METSÄTEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTILASTOT



Samankaltaiset tiedostot
METSÄTEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTILASTOT VUODELTA

Metsäteollisuuden ympäristötilastot vuodelta 2012

Metsäteollisuuden ympäristötilastot

Metsäsektorin yhteistyötä tarvitaan. Kansallinen metsäohjelma Metso-ohjelman käynnistys ja toteutus Maakuntakaavoituksen seuranta

Paperitehtaat Suomessa

Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä (7)

Liite 2 Suunnitelmaan kuuluvien laitosten polttoainetiedot ja savukaasumäärät /

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani

Metsäteollisuuden sivuvirrat

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

Kommenttipuheenvuoro: Ympäristönsuojelulainsäädäntö bioenergian tuotannossa ja käytössä

METSÄTEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖ- JA VASTUULLISUUSSITOUMUKSET VÄLIRAPORTTI

Liite 3 Laitosnumero Nimi MW 1 Metsä Board Kaskisen tehdas 65,2 2 Metsä Board Simpeleen tehdas K Metsä Board Simpeleen tehdas K Metsä

Liite 2 Suunnitelmaan kuuluvien laitosten polttoainetiedot ja savukaasumäärät

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari Tomi Salo, metsäjohtaja

Metsäteollisuus uudistuu

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu ,

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2.

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Metsäteollisuuden ratkaisut orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoon Ari-Pekka Heikkilä Metsä Group

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Äänekosken biotuotetehdas

Ympäristö Talous Hyvinvointi Ekotehokkuus

Tämä referenssiasiakirja sisältää johdannon (yleiskatsaus, luku 1) ja viisi pääosaa:

Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: FOSFORI (Kymenlaakso)

Metsä Groupin biotuotetehdas

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit

Etelä-Karjalan vastaavat päästöt vuonna 2011

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Äänekosken biotuotetehdas

Biotalouden mahdollisuudet ja vaikutukset aluetalouteen ja puunhankintaan: Case Stora Enso Varkaus

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013

UUMA2 Vuosiseminaari Maija Heikkinen Metsäteollisuus ry

Etelä-Karjalan vastaavat päästöt vuonna 2011

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Äänekosken biotuotetehdas

UPM:N PIETARSAAREN TEHTAALLE! TILL UPM JAKOBSTAD

METSÄTEOLLISUUS - INNOVAATIOT MENESTYKSEN MOOTTORINA. Biotalous innostaa innovaatioihin Hämeenlinna, Alina Ruonala-Lindgren

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄTEOLLISUUDEN MERKITYS SUOMELLE. Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajain Seura Pamaus ry Toimitusjohtaja Timo Jaatinen

Äänekosken sellutehtaan lisätuotannon vaikutuksia

VUOSI Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: TYPPI (Etelä-Karjala) Lähde: VAHTI-tietojärjestelmä

UUDISTUVA METSÄTEOLLISUUS

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Keski-Suomen metsäbiotalous

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA

Puun energiakäyttö 2012

Satakunnan metsäbiotalous

Kestävä kehitys Metsä Fibressä

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus

1000 tco 2. ECOREG - Ympäristö VUOSI Ympäristö Talous Hyvinvointi Ekotehokkuus. Teollisuuden ja energiantuotannon CO2-päästöt (Kymenlaakso)

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

UUDEN SUKUPOLVEN BIOTUOTETEHDAS ÄÄNEKOSKELLE

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Kemiallinen metsäteollisuus Suomessa 1970 alkaenhavaintoja. Antti Heimola

Metsäteollisuus ja energia. Energia

PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA Jaakko Jokinen

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille

Vapaaehtoinen, kansainvälisesti yhtenäinen ympäristötuoteseloste paperin ostajalle

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

- Yksityisomisteinen - Liikevaihto 8,5 M (12 13 M 2012)

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012

BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre

Pohjois-Savon metsäbiotalous

KAJAANIN TEHTAAN VUODEN 2005 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

Liite 1 Komission täytäntöönpanosäännöksen 2012/115/EU lisäyksen A taulukon A.1 mukaiset tiedot

Päästöt 2013 Toiminnanharjoittajat

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Kymenlaakson metsäbiotalous

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

MITÄ TEOLLISUUDEN KULJETUKSET ODOTTAVAT TIESTÖLTÄ?

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM Jokilaakson tehtaat

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Turvetuotannon tarve 2020

Metsäbiojalostamot. Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.

LoCap projektin tuloksia hiilidioksidin hyötykäytöstä

Riittääkö puuta kaikille?

Y M P Ä R I S T Ö T I L I N P Ä Ä T Ö S Botnian ympäristötilinpäätös

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

Biotalouden edelläkävijä

METSÄTEOLLISUUDEN NÄKÖKULMIA MAAKUNTAUUDISTUKSEEN JA TIENPITOON

Vuosittaiset päästöoikeudet , t Todennetut CO 2 -päästöt , t Erotus (myönnetyt - todennetut), t Toiminnanharjoittaja

Transkriptio:

METSÄTEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTILASTOT 1

METSÄTEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖRAPORTOINNILLA PITKÄT PERINTEET Metsäteollisuus raportoi vuosittain ympäristövaikutuksistaan. Seurantaa on tehty jo vuosikymmenten ajan. Vuonna 213 metsäteollisuus julkaisi alan yhteiset ympäristö- ja vastuullisuussitoumukset. Ala sitoutuu omaehtoisesti kehittämään toimintaansa eri osa-alueilla vuoteen 22 mennessä. Tässä raportissa kerrotaan vuosikymmenien ajan seurattujen ympäristötunnuslukujen kehityksestä. Vuoden 213 ympäristötilastoissa seuranta-aika ympäristö- ja vastuullisuussitoumusten toteutumisen arviointiin on liian lyhyt. Näistä raportoidaan myöhemmin. 2

PÄÄSTÖT VÄHENTYIVÄT MERKITTÄVÄSTI PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ V uonna 213 massa- ja paperiteollisuuden tuotantoon suhteutetut ilmaan kohdistuvat päästöt laskivat ja veteen kohdistuvat päästöt pysyivät samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. Kartongin ja sellun tuotanto kasvoi edellisvuoteen nähden. Paperia sen sijaan tuotettiin hieman vähemmän. Metsäteollisuuden päästöt ovat vähentyneet merkittävästi pitkällä aikavälillä. Esimer kiksi ravinnepäästöt vesistöihin ovat pienentyneet jatkuvasti. Suomen ravinnepäästöistä vuonna 213 massa- ja paperiteollisuuden osuus oli fosforipäästöistä 3,6 % ja typpi päästöistä 3,4 %. Päästövähennyksiä on saavutettu käyttämällä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa sekä parantamalla häiriötilanteiden hallintaa. Lyhyellä aikavälillä tuotantoon suhteutetut hiukkaspäästöt ovat vähentyneet merkittävästi, yli 11 % viiden vuoden aikana. Myös AOX-päästöt ovat pienentyneet. 4

YMPÄRISTÖNSUOJELUA KEHITETÄÄN MONIPUOLISESTI M etsäteollisuus pyrkii jatkuvasti parantamaan ympäristönsuojelutyötään ja toimimaan kustannustehokkaasti. Vuonna 213 metsäteollisuus käytti ympäristönsuojeluun yhteensä 122 miljoonaa euroa, josta ympäristönsuojeluinvestoinnit olivat 33 miljoonaa euroa ja käyttökustannukset 89 miljoonaa euroa. Edellisvuoden suuret ympäristöinvestoinnit näkyivät kasvaneina käyttökustannuksina. Metsäteollisuus teettää vuosittain useita selvityksiä ympäristöasioista. Vuonna 213 tutkittiin muun muassa vesistöön kohdistuvia päästöjä ja metsäteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttömahdollisuuksia lannoitteena. Metsäteollisuus on myös mukana kolmivuotisessa UUMA2 -hankkeessa, jossa tavoitteena on edistää uusiomateriaalien, kuten metsäteollisuudessa syntyvien tuhkien ja lietteiden, käyttöä maarakentamisessa. METSÄTEOLLISUUS PANOSTAA YMPÄRISTÖNSUOJELUUN Milj. EUR 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2-4 -5-6 -7-8 -9-1 -11-12 -13 Ympäristönsuojeluinvestoinnit (jätehuolto, vesien-, ilman- ja muu ymp.suojelu) Käyttökustannukset YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAVOITTEENA ON JATKUVA PÄÄSTÖJEN JA JÄTTEEN MÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN KUSTANNUSTEHOKKAIN KEINOIN Tuotantoon suhteutetut päästövähenemät, % -69 Kemiallinen hapenkulutus % (COD) -79 Fosfori (P) -48 Typpi (N) -88 Orgaaniset klooriyhdisteet (AOX) -54 Jäteveden määrä -29 Typen oksidit (NO X ) -88 Rikkipäästöt -87 Hiukkaset -61 Fossiilinen hiilidioksidi (CO 2 ) * -91 Kaatopaikkajätteet -1-8 -6-4 -2 * Vertailu vuoteen 199 Suuri osa metsäteollisuuden ympäristönsuojelun kustannuksista on käyttökustannuksia, joita syntyy esimerkiksi jätehuollosta, jätevedenpuhdistamoiden käytöstä sekä päästöjen ja vesistöjen tarkkailusta. Tehtailla on jo laajasti käytössä paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT). Massa- ja paperiteollisuudessa tuotannon kasvu ja päästöt eivät ole suhteessa toisiinsa. Tuotannon kasvusta huolimatta päästöjä on pystytty vähentämään huomattavasti. Päästöjen määrää pyritään jatkuvasti pienentämään, esimerkiksi vähentämällä päästöjä aiheuttavia häiriötilanteita. 5

TEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISEMPÄÄ VEDENKÄYTTÖÄ P aperia ei voida valmistaa ilman vettä. Maailman vesivarat jakautuvat epätasaisesti, mutta Suomessa vedestä ei ole pulaa. Paperinvalmistuksen vedenkäyttöä pyritään kuitenkin vähentämään, jolloin samalla säästyy energiaa. Tehtailla vesi kiertää jopa 15 kertaa prosessissa, ennen kuin käytetty vesi puhdistetaan tarkasti ja palautetaan takaisin vesistöön. PÄÄSTÖT VESISTÖIHIN OVAT VÄHENTYNEET HUOMATTAVASTI Indeksi 1992 = 1 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, -92-94 -96-98 - -2-4 -6-8 -1-12 Paperin ja kartongin tuotanto Jäteveden määrä Typpi Kemiallinen hapenkulutus (COD) Fosfori Kiintoaine Orgaaniset klooriyhdisteet (AOX) METSÄTEOLLISUUS ON ONNISTUNUT VESIENSUOJELUSSA ERINOMAISESTI Päästö 1 t/v 6 Tuotanto milj. t/v 16 5 14 12 4 1 3 8 2 6 4 1 2-5 -6-7 -8-9 - -1 Biologinen hapenkulutus (BOD 7 ) Kiintoainepäästö Paperin ja kartongin tuotanto Sellu Metsäteollisuudella on vuosikymmenten kokemus tuloksellisesta vesiensuojelutyöstä. 197-luvun alusta kiintoainespäästöjä ja biologista hapenkulutusta mittaavia BOD7 -päästöjä on vähennetty merkittävästi. 6

4 3 2 1 COD-PÄÄSTÖT OVAT VÄHENTYNEET 69 % TUOTETTUA TONNIA KOHTI VUODESTA 1992 Päästö 1 t/v 5-92 -94-96 -98 - -2-4 -6-8 -1-12 COD (kemiallinen hapenkulutus) Tuotanto milj. t/v 25 2 15 1 5 Sellun, paperin ja kartongin tuotanto AOX-PÄÄSTÖT OVAT ALENTUNEET 87 % TUOTETTUA TONNIA KOHTI VUODESTA 1992 AOX-päästö 1 t/v Tuotanto milj. t/v 9 9 8 8 7 7 6 6 5 5 4 4 3 3 2 2 1 1-92 -94-96 -98 - -2-4 -6-8 -1-12 AOX Sellun tuotanto Kemiallisen hapenkulutuksen päästöjä (COD) on vähennetty tehostamalla puhdistusprosesseja sekä kiinnittämällä erityistä huomiota häiriötilanteiden hallintaan ja satunnaispäästöjen estämiseen. Myös uudistettaessa tehdasprosesseja COD -päästöjen alentaminen on tärkeä suunnittelun lähtökohta. Sellun valkaisussa syntyvien klooriyhdisteiden päästöt (AOX) ovat vähentyneet puhdistamotoimenpiteiden ja uusien valkaisumenetelmien myötä. Vuonna 213 sellun tuotannon kasvusta huolimatta AOX-päästöjä saatiin vähennettyä absoluuttisesti 11 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. TYPPIPÄÄSTÖT OVAT VÄHENTYNEET 5 % JA FOSFORIPÄÄSTÖT 77 % TUOTETTUA TONNIA KOHDEN VUODESTA 1992 MASSA- JA PAPERITEOLLISUUDEN OSUUS SUOMEN RAVINNEPÄÄSTÖISTÄ ON NOIN 4 % Päästö 1 t/v 8 6 4 2 Tuotanto milj. t/v 24-92 -94-96 -98 - -2-4 -6-8 -1-12 Fosfori Typpi Sellun, paperin ja kartongin tuotanto Metsäteollisuuden ravinnepäästöt vesistöihin ovat l askeneet selvästi 199-luvun alusta alkaen puhdistamoinvestointien ansiosta. Ravinnepäästöjä vähennetään edelleen optimoimalla toimintaa ja välttämällä häiriötilanteita. 18 12 6 Lähde: SYKE 211 Fosfori Typpi Maatalous 68,6 % Haja-asutus 8,9 % Metsätalous 5,8 % Laskeuma 5 % Yhdyskunnat 4,3 % Massa- ja paperiteollisuus 3,6 % Kalankasvatus 1,8 % Turkistarhaus 1,1 % Turvetuotanto,5 % Muu teollisuus,4 % Maatalous 56,2 % Yhdyskunnat 16,1 % Laskeuma 12,5 % Metsätalous 4,6 % Haja-asutus 3,6 % Massa- ja paperiteollisuus 3,4 % Muu teollisuus 1,2 % Kalankasvatus,9 % Turvetuotanto,9 % Turkistarhaus,6 % Metsäteollisuuden osuus Suomen ravinnepäästöistä on pieni. Suurin osa kokonaiskuormituksesta tulee maataloudesta. 7

ENEMMÄN PIENEMMILLÄ PÄÄSTÖILLÄ M etsäteollisuuden osuus Suomen ilmaan kohdistuvista päästöistä on alle 1 prosenttia. Merkittäviä ilmanpäästöjä ovat pääasiassa energiantuotannon polttoaineista peräisin olevat rikin ja typen oksidit, jotka saattavat aiheuttaa vesistöjen ja maaperän happamoitumista. Typen oksidit vähentyvät prosessien tehokkaalla ohjauksella, ja rikin oksideja on saatu pienennettyä erityisesti häiriötilanteissa syntyvien päästöjen hallinnalla. Ilmaan kohdistuvat hiukkaspäästöt vähenevät tehokkailla talteenottojärjestelmillä. 8

Indeksi 1992 = 1 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2 MASSA- JA PAPERITEOLLISUUDEN ILMANPÄÄSTÖT OVAT PIENENTYNEET, -92-94 -96-98 - -2-4 -6-8 -1-12 Sellun, paperin ja kartongin tuotanto Typen oksidit (NO X ) Hiilidioksidi (CO 2 ) Hiukkaset Rikkipäästöt Massa- ja paperiteollisuuden hiukkas- ja rikkipäästöt ovat vähentyneet merkittävästi tuotantoon suhteutettuna. Myös hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti vuoden 1992 tasoa alhaisemmat. Typenoksidipäästöt ovat tuotannon kasvusta huolimatta alle vuoden 1992 tason. TYPENOKSIDIPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN ON HAASTAVAA Päästö 1 NO 2 -t/v Tuotanto milj. t/v 4 36 32 28 24 2 16 12 8 4-92 -94-96 -98 - -2-4 -6-8 -1-12 Prosessiperäiset päästöt Energiantuotannon päästöt 25 2 15 1 5 Sellun, paperin ja kartongin tuotanto Typenoksidipäästöt ovat vähentyneet tuotantoon suhteutettuna 29 prosenttia vuodesta 1992. Energiantuotannon typenoksidipäästöt ovat vähentyneet. Sen sijaan sellutuotannon typenoksidipäästöt ovat kasvaneet mustalipeän kuiva-ainepitoisuuden korotuksen takia. Tämä on kuitenkin johtanut energiatehokkuuden merkittävään paranemiseen selluntuotannossa. HIUKKASPÄÄSTÖT OVAT VÄHENTYNEET 84 % TUOTETTUA TONNIA KOHTI VUODESTA 1992 Päästö 1 t/v Tuotanto milj. t/v 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2-92 -94-96 -98 - -2-4 -6-8 -1-12 Prosessiperäiset päästöt Energiantuotannon päästöt 25 2 15 1 5 Sellun, paperin ja kartongin tuotanto RIKKIPÄÄSTÖT OVAT LASKENEET 88 % TUOTETTUA TONNIA KOHTI VUODESTA 1992 Päästö 1 S -t/v Tuotanto milj. t/v 4 36 32 28 24 2 16 12 8 4-92 -94-96 -98 - -2-4 -6-8 -1-12 Rikkidioksidi (prosessi+energia) TRS (sellu) 25 2 15 1 Sellun, paperin ja kartongin tuotanto 5 Hiukkaspäästöjä ilmaan on vähennetty merkittävästi investoimalla yhä tehokkaampiin sähkösuotimiin. Suurin osa hiukkaspäästöistä on peräisin puuperäisistä polttoaineista. Metsäteollisuuden osuus Suomen rikkipäästöistä on noin 1 prosenttia. Hajukaasujen keräilyyn ja käsittelyyn on panostettu sellutehtailla merkittävästi. Tehtailla käytetään polttoaineena yhä enemmän vähärikkisiä puuperäisiä polttoaineita. Energiantuotannon rikkipäästöjä vähennetään hallitsemalla polttoprosesseja. 9

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUOTTAJA JA KÄYTTÄJÄ 1

M assa- ja paperitehtaat tuottavat lämpöä yli oman tarpeen ja sähköä noin puolet tarvitsemastaan määrästä. Metsäteollisuudella on 7 prosentin osuus Suomen uusiutuvan energian tuotannosta ja suuri merkitys hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä Suomessa. Metsäteollisuuden puupohjaisiin tuotteisiin on varastoitunut hiiltä valtava määrä. Kun puut kasvavat, niihin sitoutuu ilmakehän hiilidioksidia. Positiivinen ilmastovaikutus kertautuu, kun puuperäisillä tuotteilla korvataan uusiutumattomia materiaaleja. Massa- ja paperitehtailla puupohjaisten polttoaineiden osuus on 83 prosenttia ja fossiilisia hiilidioksidipäästöjä on saatu vähennettyä 61 prosenttia tuotettua tonnia kohden vuodesta 199. FOSSIILISET HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT OVAT ALENTUNEET 61 % TUOTETTUA TONNIA KOHTI VUODESTA 199 Päästö milj. t/v 1 9 Tuotanto milj. t/v 25 8 2 7 6 15 5 4 1 3 2 5 1-9* -99-1 -3-5 -7-9 -11-13 Hiilidioksidi * = arvio Sellun, paperin ja kartongin tuotanto Metsäteollisuuden hiilidioksidipäästöt ovat pääosin peräisin tehdasvoimalaitoksista. Investoinnit energiatehokkuuteen sekä kasvanut bioenergian osuus ovat vähentäneet hiilidioksidipäästöjä huomattavasti alle vuoden 199 tason. METSÄTEOLLISUUDEN TEHTAILLA TUOTETAAN NOIN 5 % TARVITTAVASTA SÄHKÖSTÄ % 1 8 6 4 2 SUOMEN METSÄTEOLLISUUS ON JO PITKÄÄN LISÄNNYT UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN KÄYTTÖÄ -9 - -2-4 -6-8 -1-12 Kivihiili Raskas polttoöljy Turve Maakaasu Muut * ) Kiinteät puupolttoaineet Bioliemet * ) Tilaston laadintaperusteet muuttuivat vuonna 27 Lähde: Tilastokeskus Puupohjaisten polttoaineiden osuus metsäteollisuuden käyttämistä polttoaineista on kasvanut tasaisesti 199- luvun alun reilusta 6 prosentista nykyiseen 83 prosenttiin. Samalla öljyn ja kivihiilen käyttö on vähentynyt yli 78 prosenttia. Öljyä ja kivihiiltä tarvitaan kuitenkin edelleen erityisesti poikkeus tilanteissa. Mrd.GWh 3 25 2 15 1 5-96 -98 - -2-4 -6-8 -1-12 Oma sähköntuotanto Kulutus Lähde: Energiateollisuus, Tilastokeskus Metsäteollisuus tuottaa suuren osan tarvitsemastaan sähköstä omilla tehtaillaan esimerkiksi polttamalla tuotannon sivutuotteena syntyviä bioliemiä ja kuorta. Metsäteollisuus omistaa myös hiilidioksidipäästötöntä vesi- ja ydinvoimaa. 11

VÄHEMMÄN JÄTETTÄ, RUNSAASTI KIERRÄTYSTÄ 12

M etsäteollisuudessa raaka-aineet hyödynnetään mahdollisimman tarkasti, mikä vähentää tuotannossa syntyvän jätteen määrää ja parantaa resurssitehokkuutta. Metsäteollisuus on vähentänyt pitkällä aikavälillä kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden määrän murto-osaan. Lietteet hyödynnetään pääasiassa energiana, ja poltosta syntyviä tuhkia käytetään maarakentamiseen ja lannoitukseen. Metsäteollisuuden tuotteet ovat käytön jälkeen kierrätettäviä. Jos käytetyistä tuotteista ei voida enää valmistaa uusia tuotteita, ne soveltuvat hyödynnettäviksi uusiutuvan energian tuotannossa. Materiaalitehokkuus paranee, ja kaatopaikkajäte vähenee. SUOMESSA ON PITKÄT PERINTEET PAPERIN JA KARTONGIN KIERRÄTYKSESSÄ 1 t/v 9 8 7 6 5 4 3 2 1-45 -55-65 -75-85 -95-5 Vuonna 213 Suomessa kerättiin talteen 71 tonnia paperituotteita, eli noin 131 kiloa henkilöä kohden. Paperin kierrätysaste oli Suomessa 8 prosenttia, mikä on hyvä saavutus harvaanasutussa maassa. Keräyspaperista ja -kartongista käytettiin 69 tonnia raakaaineena Suomessa, 97 prosenttia uusiin paperituotteisiin ja 3 prosenttia eristeeksi ja muuhun käyttöön. VUODESTA 1992 KAATOPAIKKAJÄTTEET OVAT VÄHENTYNEET 91 % TUOTETTUA TONNIA KOHDEN 12 Jätteet 1 t/v Tuotanto milj. t/v 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-92 -94-96 -98 - -2-4 -6-8 -1-12 Kaatopaikkajätteet 24 2 16 12 Paperin ja kartongin tuotanto 8 4 KUITUPAKKAUKSIA KIERRÄTETTIIN SUOMESSA 99 % VUONNA 212 % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 - -2-4 -6-8 -1-12 Kuitu Lasi Metalli Muovi Puu Lähde: Pakkausalan ympäristörekisteri PYR Oy Suomessa kuitupakkaukset, kuten aaltopahvi- ja kartonki pakkaukset, kierrätetään tarkasti. Verrattuna muihin pakkausmateriaaleihin kuitupakkausten kierrätys on omaa luokkaansa. Vuonna 212 muovipakkauksista kierrätettiin 25 prosenttia, lasista 78 prosenttia ja metallipakkauksista 85 prosenttia. Puupakkausten kierrätysaste oli 17 prosenttia vuonna 212. Suurin osa puupakkauksista hyötykäytetäänkin energiana, mistä osoituksena 1 prosentin hyötykäyttöaste (kierrätys ja energiakäyttö). Puupakkauksilla on ollut kierrätys tavoite vasta vuodesta 28. Massa- ja paperiteollisuus on vähentänyt kaatopaikkajätteiden määrää huomattavasti parantamalla materiaalitehokkuuttaan erityisesti kehittämällä jätteiden hyötykäyttöä. Jätteitä hyödynnetään esimerkiksi lannoitteena ja maarakentamisessa. Osa tuotannossa syntyvistä jätteistä on sellaisia, ettei niille löydy toimivaa hyötykäyttöä, vaan ne on sijoitettava kaatopaikoille. 13

Massa- ja paperiteollisuuden tuotanto, päästöt ja jätteet Suomessa 213 Muutos 213 213/212, % Tuotanto Paperi 7,7 milj. t -4 Kartonki 2,9 milj. t 7 Massat 1,5 milj. t 3 Päästöt vesistöihin Kiintoaine 12 351 t -8 Biologinen hapenkulutus, BOD 7 9 484 t -5 Kemiallinen hapenkulutus, COD Cr 136 16 t 2 Fosfori, P 125 t -6 Typpi, N 2 31 t 6 Orgaaniset klooriyhdisteet, AOX 831 t -11 Päästöt ilmaan Rikkidioksidi, SO 2 4 57 t(s) Pelkistyneet rikkiyhdisteet, TRS 34 t(s) -15 Typen oksidit, NO X 18 94 t(no 2 ) Hiukkaset 2 273,3 t -17 Hiilidioksidi, CO 2 3 Mt -3 Jätteet Kaatopaikkajätteet (kuiva-aineena) 114 5 t -22 tuhkat 37 2 t soodasakka ja meesa 56 6 t siistausliete- ja jäte 5 7 t kuitu- ja pastalietteet 1 3 t jätevedenpuhdistamojen lietteet 2 4 t puujäte 7 t muut jätteet *) 1 1 t *) lukuun sisältyy käsittelylaitokseen toimitettu ongelmajäte Päästöt tuotettua tonnia kohti 1992 213 Päästön muutos %/tuotantotonni päästöt päästöt 213/1992 kg /tuotantotonni kg/tuotantotonni COD, kemiallinen hapenkulutus 31,1 9,63-69 % BOD, biologinen hapenkulutus 5,7,67-88 % Kiintoaine 3,32,87-74 % P,4,1-79 % N,32,16-48 % AOX 1,12,13-88 % NO X 1,8 1,28-29 % SO 2 2,,32-84 % Hiukkaset 1,23,16-87 % Rikkipäästöt (sellu) 1) 1,1,4-96 % CO 2) 2 478,37 187,59-61 % Kaatopaikkajätteet 88,82 8,2-91 % Jäteveden määrä m 3 7,4 32,47-54 % 1) Hajukaasupäästöt, TRS 2) vertailu vuoteen 199 Tuotantolukuna on käytetty paperin, kartongin ja markkinasellun yhteenlaskettua tuotantoa. Poikkeuksena AOX (valkaistu sellu) ja rikkipäästöt (sellu). 14

Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotanto, sertifioidut ympäristö järjestelmät, ympäristöinvestoinnit ja jätteet 213 Massat 1), t Paperi/ ISO 141 EMAS Ympäristö- Kaatopaikkakartonki, t investoinnit jätteet yht. EUR ka-t 2) Delfortgroup Tervakoski Oy 112 x 17 Jujo-konserni Jujo Thermal Oy 71 x 12 56 Kotkamills Oy Kotkan tehtaat 242 296 x 34 85 Mondi Mondi Lohja Oy 6 x 38 5 36 Metsä Group Metsä Tissue Oyj Mänttä 3 113 x 5 668 Metsä Board Oyj Joutseno 287 x 25 9 Kaskinen 296 x 2 Kemi 373 x 17 Kyro 34 228 x 134 9 28 Simpele 85 251 x 3 185 125 Tako 184 x 84 45 Äänekoski Board 221 x 18 112 Metsä Fibre Oy Joutseno 64 x 1 28 6 94 Kemi 564 x 773 53 Rauma 612 x 4 11 425 Äänekoski 516 x 14 39 Pankaboard Oy Pankakosken kartonkitehdas 43 88 x 3 Powerflute Oyj Savon Sellu Oy 259 259 x 3 7 848 Sappi Finland I Oy Kirkniemi 198 648 x x 514 144 SCA Tissue Finland Oy Nokia 36 72 x 63 5 655 Sonoco-Alcore Oy Karhulan kartonkitehdas 74 819,2 Stora Enso Oyj Anjalankoski 456 64 x 1 189 17 87 Corenso United Oy Ltd. 113 116 x 4 332 Enocell Oy 448 x 5 644 54 Heinolan Flutingtehdas 257 264 x 522 1 282 Imatra 1 83 972 x 3 75 7 714 Sunila 35 x 2 182 4 66 Oulu 331 925 x 2 299 93 Varkaus 227 262 x 471 1 319 Veitsiluoto 451 732 x 2 193 2 267 UPM-Kymmene Oyj Jämsänkoski 258 699 x x 1 83 74 Kaipola 448 642 x x 89 64 Kaukas 885 425 x x 863 7 689 Kymi 541 692 x x 168 8 26 Pietarsaari 3) 745 x x Rauma 439 884 x x 37 431 4) Tervasaari x x 86 1) Sellu/mekaaninen massa/ctmp/puolikemiallinen massa/revintämassa/siistaamaton kiertokuitumassa/siistattu kiertokuitumassa 2) Sisältää käsittelylaitokseen toimitetun ongelmajätteen 3) BillerudKorsnäsin ja UPM:n välinen kauppa kesällä 212 4) Tuotantoa ei ilmoiteta 15

Massa- ja paperiteollisuuden jätevesipäästöt Suomessa tehtaittain 213 Kiintoaine, t COD Cr, t P, t N, t AOX, t Delfortgroup Tervakoski Oy 47 19,5 6,9 Jujo-konserni Jujo Thermal Oy 1) 86 166,3 6,1 Kotkamills Oy Kotkan tehtaat 159 3139 1 83 Mondi Mondi Lohja Oy 85 392,1 16 Metsä Group Metsä Tissue Oyj Mänttä 85 396,2 8,9 Metsä Board Oyj Joutseno 8,7 197,4 13 Kaskinen 2795 1698 1,8 16 Kemi 73 993 1,3 11 Kyro 76 246,5 16 Simpele 43 363 1,4 15 Tako 9,5 89,1,8 Äänekoski Board 31 642,4 8,2 Metsä Fibre Oy Joutseno 234 577 5,6 83 99 Kemi 412 7683 6,2 154 69 Rauma 266 1221 4,9 48 77 Äänekoski 461 4814 6,1 73 44 Pankaboard Oy Pankakosken kartonkitehdas 3 417,3 6,7 Powerflute Oyj Savon Sellu Oy 95 1741 2,1 388 Sappi Finland Oy Kirkniemi 736 1587 2, 19 SCA Tissue Finland Oy Nokia 32 25,8 8,4,6 Sonoco-Alcore Oy Karhulan kartonkitehdas 83 262 Stora Enso Oyj Anjalankoski 85 2369 2,5 144 Corenso United Oy Ltd. 26 235,1 3,5 Enocell Oy 113 826 3,5 55 62 Heinolan Flutingtehdas 175 1446 1,9 12 Imatra 1928 17778 12 196 138 Sunila 647 689 7,5 5 59 Oulu 1116 8272 8, 94 39 Varkaus 36 2675 5,3 61 16 Veitsiluoto 197 156 9, 225 21 UPM-Kymmene Oyj Jämsänkoski 318 1862 3,7 43 Kaipola 226 2646 2,1 34 Kaukas 369 9282 2,8 81 96 Kymi 214 627 3,8 1 56 Pietarsaari 891 12571 13 173 55 Rauma 215 352 3,9 39 Tervasaari 115 473,8 9,8 1) Jätevedet käsitellään yhteispuhdistamossa, tehtaan päästöt yhteispuhdistamon jälkeen laskennallisesti arvioitu 16

Massa- ja paperiteollisuuden päästöt ilmaan Suomessa tehtaittain 213 Sellun- ja paperintuotannon suorat ilmapäästöt 1) Energian tuotannon ilmapäästöt 1) SO 2, t(so ) TRS, t(s) NO, Hiukkaset, t SO, NO 2 x 2 x, Hiukkaset,t t(no 2 ) t(so 2 ) t(no 2 ) Delfortgroup Tervakoski Oy 57 Jujo-konserni Jujo Thermal Oy 3,4 33 99 1,2 Kotkamills Oy Kotkan tehtaat 84 6, 138 18 227 Mondi Mondi Lohja Oy 141 11 21 Metsä Group Metsä Tissue Oyj Mänttä 115 95 8,6 Metsä Board Oyj Joutseno 13 12 Kaskinen 49 5,9 13 141,2 Kemi Kyro 7,4 19 Simpele 159 152 1,5 Tako 3,3 65 Äänekoski Board 6, 79 1, Metsä Fibre Oy Joutseno 32 21 124 189 4,4 Kemi 141 31 945 139 1,4 88 1, Rauma 85 5,9 181 233 Äänekoski 46 13 88 466 Pankaboard Oy Pankakosken kartonkitehdas 3,5 74 1,7 Powerflute Oyj Savon Sellu Oy 3,5 1,7 44 14 Sappi Finland Oy Kirkniemi 11,3 39 334 4,1 SCA Tissue Finland Oy Nokia Sonoco-Alcore Oy Karhulan kartonkitehdas Stora Enso Oyj Anjalankoski 13 263,1 Corenso United Oy Ltd. Enocell Oy 14 64 853 181 8,3 186 32 Heinolan Flutingtehdas 39 35 84 12 29 387 3, Imatra 8 13 175 14 11 477 1, Sunila 24 5,6 643 195 16 75 2,8 Oulu 13 1 592 44 376 678 8, Varkaus 65 13 363 135 66 277 5,2 Veitsiluoto 83 18 57 131 68 654 7,3 UPM-Kymmene Oyj Jämsänkoski 252 38 1,1 Kaipola 91 311 2, Kaukas 421 25 974 94 8,3 Kymi 35 19 957 12 31 179 1,3 Pietarsaari 86 21 894 85 3 34 4, Rauma 11 Tervasaari 1 335 8 1) Energiamarkkinavirasto on julkaissut laitoskohtaiset CO 2 -päästötiedot 17

Massa- ja paperiteollisuuden ympäristöyhteyshenkilöt Yhtiö Tehdas Paikkakunta Ympäristöasioista Sähköposti Puhelin vastaavat henkilöt Delfortgroup Tervakoski Oy Tervakoski Janakkala Lisen Henriks-Lehikoinen lisen.lehikoinen@delfortgroup.com (4) 733 7235 SCA SCA Tissue Finland Oy Nokia Jenni Vainio jenni.vainio@sca.com (4) 547 59 Jujo Thermal Oy Kauttua Eura Mari Pirttimäki mari.pirttimaki@jujothermal.com (5) 524 758 Kotkamills Oy Kotkan tehtaat Kotka Hannu Wahlberg hannu.wahlberg@kotkamills.com (4) 75 9665 Metsä Group Metsä Board Oyj Joutseno Joutseno Mika Leino mika.leino@metsagroup.com (5) 598 8514 Kaskinen Kaskinen Johanna Harjula johanna.harjula@metsagroup.com (4) 354 1159 Kemiart Liners Kemi Marika Alapoikela marika.alapoikela@metsagroup.com (5) 464 22 Kyro Kyröskoski Sirpa Eskelinen sirpa.eskelinen@metsagroup.com (5) 589 51 Simpele Simpele Mika Leino mika.leino@metsagroup.com (5) 598 8514 Tako Tampere Sirpa Eskelinen sirpa.eskelinen@metsagroup.com (5) 589 51 Äänekoski Board Äänekoski Sari Tupitsa sari.tupitsa@metsagroup.com (5) 598 967 Metsä Tissue Oyj Mänttä Mänttä Tero Alvoittu tero.alvoittu@metsagroup.com (4) 521 5613 Tarja Alhonen tarja.alhonen@metsagroup.com (5) 438 772 Metsä Fibre Oy Joutseno Joutseno Mika Leino mika.leino@metsagroup.com (5) 598 8514 Pekka Kittilä pekka.kittila@metsagroup.com (5) 598 9951 Kemi Kemi Marika Alapoikela marika.alapoikela@metsagroup.com (5) 464 22 Anssi Meuronen anssi.meuronen@metsagroup.com (5) 598 9319 Rauma Rauma Johanna Harjula johanna.harjula@metsagroup.com (4) 354 1159 Juho Kähkönen juho.kahkonen@metsagroup.com (5) 364 4142 Ilkka Poikolainen/cc ilkka.poikolainen@metsagroup.com (5) 598 737 Äänekoski Äänekoski Sari Tupitsa sari.tupitsa@metsagroup.com (5) 598 967 Mondi Group Mondi Lohja Oy Lohja Tero Nevalainen tero.nevalainen@mondigroup.com (4) 776 245 Mira Peltola mira.peltola@mondigroup.com (4) 544 62 Pankaboard Oy Pankakoski Lieksa Juha Keränen juha.keranen@pankaboard.com (4) 575 6319 Powerflute Oy Powerflute Oy Savon Sellu Kuopio Kari Koistinen kari.koistinen@powerflute.com (5) 372 1339 Sappi Fine Paper Europe Sappi Finland Operations Oy Kirkniemi Lohja Jenni Kukkonen jenni.kukkonen@sappi.com (5) 598 7654 Sonoco-Alcore Oy Karhula Kotka Arto Lindberg arto.lindberg@sonoco-alcore.net (5) 444 1377 Stora Enso Oyj Stora Enso Oyj Anjalankoski Anjalankoski Heini Kukkonen heini.kukkonen@storaenso.com (4) 716 1563 Corenso United Oy Ltd Pori Minna Kurittu minna.kurittu@storaenso.com (4) 583 696 Enocell Oy Uimaharju Teppo Rovio teppo.rovio@storaenso.com (4) 533 5919 Marjut Tahvanainen marjut.tahvanainen@storaenso.com (2) 462 8198 Heinola Fluting Heinola Anja Korhonen anja.korhonen@storaenso.com (44) 742 9723 Imatra Imatra Juha Oksanen juha.oksanen@storaenso.com (4) 577 3498 Teemu Klemetti teemu.klemetti@storaenso.com (4) 537 448 Oulu Oulu Mervi Partanen mervi.partanen@storaenso.com (4) 73 596 Varkaus Varkaus Ulla-Maija Olander ulla-maija.olander@storaenso.com (4) 753 711 Veitsiluoto Kemi Pipsa Maikkula pipsa.maikkula@storaenso.com (4) 721 6462 Esa Ruonala esa.ruonala@storaenso.com (4) 558 624 Sunilan tehdas Sunila Terttu Heinonen terttu.heinonen@storaenso.com (5) 529 8512 UPM-Kymmene Oyj UPM-Kymmene Oyj Jämsänkoski Jämsänkoski Pekka Rantala pekka.a.rantala@upm.com (4) 738 7638 Pia Siirola-Kourunen pia.siirola-kourunen@upm.com (4) 844 9591 Kaipola Kaipola Pekka Rantala pekka.a.rantala@upm.com (4) 738 7638 Pia Siirola-Kourunen pia.siirola-kourunen@upm.com (4) 844 9591 Kaukas Lappeenranta Minna Maunus-Tiihonen minna.maunus-tiihonen@upm.com (4) 833 323 Kymi Kuusankoski Päivi Hyvärinen paivi.hyvarinen@upm.com (2) 415 2514 Teija Ahola teija.s.ahola@upm.com (4) 55 794 Pietarsaari Pietarsaari Kari Saari kari.saari@upm.com (4) 585 277 Pasi Kitunen pasi.kitunen@upm.com (4) 585 271 Terhi Leivo-Holmqvist terhi.leivo-holmqvist@upm.com (4) 585 2622 Rauma Rauma Eerik Ojala eerik.ojala@upm.com (2) 414 3143 Anne Vaikkinen anne.vaikkinen@upm.com (2) 414 3631 Seija Vatka/cc seija.vatka@upm.com (4) 513 1518 Tervasaari Valkeakoski Harri Hiltunen harri.o.hiltunen@upm.com (4) 511 5372 18

Määritelmiä TUOTANTO Vuosituotannot on ilmoitettu pääluokittain tuhansina tonneina (t). PÄÄSTÖT Päästöt vesistöihin ja ilmaan sekä jätteet on ilmoitettu vuosikuormituksina: tonnia vuodessa (t/v) tai kilogrammaa vuodessa (kg/v). JÄTEVESIPÄÄSTÖT Jätevesipäästöt on ilmoitettu yleisimmin mitattuina suureina, jotka kuvastavat seuraavia jäteveden ominaisuuksia ja vaikutuksia: Kiintoaine Kiintoaineksen, puun kuoren osien, kuidun palasten, täyte- ja päällysteaineiden määrä jätevedessä BOD 7 Biologinen hapenkulutus (Biological Oxygen Demand): kuinka paljon jäteveden sisältämä orgaaninen eli eloperäinen aines kuluttaa happea hajotessaan vesistössä seitsemässä vuorokaudessa, kuvastaa nopeasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden määrää COD Cr Kemiallinen hapenkulutus (Chemical Oxygen Demand): paljonko jäteveden sisältämän orgaanisen aineksen täydelliseen kemialliseen hajoamiseen kuluu happea, kuvastaa hitaasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden määrää AOX Orgaanisiin yhdisteisiin sitoutuneen kloorin määrä (Adsorbable Organic Halogens) P Fosfori: vesistöjen rehevöitymistä aiheuttava alkuaine, peräisin pääasiassa raaka-aineena käytetystä puusta N Typpi: vesistöjen rehevöitymistä aiheuttava alkuaine, peräisin pääasiassa puuraakaaineesta sekä eräistä kemikaaleista PÄÄSTÖT ILMAAN Päästöt ilmaan on ilmoitettu seuraavina suureina: SO 2 Rikkidioksidi (muunnetaan rikiksi (S) jakamalla luvulla 2) TRS Pelkistyneet rikkiyhdisteet (mm. rikkivety, metyylimerkaptaani), päästö ilmoitettu rikkinä NO x Typen oksidit, päästö ilmoitettu typpidioksidina (NO 2 ) CO 2 Hiilidioksidi (fossiilisista polttoaineista ja turpeesta) Hiukkaset Päästön sisältämät kiinteät aineet Sellutehtaiden ja integraattien ilmapäästöt on eritelty sellun ja paperin valmistuksesta sekä energiantuotannosta aiheutuviin päästöihin. Sellun valmistuksen päästölähteitä ovat soodakattila, meesauuni, haihduttamo, keittämö, pesemö, valkaisimo ja kemikaalien valmistus. Kuorikattilan päästöjen katsotaan kuuluvan energiantuotantoon. JÄTTEET Jätteinä ilmoitetaan vain kaatopaikalle tai muuhun vastaavaan loppusijoitukseen ohjatut jätteet sekä ne ongelmajätteet, jotka käsitellään ongelmajätteiden käsittelylaitoksissa. Sellu- ja paperitehtaiden jätteet on ilmoitettu kuiva-aineena. 19

SUUNNANNÄYTTÄJÄ METSÄTEOLLISUUS RY SNELLMANINKATU 13 17 HELSINKI PL 336, 171 HELSINKI PUHELIN (9) 132 61 WWW.METSATEOLLISUUS.FI HTTP://TWITTER.COM/METSATEOLLISUUS METSATEOLLISUUS@METSATEOLLISUUS.FI Heinäkuu 214 2