Päätös Annettu julkipanon jälkeen 17.4.2019 Dnro EPOELY/2667/2018 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta. ASIAN VIREILLETULO Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen 7.2.2019. ELY-keskus on 11.3.2019 pyytänyt ilmoitukseen lisäselvitystä, joka on saapunut 11.4.2019. ILMOITUKSEN TEKIJÄ JA YHTEYSHENKILÖ Jarmo Viertola Ky Nummijärventie 490 61910 NUMMIJÄRVI Yhteyshenkilö: Jarmo Viertola, puh. 0400 360 831 ja Ville Pihlaja, puh. 040 508 5570, info@urakoitsijakauppa.fi Laskutusosoite: Jarmo Viertola Ky / Urakoitsijakauppa, Pohjolantie 10, 61800 KAUHAJOKI PUHDISTETTAVAN ALUEEN SIJAINTI JA ALUEEN HALTIJA Kunta Kauhajoki Katuosoite tai muu osoitetieto Nummijärventie 490 Kiinteistötunnus 232-411-7-272 Kiinteistön omistaja Ville Pihlaja ja Marika Viertola-Pihlaja TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA YSL 527/2014 133 ja 136 ILMOITUKSESSA ESITETYT PUHDISTETTAVAA ALUETTA KOSKEVAT TIEDOT Alueen käyttö, kaavoitus ja naapurusto Kiinteistöllä on toiminut kauppa vuosikymmenten ajan. Polttoaineen myynti on loppunut syksyllä 2018. Tällä hetkellä kiinteistö toimii varastona. Tontilla on tällä hetkellä seuraavat rakenteet: myymälärakennus, varastohalli ja mittarikenttä. Polttoainesäiliöt ovat olleet maanpäällisiä ja ne on tällä hetkellä kaikki poistettu. Yksi mittari oli vielä tutkimuspäivänä 17.12.2018 paikallaan. Kiinteistö rajoittuu lännessä Nummijärventiehen (mt 6700), etelässä Nummijokeen ja pohjoisessa ja idässä kiinteistöön 232-411-7-256. Ko. kiinteistöllä sijaitsee myös tutkimuskohdetta lähinnä oleva asuttu omakotitalo. Talo on etäisyyttä noin 60 m Korsholmanpuistikko 44 www.ntm-centralen.fi/sodraosterbotten Korsholmsesplanaden 44 Pitkänsillankatu 15
EPOELY/2373/2018 2/13 polttoaineen jakelupaikasta pohjoiseen eli se on vesien virtaussuunnassa kohteen yläpuolella. Pilaantumisen aiheuttanut toiminta Pilaantumisen on aiheuttanut kiinteistöllä pitkään jatkunut polttoaineenjakelu (bensiini ja dieselöljy). Maaperä-, pohjavesi- ja pintavesiolosuhteet Tutkimuskohde sijaitsee Iso Nummikangas C-pohjavesialueella (1023212). Pohjavesialue on 1-luokan pohjavesialue ja vedenhankintaa varten tärkeä. Alue rajoittuu Nummijoen eteläpuolella olevaan Nummikangas B -pohjavesialueeseen. Alueen perusmaa on hiekkaa. Aluetta ei ole päällystetty. Lähistöllä olevat talousvesikaivot sijaitsevat kaikki pohjaveden virtaussuunnassa kohteen yläpuolella. Pisteeseen 3 asennetussa pohjavesiputkessa vesipinta näytteenoton jälkeen oli tasolla mp -1,83 m. Pintavedet virtaavat tutkimusalueelta Nummijokeen, joka sijaitsee kohteen eteläpuolella. Maaperän haitta-ainepitoisuudet Kohteesta otettiin maaperä- ja vesinäytteitä 17.12.2018. Maanäytteitä otettiin seitsemästä pisteestä. Vesinäyte otettiin pisteeseen 3 asennetusta havaintoputkesta. Maanäytteitä tutkittiin PetroFlag-kenttämittarilla ja laboratoriokokeilla. Laboratoriossa näytteistä määritettiin haihtuvat hiilivedyt, keskitisleet, raskaat öljyjakeet sekä bensiinin lisäaineet (MTBE ja TAME) ja aromaattiset yhdisteet (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit). Piste 1 sijaitsee mittarikentästä / säiliöalueesta kaakkoon. Ylemmät ohjearvotasot ylittyivät pisteessä 1 keskitisleiden (8300 mg/kg) ja raskaiden jakeiden (3000 mg/kg) osalta 2,0-3,0 m ja 3,0-4,0 metrin syvyyksiltä otetuissa näytteissä. Alempi ohjearvotaso (100 mg/kg) ylittyy bensiinijakeiden kohdalla (390 mg/kg) 2,0-3,0 m syvyydellä. Samalla syvyydellä ylittyvät alempi ohjearvotaso (10 mg/kg) myös ksyleenien kohdalla (19,2 mg/kg) ja kynnysarvo (1 mg/kg) TEX-yhdisteiden (tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit) summapitoisuudessa (23 mg/kg). Öljyhiilivetyjakeiden (C10 C40) summapitoisuus on syvyydellä 2,0 3,0 m 8860 mg/kg ja syvyydellä 3,0 4,0 m 3160 mg/kg. Piste 2 sijaitsee välittömästi mittareiden länsipuolella eli kohdassa, jossa ajoneuvot ovat tankattaessa seisseet. Pintakerroksessa (0-0,5 m) keskitisleiden pitoisuus ylitti alemman ohjearvotason (670 mg/kg). Öljyhiilivetyjakeiden (C10 C40) summapitoisuus 850 mg/kg ylittää kynnysarvon (300 mg/kg) ko. näytteessä. Muissa pisteissä kynnysarvot eivät ylity ainoassakaan tutkitussa näytteessä. Pisteen 1 2,0-3,0 m ja 3,0-4,0 m syvyyksiltä otetuista näytteistä määritettiin kaatopaikkakelpoisuus. Tutkimuksen perusteella maa-aines voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle.
EPOELY/2373/2018 3/13 Riskinarvio ja arvio puhdistustarpeesta Erillistä riskinarvioita ei ole tehty. Tehtyjen analyysien perusteella tutkittu alue on pieniltä osin (pisteet 1 ja 2) pilaantunut öljyhiilivedyillä ja aromaattisilla hiilivedyillä (ksyleenit). Pilaantunut maaperä tulee kunnostaa, koska alue on vedenhankinnan kannalta merkittävä pohjavesialue. Maaperä on karkeaa ja hyvin vettä johtavaa hiekkaa, mikä mahdollistaa pilaantumisen leviämisen laajemmalle alueelle. Mikäli pilaantuneen maa-aineksen määrä on pisteessä 1 edellä esitetysti n. 250 m 3, maa-aineksen ominaispaino noin 2000 kg/m 3 ja öljyhiilivetyjä keskimäärin noin 6000 mg/kg, on haitta-ainetta maaperässä noin 3000 kg. Maaperä on pintaosiltaan ja myös paikoin syvemmälläkin hienoa hiekkaa/silttistä hiekkaa. Pohjavedenpinta on noin 1,7-2 metrin syvyydessä maanpinnasta. Pahiten pilaantuneessa kohdassa (piste 1) ja pilaantuneessa syvyydessä (mp -2-4 m) maaaines on karkeaa hiekkaa. Maaperän laatu ja pohjavesi tekevät perinteisen massanvaihtokunnostuksen erittäin vaikeaksi toteuttaa. Massanvaihdolla tehtävän kunnostuksen onnistumiseksi tulisi pohjavedenpintaa alentaa ja kaivannon seinämät tukea. Esitetty kunnostussuunnitelma Pisteessä 1 kunnostus ehdotetaan suoritettavaksi ns. in situ-menetelmällä hapettamalla haitta-aineet kemiallisesti. Kemiallisessa hapetuksessa öljyhiilivedyt hajotetaan kemiallisen hapettimen avulla. Hapetuskemikaalina käytetään vetyperoksidia. Kunnostusta varten pohjaveden virtaussuunnassa pilaantuneen alueen alapuolelle asennetaan pohjavesiputket/kaivot, joista pumpattu vesi johdetaan puhdistettuna (öljynerotin + aktiivihiilisuodatin) pilaantuneen alueen yläpuolelle. Takaisin maaperään johdettavaan, puhdistettuun veteen, lisätään kemiallinen hapete (vetyperoksidi). Kaivojen tarkat sijainnit päätetään kunnostustyön aloituksen yhteydessä mm. pihan kunnostuksen aikaisen käytettävyyden kannalta. Kunnostuksen etenemistä seurataan ottamalla vesinäytteitä pilaantuneelle alueelle asennettavasta havaintoputkesta B ja pisteeseen 3 asennetusta pohjavesiputkesta. Lisäksi vesinäyte otetaan entisen kaupparakennuksen eteläpuolella kulkevasta Nummijoesta. Kunnostusta jatketaan ja se lopetetaan näytteenoton tulosten perusteella. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset: - ulkonäkö, haju, väri - lämpötila - ph - sähkönjohtavuus - bensiinijakeet, C5-C10 - öljyhiilivetyjakeet, C10-C40 - BTEX-yhdisteet
EPOELY/2373/2018 4/13 - MTBE - TAME Näytteet otetaan kemiallisen hapetuksen aikana kuukausittain, jonka jälkeen näytteenottoa harvennetaan. Näytteenoton harventamisesta sovitaan ELY-keskuksen kanssa saatujen tulosten perusteella. Pisteessä 2 pintakerrokset voidaan kunnostaa perinteisesti massanvaihdolla. Kunnostustavoitteet Kunnostuksen tavoitearvoina ovat asetuksen VnA 214/2007 kynnysarvot. Kunnostusmenetelmät, laadunvalvonta ja työn kuvaus Kunnostustyöstä laaditaan loppuraportti, josta pyydetään Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen lausunto. ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy Jarmo Viertola ky:n jättämän, Kauhajoen kaupungin alueella sijaitsevan kiinteistön 232-411-7-272 (Nummijärventie 490) pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen ja antaa siinä esitetyn lisäksi kiinteistön puhdistamista varten seuraavat määräykset: Kunnostustavoitteet ja -menetelmät 1. Esitetyn kunnostusalueen maaperä tulee puhdistaa siten, että kunnostettavalla alueella seuraavat Valtioneuvoston asetukseen (214/2007) perustuvat kynnysarvotasot saavutetaan: Haitta-aine: Tavoitetaso mg/kg: Öljyjakeet (C10-C40) 300 TEX-yhdisteet (tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit) yhteensä 1 Kunnostus katsotaan päättyneeksi, kun raja-arvotasot maaperässä on luotettavasti saavutettu. Mikäli maaperän puhdistuksen yhteydessä tulee esiin haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa, ovat maaperän puhdistusvaatimuksen tavoitetasoina VNa 214/2007:n kynnysarvotasot. Maaperässä vapaana faasina olevat haitta-aineet tulee poistaa maaperästä. (YSL 133, 136, JL 72 ) Kunnostusmenetelmiin liittyvät määräykset
EPOELY/2373/2018 5/13 2. Hyvissä ajoin ennen in situ kunnostuksen aloittamista ELY-keskukselle tulee toimittaa erillinen tarkennettu suunnitelma, josta ilmenee kunnostuksen arvioitu kesto ja tieto käytettävän vetyperoksidin määrästä, seossuhteesta ja syöttöväleistä. 3. Näytteenotto ja kenttäanalyysit on tehtävä asiantuntevasti ja laadukkaasti. Kaivettujen ja käsittelyyn vietävien maamassojen haitta-ainepitoisuuksia tulee seurata kenttämittauksin. Haitta-ainepitoisuudet tulee varmentaa riittävällä määrällä laboratorionäytteitä. Maamassojen määristä ja haitta-ainepitoisuuksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 16, 17, 52, 62 ja 209 ) 4. In situ kunnostuksen vaikutusta pohjaveden laatuun tulee seurata kunnostuksen aikana. Vesinäytteitä tulee ottaa pilaantuneelle alueelle sijoitettavasta putkesta (kunnostusputki B), olemassa olevasta putkesta 3, suunnitelluista kunnostusputkista C ja D sekä Nummijoesta. Vesinäytteistä on analysoitava vähintään yleinen ulkonäkö, haju, väri, ph, sähkönjohtavuus, bensiini- ja öljyhiilivetyjakeiden pitoisuudet sekä BTEX-yhdisteiden, MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet. Tarkkailunäytteiden tulokset tulee raportoida ELY-keskukselle välittömästi niiden valmistuttua. Mikäli in situ kunnostuksella havaitaan tai arvioidaan olevan haitallisia ympäristövaikutuksia, toiminta tulee tarvittaessa keskeyttää. Kunnostuksen jälkeen loppuraportissa tulee arvioida myös pohjaveden mahdollinen pilaantuneisuus ja puhdistustarve. (YSL 17 ) Maa-ainesten käsittely, hyötykäyttö ja välivarastointi alueella 5. Tarvittaessa toteutettava välttämätön kertaluontoinen välivarastointi esim. kaatopaikkaselvitystä varten saa kestää korkeintaan kaksi kuukautta. Maa-ainesten välivarastointi tulee järjestää tiiviisti erillään muusta ympäristöstä siten, että maaainekset pysyvät kuivana, eikä niistä valu mitään haitta-aineita alapuoliseen maaperään. Myös maa-ainesten sekoittuminen ympäristön maaperään tai pölyäminen tulee estää. Välivarastointia tulee myös tarkkailla säännöllisesti. Välivarastointi ei saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa ympäristölle, naapureille tai maaperälle ja pohjavedelle. Välivarastoalueiden maaperän puhtaus tulee tarvittaessa varmistaa ja kunnostaa välivarastojen purkamisen jälkeen. (YSL 7, 16 ja 52 ) 6. Jos rakennus- tai kaivuteknisistä syistä tai julkisoikeudellisista lupasyistä alueelle joudutaan jättämään pilaantuneita maita ja ne eristetään ympäristöstä, tulee eristykseen käyttää yleisesti käytössä olevia eristeratkaisua sekä esittää käytettävä ratkaisu valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi. (YSL 7, 52, 136 ) 7. Mikäli maaperän kunnostustavoitteita ei erityisen painavista syistä saavuteta, on ilmoituksen tekijän esitettävä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle hyväksyttäväksi
EPOELY/2373/2018 6/13 riskinarviointi raja-arvojen ylittävien jäännöspitoisuuksien mahdollisista vaikutuksista ympäristölle ja terveydelle sekä mahdollisten jatkotoimenpiteiden ja/tai tarkkailun tarve. Riskinarvioinnin perusteella ELY-keskus voi tarvittaessa antaa ohjeita tai määräyksiä jatkotoimenpiteistä. Riskinarvioinnissa tulee noudattaa VNa 214/2007:n määräyksiä sekä Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta (Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014) ohjeistusta. (YSL 133, 134,136 ) Vesien tutkiminen ja käsittely 8. Kaivantoihin työn aikana mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee tutkia ja tarvittaessa toimittaa käsiteltäväksi luvan omaavaan laitokseen tai käsitellä muulla valvovan viranomaisen hyväksymällä tavalla. (YSL 52, 136, Jätelaki 5, 12, 13 ja 72 ) Jätteiden käsittely 9. Kunnostuksen aikana maaperässä havaittava jäte tulee poistaa ja toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Jätteen voi kuitenkin jättää maahan, mikäli se on voimassa olevan lainsäädännön tai kunnan ympäristönsuojelumääräysten perusteella luvallista tai jätteen maahan jättämiselle on saatu hyväksyntä toimivaltaiselta viranomaiselta tai jätteen maahan jättämiselle on olemassa voimassa oleva ympäristölupa. (Jätelaki 5, 12, 13 ja 72 ) 10. Pilaantuneet maa-ainekset tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisten maa-aineisten vastaanotto on hyväksytty. Maamassat tulee peittää kuljetuksen ajaksi. Alueelta poiskuljetettavasta maasta on otettava vastaanottopaikan edellyttämällä tavalla riittävä määrä maanäytteitä laboratoriossa tehtäviä kontrollimäärityksiä varten. Maanäytteistä on analysoitava määräyksessä 1 esitetyt haitta-aineet. (YSL 27, 136 ) 11. Pilaantuneiden maiden ja vesien sijoituskohteista ja niihin kuljetettavien massojen määristä, kuljetusmatkoista, laadusta ja toimitusajankohdista on pidettävä kirjaa. Pilaantuneen maan (eli jätteen) haltijan on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat jätteestä. (Jätelaki 121 ) 12. Pilaantuneiden maa-ainesten tai pilaantuneen veden sekä muiden jätteiden kuljetuksesta vastaavan kuljetusyrittäjän tulee olla rekisteröitynyt ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin ja kuljettajalla on oikeus kuljettaa vain niitä jätteitä, mitkä on merkitty jätehuoltorekisteriotteeseen. Jätehuoltorekisteriote on pidettävä mukana jätteen kuljetuksen aikana. Jätteiden haltija ei voi antaa jätteitä kuljetettavaksi kuljettajalle, joka ei ole rekisteröitynyt jätehuoltorekisteriin. (Jätelaki 29, 94 ja 142 ) Terveys- ja ympäristöhaittojen hallinta ja työturvallisuus
EPOELY/2373/2018 7/13 Määräysten perustelut 13. Pilaantuneiden maa-ainesten kaivaminen ja kuljettaminen on toteutettava siten, että pilaantuneen maan leviäminen ympäristöön kaivutyön ja kuljetuksen aikana estetään. (YSL 7 ja 52 ) Poikkeukselliset tilanteet 14. Kunnostussuunnitelmasta poikkeamisesta ja työn aikana ilmenevistä poikkeuksellisista tapahtumista on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELYkeskukselle ja tarvittaessa muille tahoille. (YSL 172 ) 15. Jos pilaantuneisuuden arvioidaan tai todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen voi antaa määräyksiä ja ohjeita naapurikiinteistön kunnostamisesta. (YSL 52 ja 172 ) Valvontaviranomaiselle tiedottaminen ja raportointi 16. Kunnostustyön aloittamisesta ja päättymisestä tulee ilmoittaa sähköpostitse Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle kirjaamoon ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hakijan on nimettävä asiantunteva henkilö, joka vastaa alueen puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistön valvonnasta puhdistuksen aikana. Aloitusilmoituksessa tulee olla ympäristöteknisen valvojan ja pilaantuneiden maamassojen vastaanottajien yhteystiedot sekä työn arvioitu kesto. (YLS 172, 209 ) 17. ELY-keskus voi maaperän puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien tulosten tai seikkojen perusteella antaa tarvittaessa maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen liittyviä ohjeita tai määräyksiä. (YSL 52 ja 62 ) 18. Työn päätyttyä ilmoituksen tekijän tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan ELYkeskukselle ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle loppuraportti puhdistustyöstä kolmen kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä. Loppuraportti tulee laatia Ympäristöopas 2010, Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen loppuraportti -ohjeen mukaisesti. (YSL 172 ) Ympäristönsuojelulain 133 :n mukaan pilaantunut maaperä tai pohjavesi on puhdistettava siihen tilaan, ettei siitä puhdistustyön päätyttyä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Määräystä annettaessa on otettu huomioon VNa 214/2007. (Määräys 1) Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi (määräys 2). Puhdistetuilta alueilta tulee ottaa riittävä määrä edustavia jäännöspitoisuusnäytteitä, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida luotettavasti ja varmistutaan myös siitä, että pilaantunut maa-ainesjäte on toimitettu riittävin selvityksin luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan (määräys 3).
EPOELY/2373/2018 8/13 Kunnostuksen aikana pohjaveden pitoisuuksia tulee mitata suunnitelmallisesti, jotta kunnostuksen etenemistä pystytään seuraamaan (määräys 4). Välivarastointia koskevalla määräyksellä varmistutaan siitä, että välttämätön välivarastointi ei aiheuta muuta ympäristön pilaantumista (määräys 5). Poikkeustilanteissa voidaan pilaantunutta maata eristää ympäristöstä, jolla vähennetään ja estetään haitallisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia. Määräys on annettu sitä varten, että valvontaviranomainen voi valvoa ja vaikuttaa eristämisen toteuttamiseen ympäristönsuojelulain ja jätelain näkökulmasta (määräys 6). Riskinarvioinnista annettavalla määräyksellä varmistutaan siitä, että poikkeustilanteissa laadittavalla riskinarvioinnilla saadaan luotettava kuva ympäristön pilaantuneisuuden vaikutuksesta ympäristöön ja terveyteen. Lisäksi määräyksellä varmistetaan se, että riskinarvioinnin laatiminen noudattaa yleisiä hyväksyttyjä periaatteita, ohjeistuksia ja ympäristölainsäädännön vaatimuksia (määräys 7). Vesienkäsittely tulee tehdä siten, että haitta-ainepitoinen vesi käsitellään jätelain mukaisesti, eikä siitä pääse aiheutumaan muuta ympäristön pilaantumista (määräys 8). Jätteiden käsittely tai loppusijoitus tulee tapahtua jätelain ja ympäristölain säännösten mukaisesti. Jätteestä ei saa myöskään tapahtua muuta ympäristön pilaantumista. Jätteen haltijan tulee myös olla riittävästi selvillä jätteen laadusta. Tämä asia on varmistettu riittävillä määräyksillä (määräykset 9 ja 10). Jätteen kuljetus on jätelain mukaisesti säänneltyä toimintaa. Jätteen kuljettamisesta ja sen dokumentoinnista annetuilla määräyksillä varmistutaan siitä, että jätteiden kuljetus tapahtuu jätelainsäädännön mukaisesti (määräykset 11, 12 ja 13). Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksissa voi tulla esiin poikkeuksellisia asioita kunnostuksen yhteydessä kohteen ympäristö- tai terveysvaikutuksista. Lisäksi pilaantuminen on voinut levitä kohteen ulkopuolelle naapurikiinteistöille ennakkotutkimuksista poiketen. Valvontaviranomainen voi joutua ohjeistamaan ja antamaan määräyksiä ympäristö- ja jätelainsäädännön perusteella poikkeuksellisista tilanteista johtuen (määräykset 14, 15 ja 17). Kunnostushankkeen viranomaisvalvonnan kannalta on olennaista, että työn alku ja päättyminen tiedotetaan ja hankkeesta tehdään ohjeiden mukainen loppuraportti (määräykset 16 ja 18). Päätöksen määräaikaisuudella varmistetaan se, että kunnostus tulee tehtyä kohtuullisessa ajassa ja kohteesta tehdyt tutkimukset sekä kunnostusmenetelmät ovat ajantasaisia kunnostukseen ryhdyttäessä. Annettu ilmoituspäätös koskee pilaantuneen maa-alueen kunnostamista, eikä päätöksellä voi hyväksyä maahan jätettäväksi jätettä, eikä muutakaan ainetta siten,
EPOELY/2373/2018 9/13 Päätöksen voimassaolo Sovelletut säännökset että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Pilaantuneen maa-alueen kunnostamista koskeva päätös ei korvaa muita tarvittavia julkisoikeudellisia tai yksityisoikeudellisia lupia ja suostumuksia. Tämä päätös on voimassa viisi vuotta päätöksen antopäivästä eteenpäin. Maaperän puhdistamista koskeva asia on saatettava uudelleen vireille, mikäli ilmoituksessa mainittuja alueita ei em. päivämäärään mennessä saada puhdistettua tämän päätöksen mukaisesti. Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 5, 6, 7, 16, 17, 27, 52, 62, 133, 134, 136, 172 ja 209 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 713/2014) 24, 25 ja 26 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 1-6 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) Hallintolaki (434/2003) 54-58 Jätelaki (646/2011) 5, 12, 13, 29, 72, 94, 121, 142 Jäteasetus (179/2012) 3, 4, 7, 8, 9, 11, 20 ja 24 Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017) Valtion maksuperustelaki (150/1992) 8 Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) Käsittelymaksu ja sen määräytyminen 990 euroa Maksun suuruuden määrittelyssä on sovellettu valtion maksuperustelain 8 :n nojalla annettua valtioneuvoston asetusta ELY-keskusten maksullisista suoritteista. Siinä pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittely on hinnoiteltu 55 /h. Tässä tapauksessa maksu peritään 18 tunnin mukaan. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Päätöksestä tiedottaminen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 85 mukaisesti.
EPOELY/2373/2018 10/13 Päätös Ilmoituksen tekijälle Ilmoitus päätöksestä sähköisesti Muutoksenhaku Kauhajoen kaupunki, ympäristöviranomainen Suomen ympäristökeskus Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Alueidenkäyttö ja vesihuoltoryhmän päällikkö Jyrki Palomäki Ylitarkastaja Katja Viitaniemi LIITTEET: Valitusosoitus
EPOELY/2373/2018 11/13 VALITUSOSOITUS Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla kirjallisesti Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusaika Valitus on tehtävä kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tämän päätöksen antopäivästä. Valitusaikaa laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutoksia vaaditaan. Valituskirjelmän liitteet Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Asioitaessa sähköisesti, allekirjoitusvaatimuksesta on säädetty erikseen. Valituskirjelmään on liitettävä valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä tiedoksisaantitodistus tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjelmän toimittaminen Yhteystiedot Valituskirjelmän voi toimittaa Vaasan hallinto-oikeudelle henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse maksettuna postilähetyksenä, telekopiona tai sähköpostina. Valituskirjelmän lähettäminen tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Valituksen on saavuttava viranomaiselle virka-aikana ennen 30 päivän valitusajan päättymistä, jotta valitus voidaan tutkia. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet Vaasan hallinto-oikeus Postiosoite: käyntiosoite: puhelin: 029 56 42611 PL 204 Korsholmanpuistikko 43, 4. krs faksi: 029 56 42760 65101 VAASA 65101 VAASA sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi avoinna 8.00 16.15 Käsittelymaksu
EPOELY/2373/2018 12/13 Valittajalta peritään hallinto-oikeudessa tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukainen oikeudenkäyntimaksu 260 euroa. Tuomioistuinmaksulaissa on erikseen säädetty tapauksista, joissa maksua ei peritä. BESVÄRSANVISNING Ändring i detta beslut får sökas genom skriftligt besvär hos Vasa förvaltningsdomstol. Besvärstid Besvär ska anföras inom 30 dagar från dagen för delfåendet av beslutet, sagda dag inte medräknad. Om besvärstidens sista dag är en helgdag, lördag, självständighetsdag, första maj, julafton eller midsommarafton fortsätter besvärstiden ännu följande vardag. Besvärsskriftens innehåll och undertecknande Besvärsskriftens bilagor I besvärsskriften, som riktas till Vasa förvaltningsdomstol, ska uppges: ändringssökandens namn och hemkommun postadress och telefonnummer, till vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden beslutet, i vilket ändring söks till vilka delar ändring söks i beslutet, vilka ändringar som yrkas och de grunder på vilka ändring yrkas Om ändringssökandens talan förs av sökandens lagliga företrädare eller ombud eller om besvärsskriften upprättats av någon annan, ska också dennes namn och hemkommun framgå av besvärsskriften. Ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet ska underteckna besvärsskriften. Om kravet på underskrift vid elektronisk kommunikation föreskrivs särskilt. Till besvärsskriften ska fogas det beslut i vilket ändring söks, i original eller som kopia intyg över delgivningen eller någon annan utredning över besvärstidens begynnelsetidpunkt ombudets fullmakt, om ombudet inte är en advokat eller ett offentligt rättsbiträde eventuella handlingar som den ändringssökande åberopar som stöd för sina yrkanden, om dessa inte tidigare har skickats till myndigheten. Inlämnande av besvärsskriften Besvärsskriften kan lämnas in till Vasa förvaltningsdomstol personligen, med anlitande av ombud, genom bud, per post som betald försändelse, per telefax eller med e-post. Sändandet av besvärsskriften sker på avsändarens ansvar. För att besväret ska kunna upptas till prövning, ska besvärsskriften vara myndigheten till handa senast den sista dagen av besvärstiden (30 dagar) före tjänstetidens utgång. Besväret kan även lämnas in via förvaltnings- och specialdomstolarnas e-tjänst på adress: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet Kontaktuppgifter Vasa förvaltningsdomstol Postadress: besöksadress: telefon: 029 56 42611 PB 204 Korsholmsesplanaden 43, 4. vån. telefax: 029 56 42760 65101 VASA 65100 VASA e-postadress: vaasa.hao@oikeus.fi Öppet kl 8.00 16.15.
EPOELY/2373/2018 13/13 Handläggningsavgift Enligt lagen om domstolsavgifter (1455/2015) ska den som söker ändring betala en rättegångsavgift på 260 euro till förvaltningsdomstolen. I lagen om domstolsavgifter finns också särskilda bestämmelser om fall där avgift inte tas ut.
Tämä asiakirja EPOELY/2667/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument EPOELY/2667/2018 har godkänts elektroniskt Palomäki Jyrki 16.04.2019 10:56 Viitaniemi Katja 16.04.2019 10:51