Dnro VATT/76/202/2012 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TOIMINTAKERTOMUS 2011 Helsinki 2012
SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 JOHDON KATSAUS 1.2 VAIKUTTAVUUS 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus Tutkimusalue I Julkisten palvelujen vaikuttavuus ja kuntatalous Tutkimusalue II Julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot Tutkimusalue III Työmarkkinat ja kasvua tukeva politiikka Päätöksenteon tuki ja mallintaminen -yksikkö 1.3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS 1.3.1 Toiminnan tuottavuus 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus 1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu 1.5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 1.6 TILINPÄÄTÖSANALYYSI 1.6.1 Rahoituksen rakenne 1.6.2 Talousarvion toteutuminen 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma 1.6.4 Tase 1.7 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA 1.8 ARVIOINTIEN TULOKSET 1.9 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ 2. TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA 3. TUOTTO- JA KULULASKELMA 4. TASE 5. LIITETIEDOT 1 1 2 2 2 3 3 4 5 5 7 8 9 10 10 12 13 15 15 16 16 16 17 17 17 18 19 20 21 6. ALLEKIRJOITUS 25 Yhteenveto julkaisuista 2011 45
1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 JOHDON KATSAUS Toimintavuoden alkaessa Suomen talous oli vähitellen toipumassa vuonna 2008 alkaneesta syvästä taantumasta. Kesällä epävarmuuden lisääntyminen kansainvälisessä taloudessa alkoi kuitenkin uudelleen heikentää talousnäkymiä, mikä lisäsi huolta julkisen talouden rahoituspohjan kestävyydestä. Kesäkuussa toimikautensa aloittaneen uuden hallituksen ohjelmassa korostuivatkin valtiontalouden tulojen ja menojen sopeutus sekä erilaiset rakenteelliset toimet, jotka liittyivät muun muassa julkisten palvelujen tuottavuuden ja työllisyysasteen nostamiseen sekä kilpailukyvyn parantamiseen. Nämä heijastuivat myös VATT:n tutkimustoimintaan tuottamalla uusia selvityshankkeita ja antamalla lisää painoarvoa tutkimuskeskuksen ydinalueilla tehtävälle tutkimukselle. Tutkimuslaitos oli monin tavoin mukana talouspolitiikan valmisteluun liittyvissä hankkeissa. Näitä olivat muun muassa useat vero- ja tulonsiirtojärjestelmän muutosten vaikutusarviot, hallitusneuvotteluihin laaditut taustamuistiot, verotukien määrää koskevat selvitykset sekä työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointityö. Myös kuntatalouden ja julkisten palveluiden tuottavuuden tutkimuksessa useat hankkeet liittyivät ajankohtaisiin politiikkakysymyksiin. Kuntatalouden osalta tutkittiin Helsingin seudun metropolihallintoa ja selvitettiin finanssipolitiikan sääntöjen soveltamista kuntatasolla. Lisäksi tutkittiin korkean palvelutason yhteyttä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksiin. Tutkimuskeskuksella on pitkään ollut erityinen rooli politiikkatoimien vaikuttavuuden arvioinnissa. Toimintavuoden aikana tutkittiin muun muassa yritysverotuksen ja arvonlisäverotuksen, kotihoidontuen sekä kotouttamislain vaikutuksia. Työmarkkinoita koskevissa tutkimuksissa arvioitiin lisäksi matalapalkkatuen ja sovitellun ansiopäivärahan vaikutuksia sekä työnantajan omavastuun merkitystä työkyvyttömyyseläkkeisiin. Ympäristötalouden alueella tutkittiin kasvihuonepäästöjen ja rehevöittävän ravinnekuorman hallintaa sekä päästökauppaa. Tutkimuskeskus on saanut entistä merkittävämmän roolin eri hallinnonalojen ennakointityön tukemisessa. Yleisen tasapainon malleilla tehtiin kertomusvuonna ennakointihankkeita sekä työvoimaja koulutustarpeisiin että ilmasto- ja energiapolitiikkaan liittyen. Niissä tilaajana oli usean ministeriön muodostama konsortio. Merkittävä osa tutkimushankkeista on muutoinkin liittynyt useiden hallinnonalojen tietotarpeisiin. Niitä on toteutettu usein eri ministeriöiden osarahoittamina yhteishankkeina ja myös yhdessä toisella hallinnonalalla toimivan sektoritutkimuslaitoksen kanssa. Tutkimustulokset ovat palvelleet laajasti eri ministeriöiden, valtioneuvoston kanslian ja eduskunnan työtä. VATT on siten toteuttanut sektoritutkimuksen kehittämisen keskeistä päämäärää eli sektorirajat ylittävää tutkimustoimintaa. Toimintavuonna tehtiin runsaasti talouspolitiikan lyhyen tähtäimen välitöntä valmistelua palvelevia selvityshankkeita erilaisten taustalaskelmien ja muistioiden muodossa. Näiden yhteensovittaminen pitkäjänteisen tutkimustyön kanssa on joskus haastavaa. Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus perustuu sen relevanssiin ja laatuun. Laadun kannalta keskeistä on osaamisen pitkäjänteinen kehittäminen sekä tutkimustulosten avoin raportointi ja altistaminen ulkopuoliselle kritiikille. VATT:n henkilöresurssit olivat edellisvuoden tasolla ja pysyivät siten aiempia vuosia hieman pienempinä. Tämä johtui osittain varautumisesta talouskriisin mahdollisiin seurauksiin. Uusia rekrytointeja alettiin kuitenkin jo käynnistää poistuvan henkilöstön korvaamiseksi. Tutkimusjulkaisujen lukumäärä pieneni 1
104 julkaisusta 90 julkaisuun. Väheneminen kohdistui pääosin kotimaisiin asiantuntija-artikkeleihin. VATT:n omien sarjojen julkaisut pysyivät kutakuinkin edellisvuoden tasolla ja vertaisarvioitujen kansainvälisten julkaisujen määrä lisääntyi neljänneksellä 12:sta 15:een. Asiantuntijasuoritteiden määrä nousi selvästi, 14 prosentilla, edellisvuoden jo varsin hyvästä tasosta. Tutkimusjulkaisujen määrän pieneneminen johtui osittain tutkimuksen laadun ja kansainvälisten julkaisukanavien entistä vahvemmasta painottamisesta. Vähenemistä selittävät myös henkilövaihdokset sekä uusien monivuotisten hankkeiden valmistelu ja käynnistyminen. Yhteistyö VATT:n ja ECONOMICUM:n kolmen kansantaloustieteen laitoksen ja HECER:n kanssa tiivistyi edelleen. Tämän kampusyhteistyön muotoja olivat muun muassa yhteisvirat, yhteiset tutkimusprojektit ja seminaarit sekä opetustoiminta. Yhteistyön jatkaminen ja edelleen kehittäminen on sekä tutkimuksen laadun että tutkimuksen vaikuttavuuden kannalta tärkeää. Tutkimuskeskuksen yhteydet kansantaloustieteen korkeinta opetusta antaviin laitoksiin laajentavat myös kiinnostusta VATT:lle tärkeisiin julkisen talouden kysymyksiin, mikä auttaa tulevissa rekrytoinneissa ja lisää yhteistyömahdollisuuksia tutkimushankkeissa. Kertomusvuonna laadittiin VATT:n uusi strategia vuosille 2012 2015. Siinä asetetaan kolme toiminnallista kehittämistavoitetta, tutkimuksen vaikuttavuuden parantaminen, tutkimuksessa käytettävien tietokantojen ja tutkimusmenetelmien käytön ja laadunhallinnan kehittäminen sekä tutkimustiedon leviämisen ja hyödyntämisen edistäminen. Strategiassa määritetään VATT:lle seitsemän nykyisiin vahvuuksiin nojaavaa painopisteteemaa, joihin fokusoimalla vaikuttavuutta pyritään parantamaan. Kertomusvuonna toteutettiin myös sidosryhmätutkimus, jonka tavoitteena oli kartoittaa VATT:n keskeisten sidosryhmien tarpeita ja odotuksia sekä arvioida VATT:n tutkimustoiminnan laatua ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Selvityksen mukaan VATT:n tutkimus koettiin laadukkaaksi ja sen asiantuntijarooli tärkeäksi. 1.2 VAIKUTTAVUUS 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus Tutkimusalue I Julkisten palvelujen vaikuttavuus ja kuntatalous Tutkimusalueella tehty tutkimus jakautui kolmeen projektikokonaisuuteen: (i) kuntatalous, (ii) julkisten palvelujen tuottavuus ja (iii) hyvinvointipalvelujen markkinaehtoistuminen. Kuntataloustutkimuksessa valmistui Helsingin seudun metropolihallintoa käsittelevä selvitys. Lisäksi valmistui tutkimus liittyen paikkatietojärjestelmien käyttökelpoisuudesta kunta- ja palvelurakenteen suunnittelussa. Myös selvitys finanssipolitiikan sääntöjen soveltamisesta kuntatasolla valmistui. Tutkimusta koskien kunnallispolitiikan ja kuntaliitoksien yhteydestä sekä omistusasumisen ulkoisvaikutuksista jatkettiin. Uusina hankkeina aloitettiin kuntaliitosäänestyksiä ja valtuutettujen uudelleenvalintaa sekä kuntien tulopohjan tasauksen vaikutuksia koskevat tutkimukset. Asiantuntijatehtävinä osallistuttiin OECD:n Fiscal Federalism Networkin työhön. Julkisten palvelujen tuottavuus teemassa valmistui selvitys koskien tuottavuus - ja vaikuttavuusmittareiden nykytilaa ja tuottavuuden mittaamisen kehittämistarpeita. Toinen valmistunut tutkimus koski korkean palvelutason ja laadun yhteyttä kustannuksiin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kolmannessa valmistuneessa tutkimuksessa selvitettiin palvelusetelin vaikuttavuutta. Tutkimuskokonaisuudessa osallistuttiin myös Opetushallituksen koulutustutkimusfoorumin työhön ja valmisteltiin laajaa koulutustutkimukseen liittyvää EU-hanketta. 2
Hyvinvointipalvelujen markkinaehtoistumisen teemassa valmistui tutkimus asfalttikartellin aiheuttamista vahingoista kunnille ja valtiolle. Myös tutkimus sähköisistä hankintamenetelmistä valmistui. Lisäksi jatkettiin tutkimuksia koskien julkisten hankintojen päätymistä markkinaoikeuteen, paikallispolitiikan vaikutuksia julkisten palveluiden tuottamistapoihin ja vanhushoivan rahoitusta. Asiantuntijatyötä tehtiin asfalttikartellioikeudenkäyntiin liittyen ja osallistumalla MTT:n vetämän TARVEKE-hankkeen ohjausryhmään. Tutkimusalue II Julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot Tutkimusalueella tutkitaan verotuksen ja sosiaaliturvan vaikutuksia kotitalouksien ja yritysten käyttäytymiseen, tulonjakoon ja julkisen talouden tasapainoon sekä tehdään tulonjaon kehitykseen liittyvää tutkimusta. Vuonna 2011 tutkimusalueen tutkijat olivat monin tavoin mukana politiikan valmisteluun liittyvissä hankkeissa. Tällaisia olivat esimerkiksi hallitusneuvotteluiden taustaksi tehdyt laskelmat ja erilaisiin verouudistusvaihtoehtoihin liittyvät tulonjakolaskelmat. Vuonna 2011 tutkimusalueella valmistui kaksi väitöskirjatutkimusta. Tutkimusalueen tutkijat julkaisivat useita tutkimusraportteja kotimaisissa julkaisusarjoissa ja kansainvälisesti vertaisarvioituja tutkimuksia sekä esittelivät tutkimustuloksia laajasti kansainvälisissä ja kotimaisissa seminaareissa. Tutkimusprojekteihin liittyvissä raporteissa arvioitiin mm. ansiotuloverotuksen ja yritysverotuksen käyttäytymisvaikutuksia, kiinteistöverotukseen liittyvää kuntien välistä kilpailua, minimipalkkajärjestelmän vaikutusta työllisyyteen ja asumisen verokohtelua. Tutkimusalue osallistui kertomusvuoden aikana ministeriöiden ja virastojen väliseen yhteistyöhön uuden mikrosimulointimallin kehittämisessä ja vastasi TUJA-mallin ylläpitämisestä. Lisäksi tutkimusalueella jatkettiin verotuksen kautta suunnattujen tukien määrän kartoittamista sekä käynnistettiin tutkimusta verotukien vaikuttavuudesta. Verohallinnon tietoihin perustuvan yritysaineiston järjestäminen ja dokumentointityö jatkui vuonna 2011. Tutkimusalueen tutkijoilla oli myös keskeinen vastuu Talouden Rakenteet julkaisun kirjoittamisessa ja toimitustyössä. Tutkimusalue III Työmarkkinat ja kasvua tukeva politiikka Keskeinen osa ryhmän tutkimustoimintaa ovat politiikkamuutosten vaikuttavuusarvioinnit, joita on jatkettu vuoden 2011 aikana. Työllistymiseen tähtäävän politiikan vaikuttavuutta on arvioitu mm. kotouttamislain ja matalapalkkatuen osalta. Työmarkkinoita käsittelevissä hankkeissa on tutkittu myös soviteltua ansiopäivärahaa, työurien muuttumista sekä työnantajan omavastuun merkitystä työkyvyttömyyseläkkeisiin. Myös Lapin ja Kainuun sosiaaliturvamaksuvapautuksen vaikutuksista yritysten työllisyyteen, palkkoihin ja kannattavuuteen valmistui tutkimusraportti. Lisäksi on arvioitu kyselyillä kerätyn työttömyyden mittauksen luotettavuutta kansainvälisessä vertailuaineistossa (European Community Household Panel, ECHP). Ympäristöpolitiikan ohjauskeinojen osalta tutkimus on keskittynyt kasvihuonekaasupäästöjen ja rehevöittävän ravinnekuormituksen hallintaan sekä päästökauppaan. Innovaatiopolitiikan tiimoilta on vuoden 2011 aikana tehty eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle tutkimusta mm. biopolttoaineiden potentiaalista tulevaisuuden teknologisissa ratkaisuissa. Lisäksi on julkaistu artikkeleita kestävää suunnittelua palvelevista taloudellisista kriteereistä ja mittareista, ilmastonmuutoksesta ja globaaleista yhteiskunnallisista tulevaisuusvaihtoehdoista sekä rehevöitymisen hallinnasta. Tutkimusalueella on käynnissä useita, monivuotisia tutkimushankkeita, jotka käsittelevät maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia, työttömyysturvaan tehtyjen muutosten vaikutuksia, maatalouden ympäristötukien taloudellisia, tuotannollisia ja ympäristövaikutuksia, energiantuotannon 3
ympäristöriskejä, sekä yritysten kansainvälistymisen vaikutuksia. Lisäksi tutkimusalue on mukana useampivuotisessa Paltamon täystyöllisyyskokeilua arvioivassa tutkimuskonsortiossa. Tutkimusalueen tutkijoiden asiantuntemusta on vuoden aikana hyödynnetty lausunnon antajina ja arvioijina useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä työryhmissä ja projekteissa. Tutkijoita on mukana mm. OECD:n, Ruotsin valtiovarainministeriön, eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan, Tilastokeskuksen, työ ja elinkeinoministeriön, maa ja metsätalousministeriön asettamissa työ, asiantuntija tai ohjausryhmissä. Lisäksi tutkimustuloksia on popularisoitu lehtikirjoituksin ja haastatteluin, sekä pitämällä lukuisia esitelmiä. Päätöksenteon tuki ja mallintaminen -yksikkö Yksikön keskeiset hankkeet ovat koskeneet alueen vastuulla olevien mallien kehittämistä ja raportointia, talouskehityksen ennakointia sekä talouspolitiikan ja ympäristöpolitiikan vaikutusten arviointia. Mallien kehittäminen on painottunut etenkin julkisen sektorin tietokantojen kehittämiseen. Tietokanta kattaa nykyisellään sekä valtion- että kuntatalouden maakuntatasolla, minkä lisäksi sosiaaliturvarahastoja voidaan tarkastella erikseen. Malleja on laajennettu myös tulonjaon ja työmarkkinoiden käsittelyn osalta ja ne mahdollistavat nyt sekä tulonjako- että työmarkkinakysymysten tarkastelun. Kehittämisessä on varauduttu hallitusohjelman säästötavoitteiden arviointiin kuvaamalla julkisten palvelujen suorat hyvinvointivaikutukset tulokymmenyksittäin. Vuoden 2011 merkittävin hanke koski verotuksen hyvinvointivaikutusten arviointia VATT:n vuosikirjahankkeessa, jossa vertailtiin eri veromuotoja ja arvioitiin verotuksen rakenteen kehittämisvaihtoehtoja verojärjestelmän hyvinvointi- ja kasvuvaikutusten valossa. Ennakointihanke on ollut toinen keskeinen hanke, joka on tuottanut useita julkaisuja talouden toimialatasoisesta kehityksestä myös maakuntatasolla. VATT:n pitkän aikavälin ennakointituloksia on hyödynnetty muun muassa TEM:n toimiala-online -palvelussa. Maakuntatasolla on lisäksi arvioitu kunnallistalouden kestävyyden kehitystä ikääntymisen näkökulmasta. Vuoden mittaan yksikkö toteutti useita päätöksenteon valmistelua tukevia hankkeita. Näitä olivat muun muassa uusiutuvan energian ja biopolttoaineiden käytön lisäämisen vaikutusten arviointi. Lisäksi arvioitiin metsäteollisuuden kapasiteetin kehittymistä. Yksikkö osallistui useisiin yhteishankkeisiin muiden tutkimusalueiden kanssa. Aluemallin kehittämisessä tehtiin yhteistyötä TA I:n kanssa, kun taas hyödykeverotuksen vaikutuksia arvioitiin yhteistyössä tutkimusalue II:n kanssa. Yksikön tuotoksia on julkaistu useissa kotimaisissa julkaisuissa. Eräitä energiatutkimuksen hankkeiden tuloksia julkaistiin lisäksi VTT:n tutkimusraporteissa. Neuvottelukunta Neuvottelukunta kokoontui kertomusvuoden aikana neljä kertaa. Kokouksissa tarkasteltiin keväällä toteutettua sidosryhmätutkimusta, VATT:n strategiaa vuosille 2012-2015, toimintakatsauksia ja valtion sektoritutkimuksen kehittämisen viime vaiheita. Lisäksi esiteltiin käynnistettyjä tutkimushankkeita ja vastavalmistuneita tutkimustuloksia. Tutkimusesittelyt käsittelivät kotihoidontukien vaikutuksia työntarjontaan, Kainuun hallintokokeilun vaikutuksia kuntien menoihin sekä verovalvonnan vaikutuksia verojen maksuun. Neuvottelukunta: puheenjohtaja: jäsenet: talousasioiden alivaltiosihteeri Jukka Pekkarinen, Valtioneuvoston kanslia professori Anni Huhtala, Maa ja elintarv.talouden tutkimuslaitos (15.5.2011 asti) ohjelmajohtaja Lauri Hetemäki European Forest Institute (29.6.2011 alkaen) 4
sihteeri: ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus ylijohtaja Aki Kangasharju, VATT tutkija Janne Niemi, VATT tutkimusjohtaja Heikki Räisänen, työ ja elinkeinoministeriö professori Otto Toivanen, Katholieke Universiteit Leuven johtaja Raija Volk, Sosiaali ja terveysministeriö tutkija Jussi Ahokas, VATT 1.3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS 1.3.1 Toiminnan tuottavuus VATT:n tuotokset koostuvat tutkimusjulkaisuista ja asiantuntijatoiminnasta. Niiden erilaisesta luonteesta johtuen eri tuotostyyppien kehitystä seurataan hieman eri tavalla. Tuotoksien määrää ja kehitystä kuvataan Liitteessä 1. Julkaisutoiminnan tuottavuutta mitattaessa julkaisuille on määritelty painokertoimet. Vuonna 2007 toteutetun ulkoisen arvioinnin suositusten mukaisesti kriteerinä painoille on käytetty arvioita eri julkaisutyyppien vaikuttavuudesta sekä tutkimustulosten näkyvyydestä ja levinneisyydestä. Tuottavuuden kehitystä kuvaava tunnusluku lasketaan jakamalla julkaisumäärää kuvaava indeksi tutkimukseen käytetyn työpanoksen määrää kuvaavalla indeksillä. Uudistettu julkaisutuotannon tuottavuusindeksi painoineen on esitetty VATT:n toimintakertomuksessa vuodelta 2008. Vuonna 2011 julkaisutoiminnan tuottavuusindeksi pieneni 11 prosenttia. Kehityksen taustalla voidaan nähdä useita erilaisia tekijöitä. Tutkijakoulutetun henkilöstön lisäännyttyä tutkimuksen laatua ja julkaisukanavien tasokkuutta on alettu painottaa entistä enemmän. Laadun korostaminen saattaa viivästyttää julkaisujen valmistumista ja voi ainakin aluksi johtaa tutkimusjulkaisujen määrän pienenemiseen. Pidemmällä aikavälillä määrällisen kehityksen voidaan odottaa tasoittuvan. Tuottavuusindeksin laskua kertomusvuonna selittävät osaltaan myös henkilövaihdokset, uusien monivuotisten hankkeiden valmistelu ja käynnistyminen sekä lisääntynyt akateemisten ja soveltavien asiantuntijapalvelujen kysyntä. Merkittävät vuosittaiset tuottavuusvaihtelut ovat tyypillisiä tutkimusorganisaatioille, mistä syystä julkaisutoiminnan tuottavuutta on perusteltua tarkastella useamman vuoden keskimääräisen kehityksen perusteella. VATT:n tulostavoitteissa julkaisutoiminnan tuottavuudelle onkin asetettu yhden prosentin vuosittainen kasvutavoite kolmen vuodenliukuvalle keskiarvolle. Tuottavuus laski tällä mittarilla tarkasteltuna 0,7 prosenttia eli tulostavoitetta ei saavutettu. VATT:n asiantuntijatehtäville ei aseteta painokertoimia eikä niistä lasketa tuottavuusindeksiä, vaan niiden kehitystä seurataan suoritteiden määrän perusteella. Vuonna 2011 asiantuntijatoiminnan suoritteiden määrä lisääntyi 14 prosentilla. Tämä kuvaa tutkimuskeskuksen kasvanutta roolia politiikanvalmistelussa ja akateemisissa asiantuntijatehtävissä. VATT:n toimintaa ja sen muutosta paremmin kuvaavan julkaisutoiminnan tuottavuusindeksin käyttöönoton yhteydessä luovuttiin kokonaistuottavuuden muutosta kuvaavan indeksin käytöstä. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan VATT:n tulee kuitenkin edelleen sisällyttää toimintakertomukseensa kokonaistuottavuusindeksillä laskettu muutos. Tulostavoiteasiakirjan linjauksen mukaisesti VATT ottaa tämän tarkastelutavan käyttöön vuoden 2012 toimintakertomuksessaan. 5
Tukitoiminnot VATT:ssa käynnistyi alkuvuodesta valtion yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmän (KIEKU) käyttöönoton valmistelu. Hanke keskeytyi ja valmistelua jatkettaneen vuonna 2012. Toimintavuonna toteutettiin asiakirjahallinnon kehittämistyö hyödyntäen VATT:n nykyisen asian ja dokumenttienhallintajärjestelmän mahdollisuuksia. Uusitut toimintamallit otetaan käyttöön keväällä 2012. Kehittämistyö tukee valtion yhteisen asiain ja aiheidenhallinnan tietojärjestelmän (VALDA) käyttöönottoa. VATT oli aloitteellinen yhteistyön kehittämisessä Economicumissa sijaitsevien organisaatioiden kanssa mm. opiskelijarekrytointeihin ja opinnäytetöihin liittyen. Syksyllä 2011 käynnistettiin VATT:n kaikkia tukitehtäviä koskeva selvitystyö. Selvitystyön tavoitteena on saada aikaan laadukkaat ja tarkoituksenmukaisesti organisoidut tukipalvelut tukemaan VATT:n ydintehtäviä. VATT jatkoi sektoritutkimuslaitosten yhteistyön koordinointia, jossa keskeisenä oli tutkimuslaitosten erityispiireiden huomioiminen KIEKU -hankkeessa. Lisäksi VATT osallistui sektoritutkimuslaitosten yhteisten mittareiden määrittelytyöhön. Tietohallinto Toimintavuoden aikana valmisteltiin valtion yhteisiin ICT-ratkaisuihin siirtymistä ja suoritettiin tietoturvallisuuden perustason auditointi. Tieteellisen laskennan edellytyksiä parannettiin tarveharkintaisilla laitteistohankinnoilla. Helsingin yliopiston tarjoamia mikrotukipalveluja laajennettiin vahvistamaan VATT:n tietohallintoa. Toimikortit on otettu käyttöön suunnitelman mukaisesti. Talous- ja henkilöstöhallinto Talous- ja henkilöstöhallinnon henkilöstö käytti runsaasti aikaa KIEKUn käyttöönoton valmisteluun kesälomakauteen saakka. Hanke keskeytyi ja valmistelu jatkunee vuonna 2012. KIEKUn myötä VATT:iin saadaan erityisesti nykyistä parempia taloushallinnon ratkaisuja käyttöön. Vuoden aikana saatiin valmiiksi projektien talouden seuranta. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (Palkeet) asiakkuuden taloudellisia vaikutuksia on seurattu vuodesta 2008 lähtien, jolloin asiakkuus asteittain aloitettiin. Kustannustietojen vertailu on kuitenkin osoittautunut haasteelliseksi johtuen vertailtavuutta heikentävistä kertaluonteisista tekijöistä. Vuoden 2011 talous- ja henkilöstöhallinnon kustannukset laskivat edellisvuodesta (28 000 euroa). Tähän on syynä VATT:n talous- ja henkilöstöhallinnon tilapäiset henkilöstömuutokset, vaikkakin Palkeiden kustannukset nousivat johtuen Palkeiden kanssa sovituista uusista palveluista. Toimitilat Toimintavuoden aikana aloitettiin valtiovarainministeriön hallinnonalan virastoja koskeva toimitilahanke yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa. VATT:ssa käynnistettiin kirjastotoiminnan uudelleen järjestelyt ja päätettiin luopua kirjastotilasta. Tila siirtyy takaisin Helsingin yliopistolle keväällä 2012. Nykyiset toimitilat ovat riittävät VATT:n tarpeisiin ja omin järjestelyin on löydettävissä työtilat tilapäiseen käyttöön esimerkiksi harjoittelijoille ja vieraileville tutkijoille. Hankintatoimi VATT otti loppuvuodesta käyttöön valtion yhteisen tilaustenhallintajärjestelmän (TILHA). Painatuspalveluissa siirryttiin Hanselin puitesopimusten piiriin, minkä jälkeen VATT hyödyntää kattavasti Hanselin puitesopimuksia. 6
1.3.2 Toiminnan taloudellisuus Työajan jakautuminen Työajan käytöllä mitattu henkilötyöpanos oli 53. Lukuun sisältyy eri tutkimusorganisaatioiden kanssa yhteisillä palvelussuhdejärjestelyillä toimivat tutkijat, jotka tekevät VATT:n määrittelemiä tehtäviä. Edellä mainitut järjestelyt ovat kustannustehokas tapa tuottaa tutkimustietoa. Työajan jakautuminen vastuualueittain vuosina 2009-2011: Htv Htv Htv 2011 2010 2009 Tutkimusalue I 11 11 12 Tutkimusalue II 13 12 13 Tutkimusalue III 10 11 14 Päätöksenteon tuki ja mallintaminen -yksikkö 6 6 7 Tukitoiminnot 13 13 12 Yhteensä 53 53 58 Seuraavasta taulukossa on esitetty tutkimustoiminnan ja muun työajan jakautuminen vuosina 2009 2011 Htv Htv Htv 2011 2010 2009 Tutkimusprojektit 26,8 23,5 26,8 Muu tutkimustoiminta 1) 3,1 6,2 7,5 Muu työaika 23,1 23,3 23,7 Yhteensä 53,0 53,0 58,0 Muun työajan jakautuminen hallinto 2) 11,1 11,2 10,0 saatu koulutus 1,3 0,9 1,0 lomat 8,9 8,7 9,2 sairauspoissaolot 0,8 2,0 2,8 muu 1,0 0,5 0,7 1) Muu tutkimustoiminta koostuu tutkimusprojektien ulkopuolisiin asiantuntijatehtäviin käytetystä työajasta 2) Hallintoon kirjataan hallinto-, viestintä-, tietopalvelu- ja tietohallintotehtäviin sekä johtamiseen ja VATT:n sisäisiin työryhmiin käytetty työaika. Varsinaiseen tutkimustoimintaan käytetty työaika oli 26,8 henkilötyövuotta, mikä on selvästi enemmän kuin edellisvuotena. Vastaavasti muuhun tutkimustoimintaan käytetty työaika on merkittävästi vähentynyt. Työajan painotuksen muutos selittyy kahtena edellisvuotena verotyöryhmälle tehdyllä työllä, joka oli luonteeltaan muuhun tutkimustoimintaan kuuluvaa asiantuntijatyötä. Lisäksi työaikakirjausten ohjeiden täsmentäminen vaikutti hieman työajan kohdentumisiin. VATT:n henkilöstölle on järjestetty edellisvuotta enemmän henkilöstökoulutusta, joten koulutukseen käytetty työaika on kasvanut. Tämän lisäksi kirjauskäytäntöjen jäntevöitymisellä on osansa koulutuksen työaikakertymään. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet merkittävästi, mitä on pidettävä myönteisenä. Toisaalta VATT:ssa yksittäisen henkilön pitkäkestoinen sairauspoissaolo aiheuttaa suuria eroja vuosien välillä. Toiminnan kustannukset VATT:n toiminnan kokonaiskustannukset olivat 5 milj. euroa, mikä on lähes edellisvuoden tasoa. Kustannusten jakautumisessa vastuualueiden välillä on vuosittain vain pieniä vaihteluja. 7
Tukitoimintojen osuus kaikista kustannuksista oli 21 % laskien hieman edellisvuodesta. Kuitenkin tukitoimintojen osuutta kuvaava tunnusluku on ongelmallinen, sillä tukitehtävissä tapahtuvat henkilöstömuutokset vaikuttavat merkittävästi kustannusten suuruuteen kuten myös palvelurakennemuutokset Palkeiden kanssa. Tavoitteena on pitkällä aikavälillä vähentää pysyvästi tukitoimintojen osuutta. Toiminnan kustannukset vuosina 2009-2011: toteutuma tavoite toteutuma toteutuma milj. euroa milj. euroa milj. euroa milj. euroa 2011 % 2011 % 2010 2009 Tutkimusalue I 1,4 28 1,6 30 1,4 1,4 Tutkimusalue II 1,4 28 1,6 30 1,4 1,4 Tutkimusalue III 1,5 30 1,3 25 1,4 1,6 Päätöksenteon tuki ja mallintaminen -yksikkö 0,7 14 0,8 15 0,7 0,6 Yhteensä 5,0 100 5,3 100 4,9 5,0 Talousarvion (mom.28.30) mukainen kustannusten suhteellinen jakauma vastuualueittain vuosina 2009-2011: % % % 2011 2010 2009 Ydintoiminnot Tutkimusalue I 21 22 23 Tutkimusalue II 22 22 23 Tutkimusalue III 24 23 26 Päätöksenteon tuki ja mallintaminen -yksikkö 12 11 11 Ydintoiminnot yhteensä 79 78 83 Tukitoiminnot 21 22 17 Yhteensä 100 100 100 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan tuotot olivat vuonna 2011 yhteensä 329 526 euroa, kun ne edellisvuonna olivat 60 341 euroa. Vuoden 2011 tavoitteeksi oli asetettu 100 000 euroa. Tuotot ylittyivät kolminkertaisesti asetetun tavoitteen. Maksullisille tutkimushankkeille on tyypillistä, että tilaukset tulevat kesken vuoden ja siksi tavoitteen asettaminen on haasteellista. Lisäksi on oltu tuloarvioinnissa varovaisia yleisestä taloudellisesta tilanteesta johtuen, vaikkakin taloustieteelliselle tutkimukselle näyttäisi olevan kysyntää. Toisaalta maksulliselle toiminnalle on ominaista suuretkin vaihtelut vuosien välillä. Maksullisen toiminnan kannattavuus täyttää valtion maksullisesta toiminnasta määrätyn kannattavuusvaatimuksen. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus TUOTOT 2011 2010 2009 Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot 329 526 60 341 290 269 Maksullisen toiminnan muut tuotot 0 0 0 Tuotot yhteensä 329 526 60 341 290 269 8
KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet, tavarat Henkilöstökustannukset 155 275 30 914 186 268 Palvelujen ostot 15 330 27 217 26 511 Muut erilliskustannukset 20 625 50 28 Erilliskustannukset yhteensä 191 231 58 181 212 807 Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset 58 687 9 107 69 724 Poistot 2 744 512 4 859 Korot 78 18 270 Muut yhteiskustannukset 70 059 11 229 80 175 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 131 567 20 865 155 028 Kokonaiskustannukset yhteensä 322 798 79 047 367 835 KUSTANNUSVASTAAVUUS 6 728-18 706-77 566 (tuotot-kustannukset) 102,1 76,3 78,9 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat 683 513 euroa, mikä on lähes asetetun tavoitteen (700 000 euroa) mukainen. Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus oli 66 % ulkopuolisen rahoituksen määrästä ja jäi alle asetusta tavoitteesta (80 %). Yhteisrahoitteisen toiminnan osuuden lasku johtuu merkittävästä maksullisen toiminnan tulojen kasvusta. VATT:n strateginen painopiste on edelleen panostaa yhteisrahoitteiseen tutkimustoimintaan. Yhteisrahoitteisissa hankkeissa keskeisiä sidosryhmiä olivat ministeriöt, yliopistot ja valtion sektoritutkimuslaitokset. Rahoitukseltaan merkittävimmät yhteisrahoitteiset hankkeet toteutettiin Helsingin yliopiston, Suomen Akatemian, Åbo Akademin ja University College Londonin kanssa. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus oli 40,6 %, mikä alittaa VATT:n yhteisrahoitteiselle toiminnalle asetetun kustannusvastaavuustavoitteen (vähintään 50 %). Tutkimushankkeet, joissa käytetään VATT:n kustannuslaskentamallia, ovat toteutettavissa lähtökohtaisesti kustannusvastaavasti. On kuitenkin yhteisrahoitteisia tutkimushankkeita, joiden rahoituksen kriteerit määrittää rahoittaja. Näissä hankkeissa rahoittaja hyväksyy vain osan kustannuksista esimerkkeinä Suomen Akatemia, eräät säätiöt ja rahastot, jolloin 50 %:n kustannusvastaavuustavoite ei ole aina saavutettavissa. Mikäli näiden hankkeiden osuus yhteisrahoitteisista hankkeista on suuri, merkitsee se VATT:n koko yhteisrahoitteisen toiminnan kannattavuuden heikkenemistä vuositasolla. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus (laskelma omarahoitusosuudesta) YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TUOTOT 2011 2010 2009 Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 308 339 505 255 550 686 EU:lta saatu rahoitus 44 074 0 0 Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 331 100 399 618 259 530 Tuotot yhteensä 683 513 904 873 810 216 9
Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet, tavarat Henkilöstökustannukset 776 668 876 440 851 551 Palvelujen ostot 135 638 95 016 81 992 Muut erilliskustannukset 26 302 19 342 51 837 Erilliskustannukset yhteensä 938 608 990 798 985 380 Yhteisrahoitteisen toiminnan yhteiskustannusosuus Tukitoimintojen kustannukset 338 886 323 304 314 081 Poistot 14 683 17 254 20 770 Korot 423 0 0 Muut yhteiskustannukset 392 776 407 117 362 917 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 746 768 747 675 697 768 Kokonaiskustannukset yhteensä 1 685 376 1 738 473 1 683 148 OMARAHOITUSOSUUS -1 001 862-833 600-872 932 (tuotot-kustannukset) Omarahoitusosuus, % 40,6 52,0 48,1 1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Tutkimusalue I Julkisten palvelujen vaikuttavuus ja kuntatalous Tutkimusalueen I keskeiset hankkeet: Kuntaliitokset ja palvelujen saavutettavuus Sitran rahoittamassa hankkeessa tarkasteltiin kuntarakennetta paikkatietojärjestelmien näkökulmasta. Tutkimuksessa esiteltiin kuntaliitoksiin ja kuntapalveluiden saavutettavuuteen liittyviä paikkatietomenetelmiä ja arvioitiin niiden käyttökelpoisuutta kuntarakenteen suunnittelussa. Hanke on valmistunut ja tuotoksena syntyi VATT:n muistio. Kustannustehokkuus vs. vaikuttavuus kuntien palvelutuotannossa Tutkimuksessa analysoitiin THL:n indikaattoripankista kerättyjä kuntia profiloivia indikaattoreita pääkomponenttianalyysin avulla. Hanke on valmistunut ja tuotoksena ilmestyy keväällä 2012 yksi VATT Working Paper, joka samalla lähetetään artikkelimuodossa kansainväliseen aikakausikirjaan arvioitavaksi. Hankkeen myötä syntyneessä jatkohankkeessa selvitetään miten laadun huomioiminen vaikuttaa kuntien terveyspalvelujen kustannustehokkuuden mittaukseen. Nämä tulokset julkaistaan VATT:n muistioita sarjassa keväällä 2012. Näitä tuloksia voidaan hyödyntää VM:n valmistelemassa kuntien valtionosuuksien uudistushankkeessa. Palvelusetelin vaikuttavuus sosiaalipalveluissa Helsingin kaupungin sosiaaliviraston rahoittamassa ja THL:n kanssa yhteistyössä toteutetussa hankkeessa selvitettiin asiakkaiden valintaa palvelusetelin ja kunnan järjestämän palvelun väliltä, palvelusetelin hyvinvointivaikutuksia sekä palveluntuottajien kokemuksia ja suhtautumista palveluseteliin. Lisäksi arvioitiin palvelusetelien vaikutuksia sosiaaliviraston asiakkaiden käyttäytymiseen ja markkina- ja kilpailullisuusmuutoksiin. Hanke on valmistunut ja siitä julkaistaan kolme raporttia kevään 2012 aikana. 10
Tutkimusalue II Julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot Ravintolanruuan alv-alennuksen vaikutukset Suomessa ravintoloiden alv-kantaa laskettiin vuonna 2010. Yksi uudistusten tavoite oli parantaa työllisyyttä. Hankkeen tavoitteena on selvittää muutoksen vaikutusta ravintolapalveluiden hintoihin ja kysyntään sekä ravintola-alan työllisyyteen. Tutkimusta varten on kerätty edustava otos ravintoloiden hintatietoja ennen uudistusta ja sen jälkeen. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään pitemmältä ajanjaksolta olemassa olevia hinta-aineistoja ja yritysten verotietoja sisältäviä aineistoja. Hankkeen tuloksia on esitelty useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä seminaareissa. Hanke on osittain viivästynyt aineiston saantiin liittyvien ongelmien takia ja jatkuu vuonna 2012. Verotukien laskenta ja raportoinnin kehittäminen Valtiovarainministeriön asettaman verotukihankkeen loppuraportti valmistui syksyllä 2010. Laajuudeltaan tukien raportointi on nyt ajan tasalla ja raportoinnin laatu on parempi kuin aikaisemmin. Vuonna 2011 verotukiraportoinnin laskentapohjan kehittämistä jatkettiin. Tavoitteena oli kehittää verotukien käsittelyä budjettiprosessin yhteydessä. Tämä tavoite on toteutunut. Verotukien raportoimista on lisäksi jatkettu julkaisemalla kaksi aiheeseen liittyvää VATT Muistiota. Yksittäisten tukien vaikuttavuuden arviointi on käynnistetty. Hanke jatkuu vuonna 2012. TUJA-mallin ylläpito ja kehittäminen TUJA-malli on vero- ja etuusjärjestelmien suunnitteluun ja analysointiin tarkoitettu mikrosimulointimalli. Se on valtiovarainministeriön ja VATT:n yhteisessä käytössä ja VATT huolehtii sen ylläpidosta sekä kehittämisestä. Mallin vuosittainen ylläpito koostuu uuden aineiston hankinnasta, tarkistamisesta, muokkauksesta ja ajantasaistamisesta sekä ohjelmien ja järjestelmän päivittämisestä. Ajantasaistamiseen liittyy myös tapahtuneet ja ennustettavat keskeiset demografiset muutokset. Mallin ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvät tavoitteet ovat toteutuneet suunnitellusti ja mallia on käytetty vuonna 2011 useaan otteeseen vero- ja sosiaalipolitiikan valmisteluun liittyvissä asiantuntijatehtävissä. Tutkimusalue III Työmarkkinat ja kasvua tukeva politiikka Aktivointipolitiikan vaikuttavuus Tutkimushanke on VATT:n koordinoima ja Suomen Akatemian rahoittama. Nelivuotisessa hankkeessa arvioidaan perusturvan vastikkeellistamisen vaikutuksia. Toimintakertomusvuosi oli hankkeen kolmas vuosi ja sen tiimoilta on tähän mennessä julkaistu 1 kansainvälinen artikkeli, 1 laajempi tutkimus, 5 keskustelualoitetta sekä 4 laajemmalle yleisölle tarkoitettua suomenkielistä artikkelia. Tutkimushanke on aikataulussa. Muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset (Norface) VATT on mukana kansainvälisessä tutkimuskonsortiossa, jonka nelivuotinen tutkimushanke alkoi vuoden 2010 alussa. Suomalaisen tiimin tuotoksia on tähän mennessä valmistunut seuraavasti: 1 kansainvälinen julkaisu, 3 suomenkielistä artikkelia ja 4 keskustelualoitetta. Tutkimushanke on aikataulussa. Ympäristöpolitiikan uudet ohjauskeinot Hankkeessa arvioidaan ilmastopolitiikan ohjauskeinoja ja erityisesti huutokauppamekanismia EU:n päästökaupassa. Tutkimushanke toteutettiin vuosina 2009-2011 yhdessä Helsingin yliopiston ympäristöntutkimuksen yksikön kanssa, ja hanke jatkuu edelleen vuoden 2012 ajan. Tähän mennessä on valmistunut yksi keskustelualoite ja useita esityksiä kansainvälisissä ja kotimaisissa seminaareissa ja konferensseissa. 11
Päätöksenteon tuki ja mallintaminen -yksikkö Vuosikirja 2011 Vuosikirjassa keskitytään talouden rakenteen sopeuttamisen vaatimien talouspoliittisten toimien mitoituksen ja ajoituksen tarkasteluun. Kirjoitustyöhön osallistuivat VATT:n tutkijoiden lisäksi Suomen Pankki ja ETLA. Vuosikirja ilmestyi suunnitellusti lokakuussa. Toimialakehityksen ja työvoiman tarpeen ennakointi 2011 Vuonna 2011 ennakointihankkeessa on keskitytty alueellisen ennusteen viimeistelyyn ja valmistautumiseen Tilastokeskuksen toimialajaotuksen uudistukseen. Hanke jatkuu kevään 2012 ja tuottaa päivitetyn toimiala- ja maakuntatasoisen pitkän aikavälin ennusteen. Hanke on toteutunut suunnitellusti. Julkisen talouden kestävyys ja sopeuttaminen Hankkeessa on tarkasteltu julkisen talouden kestävyyden vahvistamista talouspolitiikan eri vaihtoehdoista lähtien. Tavoitteena on arvioida erilaisten velkasuhteen alentamiseen tähtäävien toimenpidekokonaisuuksien rakenteellisia, alueellisia ja tulonjakovaikutuksia sekä eri verolajien että menotalouden näkökulmista. Hanke palvelee suoraan kevään 2012 aikana tehtävää kestävyyspolitiikan arviointia ja sen tuotokset syntyvät yhteistyössä VM/KO:n ja VM/VO:n kanssa. 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Tietopalvelu Toimintavuonna toteutettiin VATT:n yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioimiseksi sidosryhmätutkimus, josta saatiin hyvää palautetta VATT:n toiminnan kehittämisen kannalta. Pääsääntöisesti VATT:n tutkimus arvioitiin myönteisesti. Kehittämiskohteina nostettiin esille mm. keskittyminen valittuihin teemoihin, laadunhallinta ja tutkimustiedon levittäminen. VATT:n tutkimustiedon välittäjä, tiedotuslehti VATT NYT muutettiin sähköiseksi uutiskirjeeksi jakelun ja ilmestymistiheyden lisäämiseksi. Se lähetettiin n. 1000:lle sidosryhmien edustajalle. Www-sivujen kävijämäärä oli vuonna 132 käyntiä/vrk. Kävijämäärä laski edellisvuodesta. Kävijämäärä vaihtelee mm. julkaisujen ilmestymisen, niistä uutisoimisen ja nimitysuutisten myötä. Eniten kävijöitä oli tutkimusjulkaisujen sivuilla. Tietopalvelun hankintoja täsmennettiin tutkijoiden tarpeiden mukaisesti. Muun muassa kirjastokonsortio FinELib hankintoja lisättiin ja kotimaisten ja ulkomaisten kausijulkaisujen hankinta Hansel-kilpailutettiin LM Tietopalvelut Oy:lle. Toimenpiteet kirjastotilan luovuttamiseksi ja kirjastoaineiston uudelleenjärjestämiseksi sekä poistojen tekemiseksi Kuopion varastokirjastoon käynnistettiin vuoden aikana. VATT:n julkaisutoiminnan painopalvelujen ja graafisen suunnittelun uudeksi kokonaistoimittajaksi valittiin Edita Prima Oy. Valmistelut yhteistyön aloittamiseksi käynnistettiin toimintavuoden aikana. Myös intranetin kehitystyö käynnistettiin toimintavuoden aikana. VATT-seminaareja järjestettiin toimintavuoden aikana 31 kertaa. Kolumneja julkaistiin VATT:n verkkosivuilla 11 ja tutkimustiedotteita 10. Medialle järjestettiin kaksi taustatietotilaisuutta. 12
1.5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN VATT:n henkilömäärä vuoden 2011 lopussa oli 55, mikä on viisi henkilöä enemmän kuin edellisvuonna. Henkilömäärän lisäystä selittää se, että tutkimushankkeissa olevia määräaikaisia tutkijoita oli vuoden vaihteessa tavanomaista enemmän. VATT:n henkilötyövuosimäärä oli 53, mikä on sama kuin edellisvuonna (2009 58 htv). Vuoden aikana valmisteltiin VATT:n tutkimusstrategiaa vuosille 2012-2015. Strategian valmistuttua tehtiin painopisteiden mukainen tutkijaresurssien kartoitus. Sen pohjalta päätettiin vahvistaa joidenkin tutkimusteemojen resurssointia ja käynnistettiin tarpeelliset rekrytoinnit. Rekrytoinnit näkyvät henkilötyövuosimäärän kasvuna vuonna 2012. Tutkijaresursseissa on ollut rakenteellisista syistä vajausta usean vuoden ajan. Naisten osuus henkilöstöstä oli 40 % (2009 42,9 %) ja miesten osuus 60 %. Naisten ja miesten osuudet olivat samat myös vuonna 2010. Lisäksi on huomioitava, että naistutkijoiden lyhyiden perhevapaiden (n. vuosi) ajaksi on erittäin haasteellista rekrytoida sijaista. Lähtökohtaisesti naisten osuuden arvioidaan kasvavan johtuen yliopisto-opintoihin hakeutuvien naisten määrän ja tutkijakoulutettujen naisten osuuden kasvusta. Toisaalta naisvaltaisissa tukitehtävissä toimivien määrä tulevaisuudessa tulee vähenemään. Määräaikaisen henkilöstön osuus kasvoi olleen 35 % koko henkilöstöstä (2010 32 % ja 2009 28,5 %). Taustalla ovat tutkimushenkilöstön määräaikaiset tutkimusprojektit sekä säädösperusteiset määräaikaiset virkasuhteet. Määräaikaisten osuuden kasvu johtui uudistetun tutkimusstrategian mukaisista rekrytoinneista, joista useat perustuvat määräaikaisiin projekteihin. Määräaikaisesta henkilöstöstä naisten osuus oli 21 % koko määräaikaisen (2010 25 % ja 2009 25 %) henkilöstön määrästä. Naisten osuuden väheneminen selittyy sillä, että määräaikaisiin tutkimusprojekteihin on rekrytoitu enemmän miehiä. Toisaalta vuosittaiset vaihtelut voivat pienessä organisaatiossa olla merkittäviä johtuen projektien muutoksista. 13
Henkilöstön keski-ikä oli 45,6 vuotta, kuten kahtena edellisenäkin vuotena. Keski-iän muuttumattomuus johtui ikääntymisen ja rekrytointien tasapainosta. Koko valtion budjettitalouden piirissä olevan henkilöstön keski-ikä vuonna 2011 oli 45,7 vuotta, missä oli lievää nousua edellisvuodesta. Henkilöstön koulutustasoindeksi oli 6,7, kuten kahtena edellisvuotena. Naisten ja miesten keskimääräisessä koulutustasossa on edelleen eroa (naiset 5,9 ja miehet 7,2). Tilanne on muuttumassa tulevina vuosina, sillä tutkijakoulutettujen naisten osuus on kasvamassa. Koko valtion koulutustasoindeksi vuonna 2010 oli 5,1. Työhyvinvointi Työhyvinvointitoimintaa koordinoi kokonaisuudessaan työhyvinvoinnin tukiryhmä, johon virkistystoimikunta yhdistettiin vuonna 2011. Työhyvinvoinnissa toteutettiin vuoden 2011 toimintasuunnitelman mukaiset toimet, joista merkittävimpänä oli henkilöstöruokailun järjestäminen 1.2.2011 alkaen. 14
Vuoden 2010 lopulla saadussa työsuojelutarkastuskertomuksessa esitettyihin havaintoihin on kiinnitetty huomiota ja päivitetty ohjeistusta. Erityisesti työajan hallinta ja työn kuormittavuus on otettu esimiestyössä huomioon. Työtyytyväisyystutkimus oli tarkoitus toteuttaa loppusyksystä 2011, mutta siirrettiin toteutettavaksi syksyllä 2012 ylijohtajan vaihdoksista johtuen. Samoin päätettiin käynnistää VATT:n palkkausjärjestelmän kehittäminen, sillä edellinen mittava kehittämistyö tehtiin vuonna 2009. Tavoitteena on saada järjestelmään nykyistä enemmän selkeyttä ja kannustavuutta. Työ toteutetaan vuoden 2012 aikana. Työkykyä edistävänä toimenpiteenä käyttöönotetut liikuntasetelit ovat osoittautuneet suosituiksi ja ovat osaltaan tukemassa henkilöstön liikunnallisuutta ja työssäjaksamista. Myös liikuntapäivään osallistuneiden määrä oli korkeampi kuin aikaisempina vuosina. Henkilöstökoulutus toteutui pääosin koulutussuunnitelman mukaisesti. Tutkijoille järjestettiin eri kirjoitustyyppien koulutusta ja tukihenkilöstöllä työtehtävien sekä niissä tarvittavien it-ohjelmien päivityskoulutusta. Henkilöstön osaamisella on ratkaiseva merkitys tutkimuslaitosympäristössä ja siitä syystä sillä on suuri vaikutus sekä yksittäisen työntekijän että koko työyhteisön hyvinvointiin. Sairauspoissaolot olivat yhteensä 3,8 pv/htv. Edellisvuonna ne olivat 9,0 pv/htv ja vuonna 2009 vastaavasti 10,3 pv/htv. VATT:n sairauspoissaoloissa on siis tapahtunut myönteistä kehitystä viime vuosina ja poissaoloja on vähemmän kuin valtiolla keskimäärin (9,7 pv/htv). Lyhyet sairauspoissaolot olivat 2,4 pv/htv ollen kahtena edellisvuotena 2,8 pv/htv. VATT:n koosta johtuen sairauspoissaolojen määrät voivat vaihdella suuresti vuosittain, sillä yksikin pitkäkestoinen sairauspoissaolo voi nostaa merkittävästi vuositasolla poissaolojen määrää. Lyhyet poissaolot ovat tärkein sairauspoissaoloja kuvaava mittari. Myös niiden osalta on tapahtunut hieman laskua edellisvuodesta. VATT:ssa on ollut käytössä vuodesta 2007 varhaisen puuttumisen malli. 1.6 TILINPÄÄTÖSANALYYSI 1.6.1 Rahoituksen rakenne VATT:lla oli toimintavuonna käytettävissä rahoitusta kaikkiaan 5,7 milj. euroa. Varsinaisia toimintamenomomentille kertyneitä tuloja saatiin 1,04 milj. euroa. Käytettävissä oleva rahoitus jakaantui vuosina 2009 2011 seuraavasti: 2011 2010 2009 1 000 1 000 1 000 Toimintamenomääräraha 4 199 4 091 4 165 Siirtynyt toimintamenorahoitus 1514 1336 988 Toimintamenorahoitus yhteensä 5 713 5427 5 153 Maksullisen toiminnan tuotot 329 60 290 Muut toiminnan tuotot 707 940 732 Tuotot yhteensä 1 036 1 000 1022 Muiden virastojen momenttien käyttö 100 Muut 78 Yhteensä 178 15
Rahoituksesta suurin osa (4 199 000 euroa) saatiin valtion talousarviossa toimintamenomäärärahana. Käytettävissä oli edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa 1 513 923 euroa. Toiminnan tuotot olivat 1 036 413 euroa, mikä ylitti toimintavuodelle asetetun tavoitteen (800 000 euroa). 1.6.2 Talousarvion toteutuminen Toimintavuonna VATT sai valtion talousarviosta rahoitusta 4 199 000 euroa, josta 57 000 euroa saatiin lisätalousarviossa. Edelliseltä vuodelta siirtynyt toimintamenomääräraha oli 1 513 923 euroa. Vuodelle 2012 siirtyneiden määrärahojen kokonaismäärä oli 1 796 548 euroa, mikä on noin 282 625 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Siirtyvän erän määrä johtuu pääosin vasta loppuvuodesta käynnistettyjen rekrytointien kustannusvaikutuksen siirtymisestä vuodelle 2012 sekä arvioitua suuremmasta tulokertymästä. Toisaalta määrärahojen käyttö on ollut maltillista mm. varautumalla valtiokonsernin yhteisistä ratkaisuista (mm. KIEKU, VIP-ratkaisut) aiheutuviin sekä kertaluontoisiin että pysyviin lisämenoihin. Myös tulorahoituksen mahdollinen väheneminen tulee VATT:n nettobudjetoituna virastona huomioida menojen suunnittelussa. 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma Tuotto- ja kululaskelma vuodelta 2011 osoittaa 1 036 413 euroa toiminnan tuottoja, mikä on 35 812 euroa enemmän kuin edellisvuonna. Maksullisen toiminnan tuotot olivat 329 526 euroa. Muut toiminnan tuotot olivat 706 887 euroa ja olivat 233 373 euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Muut toiminnan tuotot sisältävät pääosin muilta valtion virastoilta saatua tutkimusrahoitusta (308 339 euroa). Toiminnan kulut olivat yhteensä 5 milj. euroa, mikä on edellisvuoden tasoa (4,9 milj. euroa). Henkilöstökulut olivat suurin yksittäinen kuluerä, ollen 3 422 567 euroa ja 15 320 euroa enemmän kuin edellisvuonna. Palvelujen ostot ovat henkilöstökulujen jälkeen merkittävin kuluerä (738 142 euroa), mikä on 30 757 euroa pienempi kuin edellisvuonna. Muissa kuluissa (134 661 euroa) on kasvua edellisvuoteen verrattuna. Palvelujen ostojen ja muiden kulujen välisiä kirjauskäytäntöjä täsmennettiin, mikä näkyy muutoksena molemmissa kululajeissa. Sisäiset kulut olivat 58 518 euroa, kun ne vuonna 2010 olivat 64 897 euroa. 1.6.4 Tase VATT:n taseen loppusumma on 466 866,27 euroa, mikä on edellisvuoden tasoa (415 972,28 euroa). Käyttöomaisuuden arvo oli 84 412,93 euroa, mikä muodostuu pääosin it-laitteista. Myyntisaamisten määrä oli 67 307,83 euroa ja nousi 68 % edellisvuodesta. Siirtosaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset (yhteensä 314 695,51 euroa) ovat nousseet edellisvuodesta. Vieraasta pääomasta suurin yksittäinen erä on siirtovelkoihin sisältyvä lomapalkkavelka (618 188,91 euroa). 16
1.7 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA VATT:n johto on valtiontalousarviosta annetun lain 24 b :n mukaisesti vastuussa viraston sisäisen valvonnan järjestämisestä sekä sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on antaa kohtuullinen varmuus siitä, että viraston toiminta on tehokasta ja tarkoituksenmukaista, toimintaan liittyvä raportointi on luotettavaa ja toiminnassa noudatetaan siitä annettuja normeja. Vuonna 2009 perustetun riskienhallintaryhmän painopisteenä on ollut VATT:n riskienhallinnan kehittäminen. Tässä työssä on haettu menetelmiä VATT:ia kohtaavien riskien tunnistamiseen, analysointiin ja arviointiin kvalitatiivista asteikkoa käyttämällä. VATT:ssa tehtiin Valtion ITpalvelukeskuksen (VIP) toimesta perustason tietoturva-auditointi. Saatavan raportin pohjalta tullaan toteuttamaan tarpeelliset toimet perustason tietoturvan saavuttamiseksi, jotta edellytykset valtion yhteisten tietojärjestelmäratkaisujen käyttöönottoon täyttyvät. VATT:n sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa on arvioitu käyttäen COSO ERM-mallia. Tavoitteena oli tunnistaa mallia hyödyntäen keskeiset riskitekijät ja määritellä niiden pohjalta toimenpiteet mitoittaen ne järkevästi riskeihin nähden. Keskeisiksi riskitekijöiksi tunnistettiin edelleen resursseihin liittyvät riskit, joista keskeisinä ovat mm. osaamisen laaja-alaistamiseen sekä hallintotehtävien varahenkilöjärjestelmään liittyvät riskit. Riskien minimoimiseksi päätettiin tehdä prosessikuvaukset keskeisistä hallinnon tehtävistä ja määritellä samassa yhteydessä sijaisjärjestelyt. Kaikkia VATT:n tukitehtäviä koskevassa selvityksessä otetaan myös huomioon osaamis- ja sijaisjärjestelynäkökulma. Loppuvuodesta 2011 päätettiin tehdä VATT:n riskien arviointi, jota koordinoi VATT:n riskiryhmä. VATT on päättänyt järjestää sisäisen tarkastustoiminnan yhdessä valtiovarainministeriön kanssa. Kokonaisuutena VATT:n sisäinen valvonta täyttää pääosin sille säädetyt vaatimukset. 1.8 ARVIOINTIEN TULOKSET Arviointeja ei tehty vuonna 2011. 1.9 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ Toimintavuodelta ei ole raportoitavaa. 17