Hankesuunnitelma Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Lapissa (POSKI), 2. vaihe Päätoteuttaja: Lapin Liitto Osatoteuttajat: Geologian tutkimuskeskus (GTK) Luonnonvarakeskus (Luke) ja Oulun yliopisto (OY) Toteutusaika: 1.4.2015 30.9.2017 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Hankkeen tavoitteet... 3 3. Kohderyhmä ja edunsaajat... 3 4. Toimenpiteet... 4 5. Resurssit... 5 6. Tulokset... 6 7. Riskit... 7 8. Aikataulu ja kustannusarvio... 7 9. Projektiorganisaatio... 7 10. Raportointi ja tiedottaminen... 7 1
1. Johdanto Lapissa on käytetty kiviaineksia vuosittain viimeisen 10 vuoden aikana keskimäärin noin 4,7 miljoonaa tonnia, josta soraa on ollut 80 % ja kalliokiviainesta 20 %. Kulutus on ollut keskimäärin noin 26 tonnia henkilöä kohden, mikä on noin 5 tonnia koko Suomen keskiarvoa enemmän. Lapissa henkilökohtaista kulutusta kasvattaa asukasmäärään suhteutettuna laaja tieverkosto sekä lomarakentaminen. Soran ottamisalueet sijaitsevat pääsääntöisesti pohjavesialueilla ja Lapissa valitettavan usein vielä vedenhankinnan kannalta tärkeillä pohjavesialueilla. Suunnittelemattomassa sora- ja hiekkavarojen käytössä on vaarana, että uusiutumattomat sora- ja hiekkavarat kulutetaan loppuun tai alueille varastoituva pohjavesi pilataan ja samalla menetetään mahdollisuus hyödyntää muodostumissa syntyvää uusiutuvaa luonnonvaraa. Pohjavesialueilla sijaitsevien kiviainesvarojen käytön ja pohjavesien suojelun välillä on siis ristiriita, joka on soramateriaalin vähentyessä kärjistynyt viimeisten vuosien aikana. Soravarojen ehtyessä on alettu käyttää yhä enemmän kallion kiviainesta. Kalliokiviaineksen käytön lisääntyessä on suunnittelussa huomioitava myös kallioiden luonnon- ja maisemansuojelulliset arvot. Kiviainesten ottamisen sääntelyllä on näin kiinteä yhteys maankäytön suunnitteluun, maa- ja vesirakentamiseen, pohjavesien suojeluun sekä ympäristönja luonnonsuojeluun. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sisältävät eritystavoitteen, jonka mukaan maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon käyttökelpoiset kiviainesvarat sekä niiden kulutus pitkällä aikavälillä sekä sovitettava yhteen kiviaineshuolto ja suojelutarpeet. Kiviainesten ottoon osoitettavien alueiden on perustuttava arviointiin, jossa selvitetään alueiden soveltuvuus vesi- ja kiviaineshuoltoon sekä alueiden luonto- ja maisema-arvot. Pohjavesien suojelu tulee usein myös vastaan kuntien kaavoituksessa tai luvituksessa. Ongelmia aiheuttaa tiedon vähäisyys. Itä- ja Pohjois-Lapissa on lukuisia tutkimattomia pohjavesialueita, jotka aiheuttavat em. toimille ongelmia. Lapin POSKI toteutetaan vaiheittain. Ensimmäisessä toteutusvaiheessa vuosina 2012 2015 olivat mukana Länsi-Lapin (Simo, Kemi, Keminmaa, Tervola, Ylitornio ja Pello) ja Rovaniemen alueet. Toisen toteutusvaiheen tavoitteena on kattaa loput Lapin kunnista. Hankkeen yhteistyötahoja ovat Lapin Liitto, Geologian tutkimuskeskus (GTK), tammikuussa aloittava Luonnonvarakeskus, Oulun yliopisto, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), alueen kunnat ja toimialan yrittäjät sekä Suomen ympäristökeskus (SYKE). Hankkeen työtä ohjaamaan kootaan ohjausryhmä, jossa tulee olemaan edellä mainittujen tahojen edustajia. 2
2. Hankkeen tavoitteet Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen eli POSKI-hanke on vuonna 1994 alkanut valtakunnallinen tutkimus- ja kehittämishanke, joka on toteutettu Suomessa maakunnittain. Hankkeen perustavoitteena on - turvata hyvän ja laadukkaan pohjaveden saanti vesilaitoksille yhdyskuntien vesihuoltoa varten, - varmistaa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskuntarakentamiseen maakunnissa sekä - osoittaa kiviainesten ottoon pitkällä aikavälillä soveltuvat alueet. Tavoitteena on myös luoda alueellisia vuorovaikutusverkkoja ja parantaa tietopohjan hyödyntämistä. Hankkeessa kootaan ja yhdistetään olemassa olevaa tietoa ja uutta aineistoa pohjavesistä, maaaineksen otosta ja tulevasta kiviainestarpeesta, vesihuollosta ja erilaisista suojelukohteista. Tietopankkeja yhdistelemällä ja täydentäviä tutkimuksia tekemällä voidaan tarjota pitkän aikavälin suunnitteluun soveltuvaa tietoa viranomaisten ja yksityisten toimijoiden käyttöön lupakäsittelyä ja alueiden käytön suunnittelua sekä kaavavarauksia tehtäessä. Välillisiä tavoitteita ovat: - Yhdenvertaisuus markkinoilla, jolloin myös pienemmät toimivat, esimerkiksi vesihuoltoosuuskunnat ja paikallisesti toimivat kivihuoltoyritykset voivat saada tietoa esiintymistä Tällä hetkellä pienten ja keskisuurten toimijoiden resurssit eivät välttämättä riitä uuden tiedon hankintaan. - Suojelun kohdentaminen sellaisille alueille, joihin kohdistuu todellista suojelutarvetta Tällä hetkellä erityisesti Lapissa on paljon pohjavesialueita, joista ei ole riittävää tietoa niiden arvosta ja laki kuitenkin edellyttää suojelemaan niitä. - Erilaisten rakennushankkeiden valmistelun nopeuttaminen Erityisesti suuremmissa rakennushankkeissa tarvitaan merkittävät määrät rakentamiseen soveltuvia kiviaineksia, joten niiden ennakointi on kokonaisuuden kannalta hyödyllistä. 3. Kohderyhmä ja edunsaajat Hankkeen pääasialliset kohderyhmät ovat: - kiviaineshuoltoyritykset - vesilaitokset - kuntien kaavoitus - kuntien ympäristönsuojelu Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat: - kuntien asukkaat vakaampi vesihuolto, vakaampi kiviaineshuolto, nopeampi kaavoitus - pk-yritykset nopeampi kaavoitus, vakaampi kiviaineshuolto, ympäristöluvat - tutkimuslaitokset menetelmät - konsultit menetelmät - ympäristönsuojeluviranomaiset (syke ja ministeriö) tieto 3
4. Toimenpiteet Hankkeen toimenpiteet voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: Vaihe 1 Valmistelut: Hanke aloitetaan tarpeiden kartoittamisella kunnista, vesilaitoksilta ja kiviainesyrityksiltä. Kunnissa tarpeita voi olla kaavoitukseen tai luvitukseen liittyen sekä pitkän aikavälin kiviaineshuollon suunnitteluun liittyen. Vesilaitoksilla on erityisesti kasvavissa matkailukeskuksissa ja pienemmissä kunnissa tarpeita vesihuollon varmuuden lisäämiseen. Kiviaineshuoltoyrityksillä tarpeet kohdistuvat uusiin ottopaikkoihin. Olennainen osa hanketta on kartoittaa olemassa oleva tieto ja jalostaa se nykypäivän tarpeisiin soveltuvaksi. Maaperä- ja pohjavesitutkimuksia on tehty vesihuollon tarpeisiin viimeisten vuosikymmenten aikana silloisten toimijoiden toimesta. Usein niiden tulokset on todettu sen hetkisiin tarpeisiin riittämättömiksi ja niitä koskeva perimätieto on kadonnut työntekijäsukupolvien vaihtuessa. Niissä on kuitenkin usein nykypäivän tarpeisiin käyttökelpoista tietoa. Tarpeiden ja olemassa olevan tiedon perusteella hankkeelle laaditaan tutkimussuunnitelma, johon on valittu tutkimuksia tarvitsevat pohjavesialueet sekä kallioalueet. Tutkimuskohteet keskitetään niille alueille, joilla tarpeet ovat suurimmat. Kokonaisuuden kannalta pyritään kuitenkin siihen, että kaikki alueet tulevat katettua suhteellisen tasa-arvoisesti. Pohjavesialueita tutkitaan noin 100, joista tarkemmin koneellisesti tutkitaan noin 40 50. Tutkimussuunnitelman valmistuttua kilpailutetaan hankkeeseen liittyvät ostopalvelut eli pohjavesialueilla tehtävät koneelliset tutkimukset, kallionäytteiden laboratoriotestaukset ja infrapunakamerakuvaukset. Vaihe 2a Tutkimukset pohjavesialueilla: Tutkimussuunnitelman mukaiset tutkimukset käynnistetään suunnitelman valmistuttua. Pohjavesialueilla tehdään aluksi GTK:n geologien toimesta maastotarkastelut, joissa arvioidaan pintahavaintojen ja olemassa olevien maaleikkausten perusteella alueen potentiaalia vesi- tai kiviaineshuollon kannalta. Maastotarkasteluissa arvioidaan lisäksi mahdollisia maatutkalinjauksia ja kairauspisteitä. Potentiaalisilla alueilla suoritetaan GTK:n geologien toimesta maatutkaus joko mönkijävetoisella tutkalla olemassa olevia teitä käyttäen tai perässä vedettävällä tutkalla tiettömillä alueilla. Maatutkauksella on mahdollista arvioida maaperän kerrostuneisuutta, pohjaveden tasoa sekä kalliopinnan tasoa verraten pienillä kustannuksilla. Tutkauksen jälkeen alueille määritellään 1 4 kairauspistettä joko pohjavedenoton tai maa-ainestenoton kannalta potentiaalisiin kohtiin. Yleensä alueista saa hankkeelle riittävät tiedot 1 2 kairauksen tulosten perusteella. Ostopalveluna suoritettavat kairaukset tehdään joko kallioperään tai pohjamoreeniin asti. Kairakoneen käyttäjä ottaa jokaisesta maaperäkerroksesta näytteet, arvioi ne visuaalisesti ja toimittaa ne GTK:n Rovaniemen toimipisteeseen mahdollista tarkistusta varten. Kairausten yhteydessä asennetaan pohjavesiputki, mikäli kyseisestä kohdasta löydetään pohjaveden varastoitumiselle suotuisat olosuhteet. Putkea käytetään myöhemmin hankkeessa 4
ominaisantoisuuspumppauksiin ja pohjavesinäytteenottoon. Kairaustoimintaa tehdään vain maanomistajan luvalla. Pohjavesiputkista, joissa veden pinta on lähellä maanpintaa, tehdään ominaisantoisuuspumppaukset. Pumppauksella arvioidaan pohjavesialueen tuottaman vesimäärän suuruusluokkaa. Pumppausten yhteydessä tehdään kenttämääritykset pohjavedelle ominaisille parametreille. Vedenhankintaan soveltuviksi arvioiduista pohjavesialueista otetaan pohjavesinäytteet, joista määritetään talousveden laatuvaatimuksia vastaavat parametrit laboratoriossa. Pumppaukset toteutetaan hankkeen sisäisesti, pohjavesinäytteenotot ostopalveluna ja näytteet analysoidaan Luonnonvarakeskuksen laboratoriossa. Pohjavesialueilla tehdään lisäksi pilotointi infrapunakuvauksesta, jonka tuloksina saadaan arvioitua pohjavesisidonnaisia ekosysteemejä sekä antikliinisen pohjavesialueen purkautumiskohdat läheiseen vesistöön. Vaihe 2b Tutkimukset kallioalueilla Tutkimussuunnitelmaan valituilla kallioalueilla tehdään maastotarkastelut GTK:n geologien ja kausiapulaisten toimesta. Potentiaalisimmiksi arvioiduista kohteista otetaan maanomistajien luvalla kallionäytteet. Kallionäytteistä testataan laboratoriossa niiden mekaaniset ominaisuudet. Laboratoriotestit hankitaan ostopalveluna. Vaihe 2c Luonto- ja maisemakartoitukset Pohjavesialueilla ja kallioalueilla on suunniteltu tehtävän ympäristöministeriön erillisrahoituksella luonto- ja maisemainventoinnit. Inventointien perusteella arvioidaan alueiden geologisgeomorfologiset, biologis-ekologiset sekä maisemalliset arvot. Luonto- ja maisemakartoitukset ovat oleellinen osa ns. poski-luokitusarvon antamisessa. Vaihe 3 Oheisselvitykset, tulosten analysointi ja raportointi: Tutkimustulosten valmistuttua ne analysoidaan ja yhteensovitetaan Lapin liiton, GTK:n ja ELY:n edustajia sisältävässä työryhmässä. Tuloksena alueille annetaan arvio niiden soveltuvuudesta vedenhankintaan ja kiviainesten ottoon sekä arviot alueilta otettavissa olevista pohjavesi- ja kiviainesmääristä. Analysointityötä tehdään sitä mukaan kun tutkimusosuuksia valmistuu, mutta lopullinen yhteensovittaminen voidaan tehdä vasta hankkeen loppupuolella kaikkien tulosten ollessa saatavilla. Hankkeessa arvioidaan lisäksi kunta- ja aluekohtaista pohjavesi- kiviaineshuoltoa pitkällä aikavälillä sekä tehdään oheisselvityksiä alueella tuotettavien sivutuotteiden ja jätemateriaalien soveltuvuudesta maarakentamiseen. 5. Resurssit Hanke toteutetaan pääosin Lapin liiton ja GTK:n asiantuntijoiden toimesta. Luonnonvarakeskus ja Oulun yliopisto tuottavat hankkeelle toteutumisen kannalta kriittisiä asiantuntijapalveluita. Henkilöstöryhmien työpanokset ja kustannukset: Projektipäällikkö, Lapin liitto (30 kk) vastaa hankkeen toteutumisesta ja aikataulutuksesta sekä hankehallinnosta. Muita tehtäviä ovat mm. tutkimusohjelman laatiminen yhdessä sidosryhmien 5
kanssa, ostopalveluna tehtävien hankintojen kilpailuttaminen ja valvonta, raportointi sekä erityisselvitysten laatiminen. Toimii ohjausryhmän sihteerinä. Projektisihteeri, Lapin liitto (1 kk) vastaa hankkeen laskutuksesta ja laskujen maksamisesta, kirjanpidosta sekä avustaa maksatushakemusten kokoamisessa. Kausiapulainen, Lapin liitto (4 kk) suorittaa tutkimusohjelman mukaiset kenttämittaukset ja ominaisantoisuuspumppaukset. Maaperägeologi (12 kk) vastaa hiekka- ja sora-alueiden maastokartoituksesta ja tutkimusohjelman laatimisesta. Osallistuu myös alueiden POSKI-yhteensovittamiseen. Maatutka-asiantuntija (5 kk) suorittaa maatutkaluotauksen tutkimusohjelman mukaisilla pohjavesialueilla ja analysoi tulokset. Kalliokiviainesgeologi (6 kk) vastaa kalliokiviainesalueiden kartoituksesta yhteistyössä tutkimusavustajien ja kausiapulaisen kanssa Tutkimusavustaja, GTK (5 kk) tekee geologeja avustavia tehtäviä toimistossa ja maastossa. Kausiapulainen, GTK (6 kk) tekee geologeja avustavia tehtäviä maastossa. Projektisihteeri, GTK (2 kk) kokoaa tiedot päätoteuttajalle. Laboratoriopäällikkö, Luke (1 kk) vastaa pohjavesinäytteiden analysoinnin toteuttamisesta. Laborantti, Luke (1 kk) vastaa pohjavesinäytteiden analysoinnin suorittamisesta. Tutkija, Oulun yliopisto (3 kk) vastaa kenttämittausten ja ominaisantoisuuspumppausten teknisestä puolesta sekä tulosten analysoinnista. Hankkeen aikana tehdään yhteensä 76 henkilötyökuukautta. 6. Tulokset Aikaisemmin tutkimattomien tai riittämättömästi tutkittujen joko vesi- tai kiviaineshuollon kannalta potentiaalisten tai kuntien kaavoituksen tai luvituksen kannalta ongelmallisten pohjavesialueiden ominaisuudet on tutkittu siinä määrin, että niiden soveltuvuus vesihuollon ja kiviaineshuollon kannalta voidaan arvioida sekä niiden vaikutukset kaavoitukseen tai luvitukseen voidaan määrittää. Tiedon lisääntyminen helpottaa pitkän aikavälin vesihuollon ja kiviaineshuollon suunnittelua sekä yksinkertaistaa kiviainesotto- ja ympäristölupien ja kaavoituksen toteuttamista. Kunta- ja aluekohtaista vesi- ja kiviaineshuoltoa on tarkasteltu kokonaisvaltaisesti ja hankkeen aikana toiminnassa olevien tärkeillä pohjavesialueilla toimivien maa-ainesottoalueiden toimintaedellytykset on tarkasteltu. Kiviainesottoon soveltuvia kallioalueita on määritetty sellaisille alueille, joissa on pulaa tavanomaisesti käytetyistä maaperän kiviaineksista. Kaivosten sivukivien ja muiden maarakentamiseen soveltuvien sivutuote- ja jätemateriaalien tuotantomäärät ja potentiaaliset käyttökohteet on määritetty. Hankkeen aikana valmistuneet tiedot pohjavesialueista, maa-ainesten ottoon soveltuvista alueista ja kallioalueista on kirjattu julkisiin tietokantoihin. 6
7. Riskit Hankkeen riskejä ovat mm.: - Maanomistajat eivät ole halukkaita yhteistyöhön -> ei liikkumis- ja tutkimuslupia - Hankkeen kesto on liian lyhyt tavoitteisiin nähden. - Kulutuskeskittymien läheltä ei löydetä soveltuvia maa- tai kiviaineksia. 8. Aikataulu ja kustannusarvio Hanke toteutetaan 1.4.2015 30.9.2017 välisenä aikana. Hankkeen kustannusarvio on yhteensä noin 660 000 euroa. Hankkeen toimenpiteet ja niiden tarkempi aikataulu ja vaiheistus ilmenevät liitteistä 1 2. 9. Projektiorganisaatio Hanketta ohjaa ohjausryhmä, jonka tehtävä on seurata hankkeen edistymistä ja sen tutkimustuloksia. Käytännön toimintaa johtaa projektipäällikkö, joka raportoi hankkeen etenemisestä ohjausryhmälle. Ohjausryhmässä tulee olla edustus ainakin seuraavista sidosryhmistä: - Lapin liitto - Kuntien edustajat - ELY-keskus - GTK - Kiviainesyritykset - Vesilaitokset - Asiantuntijajäsen(et) 10. Raportointi ja tiedottaminen Hankkeen päätyttyä laaditaan kokonaisuuden koostava loppuraportti sekä aihealuekohtaiset tutkimusraportit maaperägeologiasta ja pohjavesistä, kallioperästä sekä luonto- ja maisema kartoituksista. Kaikki raportit ovat julkisia ja ne julkistetaan pääsääntöisesti sähköisinä versioina. Keskeneräisiä tutkimuksia esitetään hankkeen ohjausryhmän kokouksissa tai muulla tavoin ohjausryhmän antamien ohjeiden mukaisesti. Hankkeen tutkimusten etenemisestä tiedotetaan lehdistötiedotteilla hankkeen aikana sekä asianomaisiin ollaan henkilökohtaisesti yhteydessä tutkimusten edetessä. Valmistuneet tutkimukset esitellään erillisissä esittelytilaisuuksissa sekä niistä tiedotetaan sähköisesti sidosryhmille. Hankkeen tutkimuksissa kertyneen tiedon, näyte- ym. materiaalin, raporttien ja niiden sisältämän tiedon käytöstä sovitaan tarkemmin myöhemmin tehtävässä yhteistyösopimuksessa. 7
VAIHE 3 VAIHE 2 VAIHE 1 LIITE 1: HANKEAIKATAULU LAPIN POSKI-HANKE 2015-2017, HANKEAIKATAULU, 15.1.2014 2015 2016 2017 Tehtävä Toteuttaja 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Tarvekartoitus ja lähtötiedot Lapin liitto Tutkimussuunnitelman laatiminen Ostopalveluiden kilpailutukset Maastotyöt pohjavesialueilla Koneelliset tutkimukset pv-alueilla PV-näytteenotto ja -pumppaus Pohjavesianalyysit LL, GTK, ELY Lapin liitto GTK Ostopalveluna LL, OY, ostopalveluna Luke Pohjavesialueiden infrapunakuvaus Ostopalveluna Maastotyöt kallioalueilla Kallionäytteiden laboratoriotestaus Kulttuuri-, maisema-, ja luontoinventoinnit Yhteensovittaminen Raportointi Oheisselvitykset Esittelytilaisuudet GTK Ostopalveluna Erillisellä rahoituksella LL, GTK, ELY, ohjausryhmä Lapin liitto, GTK Lapin liitto Lapin liitto seurantakausi 1 seurantakausi 2 seurantakausi 3 seurantakausi 4 sk 5
LIITE 2: KUSTANNUSARVIO Kustannusarvio, POSKI-hanke 2015-2017 22.1.2015 1 Palkkakustannukset Kokoaikainen / osa-aikainen Henkilötyökk Tehtävät Kp 2015 2016 2017 Yhteensä kokoaikainen 31,25 projektipäällikkö, LL LL 45938 61250 45938 153125 osa-aikainen 1 projektisihteeri, LL LL 1050 1400 1050 3500 osa-aikainen 4 kausiapulainen, LL LL 0 8800 0 8800 osa-aikainen 12 maaperägeologi, GTK GTK 18000 24000 18000 60000 osa-aikainen 5 maatutka-asiantuntija, GTK GTK 7500 10000 7500 25000 osa-aikainen 6 kalliokiviainesgeologi, GTK GTK 9000 12000 9000 30000 osa-aikainen 5 tutkimusavustaja, GTK GTK 5250 7000 5250 17500 osa-aikainen 6 kausiapulainen, GTK GTK 3960 5280 3960 13200 osa-aikainen 2 projektisihteeri, GTK GTK 2100 2800 2100 7000 osa-aikainen 1 laboratoriopäällikkö, Luke Luke 1875 2500 1875 6250 osa-aikainen 1 laborantti, Luke Luke 1600 1600 1400 4600 osa-aikainen 3 tutkija, OY OY 3330 4440 3330 11100 1. Yhteensä 60 99602,5 141070 99402,5 340075 2 Ostopalvelut 2015 2016 2017 Yhteensä Pohjavesitutkimukset LL 90000 90000 20000 200000 Kalliokiviainesten laboratoriotestit LL 9000 9000 2000 20000 Lämpökamerapalvelut LL 0 10000 0 10000 2. Yhteensä 99000 109000 22000 230000 3 Matkakustannukset 2015 2016 2017 Yhteensä Lapin liitto, projektipäällikkö LL 3000 3000 2000 0 GTK GTK 15000 15000 10000 0 Luke Luke 0 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 0 8 Muut kustannukset 2015 2016 2017 Yhteensä Tutkimusluvat, LL LL 500 500 0 1000 Tutkimusluvat, GTK GTK 500 500 0 1000 Analyysikustannukset, Metla Luke 4000 4000 1000 9000 8. Yhteensä 5000 5000 1000 11000 Flat rate 24 % 2015 2016 2017 Yhteensä Lapin liitto LL 11277 17148 11277 39702 GTK GTK 10994,4 14659,2 10994,4 36648 Luke Luke 834 984 786 2604 OY OY 799,2 1065,6 799,2 2664 Flat rate yhteensä 23904,6 33856,8 23856,6 81618 2015 2016 2017 Yhteensä HANKKEEN KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 227507 288927 146259 662693 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus Haettava EAKR- ja valtion rahoitus 2015 2016 2017 Yhteensä 1. Yhteensä 182006 231141 117007 530154 0 2 Kuntien rahoitus Kuntien rahoitus 2015 2016 2017 Yhteensä Kuntien rahoitus, omarahoitus 1619 2056 1041 4715,6 Lapin liitto 1619 2056 1041 4715,6 Muu kuntien rahoitus 19225 24415 12359 56000 2. Yhteensä 3 Muu julkinen rahoitus 20844 26471 13400 60715,6 0 Muu julkinen rahoitus 2015 2016 2017 Yhteensä Muu julkinen rahoitus, omarahoitus 15045 19106 9672 43823 GTK 13070 16598 8402 38070 Luke 1030 1308 662 3000 Oulun yliopisto 945 1200 608 2753 Muu julkinen rahoitus 2060 2616 1324 6000 Puolustusvoimat 2060 2616 1324 6000 3. Yhteensä 4 Yksityinen rahoitus 17105 21722 10996 49823 0 Yksityinen rahoitus 2015 2016 2017 Yhteensä Omarahoitus 0 0 0 0 Muu yksityinen rahoitus 7553 9592 4855 22000 Luontoissuoritukset, tehtävä työ 0 0 0 0 Luontoissuoritukset jne 0 0 0 0 4. Yhteensä 7553 9592 4855 22000 0 RAHOITUSSUUNNITELMA YHTEENSÄ Tot. kirjanpitoon tulevat rahoituserät 2015 2016 2017 Yhteensä 1. - 4. Yhteensä Kaikki kustannukset yhteensä 227507 288927 146259 662693