 tunnin liukuva keskiarvo ei kuitenkaan ylittynyt. Partikkelimittaus vioittui 26.12., häiriö kesti alle 4h. Häiriön aikana partikkeleja tarkkailtiin pussisuodattimen jälkeisellä partikkelimittarilla.

Ympäristöraportti nro 11/18 Joulukuussa pidettiin ELY:n viranomaistarkastus. Siellä määritettiin jatkotoimenpiteenä toimittamaan selvitys syistä jätteen välivarastointimäärien jatkuvaan kasvuun, sopimustilanteesta sekä toimenpiteistä ja sitovasta aikataulusta jätevarastojen pienentämiseksi. Selvitys toimitettiin 31.1.2018. Tarkastuksella sovittiin myös, että jätepistokoeraportit toimitetaan jatkossa kuukausiraportoinnin yhteydessä. Raskasmetallien ja PCDD/F-kertamittaukset tehtiin joulukuussa 19.-20.12.2017. 6 Toiminnassa hyödynnetyt ja käsitellyt jätteet 6.1 Yhdyskunta- ja teollisuusjäte Ekovoimalaitoksella hyödynnetään energiaksi n. 150 000 tonnia jätettä vuosittain. Syntypaikalla lajiteltu yhdyskunta- ja teollisuusjäte kuljetetaan pääosin suoraan Laanilan ekovoimalaitokselle Kiertokaari Oy:n toimialueelta ja muualta Pohjois-Suomesta. Seisakkien aikana jätteet paalataan Ruskon jätekeskuksessa ja tuodaan myöhemmin ekovoimalaitokselle poltettavaksi. Ekovoimalaitokselle tuotavat jätteet punnitaan teollisuusalueen ajoneuvovaa alla. Punnitustiedot tallentuvat ONCE -polttoainetietojärjestelmään. Laitoksella jäte puretaan suoraan kuljetuskalustosta polttolaitoksen jätebunkkeriin, josta se syötetään kattilaan. Jätepolttoaineen tulee olla tavanomaista lajiteltua yhdyskunta- tai teollisuusjätettä sekä kierrätyspuuta, mikä jää jäljelle syntypaikkalajittelussa, kun vaaralliset jätteet on erilliskerätty asianmukaiseen käsittelyyn ja materiaalikierrätykseen on eroteltu paikallisten jätehuoltomääräysten mukaiset jätejakeet. Alla olevaan taulukkoon (Taulukko 8.) on eritelty laitoksella käsitellyt jätteet. Taulukko 8. Energiaksi hyödynnetty jäte 2017. Jäteluokka Yhdyskuntajäte (200199) 137696 Lajitteluareenalta (200199) 11160 Mekaanisesti lajiteltu jäte (191212) 368 Teollisuusperäinen muovi (200139) 1,1 Mekaanisesti lajiteltu yhd.kuntajäte (191210) 0 Jäteveden puhdistamon välppäjäte (190801) 186 [t] Yhteensä: 149411 Luokkaan 200199 kuuluu kotitalouksista ja kaupoista kerätty syntypaikkalajiteltu yhdyskuntajäte. Samaan jäteluokkaan kuuluu Lajitteluareenalla (Kiertokaari, Lare) lajittelun tuloksena syntyvä polttokelpoinen rejekti. Lajitteluareenalla lajitellaan kotitalouksia sekalaiset peräkärrykuormat sekä rakennusjätelavat. 191212 jäteluokassa on teollisuudelta tuleva mekaanisen lajittelun tuloksena syntyvä polttokelpoinen jäte. Tässä luokassa oli vuonna 2017 uretaania. Luokka 190801 on jätevedenpuhdistamoiden välppäjätettä (Välppäyksessä ja siivilöinnissä syntyvät jätteet). Luokkaan 191210 kuuluu Norjasta tuleva mekaanisesti lajiteltu yhdyskuntajäte, jota ei otettu vastaan vuonna 2017.

Ympäristöraportti nro 12/18 6.2 Jätteen laatu Laitokselle tuleva jäte punnitaan ennen jätebunkkeriin purkamista. Punnituksen yhteydessä vaakatietojärjestelmään kirjautuu jätteen paino, toimittaja ja jätelaji. Vuonna 2017 tehtiin lisäksi ekovoimalaitoksen henkilökunnan toimesta laaduntarkkailua. Kerran kuukaudessa otetussa pistokokeessa otettiin satunnainen jäte-erä ja tutkittiin sen sisältö. Erilaiset ei-polttokelpoiset, materiaalina hyödynnettävät jakeet kirjattiin ylös prosentteina. Seuraavassa (Taulukko 9) on yhteenveto tehdyistä pistokokeista, osuudet on laskettu raportteihin kirjattujen prosenttien keskiarvoina. Taulukko 9. Materiaalina hyödynnettävät jätteet pistokokeiden mukaan. Jätelaji % Paperi 5 Pahvi 6,2 Metalli 3,0 Lasi 2,4 Vaarallinen jäte 1,0 Suuret kappaleet, kpl Biojäte 9,0 11 YHT. 26,8 % 6.3 Jätteen varastointi Pistokokeen aikana tarkkaillaan jäte-erää silmämääräisesti ja rikotaan muutamia isoimpia jätepusseja sisällön selvittämiseksi. Tarkkojen prosenttien arviointi on näin ollen hankalaa. Pistokokeet on otettu pakkaavista jäteautoista eli suoraa kotitalouksista tulleista jäte-eristä. Eniten haittaa prosessin kannalta on palamattomista jakeista, kuten metallista ja isoista jakeista. Kokonaisprosenttia nostaa pistokoe-eriin sattuneet suuret paperimäärät. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että polttokelpoisen jätteen mukana on vielä runsaasti materiaalina hyödynnettävää jätettä ja biojätettä. Vuoden 2017 alussa jätettä oli varastossa 22 600 t. LARE-jätettä varastoitiin Kemiran hallivarastossa marraskuulta 2016 alkaen yhteensä n. 4 800 t ja se saatiin ajettua polttoon huhtikuun 2017 loppuun mennessä. Ns. vanha paalivarasto saatiin vuoden 2017 aikana poltettua ja yhteensä paalia poltettiin 9 500 tonnia. Paalivarastoon ajettiin n. 14 000 t jätettä koko sopimusalueelta, mutta pääosin Kiertokaaren alueella syntynyttä yhdyskuntajätettä. LARE-jätettä ajettiin varastoon lähinnä kesäkuukausina n. 8 200 t ja polttoon saatiin ajettua marras-joulukuussa 2017 2 500 t. Jätettä myytiin ulos n. 2 000 t. Vuoden 2017 lopussa jätettä oli varastossa n. 25 500 t. Suurin syy vuoden 2017 varastojen suunniteltua vähäisempään purkamiseen oli jätteen toimittajien sopimusmäärien ylitykset. Jätehuolloille ohjautuvan rakentamisen ja pienteollisuuden jätettä syntyy sopimusalueella alkuperäistä arviota enemmän. Näin ollen jätteen energiasisältö on kasvanut

Ympäristöraportti nro 13/18 kokonaisuutena. Myös orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto vuoden 2016 alussa on ohjannut yhä enemmän jätettä energiahyödynnettäväksi. Lämpöarvon hallintaa pyritään säätämään polttoainetietojärjestelmän (ONCE) avulla. Sopimusmäärien viikoittaista ja kuukausittaista seurantaa järjestetään tehokkaammin myös ONCE:en. 7 Toiminnassa syntyneet jätteet Taulukossa 10 on esitetty tuhkien ja kuonan määrät tonneina vuonna 2017. Ekovoimalaitoksella syntyi vuonna 2017 poltetun jätteen määrästä tuhkia 20,4 % (arinakuona, kattilatuhka ja savukaasunpuhdistustuote yhteensä). Vaaralliset jätteet (kattilatuhka ja savukaasunpuhdistustuote) sijoitetaan vaarallisen jätteen kaatopaikalle. Kuonasta pystyttiin käyttämään hyödyksi 92 % mm. suljettavien kaatopaikkojen rakenteissa (seulottu kuona) ja metallien uudelleen kierrätyksen avulla. Taulukko 10. Ekovoimalaitoksen tuhkat ja kuonat 2017. Vuoden 2017 tuhkat ja kuonat [t] Kattilatuhka 1 953 Savukaasunpuhdistustuote 4 791 Kuona 23 707 7.1 Kattilatuhka ja savukaasunpuhdistustuote Kattilatuhka (ts. lentotuhka) ja savukaasunpuhdistustuote on luokiteltu vaaralliseksi jätteeksi. Oulun Energia on ostanut näiden tuhkajakeiden kuljetuksen ja käsittelyn Fortum Environmental Construction Oy:ltä (ent. Ekokem). Savukaasunpuhdistustuote kuljetetaan säiliöautoissa Fortumin Porin käsittelykeskukseen ja kattilatuhka Kouvolan käsittelykeskukseen käsiteltäviksi ja loppusijoitettaviksi vaarallisen jätteen vastaanottoon luvitetuille kaatopaikoille. Kattilatuhkaa nuohotaan kattilan ja tulistimien sekä ekonomaiserin (ts. syöttöveden esilämmitin) sisäpinnoilta. Nuohousmenetelminä käytetään prosessin osasta riippuen joko vesisuihku-, vasaratai kuulanuohouksia. Energiaksi hyödynnetyn jätteen kokonaismäärästä kattilatuhkaa syntyi 1,3 %, mikä on samaa luokkaa kuin viime vuonna. Savukaasunpuhdistustuotetta ekovoimalaitoksella syntyy savukaasun puhdistusprosessissa pussisuodattimilla. Savukaasunpuhdistustuote koostuu kattilan lentotuhkasta, prosessiin syötetyistä, reagoimattomista kemikaaleista sekä kemikaalien ja savukaasun eri yhdisteiden välisistä reaktiotuotteista. Savukaasunpuhdistustuotetta syntyi 3,2 % hyödynnetyn jätteen määrästä. Kattilatuhkasta ja savukaasunpuhdistustuotteesta otetaan kuukausinäytteet, joista kerätään vuosikokooma. Vuosikokooman liukoisuustulosten perusteella kattilatuhka on sijoituskelpoista vaarallisen jätteen kaatopaikalle ilman stabilointia. Savukaasunpuhdistustuote ei ole sellaisenaan sijoituskelpoinen kaatopaikalle, vaan se tulee käsitellä ennen vaarallisen jätteen kaatopaikalle sijoittamista. Liukoisuustulosten mukaan savukaasunpuhdistustuotteen lyijyn ja kloridin liukoisuudet sekä liuenneiden aineiden kokonaispitoisuus (TDS) ylittävät vaarallisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit selvästi. Fortum on laatinut vuosiselvityksen tuhkien ominaisuuksista.

Ympäristöraportti nro 14/18 7.2 Kuona 7.3 Muut jätteet Kuona on jätteen palamisprosessissa syntyvää palamatonta ainesta. Kuona tippuu arinan päässä olevista suppiloista kuonasammuttimelle, jossa kuona jäähdytetään veden avulla. Myös kuonan kuljetuksesta ja loppukäsittelystä vastaa Fortum Environmental Construction Oy. Kuonaa laitoksella syntyi hyödynnetyn jätteen määrästä 15,9 %. Fortum toimittaa kuonan Ruskon jätekeskukseen, missä se ikäännytetään ja seulotaan. Seulonnassa kuonasta erotellaan rauta, alumiini, kupari ja ruostumaton teräs. Kuonasta hyödynnettiin vuonna 2017 6 % metalleiden uudelleen sulatukseen ja 86 % maanrakentamiseen. Yllä olevassa taulukossa (Taulukko 10.) on esitetty tuhkien ja kuonan määrät tonneina vuonna 2017. Ympäristöluvan lupaehdon 11 mukaan polttolaitoksen palamisen on oltava mahdollisimman täydellistä siten, että kuonassa olevan orgaanisen kokonaishiilen (TOC) tulee olla alle 3 % tai hehkutushäviön alle 5 % kuivapainosta. Kuonasta otetaan viikkokokoomanäyte vuodessa neljän kuukauden välein, maalis-, heinä- ja marraskuussa (TOC: 1,6; 0,5 ja 1,73). Näiden näytteiden keskimääräinen TOC oli 1,28 %. Marraskuun näytteessä ilmeni epähomogeenisuutta ja TOCtulokset vaihtelivat 0,67-3,51 % välillä. Marraskuun TOC-tuloksena ilmoitetaan neljän rinnakkaisanalyysin keskiarvotulos. Hehkutushäviön analyysitulos ei ole vertailukelpoinen, koska se muuttuu kuonan ollessa kosketuksissa ilman kanssa ennen analyysiä. Liukoisuustulosten perusteella pohjakuona täyttää tavanomaisen jätteen kaatopaikka-kelpoisuuskriteerit. Jätteenpolton pohjakuona on mukana 1.1.2018 voimaan tulleessa eräiden jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (843/2017), eli ns. uudessa MARAasetuksessa. Asetus sallii jalostetun jätteenpolton pohjakuonan hyödyntämisen rekisteröintimenettelyllä väylä- ja kenttärakenteissa sekä teollisuus- ja varastorakennusten pohjarakenteissa kriteerien täyttyessä. Analyysitulosten perusteella pohjakuona olisi hyötykäyttökelpoista päällystetyssä väylärakenteessa sekä teollisuus- ja varastorakennusten pohjarakenteissa. Tämä tarkastelu on kuitenkin tehty käsittelemättömälle pohjakuonalle ja lopullinen tarkastelu tulisikin tehdä sellaiselle käsitellylle pohjakuonamateriaalille, jonka hyötykäyttöä todellisuudessa suunnitellaan. Nämä tutkimustulokset ja muutkin kuonan ominaisuudet on analysoitu Fortumin tekemässä vuosiselvityksessä. Erikoistilanteista syntyviä jätteitä olivat lähinnä revisioaikoina syntyneet savukaasun lauhduttimen tyhjennysvedet ja lauhteenkäsittelyn poikkeustilanteessa syntynyt osin puhdistettu lauhde sekä kuonan sammutusvesi. Jätteet ottaa vastaan Oulun Veden Taskilan jätevedenpuhdistamo. Myös kaivojen puhdistuksissa syntyy hiekan- ja öljynerotuskaivojen lietteitä. Kevään revisiossa syntyneet kuonavedet johdettiin suodatuksen ja neutraloinnin jälkeen viemäriin. Normaalit käytönaikaiset jätteet ovat yhteisiä Laanilan Voiman kanssa, koska henkilökunta on sama. Nämä jätteet (polttokelpoinen jäte, metalli, lasi, vaaralliset jätteet) on jaettu Laanilan Voiman kanssa puoleksi ja syötetty YLVA-järjestelmään. Jätemäärät on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 11. Ekovoimalaitoksella syntyneet jätteet 2017). Elektroniikkaromun, lasin ja puujätteen keräys tapahtuu Laanilan teollisuusalueella yhteisesti ja niiden raportointi tapahtuu Eastman Oy:n toimesta. Tarkat jätemäärät on syötetty YLVA-järjestelmään.

Ympäristöraportti nro 15/18 Taulukko 11. Ekovoimalaitoksella syntyneet jätteet. Jätelaji t Vastaanottoaja Kuonan sammuttimen vesi 9,3 Oulun Vesi, Taskilan jätevedenpuhdistamo Lauhteen käsittelyn rejektivesi 37 Oulun Vesi, Taskilan jätevedenpuhdistamo 8 Veden käyttö Polttokelpoinen jäte 6,89 Kiertokaari Oy Keräyspahvi 1,44 L&T Keräyspaperi 0,29 L&T Rakennusjäte 7,16 Kiertokaari Oy Metalli 28,14 Kuusakoski Taulukko 12. Vedenotto 2017. Veden otto 2017 [m3] Jokivesi, jäähdytysvesi 474 338 Kaupunkivesi, Oulun Vesi 2 960 Täyssuolapoistettu vesi (TSP-vesi) 57 272 Ekovoimalaitoksella käytetään Oulujoen jokivettä seuraavien prosessiosien jäähdyttämiseen: kattilatuhkan siirtolaitteisto, kattilan vesinuohous, kattilaveden näytteenotto, ulospuhallussäiliöt, jätemurskain ja savukaasun lauhde. Lisäksi jokivettä käytetään palovesi- ja sprinklerjärjestelmissä, lattianpesussa sekä tarvittaessa savukaasunlauhduttimessa. Lämmönvaihtimien kautta eri prosessin osissa käynyt jäähdytysvesi ohjataan takaisin jokeen pihalla olevan viivästysaltaan kautta. Jokiveden käyttö on vuonna 2017 vähentynyt 38 % edellisvuoteen verrattuna, koska mm. kattilan tyhjennysventtiileille tehtiin saneeraus vuoden 2016 lopussa. Viivästysaltaaseen ohjataan myös laitosalueen sadevedet. Viivästysaltaan vettä tarkkaillaan viikoittain. Siitä analysoidaan ph, johtokyky ja kiintoaine. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 13.) on viivästysaltaan kautta kulkeva vesimäärä ja analyysitulosten keskiarvot. Taulukko 13. Viivästysaltaan vesi 2017. m3 kiintoaine [mg/l] ph TOC [mg/l] johtokyky [µs/cm] 483398 6,70 7,10 9,50 36,20 Vrt. Oulujoen vedenlaatu 2017 4,48 6,74 33,09

Ympäristöraportti nro 16/18 9 Syntyvät jätevedet Tuloksista nähdään että ph on hieman korkeampi kuin tulevassa jokivedessä (vrt. Suomen ympäristökeskuksen jokiveden laatutiedot ph 6,7). 1 Kiintoaineen tuloksissa keskiarvoa nostaa yksittäisten mittauskertojen korkeammat tulokset, jotka johtuvat viivästysaltaaseen tuulen mukana tulleista lehdistä ja havunneulasista. Oulun Veden kaupunkivettä käytetään palovetenä, hätäjäähdytysvetenä ja hätäsuihkuissa sekä tauko- ja sosiaalitiloissa. Laitos tarvitsee täyssuolapoistettua vettä (TSP-vettä) kattilan syöttövedeksi, kattilaveden säätökemikaalien ja tulipesään syötettävän ammoniakin laimennukseen, jätteen syöttösuppilon jäähdytykseen, kalkin sammutukseen sekä savukaasun jäähdytykseen. TSP-vesi saadaan ekovoimalaitokselle Kemiran vesilaitokselta. Laitoksella syntyvät likaiset prosessivedet eli jätebunkkerin ja kuonabunkkerin pohjalle kertyvä vesi sekä lauhteenkäsittelyssä pehmennyssuodattimien elvytyksessä ja hiilisuodattimen huuhtelussa syntyvä vesi johdetaan kuonasammuttimelle. Kuonasammuttimella arinalta tippuva palamaton aines eli kuona jäähdytetään vedellä. Osa vedestä haihtuu kattilan tulipesään ja osa kulkeutuu kuonan mukana kuonan loppusijoituspaikalle. Erikoistilainteiden jätevedet on selostettu kappaleessa 7.3. Savukaasulauhduttimen lauhde käsitellään lauhteenpuhdistusprosessissa, jonka jälkeen se johdetaan kaupungin viemäriin. Vesi mitataan virtausmittauksella lauhteenkäsittelyprosessista. Kaupungin viemäreihin johdettavasta vedestä tarkkaillaan Oulun Veden määrittelemän (25.6.2013) ohjelman mukaisesti: Analyysi ph Sulfaatti Raskasmetallit Haihtuvat hiilivedyt, kokonaispitoisuus Mineraaliöljyt tarkkailun tiheys 4 krt/vuosi 4 krt/vuosi 1 krt/vuosi 1 krt/vuosi 1 krt/vuosi Kaivon 2 kiintoainepitoisuus raportoidaan kuukausiraportoinnin yhteydessä. Tarkemmat analyysitulokset, mukaan lukien raskasmetalli-, VOC- ja mineraaliöljytulokset, on lähetetty Oulun Vedelle ja tiedoksi valvovalle viranomaiselle. Viemäriin menevän veden osalta analyyseissä ei ollut poikkeamia. 10 Kemikaalien käyttö Ekovoimalaitoksella käytetään savukaasujen puhdistuksessa poltettua kalkkia (CaO), sammutettua kalkkia (Ca(OH)2), aktiivihiiltä ja ammoniakkivettä (24,5 %). Lisäksi savukaasun lauhteen ph:n säätöön käytetään lipeää (NaOH). Savukaasulauhduttimessa syntyvän lauhteen 1 Jokien vedenlaadun aikasarjoja, Suomen ympäristökeskus SYKE, http://wwwi8.ymparisto.fi/i8/fi/shortperiod_28208.htm

Ympäristöraportti nro 17/18 puhdistusprosessissa käytetään lisäksi natriumsulfidia (Na2S) ja suolaa (NaCl). Kattilaveden johtokyvyn ja ph:n säätöön käytetään Aminoxia ja Aminaa. Taulukossa 14 on esitetty vuoden 2017 kemikaalikulutukset. Tarkasteltaessa käyttömäärältään suurimpia savukaasun puhdistuksen kemikaaleja (kalkit, lipeä, aktiivihiili ja ammoniakkivesi) vuosittain voidaan todeta, että verrattuna poltetun jätteen määrään näiden kaikkien käyttöä saatiin vähennettyä. Ainoastaan ammoniakkiveden kulutus on kasvanut edellisvuoteen verrattuna. Tämä johtuu siitä, että ammoniakkivesi on saatu putkea pitkin vuoden 2016 lopusta alkaen sivutuotteena Eastmannin prosessista. Ekovoimalaitoksen kattilaan on syötetty ylimäärin ammoniakkivettä tehtaiden tuotannon ylijäämätilanteissa. Kemikaalien käyttömäärä on laskettu tuotujen kuormien mukaan, lukuun ottamatta ammoniakkivettä, jonka kulutus on laskettu prosessimittausten mukaan. Taulukko 14. Ekovoimalaitoksen kemikaalikulutukset 2017. Kemikaali Kulutus 2017 [t] Poltettu kalkki (CaO) 1148 Samutettukalkki (Ca(OH)2) 21 Lipeä (NaOH) 19,8 Ammoniakkivesi 25 % (NH3) 512 Aktiivihiili 19,2 Natriumsulfidi - Suola (NaCl) 0,3 Amina 0,3 Aminox 1,0 11 Melu, haju ja pöly Ekovoimalaitoksen jätteiden vastaanottohalli ja jätevarasto eli bunkkerialue on alipaineistettu. Näistä tiloista imetään ilmaa kattilan palamisilmaksi. Näin ollen haju ei pääse leviämään ympäristöön. Kun kattila ei ole tuotannossa, ilmanvaihdosta huolehtii kemiallisella suodattimella varustettu ilmanvaihtokone. Vuoden 2017 aikana ei tullut yhtään asukaspalautetta ekovoimalaitoksen toiminnasta 12 Ympäristöjärjestelmä ja auditoinnit Ekovoimalaitos kuuluu ISO 14 001 Ympäristösertifioinnin piiriin. Ympäristöjärjestelmän sisällön osakokonaisuudet jakaantuvat Laanilan ekovoimalaitoksella pääosin Oulun Energian ja Laanilan Voiman tekemän käyttö- ja kunnossapitosopimuksen mukaisesti. Ulkoinen auditointi pidettiin kesäkuussa 2017 ja siinä havaittiin yksi poikkeama: sisäisien auditointien suunnitelmaa ei oltu tehty.

Ympäristöraportti nro 18/18 13 Toiminnassa tapahtuneet muutokset 14 Yhteenveto Ekovoimalaitoksen loppuvuoden revisiossa asennettiin yksikenttäinen sähkösuodatin ennen savukaasunkäsittelyprosessia. Tavoitteena oli lisätä savukaasunpuhdistusprosessin toimintavarmuutta ja saada kustannussäästöjä savukaasunpuhdistustuotteen määrän vähenemisellä. Revisiossa myös kattilan sisäpintoja muutettiin muurauksilta ns. Inconelpinnoitteeksi. Tämä toimenpide vähentää kattilan sisäpintojen muuraustarvetta ja sen toivotaan lisäävän kattilan käyttötuntimäärää ja sitä kautta poltettavan jätteen määrän lisäystä vuosittain. Ekovoimalaitokselle haettiin vuonna 2017 Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta ympäristölupaa toiminnan olennaiseen muuttamiseen. Hakemus toiminnan olennaiseksi muuttamiseksi koski ensisijaisesti ympäristöluvan lupamääräystä 9, polttoaineiden käyttö. Hakemuksessa Oulun Energia esitti ekovoimalaitoksella poltettavan yhdyskuntajätteen enimmäismääräksi 175 000 tonnia vuodessa. Lisäksi esitettiin, että ekovoimalaitoksen ympäristölupaan lisätään myös jätevesilietteen kuivaus ja poltto ekovoimalaitoksella sekä Laanilan teollisuusalueella olevan penkkanoen poltto. Voimassa olevan ympäristöluvan velvoitteet pystyttiin hoitamaan todella hyvin vuonna 2017. Yhtään päästöraja-arvoin ylitystä ei sattunut. Ainoastaan partikkelimittaus vikaantui yhteensä n. 4 tunniksi joulukuussa. Tuhkien analyysit ja vuosikokoomat osoittavat, että niiden laatu on pysynyt tasaisena ja kuonan hyötykäyttöprosentti oli normaalilla tasolla 92 %. Hyötykäyttöosuus riippuu Fortumin seulonta-aikataulusta. Kemikaalien kulutusta on pystytty pienentämään. Tuotannollisesti ekovoimalaitoksella oli normaali, hyvä vuosi. Jätettä pystyttiin hyödyntämään energiaksi 149 410 tonnia ja revisiopäivien määrä pystyttiin pitämään alhaisena, vaikka tehtiin isoja muutostöitä revisioissa. Jätteiden varastoja Ruskon jätekeskuksessa ei pystytty purkamaan suunnitellusti. Polttokelpoista jätettä syntyy sopimusalueella ennakoitua enemmän, eteenkin energiasisällöltään suurempaa rakentamisen ja pienteollisuuden jätettä. OULUN ENERGIA OY Kiertotalous Heikki Harju-Autti kehityspäällikkö