Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T. RAE-projekti, RAKEISTAMINEN AVARTAA EKOLOGISUUTTA MINISEMINAARI Ympäristötietotalo, Oulu 16.10.2014
Sisältö 1. Tuhkalannoitus metsän kasvun parantamiseksi 2. Tuhkan rakeistus Pohjois-Pohjanmaalla 3. Metlan tehtävä hankkeessa kenttäkokeiden perustaminen ja lannoitusvaikutuksen tutkimus 4. Esimerkkejä tuhkan käytöstä metsälannoituksessa
Tuhkan hyödyntämistä on tutkittu Metlassa kenttäkokeiden avulla jo lähes 80 vuotta Kuva ja taulukko: Tuula Aspegren
Yksi vaikuttavimmista kenttäkokeista on Leppiniemen tuhkalannoituskoe vuodelta 1946 Muhoksen Leppiniemen tuhkalannoituskoe - perustettu 1947 Yhdellä tuhkalannoituskerralla aikaansaatu puuston kokonaistuotos on 60 vuoden aikana ollut noin 13-kertainen lannoittamattoman vertailu-alaan verrattuna Lannoittamaton koeala Tuhkalannoitettu, tukkipuuvaiheen saavuttanut koeala vuonna 2004
UUDET TUHKALANNOITUKSEN HAVAINTOALAT VUOSINA 2000-2002 Jorma Issakainen 2003
UUDET TUHKALANNOITUKSEN HAVAINTOALAT VUOSINA 2000-2002 Jorma Issakainen 2003
Sisältö 1. Tuhkalannoitus metsän kasvun parantamiseksi 2. Tuhkan rakeistus Pohjois-Pohjanmaalla 3. Metlan tehtävä hankkeessa kenttäkokeiden perustaminen ja lannoitusvaikutuksen tutkimus 4. Esimerkkejä tuhkan käytöstä metsälannoituksessa
Rakeistuslaitoksen perustamisen taustalla Oulun seudulla syntyy noin 100 000 tonnia tuhkaa / vuosi Pääosin sekatuhkaa (turve + puu) Lentotuhka määritelty verolliseksi kaatopaikoille toimittaminen aiheuttaa kustannuksia Hyötykäyttö ei jäteveroa Tuhkan käytöstä metsän lannoitteena on pitkäaikaista tutkimustietoa Kuva: J. Issakainen
Tuhkan rakeistuslaitos Ouluun Selvitetään alueellisen tuhkan rakeistuslaitoksen toimintaedellytykset ja tutkitaan syntyvän tuhkan laatu sekä tuhkan metsälannoitekäyttöön tarvittavat tuotteistamismenetelmät Siirretään tutkimustuloksia käytännön toimijoille ja helpotetaan tuhkaa hyötykäyttävän yritystoiminnan syntymistä alueelle toteutus EAKR-hankeena 2011-2013
Hankkeen toimintakaavio (1.1.2011 30.4.2013) Päätoteuttaja Metla Oulu Hankkeen hallinnointi ja koordinointi Tuhkalannoiteopas Osatoteuttaja Oulun yliopisto, kemian laitos Tuhkien kemialliset ominaisuudet ja luokittelu Jalostusmenetelmät Asiantuntijapalvelut Ramboll Finland Oy Yhteistyössä Oulun Energia Laanilan Voima VAPO Oulun Autokuljetus Oulun Jätehuolto Pohjois-Pohjanmaan Metsämarkkinat ProAgria Oulu Osatyö 1 Tuhkapitoisten tuotteiden markkinaselvitys Osatyö 2 Pohjois-Pohjanmaan tuhkavarat, käyttö ja logistiikka Osatyö 3 Tuhkan tuotteistamismenetelmät ja laatuvaatimukset Osatyö 4 Aluetalousvaikutukset 10
Rakeistetun tuhkan jakeluetäisyydet 5 /t (sininen), 10 /t (punainen) ja 20 /t (keltainen) Lähde: Ramboll Finland Oy, Oulu/ Tomi Jutila 2012. Tuhkan rakeistaminen Pohjois-Pohjanmaalla 57 s. 13 liitettä.
Hankkeen toteutuksen seuranta Hankkeen toteutusta valvova ohjausryhmä: Pertti Vanhala, Oulun Energia Seppo Kylmämaa, Oulun Autokuljetus Oy Juhani Kaakinen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pasi Keinänen, Business Oulu Ilkka Lehto, Pohjois-Pohjanmaan metsämarkkinat Titta Suoniitty, Evira Hankkeen rahoittajan edustaja Aki Lappalainen. EAKR/Pohjois- Pohjanmaan Liitto Toteuttamisen tukena asiantuntijaryhmä Hankkeen vastuullinen johtaja asiakaspäällikkö Eero Kubin Metlasta
Hankkeen tuloksia esittelevä seminaari Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta - kokosi yhteen alan toimijat ja yhteistyökumppanit sekä hallinnon edustajia Ympäristötietotaloon 18.6. 2012
Seminaarissa julkistettiin opaskirja Tuhkan käyttö metsälannoitteena (Noora Huotari 2012)
Seminaarin osanottajia tutustumassa Evolet Oy:n tuotantolaitokseen
Tuhkan rakeistuslaitos ja sekoitin (Evolet Oy) Kuva: Ramboll Finland Oy
Hankkeessa saadut tulokset ovat herättäneet myös kansainvälistä kiinnostusta (Ruotsi, Ranska)
Hushållningssällskapet Norrbotten Västerbotten metsänomistajia tutustui rakeistuslaitokseen ja Pentti Jokikokon (kuvassa) omistamaan mallimetsätilaan 28.8.2012 Kuva: Risto Mulari / Suomen metsäkeskus
Sisältö 1. Tuhkalannoitus metsän kasvun parantamiseksi 2. Tuhkan rakeistus Pohjois-Pohjanmaalla 3. Metlan osuus hankkeessa: Rakeistaminen avartaa ekologisuutta (RAE) 4. Esimerkkejä tuhkan käytöstä metsälannoituksessa
RAE Rakeistaminen avartaa ekologisuutta Hanke 2013-2014 ja osallistujatahot Hanketta koordinoi CEE (Centre for Energy and Environment) Tutkimustahot: Oulun yliopisto, Aalto yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Metsäntutkimuslaitos Yhteistyöyritykset: Laanilan voima, Oulun energia, Oulun vesi, Outokumpu Oyj, Rakeistus Oy, SMA Mineral Oy, Turveruukki Oy Rahoitus: EAKR ja valtio, kuntarahoitus, lisäksi muuta julkista ja yksityistä rahoitusta http://www.oulu.fi/cirufi/rae
Metlan tehtävänä RAE-projektissa uusien symbioosituhkalannoitteiden testaus kenttäkokein Soveltuvien kenttäkokeiden kartoittaminen, koesuunnitelmien teko, perustamistyöt, seuranta ja raportointi Tuloksena tutkimustietoa uusien lannoitetuotteiden toimivuudesta metsälannoituskäytössä Ravinne-epätasapainon korjaaminen turvetuotannosta vapautuneilla, metsitettävillä suopohjilla ja ojitetuissa suometsissä Kangasmetsien lannoitus typellä rikastetuilla symbioosituhkarakeilla Alunamaiden neutralointi kalkkipitoisilla symbioosituhkarakeilla http://www.oulu.fi/cirufi/rae
Nopeimmin tutkimustuloksia voidaan saada turvetuotannosta vapautuneella suopohjalla taimettumiskokeen avulla Turveruukin koealue Miehonsuolla
Energiapuun tuotantoketjut suonpohjilla Suonpohja (Jyrki Hytönen ja Olli Reinikainen) Kasvatus ja avohkkuu Tuhka Kylvö tai luontainen metsittäminen koivulla Vesametsäkasvatus 20.10.2014 24
Miehonsuo (Oulu, Sanginjoki)