Katuosoite tai muu osoitetieto Saarinevantie 4, HÄRMÄ Kiinteistötunnus

Transkriptio

1 Päätös Annettu julkipanon jälkeen Dnro EPOELY/129/2018 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta. ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ILMOITUKSEN TEKIJÄ JA YHTEYSHENKILÖ Öljyalan Palvelukeskus Oy, c/o Pöyry Finland Oy Valtakatu 25, LAPPEENRANTA Yhteyshenkilöt: Päätökset, vastinepyynnöt ym. toimitetaan: Öljyalan Palvelukeskus Oy, JASKA-hanke c/o Asiamies Sanna Pyysing, Pöyry Finland Oy, Valtakatu 25, LAPPEENRANTA puh Muissa kysymyksissä: Öljyalan Palvelukeskus Oy, JASKA-hanke c/o Projektipäällikkö Mikko Rautio Pöyry Finland Oy Valtakatu 25, LAPPEENRANTA puh PUHDISTETTAVAN ALUEEN SIJAINTI JA ALUEEN HALTIJA Kunta Kauhava Katuosoite tai muu osoitetieto Saarinevantie 4, HÄRMÄ Kiinteistötunnus Kiinteistön omistaja Miia Niemi, Saarinevantie 4, HÄRMÄ, TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

2 EPOELY/129/2018 2/15 ILMOITUKSESSA ESITETYT PUHDISTETTAVAA ALUETTA KOSKEVAT TIEDOT Alueen käyttö, kaavoitus ja naapurusto Kiinteistö on asuinkäytössä ja siihen ei ole tiedossa muutoksia. Entisessä korjaamohallissa on nykyään hevostalli. Alueelle on aikomuksena tehdä hevostarha. Kiinteistöt eivät sijaitse kaavoitetulla alueella. Kaavoitukseen ei ole tiedossa muutoksia. Pilaantumisen aiheuttanut toiminta Kohteessa on ollut korjaamotoimintaa 1980-luvulta 1990-luvun puoliväliin. Korjaamon toiminnanharjoittaja on ollut Veikko Kallio. Korjaamotoiminnan loputtua kiinteistöllä on 2000-luvulla ollut metallialan yrityksiä. MH-Tuote Oy on tehnyt kiinteistöllä trailereita ja T:mi Härmän teräsrakenne on tehnyt kiinteistöllä mm. koirien tarhoja ja puurakennuksia. Moottoripyörien osia myyvä MC Scatter on pitänyt kiinteistöä varastonaan. Kiinteistön omistaa Miia Niemi. Hän on ostanut kiinteistön vuonna 2017 Veikko Kallion kuolinpesältä. Historiaselvityksen mukaan korjaamotoimintaa on ollut vain kiinteistöllä olevassa hallissa. Hallissa on betonilattia, mutta siinä ei ole rasvamonttua. Hallin ulkopuolella on tynnyreissä varastoitu öljyä sekä öljynsuodattimia. Kiinteistöllä ei ole enää mitään korjaamonaikaisia jätteitä. Nykyinen omistaja on tehnyt alueella maanrakentamista aikomuksenaan tehdä hevosille tarhat. Tässä yhteydessä on tehty aistinvaraisia havaintoja öljyhiilivedyistä. Kohteessa olevassa omakotitalossa on öljylämmitys. Lämmitysöljysäiliö sijaitsee rakennuksen alla maassa. On mahdollista, että hallissa olisi joskus ollut öljylämmitys. Tiedossa ei ole, että kohteessa olisi ollut muuta maaperää mahdollisesti pilaavaa toimintaa. Kohteessa ei ole tiettävästi tehty maaperätutkimuksia ennen vuotta Tiedossa ei ole, että kohteessa olisi tapahtunut öljyvahinkoja. Kohdekiinteistön läheisyydessä ei ole tiedossa muuta maaperää mahdollisesti pilaavaa toimintaa. Maaperä-, pohjavesi- ja pintavesiolosuhteet Tutkimuksen perusteella perusmaa kohteessa on hieno hiekka. Täyttökerroksen (humus, sora) paksuus oli noin 0,1 0,5 m. Kalliopintaa tutkimuksissa havaittiin kahdessa koekuopassa (KK3 ja KK10) 1,0 2,6 metrin syvyydellä maanpinnasta. Kiinteistön tutkimusalueen eteläpuolella kallion pinta havaittiin metsän reunalla maanpinnalla. Kiinteistön maanpinta on noin tasolla +47 m mpy. Maanpinta on kiinteistöllä tasaista, kohoten hieman eteläpuolen metsänrajalla. Kohde sijaitsee Pöyhösenkangas C ( C) II luokan pohjavesialueella. Kohde sijaitsee aivan pohjavesialueen rajalla, siten että I luokan pohjavesialue Pöyhösenkangas B on kohteesta noin 90 metriä kaakkoon. Muodostuma on osa harjujaksoa, joka haarautuu Pöyhösenkankaan ja Kaupinkankaan muodostaman deltamaisen laajentuman kohdalla kahdeksi harjujaksoksi, joista toinen lähtee luoteeseen Ekokankaana ja toinen pohjoiseen peitteellisenä tullen selvemmin näkyviin Alahärmän kirkonkylän eteläpuolella. Muodostuman eteläpää on osin

3 EPOELY/129/2018 3/15 peitteellinen ja maa-aines suhteellisen hienoa hiekkaa ja silttiä Tuomiharjulle saakka. Keski- ja pohjoisosat ovat hyvin lajittunutta hiekkaa. Alueen pohjois- ja eteläosassa pohjaveden virtaussuunta on kaakkoon ja keskiosassa myös luonnontilassa luoteeseen. Pohjavesi purkautuu keskiosan koillispuolella lähteenä, jonka virtaamaksi on mitattu 449 m 3 /d. Muodostuma on tyypiltään pääasiassa vettä ympäristöön purkava, mutta osaksi myös sykliininen, keräten vettä lähinnä muodostuman länsi- ja lounaispuoleisilta alueilta. Kiinteistön talousvesi tulee vesijohtoverkostosta. Kiinteistöllä ei sijaitse kaivoa. Tutkimuspisteet olivat suhteellisen kuivia, viidessä koekuopassa tihkui vähän vettä pohjalle tai havaittiin hieman kosteutta. Pohjaveden virtaussuunta on kohteen alueella kaakkoon. Tutkimuksessa otettiin yksi pohjavesinäyte (VN1) noin 70 metriä koilliseen sijaitsevasta pohjavesiputkesta (74A). Kaikki analysoidut haitta-aineet olivat alle laboratorion analyysimenetelmän määritysrajan. Kohdetta lähin vesistö on pieni nimetön lampi 180 metrin päässä pohjoisessa. Kiinteistöllä ei ole salaojitusta ja sadevedet imeytyvät maaperään. Maaperän haitta-ainepitoisuudet FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy suoritti Öljyalan Palvelukeskus Oy:n / JASKAhankkeen toimeksiannosta kohteessa maaperän ja pohjaveden perustutkimukseen liittyvät maastotyöt Tutkimuksissa havaittujen kynnysarvotason ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia sisältävän alueen pinta-alaksi arvioidaan noin 170 m 2, missä kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia sisältävää maata arvioidaan olevan n. 85 m 3 ktr (110 m 3 itd, 150 tn). Kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia sisältävää maata ei arvioida todettujen öljyhiilivetyjen ominaisuudet huomioiden kuitenkaan ulottuvan juurikaan todettua aluetta laajemmalle. Todetut haitta-ainepitoisuudet ylittävät pääosin Vna 214/2007 ylemmän ohjearvon. Tutkimuksessa havaitussa kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia sisältävässä maaaineksessa arvioidaan olevan noin 585 kg öljyä. Riskinarvio ja arvio puhdistustarpeesta Riskitarkastelun perusteella riski haitta-aineille altistumiselle pölyn kautta on mahdollista, mutta lähinnä tulevaisuuden suunnitellun käytön (hevosaitaus) alkaessa tai kaivutyön tai muun maan muokkauksen aikana. Riski suoran ihokosketuksen ja ruoansulatuselimistön kautta eli suoralle tai välilliselle suun kautta tapahtuvalle altistumiselle on olemassa, mutta lähinnä hevosaitauksen käytön, kaivutyön tai muun maan muokkauksen aikana ja oikeanlaisella suojautumisella riskit voidaan hallita. Altistumista talousveden välityksellä ei arvioida tällä hetkellä olevan. Esitetty kunnostussuunnitelma Kunnostustavoitteet

4 EPOELY/129/2018 4/15 Maaperän kunnostuksen tavoitteena on alentaa maaperän haitta-ainepitoisuuksia siten, että päättyneestä korjaamotoiminnasta aiheutuneesta maaperän pilaantuneisuudesta johtuvia ympäristö- tai terveyshaittoja ei kunnostustyön jälkeen esiinny. Kohde esitetään kunnostettavaksi haitta-ainekohtaisiin Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisiin alempiin ohjearvotasoihin öljyhiilivetyjen >C10-C40, BTEX-yhdisteiden, MTBE+TAME:n osalta. Pinnoittamattomaan pintamaahan (0-1 metriä) ei jätetä kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia sisältäviä maita. Esitetyt tavoitetasot arvioidaan riittävän turvallisiksi tässä kohteessa. Kohteessa ei arvioida olevan pohjaveden kunnostustarvetta. Mikäli numeerisiin tavoitepitoisuuksiin ei joltakin osin kohtuudella päästä, päätetään jatkotoimenpiteiden tarve erikseen laadittavan riskinarvion perusteella. Kunnostusmenetelmät, laadunvalvonta ja työn kuvaus Kohteen maaperän laadun, maaperää pilaavien haitta-aineiden koostumuksen, pilaantumisen arvioitu enimmäislaajuus huomioiden kustannustehokkain kunnostusmenetelmä on massanvaihto, jossa pilaantunut maa poistetaan ja kaivannot täytetään pilaantumattomalla maalla. Puhdistustyön suorittaminen Kunnostustyön aloitusilmoitus toimitetaan Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Kauhavan kaupungin ympäristöviranomaiselle, kiinteistön omistajalle ja pelastusviranomaisille. Ilmoituksessa kerrotaan kunnostuksen aikataulu sekä vastuuhenkilöiden nimet ja yhteystiedot. Tilaaja järjestää urakkakyselyn ja valitsee urakoitsijan ja nimeää ympäristöteknisen asiantuntijan valvojaksi. Kunnostettava alue varustetaan kunnostuksesta kertovin kyltein. Ennen kunnostustoimenpiteitä hankitaan valvojan toimesta tarvittaessa luvat naapureilta kunnostustoimenpiteiden suorittamiseksi. Urakoitsija kartoittaa kunnostustyömaan riskit sekä suorittaa riskin- ja laadunhallintatarkastelun tilaajan laatiman laatu- ja turvallisuusohjeen mukaisesti ennen kunnostustöiden aloittamista. Kohteen valvoja tarkastaa riskitarkastelun ja laadunhallintasuunnitelman viimeistään kunnostuskohteen aloituskokouksen yhteydessä. Urakoitsija järjestää työmaalle sähköistetyn parakin tms. tilan kenttävalvojan käyttöön, ellei kiinteistöllä olevasta rakennuksesta saada tiloja ko. käyttöön. Urakoitsija selvittää kaivualueella sijaitsevien kaapelien, johtojen ja putkien sijainnit niiden omistajilta ja pyytää tarvittaessa luvat tuentoihin. Vastaanottopaikat valitaan valvojan toimesta kustannusperustein ennen työn aloitusta ja ilmoitetaan valvovalle viranomaiselle ennen kuljetusten aloittamista. Kohteesta poistetaan öljyhiilivety-yhdisteillä pilaantunut maa kaivamalla tavoitetasoon.

5 EPOELY/129/2018 5/15 Kohteessa ei ennakkotietojen mukaan sijaitse korjaamotoimintaan liittyviä rakenteita. Mikäli kohteen maaperässä havaitaan polttonesteiden jakelutoimintaan/korjaamotoimintaan liittyviä tmv. rakenteita, jotka eivät olleet suunnitelman tekovaiheessa tiedossa, poistetaan myös ne kunnostustyön yhteydessä. Säiliöt ja putkistot tyhjennetään, puhdistetaan ja kaasuvapautetaan ennen niiden lopullista esiin kaivua ja poistoa. Säiliön tyhjennyksessä, puhdistuksessa ja kaasuvapautuksessa ei saa käyttää kipinöintiä tai kuumuutta aiheuttavia työvälineitä eikä -menetelmiä. Säiliön nosto toteutetaan kaivinkoneella kaivannosta laahaten tai oikein mitoitetulla nostokalustolla. Muut betoni- ym. rakenteet tai jätteet, jotka eivät liity jakelutoimintaan, voidaan poistaa Öljysuojarahaston myöntämällä rahoituksella pienessä määrin vain, mikäli ne estävät polttoainepilaantuneisuuden kunnostamista tai lopetettuun jakelutoimintaan liittyvien rakenteiden poistamista. Syöttö- ja ilmaputket poistetaan maanpäällisiltä osin ja kaivujen alueelta myös maanalaisilta osin. Maahan mahdollisesti jäävät putket tyhjennetään ja puhdistetaan puhaltamalla tai imemällä. Puhdistustyön seuranta Kaivutyötä ohjaa kenttävalvoja ennakkotutkimuksien ja -tietojen, kunnostussuunnitelman sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen antaman päätöksen mukaisesti. Kunnostuksen ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivutyötä ja maiden lajittelua työnaikaisella näytteenotolla sekä kenttäanalyyseillä ja havainnoilla. Kaivettavista maista otetaan tarkastusnäytteitä maalajikerroksittain ja esiintyvien haitta-aineiden sekä kaivun laajuuden mukaan. Haihtuvien öljyhiilivetyjen pitoisuutta työmaa-alueen ilmassa seurataan PID-fotoionisaatiomittarilla ympäristöteknisen valvojan toimesta. Mikäli HTP15min arvoja ylittäviä pitoisuuksia esiintyy, käytetään vähintään A2P3- hengityssuojainta tai odotetaan, kunnes pitoisuusarvot laskevat työskentelylle sopivalle tasolle. Mittaustulokset esitetään loppuraportissa. Öljyhiilivetyjenpitoisuuksia seurataan työn aikana kenttäanalyyseillä. Kenttäanalyyseillä puhtaaksi todettujen kaivantojen pohjista ja seinämistä otetaan jäännöspitoisuusnäytteet, joista analysoidaan tarvittavat haitta-ainepitoisuudet laboratoriossa. Kustakin kaivannosta otetaan vähintään kaksi näytettä. Näytteet otetaan edustavalla tiheydellä siten, että jokaisen seinän ja pohjan osan keskimääräinen pitoisuus tulee selvitettyä. Tässä kohteessa laboratoriossa analysoidaan ainakin C5 - C40 öljyhiilivetyjen, BTEX-yhdisteiden ja oksygenaattien pitoisuuksia. Mahdollisesta kaivantovedestä otetaan näytteet ennen sen pumppausta ja käsittelyn päätyttyä. Näytteistä analysoidaan C5-C40- hiilivetyjen sekä ETBE-, MTBE- ja BTEXyhdisteiden, 1,2-dikloorietaanin ja 1,2-dibromietaanin ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet. Em. etaaneita on käytetty lyijyllisessä bensiinissä lisäaineina. Muuten näytteitä otetaan tarpeen mukaan. Näytteenotosta vastaa valvoja. Kunnostuksen päättäminen ja viimeistely

6 EPOELY/129/2018 6/15 Tavoitepuhtauteen kaivettu alue täytetään routimattomalla pilaantumattomalla muualta tuodulla tai kohteesta kaivetulla tavoitepitoisuustasot alittavalla tiivistyskelpoisella maalla. Kaivetut alueet merkitään suodatinkangaskaistoilla. Kaivetut pilaantuneet maat kuljetetaan kuormat peitettyinä ao. luvan omaavalle vastaanottajalle käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi. Pilaantuneiden maiden poistamiseksi kaivettavia haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostuksen tavoitearvot alittavia maita (ns. ylijäämämaita) käytetään ensisijaisesti kaivantojen alustäyttöihin. Materiaalin tulee olla vastaavaa kuin kaivannosta on poistettu. Alustäyttö tulee tehdä huolellisesti, jottei synny painumia. Kaivantojen täyttöihin mahdollisesti rakenteellisesti soveltumattomat maat (ylijäämämaa) kuljetetaan valvojan ohjaamalle luvanvaraiselle maankaatopaikalle. Ympäristövaikutukset ja niiden ehkäisy Kunnostuksen tavoitteena on poistaa alueelta kaikki maa-aines, jonka haittaainepitoisuudet ylittävät kunnostuksen tavoitetasot tai muuten todetaan haittaaineiden laadun ja määrän olevan sellaisia, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle. Tällöin alueen kaavan mukaiselle maankäytölle ei jää päättyneestä korjaamotoiminnasta johtuvia rajoituksia ja haitta-aineiden leviämisriski saadaan poistettua. Kunnostuksen loppuraportissa esitetään riskinarvio kunnostuksen jälkeisestä tilanteesta. Varautumissuunnitelma Pilaantuneen maa-alueen kunnostustyön aikana saattaa ilmetä odottamattomia tilanteita. Lieviä työtapaturmia varten työmaalle varataan ensiapuvälineet. Työmaalle laitetaan massanvaihtovaiheessa näkyville yleiset hälytysnumerot. Kenttävalvoja seuraa koko työn ajan työmaalta mahdollisesti löytyviä uusia haitta-aineita, rakenteita tai muuta normaalista poikkeavaa. Jos tällaista löytyy, asiasta informoidaan välittömästi tilaajaa, urakoitsijaa ja ympäristöviranomaisia. Mahdollisista korjaavista toimenpiteistä neuvotellaan heidän kanssaan ja asia korjataan mahdollisimman pian. Haihtuvien öljyhiilivetyjen pitoisuutta työmaa-alueen ilmassa seurataan PIDfotoionisaatiomittarilla ympäristöteknisen valvojan toimesta. Mikäli HTP15min arvoja ylittäviä pitoisuuksia esiintyy, käytetään vähintään A2P3-hengityssuojainta tai odotetaan, kunnes pitoisuusarvot laskevat työskentelylle sopivalle tasolle. Mittaustulokset esitetään loppuraportissa. Kunnostustyössä noudatetaan tilaajan määrittämiä työturvallisuus- ja suojeluohjeita sekä yleisiä työturvallisuusohjeita. ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy Öljyalan Palvelukeskus Oy:n jättämän, Kauhavan kaupungin alueella sijaitsevan kiinteistön

7 EPOELY/129/2018 7/ (Saarinevantie 4) pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen ja antaa siinä esitetyn lisäksi kiinteistön puhdistamista varten seuraavat määräykset: Kunnostustavoitteet ja menetelmät 1. Kiinteistön maaperä tulee puhdistaa siten, että kunnostettavalla alueella yli 1 m syvyydellä maanpinnasta seuraavat Valtioneuvoston asetukseen (214/2007) perustuvat alemmat ohjearvotasot saavutetaan: Haitta-aine: Tavoitetaso mg/kg: Bensiinijakeet (C5-C10) 100 Keskitisleet (C11-C20) 300 Raskaat öljyjakeet (C22-C40) 600 Bentseeni 0,2 Tolueeni 5 Etyylibentseeni 10 Ksyleenit 10 MTBE-TAME 5 Kunnostettavalla alueella 0-1 m syvyydellä maanpinnasta kiinteistön maaperä tulee puhdistaa siten, että seuraavat Valtioneuvoston asetukseen (214/2007) perustuvat kynnysarvot saavutetaan: Haitta-aine: Tavoitetaso mg/kg: Öljyjakeet (>C10-C40) 300 Bentseeni 0,02 TEX (summapitoisuus tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) 1 MTBE-TAME 0,1 Mikäli maaperän puhdistuksen yhteydessä tulee esiin haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa, ovat maaperän puhdistusvaatimuksen tavoitetasoina VNa 214/2007:n alemmat ohjearvotasot. Kunnostusmenetelmään liittyvät määräykset 2. Näytteenotto ja kenttäanalyysit on tehtävä asiantuntevasti ja laadukkaasti. Kaivettujen ja käsittelyyn vietävien maamassojen haitta-ainepitoisuuksia tulee seurata kenttämittauksin. Haitta-ainepitoisuudet tulee varmentaa riittävällä määrällä laboratorionäytteitä. Maamassojen määristä ja haitta-ainepitoisuuksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 16, 17, 52, 62 ja 209 ) Maa-ainesten käsittely, hyötykäyttö ja välivarastointi alueella 3. Tarvittaessa toteutettava välttämätön kertaluontoinen välivarastointi esim. kaatopaikkaselvitystä varten saa kestää korkeintaan kaksi kuukautta. Maa-ainesten välivarastointi tulee järjestää tiiviisti erillään muusta ympäristöstä siten, että maa-

8 EPOELY/129/2018 8/15 ainekset pysyvät kuivana, eikä niistä valu mitään haitta-aineita alapuoliseen maaperään. Myös maa-ainesten sekoittuminen ympäristön maaperään tai pölyäminen tulee estää. Välivarastointia tulee myös tarkkailla säännöllisesti. Välivarastointi ei saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa ympäristölle, naapureille tai maaperälle ja pohjavedelle. Välivarastoalueiden maaperän puhtaus tulee tarvittaessa varmistaa ja kunnostaa välivarastojen purkamisen jälkeen. (YSL 7, 16 ja 52 ) 4. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kohteen puhdistusarvot alittavaa maa-ainesta voidaan hyödyntää kohteen kaivantojen täytöissä ja kohteen maanrakentamisessa, mikäli se rakennusteknisesti on siihen soveltuvaa. Pilaantuneen maa-ainesjätteen laitos- ja ammattimainen käsittely vaatii aina ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen luvan. (YSL 27, 136, Jätelaki 5 ) 5. Jos rakennus- tai kaivuteknisistä syistä tai julkisoikeudellisista lupasyistä alueelle joudutaan jättämään pilaantuneita maita ja ne eristetään ympäristöstä, tulee eristykseen käyttää yleisesti käytössä olevia eristeratkaisua sekä esittää käytettävä ratkaisu valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi. (YSL 7, 52, 136 ) 6. Mikäli maaperän kunnostustavoitteita ei saavuteta, on ilmoituksen tekijän esitettävä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle hyväksyttäväksi riskinarviointi rajaarvojen ylittävien jäännöspitoisuuksien mahdollisista vaikutuksista ympäristölle ja terveydelle sekä mahdollisten jatkotoimenpiteiden ja/tai tarkkailun tarve. Riskinarvioinnin perusteella ELY-keskus voi tarvittaessa antaa ohjeita tai määräyksiä jatkotoimenpiteistä. Riskinarvioinnissa tulee noudattaa VNa 214/2007:n määräyksiä sekä Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta (Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014) ohjeistusta. (YSL 133,134,136 ) Vesien tutkiminen ja käsittely 7. Kaivantoihin työn aikana mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee tutkia ja tarvittaessa toimittaa käsiteltäväksi luvan omaavaan laitokseen tai käsitellä muulla valvovan viranomaisen hyväksymällä tavalla. Muita laajempia pohjaveden kunnostustoimenpiteitä ei voi tehdä tämän päätöksen perusteella. (YSL 52, 136, Jätelaki 5, 12, 13 ja 72 ) Jätteiden käsittely 8. Kunnostuksen aikana maaperässä havaittava jäte tulee poistaa ja toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Jätteen voi kuitenkin jättää maahan, mikäli se on voimassa olevan lainsäädännön tai kunnan ympäristönsuojelumääräysten perusteella luvallista tai jätteen maahan jättämiselle on saatu hyväksyntä toimivaltaiselta viranomaiselta tai jätteen maahan jättämiselle on olemassa voimassa oleva ympäristölupa. (Jätelaki 5, 12, 13 ja 72 ) 9. Pilaantuneet maa-ainekset tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisten maa-aineisten vastaanotto on hyväksytty. Maamassat

9 EPOELY/129/2018 9/15 tulee peittää kuljetuksen ajaksi. Alueelta poiskuljetettavasta maasta on otettava vastaanottopaikan edellyttämällä tavalla riittävä määrä maanäytteitä laboratoriossa tehtäviä kontrollimäärityksiä varten. (YSL 27, 136 ) 10. Pilaantuneiden maiden ja vesien sijoituskohteista ja niihin kuljetettavien massojen määristä, kuljetusmatkoista, laadusta ja toimitusajankohdista on pidettävä kirjaa. Pilaantuneen maan (eli jätteen) haltijan on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat jätteestä. (Jätelaki 121 ) 11. Pilaantuneiden maa-ainesten tai pilaantuneen veden sekä muiden jätteiden kuljetuksesta vastaavan kuljetusyrittäjän tulee olla rekisteröitynyt ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin ja kuljettajalla on oikeus kuljettaa vain niitä jätteitä, jotka on merkitty jätehuoltorekisteriotteeseen. Jätehuoltorekisteriote on pidettävä mukana jätteen kuljetuksen aikana. Jätteiden haltija ei voi antaa jätteitä kuljetettavaksi kuljettajalle, joka ei ole rekisteröitynyt jätehuoltorekisteriin. (Jätelaki 29, 94 ja 142 ) Terveys- ja ympäristöhaittojen hallinta ja työturvallisuus 12. Pilaantuneiden maa-ainesten kaivaminen ja kuljettaminen on toteutettava siten, että pilaantuneen maan leviäminen ympäristöön kaivutyön ja kuljetuksen aikana estetään. (YSL 7 ja 52 ) Poikkeukselliset tilanteet 13. Kunnostussuunnitelmasta poikkeamisesta ja työn aikana ilmenevistä poikkeuksellisista tapahtumista on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELYkeskukselle ja tarvittaessa muille tahoille. (YSL 172 ) 14. Jos pilaantuneisuuden arvioidaan tai todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen voi antaa määräyksiä ja ohjeita naapurikiinteistön kunnostamisesta. (YSL 52 ja 172 ) Valvontaviranomaiselle tiedottaminen ja raportointi 15. Kunnostustyön aloittamisesta ja päättymisestä tulee ilmoittaa sähköpostitse Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle kirjaamoon ja Kauhavan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hakijan on nimettävä asiantunteva henkilö, joka vastaa alueen puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistön valvonnasta puhdistuksen aikana. Aloitusilmoituksessa tulee olla ympäristöteknisen valvojan ja pilaantuneiden maamassojen vastaanottajien yhteystiedot sekä työn arvioitu kesto. (YLS 172, 209 ) 17. ELY-keskus voi maaperän puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien tulosten tai seikkojen perusteella antaa tarvittaessa maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen liittyviä ohjeita tai määräyksiä. (YSL 52 ja 62 )

10 EPOELY/129/ /15 Määräysten perustelut 18. Työn päätyttyä ilmoituksen tekijän tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan ELYkeskukselle ja Kauhavan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle loppuraportti puhdistustyöstä kolmen kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä. Loppuraportti tulee laatia Ympäristöopas 2010, Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen loppuraportti -ohjeen mukaisesti. (YSL 172 ) Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan pilaantunut maaperä on puhdistettava siihen tilaan, ettei siitä puhdistustyön päätyttyä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. ELY-keskus katsoo, että kiinteistön maaperä saadaan puhdistettua edellä mainitun vaatimuksen mukaisesti, kun maaperästä poistetaan maat, joissa haitta-ainepitoisuudet ylittävät määräyksessä mainitut puhtausarvot. Määräystä annettaessa on otettu huomioon VNa 214/2007. (Määräys 1) Puhdistetuilta alueilta tulee ottaa riittävä määrä edustavia jäännöspitoisuusnäytteitä, jotta puhdistustyön lopputulos voidaan arvioida luotettavasti ja varmistutaan myös siitä, että pilaantunut maa-ainesjäte on toimitettu riittävin selvityksin luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan (määräys 2). Välivarastointia koskevalla määräyksellä varmistutaan siitä, että välttämätön välivarastointi ei aiheuta muuta ympäristön pilaantumista (määräys 3). Haitta-ainepitoisen maa-aineksen hyödyntäminen on rajoitettua ympäristönsuojelulain ja jätelain perusteella. Tällä päätöksellä voidaan kuitenkin hyväksyä hyötykäyttö kunnostuskohteessa, jolla edistetään jätelain etusijajärjestystä (määräys 4). Poikkeustilanteissa voidaan pilaantunutta maata eristää ympäristöstä, jolla vähennetään ja estetään haitallisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia. Määräys on annettu sitä varten, että valvontaviranomainen voi valvoa ja vaikuttaa eristämisen toteuttamiseen ympäristönsuojelulain ja jätelain näkökulmasta (määräys 5). Riskinarvioinnista annettavalla määräyksellä varmistutaan siitä, että poikkeustilanteissa laadittavalla riskinarvioinnilla saadaan luotettava kuva ympäristön pilaantuneisuuden vaikutuksesta ympäristöön ja terveyteen. Lisäksi määräyksellä varmistetaan se, että riskinarvioinnin laatiminen noudattaa yleisiä hyväksyttyjä periaatteita, ohjeistuksia ja ympäristölainsäädännön vaatimuksia (määräys 6). Vesienkäsittely tulee tehdä siten, että haitta-ainepitoinen vesi käsitellään jätelain mukaisesti, eikä siitä pääse aiheutumaan muuta ympäristön pilaantumista. Määräyksellä varmistetaan myös se, että pilaantuneen pohjaveden kunnostamista ei aleta tehdä, ilman että siitä on tehty pilaantuneen pohjaveden kunnostamisilmoitus ELY-keskukselle (määräys 7). Jätteiden käsittely tai loppusijoitus tulee tapahtua jätelain ja ympäristölain säännösten mukaisesti. Jätteestä ei saa myöskään tapahtua muuta ympäristön pilaantumista. Jätteen haltijan tulee myös olla riittävästi selvillä jätteen laadusta. Tämä asia on varmistettu riittävillä määräyksillä (määräykset 8, 9, 12).

11 EPOELY/129/ /15 Päätöksen voimassaolo Sovelletut säännökset Jätteen kuljetus on jätelain mukaisesti säänneltyä toimintaa. Jätteen kuljettamisesta ja sen dokumentoinnista annetuilla määräyksillä varmistutaan siitä, että jätteiden kuljetus tapahtuu jätelainsäädännön mukaisesti (määräys 10 ja 11). Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksissa voi tulla esiin poikkeuksellisia asioita kunnostuksen yhteydessä kohteen ympäristö- tai terveysvaikutuksista. Lisäksi pilaantuminen on voinut levitä kohteen ulkopuolelle naapurikiinteistöille ennakkotutkimuksista poiketen. Valvontaviranomainen voi joutua ohjeistamaan ja antamaan määräyksiä ympäristö- ja jätelainsäädännön perusteella poikkeuksellisista tilanteista johtuen (määräys 13, 14, 17). Kunnostushankkeen viranomaisvalvonnan kannalta on olennaista, että työn alku ja päättyminen tiedotetaan ja hankkeesta tehdään ohjeiden mukainen loppuraportti (määräykset 15 ja 18). Päätöksen määräaikaisuudella varmistetaan se, että kunnostus tulee tehtyä kohtuullisessa ajassa ja kohteesta tehdyt tutkimukset sekä kunnostusmenetelmät ovat ajantasaisia kunnostukseen ryhdyttäessä. Annettu ilmoituspäätös koskee pilaantuneen maa-alueen kunnostamista, eikä päätöksellä voi hyväksyä maahan jätettäväksi jätettä, eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Pilaantuneen maa-alueen kunnostamista koskeva päätös ei korvaa muita tarvittavia julkisoikeudellisia tai yksityisoikeudellisia lupia ja suostumuksia. Tämä päätös on voimassa asti. Kunnostustyö voidaan aloittaa päätöksen antopäivänä. Maaperän puhdistamista koskeva asia on saatettava uudelleen vireille, mikäli ilmoituksessa mainittuja alueita ei em. päivämäärään mennessä saada puhdistettua tämän päätöksen mukaisesti. Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 5, 6, 7, 16, 17, 27, 52, 62, 133, 134, 136, 172 ja 209 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 713/2014) 24, 25 ja 26 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 1-6 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) Hallintolaki (434/2003) Jätelaki (646/2011) 5, 12, 13, 29, 72, 94, 121, 142 Jäteasetus (179/2012) 3, 4, 7, 8, 9, 11, 20 ja 24

12 EPOELY/129/ /15 Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017) Valtion maksuperustelaki (150/1992) 8 Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017) Käsittelymaksu ja sen määräytyminen 605 euroa Maksun suuruuden määrittelyssä on sovellettu valtion maksuperustelain 8 :n nojalla annettua valtioneuvoston asetusta ELY-keskusten maksullisista suoritteista. Siinä pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittely on hinnoiteltu 55 /h. Tässä tapauksessa maksu peritään 11 tunnin mukaan. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Päätöksestä tiedottaminen Päätös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 85 mukaisesti. Ilmoituksen tekijälle Ilmoitus päätöksestä sähköisesti Muutoksenhaku Kauhavan kaupunki, ympäristönsuojeluviranomainen Kauhavan kaupunki, kaavoitusviranomainen Kauhavan kaupunki, terveydensuojeluviranomainen Pöyry Finland Oy, Mikko Rautio, mikko.rautio@poyry.com Suomen ympäristökeskus Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Vesihuoltoryhmän päällikkö Ilkka Närhi Ylitarkastaja Katja Viitaniemi

13 EPOELY/129/ /15 LIITTEET: Valitusosoitus VALITUSOSOITUS Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla kirjallisesti Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusaika Valitus on tehtävä kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tämän päätöksen antopäivästä. Valitusaikaa laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutoksia vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Asioitaessa sähköisesti, allekirjoitusvaatimuksesta on säädetty erikseen. Valituskirjelmään on liitettävä - valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - tiedoksisaantitodistus tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjelmän voi toimittaa Vaasan hallinto-oikeudelle henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse maksettuna postilähetyksenä, telekopiona tai sähköpostina. Valituskirjelmän lähettäminen tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Valituksen on saavuttava viranomaiselle virka-aikana ennen 30 päivän valitusajan päättymistä, jotta valitus voidaan tutkia. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: Yhteystiedot Vaasan hallinto-oikeus Postiosoite: käyntiosoite: puhelin: PL 204 Korsholmanpuistikko 43, 4. krs faksi: VAASA VAASA sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi avoinna Käsittelymaksu

14 EPOELY/129/ /15 Valittajalta peritään hallinto-oikeudessa tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukainen oikeudenkäyntimaksu 250 euroa. Tuomioistuinmaksulaissa on erikseen säädetty tapauksista, joissa maksua ei peritä. BESVÄRSANVISNING Ändring i detta beslut får sökas genom skriftligt besvär hos Vasa förvaltningsdomstol. Besvärstid Besvär ska anföras inom 30 dagar från dagen för delfåendet av beslutet, sagda dag inte medräknad. Om besvärstidens sista dag är en helgdag, lördag, självständighetsdag, första maj, julafton eller midsommarafton fortsätter besvärstiden ännu följande vardag. Besvärsskriftens innehåll och undertecknande Besvärsskriftens bilagor I besvärsskriften, som riktas till Vasa förvaltningsdomstol, ska uppges: ändringssökandens namn och hemkommun postadress och telefonnummer, till vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden beslutet, i vilket ändring söks till vilka delar ändring söks i beslutet, vilka ändringar som yrkas och de grunder på vilka ändring yrkas Om ändringssökandens talan förs av sökandens lagliga företrädare eller ombud eller om besvärsskriften upprättats av någon annan, ska också dennes namn och hemkommun framgå av besvärsskriften. Ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet ska underteckna besvärsskriften. Om kravet på underskrift vid elektronisk kommunikation föreskrivs särskilt. Till besvärsskriften ska fogas det beslut i vilket ändring söks, i original eller som kopia intyg över delgivningen eller någon annan utredning över besvärstidens begynnelsetidpunkt ombudets fullmakt, om ombudet inte är en advokat eller ett offentligt rättsbiträde eventuella handlingar som den ändringssökande åberopar som stöd för sina yrkanden, om dessa inte tdigare har skickats till myndigheten. Inlämnande av besvärsskriften Besvärsskriften kan lämnas in till Vasa förvaltningsdomstol personligen, med anlitande av ombud, genom bud, per post som betald försändelse, per telefax eller med e-post. Sändandet av besvärsskriften sker på avsändarens ansvar. För att besväret ska kunna upptas till prövning, ska besvärsskriften vara myndigheten till handa senast den sista dagen av besvärstiden (30 dagar) före tjänstetidens utgång. Besväret kan även lämnas in via förvaltnings- och specialdomstolarnas e-tjänst på adress: Kontaktuppgifter Vasa förvaltningsdomstol Postadress: besöksadress: telefon: PB 204 Korsholmsesplanaden 43, 4. vån. telefax: VASA VASA e-postadress: vaasa.hao@oikeus.fi Öppet kl

15 EPOELY/129/ /15 Handläggningsavgift Enligt lagen om domstolsavgifter (1455/2015) ska den som söker ändring betala en rättegångsavgift på 250 euro till förvaltningsdomstolen. I lagen om domstolsavgifter finns också särskilda bestämmelser om fall där avgift inte tas ut.