Parainen, Runeberginkatu 20, kiinteistö 445-20-4

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PARAISTEN KAUPUNKI Parainen, Runeberginkatu 20, kiinteistö 445-20-4 Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma 7.4.2014 P23470P002

Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma Paraisten kaupunki Parainen, Runeberginkatu 20 I 7.4.2014 P23470P002 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 2 KOHTEEN KUVAUS... 2 2.1 Sijainti ja omistus... 2 2.2 Rajaukset, koko ja naapurusto... 2 2.3 Toimintahistoria, rakennukset, tekniset rakenteet ja päällysteet... 2 2.4 Nykyinen ja tuleva käyttö... 3 3 MAAPERÄ-, POHJA- JA PINTAVESITIEDOT... 3 3.1 Maa- ja kallioperä... 3 3.2 Pohja- ja orsivesi... 3 3.3 Pintavesi... 3 4 HAITTA-AINETUTKIMUKSET... 3 4.1 Aiemmat tutkimukset... 3 4.2 Ympäristötekninen maaperätutkimus 14.1.2014... 4 4.3 Tutkimustulokset... 4 4.3.1 Lähtökohdat... 4 4.3.2 Maaperänäytteet... 5 4.3.3 Haitta-aineiden kokonaismäärä ja epävarmuustarkastelu... 6 5 KUNNOSTUKSEN TARVE JA TAVOITTEET... 7 5.1 Riskinarvio (perusarviointi)... 7 5.1.1 Rajaukset... 7 5.1.2 Kriittisten aineiden valinta... 7 5.1.3 Kriittisten haitta-aineiden ominaisuudet... 8 5.1.4 Kulkeutumisen arviointi... 11 5.1.5 Altistuminen... 12 5.1.6 Riskinarvion epävarmuustarkastelu... 13 5.1.7 Riskinarvioinnin yhteenveto... 13 5.2 Kunnostustarve... 14 5.3 Kunnostustavoitteet... 14 5.3.1 Maaperä... 14 5.3.2 Pohja- ja orsivesi... 15 5.3.3 Perustelut ohjearvotasojen soveltuvuudelle... 15 5.4 Maaperään jäävät haitta-aineet... 16 5.5 Käyttörajoitukset... 16 6 KUNNOSTUKSEN TOTEUTUS... 16 6.1 Kohteen erityispiirteet... 16 6.2 Kunnostusmenetelmän valinta... 17 6.3 Täydentävät tutkimukset... 17 Puutarhakatu 45 B, 20100 Turku puh. 010 4090, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma 1 (25) Paraisten kaupunki 7.4.2014 Parainen, Runeberginkatu 20 P23470P002 6.4 Esivalmistelut... 17 6.5 Työjärjestys... 18 6.6 Rakenteet ja laitteistot, vaatimukset... 18 6.7 Menetelmän kuvaus... 19 6.8 Maa-ainesten käsittely... 19 6.9 Vesien käsittely... 19 6.10 Jätteiden käsittely... 20 6.11 Kuljetukset... 20 6.12 Varastointi... 20 6.13 Kunnostuksen päättyminen... 20 6.14 Viimeistely... 21 6.15 Työnaikaisten riskien halllinta... 21 7 KAIVETTUJEN MAA-AINESTEN HYÖDYNTÄMINEN KOHTEESSA... 21 7.1 Hyödyntämisen perusteet... 21 7.2 Hyödyntämisalueet... 21 7.3 Hyödynnettävät maa-ainekset... 21 7.4 Rakennekerrokset... 22 7.5 Laadunvalvonta... 22 8 KUNNOSTUKSEN LAADUNVALVONTA... 22 8.1 Kunnostusta ohjaavat mittaukset ja seuranta... 22 8.2 Kunnostuksen lopputulos... 23 9 TOIMINTA POIKKEUKSELLISISSA TILANTEISSA... 23 10 TYÖSUOJELU... 23 11 JÄLKISEURANTA... 24 12 RAPORTOINTI... 24 12.1 Kirjanpito... 24 12.2 Toimenpideraportti... 24 13 TIEDOTUS... 25 14 AIKATAULU... 25 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Sijaintikartta ja ilmakuva Yhteystiedot Rajanaapureiden yhteystiedot Nykyinen kaava (kaavakartta ja määräykset) Tutkimustulosten yhteenvetotaulukko ja analyysitodistukset Tontti-/ kiinteistökartta Valokuvia Suunnitelma- ja tutkimuspiirustus YMK-P23470P002-1 Havainnekuva YMK-P23470P002-2 Puutarhakatu 45, 20100 Turku www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma 2 (25) Paraisten kaupunki 7.4.2014 Parainen, Runeberginkatu 20 P23470P002 1 JOHDANTO (FCG) suoritti 14.1.2014 Paraisten kaupungin toimeksiannosta ympäristöteknisen maaperätutkimuksen osoitteessa Runeberginkatu 20, 21600 Parainen. Kiinteistö on vanha Axon leipomon tontti. Alueen käyttötarkoitus on muuttumassa herkemmäksi asuinkäyttöön, ja ensimmäisten tonttien on suunniteltu tulevan myyntiin keväällä 2014. Vanha leipomorakennus on jo purettu. Ympäristöteknisen maaperäselvityksen pääasiallisena tarkoituksena oli selvittää kiinteistön maaperän mahdolliset haitta-ainepitoisuudet. Tutkimuspisteiden sijainnit ja tehdyt analyysit suunniteltiin FCG:n toimesta. Näytteenotto suoritettiin keskiraskaalla porakonekalustolla. on laatinut tämän pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelman kyseiseen kohteeseen Paraisten kaupungin toimeksiannosta. Tämä yleissuunnitelma sisältää alueen maaperän ympäristöteknisen tutkimuksen raportoinnin sekä pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelman. Kunnostussuunnitelma perustuu tehtyyn tutkimukseen. Tehtyjen tutkimuspisteiden määrä arvioidaan riittäväksi kunnostuksen yleissuunnitteluun. FCG:stä projektipäällikkönä ja laadunvarmistajana toimi Arto Itkonen. Kenttätöistä sekä raportoinnista vastasi Santtu Massinen. Kairaukset suoritettiin insinööritoimisto Sauli Maanpää Oy:n keskiraskaalla porakonekalustolla. Tilaajan yhteyshenkilöinä hankkeessa toimivat Peter Lindgren ja Petri Huovila. 2 KOHTEEN KUVAUS 2.1 Sijainti ja omistus Tutkimuskohde sijaitsee osoitteessa Runeberginkatu 20, 21600 Parainen. Kohteen kiinteistörekisteritunnus on 445-20-4. Kiinteistön omistaa Paraisten kaupunki. Sijaintikartta ja ilmakuva kohteesta on esitetty liitteessä 1. Valokuvia kohteesta on liitteessä 7. 2.2 Rajaukset, koko ja naapurusto Kohdekiinteistön pinta-ala on 4 437 m 2. Kiinteistö rajoittuu eteläpuolella Runeberginkatuun, länsipuolella Fleminginkujaan ja omakotitalokiinteistöihin sekä pohjois- ja itäpuolella omakotitalokiinteistöihin. 2.3 Toimintahistoria, rakennukset, tekniset rakenteet ja päällysteet Kiinteistö on vanha Axon leipomon tontti. Vanha leipomorakennus on jo purettu. Aiemmasta käytöstä ei ole tietoa. Puretun rakennuksen ulkopuolella eteläpuolella on sijainnut maanpäällinen lämmitysöljysäiliö. Lisäksi rakennuksen keskiosassa länsipuolella on sijainnut maanalainen polttoainesäiliö. Ilmeisesti säiliö on ollut rakennuksen vanhan osan entinen lämmitysöljysäiliö, joka ei ole ollut käytössä vuosiin. Paraisten kaupungilla työskentelevältä henkilöltä saatiin tutkimuksen yhteydessä tieto, että maanalaisen polttoainesäiliön poiston yhteydessä oli maaperästä poistettu myös säiliön betoninen valuma-allas. Valuma-allas ja maaperä sen alla olivat aistinvaraisten havaintojen perusteella vaikuttaneet puhtailta. Säiliöstä lähteneen putkiston routasuojan alta oli kuitenkin säiliön poiston yhteydessä alkanut vuotamaan öljyä kaivantoon. Öljyä oli sen jälkeen ilmeisesti käyty imemässä kaivannosta imuautolla. Tarkempaa tietoa mahdol- Puutarhakatu 45, 20100 Turku www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma 3 (25) Paraisten kaupunki 7.4.2014 Parainen, Runeberginkatu 20 P23470P002 lisista muista toimenpiteistä alueella ei saatu. Rakennuksen purku ja säiliön poisto tapahtuivat syksyn 2013 aikana. Maan pinnoitteena on rakennuksen itäpuolella ollut asfaltti ja eteläpuolella sora. Asfaltti on alueelta poistettu rakennuksen purkutöiden yhteydessä. 2.4 Nykyinen ja tuleva käyttö Tällä hetkellä kiinteistöllä ei ole mitään toimintaa / käyttöä. Alueen käyttötarkoituksen on suunniteltu muuttuvan herkemmäksi asuinkäyttöön, ja ensimmäisten tonttien on suunniteltu tulevan myyntiin keväällä 2014. Kohde on merkitty asemakaavassa asuin-, toimisto- ja liiketilojen korttelialueeksi, missä rakennettu ympäristö säilytetään (kaavamerkintä AL/s-5). Asemakaava on hyväksytty 18.6.2013 ja se on tullut voimaan 30.8.2013. Kaavakartta ja määräykset ovat liitteessä 4. 3 MAAPERÄ-, POHJA- JA PINTAVESITIEDOT 3.1 Maa- ja kallioperä Tutkimusten yhteydessä kohteen maaperän pintaosan todettiin olevan täyttömaata (hiekkaa ja soraa) noin 1,0-2,0 metrin syvyyteen asti. Täyttömaan alapuolella on perusmaana savea sekä hiekkaa. Kiinteistön pohjoispuolella puretun rakennuksen vanhan osan puolella savikerroksen paksuus on vain n. 1,0 m. Sen alla on hiekkaa kairaussyvyyteen 4,0-5,0 m:iin saakka. Hiekka alkaa pohjoispuolella noin 2,0 m:n syvyydeltä. Eteläpuolella kiinteistöä (FCG3-FCG5) perushiekkaa ei todettu kairauksen lopetussyvyydellä (-3,0 m). Kahdessa tutkimuspisteessä (FCG1 ja FCG2) kairattiin vain 1,0 metrin syvyyteen asti, koska vastassa oli jotain hyvin kovaa (mahdollisesti vanha louhe / kivitäyttö), eikä syvemmälle päästy. Kallionpintaa ei havaittu tutkimuksessa. Maanpinta kiinteistön alueella on suhteellisen tasainen. 3.2 Pohja- ja orsivesi 3.3 Pintavesi Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue Bläsnäs (I-luokka, tunnus 0257302) sijaitsee kohteesta pohjoiseen noin 1,3 kilometrin päässä. Tutkimuspisteiden maaperä oli paikoin hyvin märkää. Pohjaveden virtaussuunta on karttatulkinnan perusteella etelään kohti merta. Ko. suunnassa ei ole tiedossa talousvesitms. kaivoja. Tutkimuksessa ei otettu vesinäytteitä. Kohteen etäisyys lähimpään vesistöön mereen (Snäckviken) on noin 200 m. Kiinteistöllä ei sijaitse pintavesialtaita. 4 HAITTA-AINETUTKIMUKSET 4.1 Aiemmat tutkimukset Kohteessa ei tiettävästi ole suoritettu aiempia maaperätutkimuksia. Puutarhakatu 45, 20100 Turku www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma 4 (25) Paraisten kaupunki 7.4.2014 Parainen, Runeberginkatu 20 P23470P002 4.2 Ympäristötekninen maaperätutkimus 14.1.2014 suoritti Paraisten kaupungin toimeksiannosta kohteessa maaperän pilaantuneisuustutkimukseen liittyvät maastotyöt 14.1.2014. Näytteenotto suoritettiin tela-alustaisella keskiraskaalla porakonekalustolla. Kohteeseen tehtiin yhteensä kymmenen tutkimuspistettä (FCG1 - FCG10). Tutkimuspisteet kohdennettiin pääasiassa kiinteistöllä sijainneiden maanpäällisen ja maanalaisen öljysäiliöiden alueille. Myös muualle kiinteistöä tehtiin tutkimuspisteitä. Näytteenotosta vastasi kokenut sertifioitu ympäristönäytteenottaja Santtu Massinen (ins. AMK). Tutkimuskalustosta vastasi Insinööritoimisto Sauli Maanpää Oy. Tutkimuspisteet ulotettiin perusmaahan asti (savi, hiekka) noin 3,0-5,0 m:n syvyyteen asti. Kahdessa tutkimuspisteessä (FCG1 ja FCG2) näytteet otettiin vain 1,0 metrin syvyyteen asti, koska vastassa oli jotain hyvin kovaa (mahdollisesti vanha louhe / kivitäyttö), eikä syvemmälle päästy. Näytepisteiden sijainnit sidottiin mitalla rakennuksen vanhojen gps-mitattujen paalujen kohtiin. Tutkimuksessa otettiin yhteensä 42 maanäytettä kaasutiiviisiin Rilsan maanäytepusseihin. Kaikista näytteistä tehtiin näytteenoton yhteydessä maalajia ja mahdollista haitta-aineiden esiintymistä koskevat aistinvaraiset havainnot. Yhteensä 35 maanäytteelle tehtiin haihtuvien yhdisteiden suhteellinen mittaus PID -mittarilla. PetroFlag kenttäanalyysi öljyhiilivetypitoisuuden määrittämiseksi tehtiin yhteensä 14 maanäytteelle. Yleisimpien metallien pitoisuuksia mitattiin XRF kenttäanalysaattorilla yhteensä 30 maanäytteestä. Näytteet pakattiin kylmälaukkuun ja analyyseihin valitut näytteet toimitettiin 24 h:n kuluessa analysoivaan laboratorioon. Aistinvaraisten havaintojen ja kenttätestien perusteella valittiin maanäytteet analysoitavaksi Novalab Oy:n laboratorioon Karkkilaan. Valituista maanäytteistä analysoitiin seuraavat haitta-ainepitoisuudet: 2 kpl hiilivetyjakeet C 5 C 40 + BTEX, MTBE, TAME; 6 kpl hiilivetyjakeet C 10 C 40 ; 1 kpl PAH-yhdisteet; 4 kpl metallipitoisuudet (Vna 214/2007 sisältävät metallit); 2 kpl erittäin haihtuvat hiilivedyt (VOC-yhdisteet). Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 8. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset on esitetty tutkimustulosten yhteenvetotaulukossa ja laboratorion analyysitodistuksissa liitteessä 5. 4.3 Tutkimustulokset 4.3.1 Lähtökohdat Haitta-aineiden pitoisuuksia on verrattu maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa käytettävän Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 (PIMA-asetus) viitearvoihin. Asetus on tullut voimaan 1.6.2007. Asetuksen mukaan maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava, jos yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuus maaperässä ylittää asetuksessa säädetyn kynnysarvon tai alueen luontaisen taustapitoisuuden, mikäli se on suurempi kuin kynnysarvo. Öljy- ja bensiinihiilivedyistä kynnysarvo on annettu MTBE:n ja TAME:n summalle (0,1 Puutarhakatu 45, 20100 Turku www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma 5 (25) Paraisten kaupunki 7.4.2014 Parainen, Runeberginkatu 20 P23470P002 mg/kg), hiilivetyjen >C 10 -C 40 -summalle (300 mg/kg), bentseenille (0,02 mg/kg) sekä tolueenin, etyylibentseenin ja ksyleenien summapitoisuudelle eli TEX-yhdisteille (1 mg/kg). Asetuksessa annetaan kolme arvoa: kynnysarvo, alempi ohjearvo ja ylempi ohjearvo. Maaperän katsotaan olevan pilaantumatonta kun sen haitta-ainepitoisuudet alittavat kynnysarvon. Kun pitoisuudet ylittävät kynnysarvon, mutta alittavat alemman ohjearvon, maaperä on pilaantumatonta, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Maaperää pidetään lähtökohtaisesti teollisuus-, liikenne-, varasto- tai muulla vastaavalla alueella pilaantuneena, jos yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Muilla alueilla (esim. asuinalueella) maaperää pidetään pilaantuneena, jos yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Jätelaki on muuttunut 1.5.2012. Uuden lain mukaan entistä ongelmajätettä kutsutaan vaaralliseksi jätteeksi. Uudessa jätelaissa on määritelty, että jätteen ympäristövaarallisuusluokitus on sitova ja vaarallisuusluokitukset ovat muuttuneet. Koska lain tulkintaa ei vielä ole ympäristöhallinnon puolesta selkeästi ohjeistettu verrataan pitoisuuksia tässä raportissa ohjeellisiin ongelmajätteen raja-arvoihin (Dahlbo, Helena, 2002. Jätteen luokittelu ongelmajätteeksi -arvioinnin perusteet ja menetelmät, YO98). Kohteeseen valittujen viitearvojen on sovelluttava kohteessa käytettäviksi. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin on kuitenkin aina perustuttava riskinarvioon ja viitearvojen on sovelluttava kohteessa käytettäviksi. Riskinarvioinnin perusteella voidaan päätyä myös muihin kuin em. haitta-aineiden pitoisuusvaatimuksiin. 4.3.2 Maaperänäytteet Kenttä- ja laboratorioanalyysien perusteella kohteessa todettiin epäorgaanisia ja orgaanisia haitta-aineita Vna 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ylittävinä pitoisuuksina seuraavasti: Epäorgaaniset haitta-aineet Laboratorioanalyysien perusteella tutkimusalueen maaperässä todettiin kolmessa tutkimuspisteessä (FCG4, FCG7, FCG10) epäorgaanisia haitta-ainepitoisuuksia, jotka ylittivät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnysarvotason. Tutkimuspisteissä FCG4, FCG7 ja FCG10 todetut kynnysarvon ylittävät arseenin pitoisuudet eivät ylitä alempia ohjearvoja. Tutkimuspisteessä FCG 7 todettiin myös yksi alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus sinkkiä (FCG7 / 0,7-1,3 m: 340 mg/kg). Todettu haitta-ainepitoisuus ei ylitä ylempää ohjearvoa. Öljyhiilivedyt C 10 - C 40 Laboratorioanalyysien perusteella kohteessa todettiin viidessä tutkimuspisteessä (FCG6 FCG7, FCG8, FCG9 ja FCG10) öljyhiilivetyjen C 10 C 40 kokonaispitoisuus, joka ylittää kynnysarvotason. Tutkimuspisteissä FCG6 FCG7, FCG8, FCG9 ja FCG10 todettiin alemman ohjearvon ylittäviä keskiraskaiden öljyhiilivetyjen C 10 C 21 pitoisuuksia. Tutkimuspisteissä FCG 6 FCG7 ja FCG9 todetut keskiraskaiden öljyhiilivetyjen C 10 C 21 haittaainepitoisuudet ylittivät myös ylemmät ohjearvot. Kaikkien ko. näytteiden raskaiden öljyhiilivetyjen C 21 C 40 pitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Näytteissä todettiin maksimissaan öljyhiilivetyjä C 10 C 21 2 300 mg/kg (FCG 6 / 0,2 1,0 m). Puutarhakatu 45, 20100 Turku www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma 6 (25) Paraisten kaupunki 7.4.2014 Parainen, Runeberginkatu 20 P23470P002 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) Laboratorioanalyysien perusteella kohteessa todettiin yhdessä tutkimuspisteessä (FCG 6 / 0,2 1,0 m) TEX-yhdisteiden summapitoisuuden kynnysarvon ylittävä pitoisuus 1,22 mg/kg. Yksittäisten TEX-yhdisteiden (tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit) pitoisuudet eivät ylitä alempia ohjearvoja. Muissa tutkimuspisteissä ei laboratorioanalyyseissä todettu kynnysarvon ylittäviä VOCyhdisteiden pitoisuuksia. Kenttäanalyyseissä kuitenkin todettiin viitteitä VOC-yhdisteistä tutkimuspisteissä FCG1 ja FCG6-FCG10. Laboratorioanalyyseissä todettiin tutkimuspisteessä FCG10 pieniä pitoisuuksia useaa eri VOC-yhdistettä, kuten isoprobyylibentseeniä (0,17 mg/kg), 1,3,5-trimetyylibentseeniä (0,37 mg/kg), sec-butyylibentseeniä (0,64 mg/kg), 1,2,4-trimetyylibentseeniä (1,4 mg/kg), n-butyylibentseeniä (0,77 mg/kg) p-isopropyylitolueenia (0,38 mg/kg), n- probyylibentseeniä (0,34 mg/kg), ja trikloorifluorimetaania (0,12 mg/kg). Tutkimuspisteessä FCG1 todettiin trikloorifluorimetaania (0,16 mg/kg). Kyseisille haitta-aineille ei ole annettu kynnys- ja/tai ohjearvoja PIMA-asetuksessa. PAH-yhdisteet Laboratorioanalyysien perusteella kohteessa todettiin tutkimuspisteessä FCG8 bentso(a)pyreenin (FCG8 / 0,2-1,0 m: 0,54 mg/kg) ja tutkimuspisteessä FCG10 naftaleenin (FCG10 / 2,0-2,4 m: 1,2 mg/kg) kynnysarvon ylittävät pitoisuudet. Tutkimuspisteissä FCG8 ja FCG 10 todettujen kynnysarvon ylittävät bentso(a)pyreenin ja naftaleenin pitoisuudet eivät ylitä alempaa ohjearvoa. Tutkimus- ja analyysitulokset on esitetty liitteessä 2. Valokuvia kohteesta on liitteessä 3. 4.3.3 Haitta-aineiden kokonaismäärä ja epävarmuustarkastelu Kohteen pilaantuneisuuden tutkimus saatiin suoritettua suunnitellulla tavalla. Laboratorioanalyysit tehtiin akkreditoidussa laboratoriossa. Tutkimuspisteiden paikat kohdennettiin arvioituihin riskialueisiin, mutta toteutetulla tutkimusohjelmalla ei ollut mahdollista rajata pilaantuneisuutta. Kaikissa puretun rakennuksen vanhan osan puolelle tehdyissä tutkimuspisteissä (FCG6- FCG10) todettiin kohonneita öljyhiilivetyjen haitta-ainepitoisuuksia. Haitta-aineiden arvioidaan pääosin olevan peräisin poistetusta vanhasta maanalaisesta öljysäiliöstä ja sen putkilinjalta. Eri VOC-yhdisteiden esiintymisen perusteella alueella on kuitenkin viitteitä muistakin päästölähteistä. VOC-yhdisteet voivat olla peräisin esim. liuottomista, maaleista tai kylmätiloissa käytetyistä kylmäaineista. Karkeasti arvioituna alueella on noin 400-500 m 2 :n alalla, alemman ohjearvon ylittävää haitta-ainepitoista maata arviolta noin 1 000-1 500 m 3 ktr (1 500-2 250 m 3 itd). Tarkemman ja luotettavamman pilaantuneisuuden laajuuden sekä massamäärän arvioimiseksi kohteessa pitäisi tehdä lisätutkimus. Massamäärä arviossa on oletettu, että säiliöalueen (tutkimuspisteet FCG6-FCG9) ja tutkimuspisteen FCG10 välinen alue on kokonaisuudessaan pilaantunut. Tehtyjen tutkimuspisteiden sijainti on esitetty liitteessä 8. Puutarhakatu 45, 20100 Turku www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma 7 (25) Paraisten kaupunki 7.4.2014 Parainen, Runeberginkatu 20 P23470P002 5 KUNNOSTUKSEN TARVE JA TAVOITTEET Kohteen kiinteistöllä ei tällä hetkellä ole toimintaa tai asutusta, mutta kiinteistön käyttötarkoituksen on suunniteltu muuttuvan herkemmäksi asuinkäyttöön. Kohde on merkitty uudessa 30.8.2013 voimaan tullussa asemakaavassa asuin-, toimistoja liiketilojen korttelialueeksi. Kohteen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi on tehty toimeksiannon mukaisesti Valtioneuvoston asetuksen (Vna 214/2007) mukaisena perusarviointina ja viitearvoina voidaan käyttää asetuksen kynnys- ja ohjearvoja, koska: Kohde ei sijaitse tärkeällä tai vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella eikä kohteen pohjavettä käytetä talousvetenä; Kohteessa ei harjoiteta ravintokasvien laajamittaista viljelyä tai muuta elintarviketuotantoa; Kohteen tai sen lähiympäristön luonnolla ei ole erityistä ympäristöllistä suojeluarvoa; Kohteessa ei ole päiväkotia tai puistoa, eikä vaikutuksia huoneilmaan arvioida olevan; Kohteen ympäristöolosuhteet, haitta-aineiden kokonaismäärä ja ominaisuudet eivät poikkea tavanomaisesta siten, että aineiden kulkeutumisen alueen ulkopuolelle arvioitaisiin olevan merkittävää tai niiden vaikutusten olevan huomattavia ylempiä ohjearvoja pienemmissä pitoisuuksissa. Tarkentavan riskinarvioinnin tarvetta tukevia näkökohtia ovat: Kohteeseen on suunnitteilla sellaista erityisen herkkää toimintaa tai maankäyttöä, joka edellyttäisi tarkennetun arvioinnin tekemistä (asuinrakennuksia). Valtioneuvoston asetuksen (Vna 214/2007) mukainen riskien perusarviointi kuitenkin katsotaan tässä vaiheessa riittäväksi kohteessa, koska alueella ei vielä tällä hetkellä ole mitään erityisen herkkää toimintaa. Lisäksi alue tullaan kunnostamaan. Koska alueelle kuitenkin on suunnitelmissa rakentaa asuinrakennuksia, käytetään viitearvoina haitallisempien helposti haihtuvien hiilivetyjen osalta kynnysarvotasoja ja muiden orgaanisten ja epäorgaanisten haitta-aineiden osalta alempia ohjearvotasoja. 5.1 Riskinarvio (perusarviointi) 5.1.1 Rajaukset Riskinarviossa otetaan huomioon kohde ja sen välittömässä läheisyydessä oleva ympäristö (kohde ja sen naapurikiinteistöt) nykytilassaan. Riskinarvioinnissa selvitetään terveysriskit. Ekologisia riskejä ei arvioida, koska kohteen ympäristössä ei ole erityistä suojeltavaa. Myöskään riskejä rakenteille ei arvioida olevan. 5.1.2 Kriittisten aineiden valinta Kohteessa tehdyssä tutkimuksessa todettiin kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina arseenia, sinkkiä, TEX-yhdisteitä, bentso(a)pyreeniä, naftaleenia ja hiilivetyjakeita >C 10 C 40. Ko. yhdisteitä tai alkuaineita pidetään kohteessa kriittisinä aineina. Todettuja pieniä pitoisuuksia useaa eri VOC-yhdistettä, joille ei ole annettu kynnys- ja/tai ohjearvoja, ei pidetä kriittisinä haitta-aineina kohteessa. Kyseiset VOC-yhdisteet ovat samankaltaisia aineita kuin TEX-yhdisteet (tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit), mutta Puutarhakatu 45, 20100 Turku www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma 8 (25) Paraisten kaupunki 7.4.2014 Parainen, Runeberginkatu 20 P23470P002 vähemmän haihtuvia ja vesiliukoisia. Näin ollen katsotaan, että riskitarkastelu TEXyhdisteiden osalta on riittävä. Tutkimuksessa todettiin yksi TEX-yhdisteiden summapitoisuuden kynnysarvon ylittävä haitta-ainepitoisuus tutkimuspisteessä FCG6. Yksittäisten TEX-yhdisteiden (tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit) pitoisuudet eivät ylitä alempia ohjearvoja. 5.1.3 Kriittisten haitta-aineiden ominaisuudet Hiilivedyt Ympäristöön päässyt raskas polttoöljy jähmettyy, minkä jälkeen se on pääosin haihtumatonta. Raskaan polttoöljyn komponentit voivat adsorboitua maaperän orgaaniseen ainekseen. Maaperässä se sitoutuu maa-ainekseen ja on siten lähes kulkeutumatonta. Raskas polttoöljy on hitaasti hajoavaa, joten se on maaperässä hyvin pysyvää. Raskas polttoöljy on lähes liukenematonta veteen. Maahan joutunut kevyt polttoöljy voi osittain haihtua ilmaan. Toisaalta kevyen polttoöljyn pääkomponentit sitoutuvat tiiviisti maa-ainekseen ja täten haihtuminen voi estyä. Maaperässä kevyt polttoöljy hajoaa biologisesti aerobisissa olosuhteissa, mutta komponenttien sitoutuminen voi estää myös hajoamista. Anaerobisissa olosuhteissa hajoaminen on huomattavasti hitaampaa. Kevyen polttoöljyn pääkomponentit eivät kulkeudu orgaanista ainesta sisältävässä maaperässä erityisen helposti. Kevyen polttoöljyn kulkeutuminen sora- ja hiekkamaassa voi sen sijaan olla huomattavaa. Kevyt polttoöljy liukenee jonkin verran veteen, muttei yleensä aiheuta laaja-alaista pilaantumista. Vedellä kyllästymättömässä maaperässä hiilivedyt liikkuvat pääosin pystysuunnassa osan materiaalista jäädessä huokoiseen maaperään kapillaarivoimien vaikutuksesta ja maaaineksen pintaan adsorboituneena. Savikerrokset pidättävät öljyhiilivetyjä hiekkaa ja silttiä tehokkaammin. Öljyhiilivedyt voivat suurina pitoisuuksina ärsyttää ihoa ja hengityselimiä ja aiheuttaa huonovointisuutta. Osa öljyhiilivedyistä on pitkäaikaisaltistuksessa syöpävaarallisia aineita. Öljyhiilivedyt voivat vaikuttaa ihmisillä ja eläimillä hermoston, maksan, veren ja munuaisten toimintaan. Terveysvaikutukset ovat suuresti riippuvaisia öljyhiilivetyjen fraktioista. Kevyt polttoöljy/dieselöljy (C 11 - C 19 ) sisältää sekä alifaattisia (suoraketjuisia) että aromaattisia (rengas-) hiilivetyjä, joiden hiiliatomien lukumäärä on 10-20. Alifaattiset hiilivedyt eivät ole kovin haitallisia terveydelle. Aromaattisten yhdisteiden osuus tuoreessa öljyssä on n. 30 %. Ne voidaan jakaa monoaromaattisiin (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleeni) ja polyaromaattisiin (PAH) yhdisteisiin. Aromaattiset yhdisteet ovat haitallisia ja osa niistä (esim. bentseeni) on syöpävaarallisia. Bentseenin, tolueenin ja ksyleenin on todettu imeytyvän elimistöön myös ihon kautta. Usealla aromaattisista yhdisteistä on alhainen kiehumispiste ja ne voivat höyrystyä ilmaan. Jos pilaantuminen on vanhaa, em. yhdisteet ovatkin maaperästä usein jo haihtuneet. Voiteluöljy (C 29 - C 39 ) sisältää lähinnä suoraketjuisia hiilivetyjä, joiden hiililuku on 20-40. Yhdisteet ovat heikosti haihtuvia ja haitallisia vain ihokosketuksessa tai nautittuna. Käytetty öljy voi sisältää haitallisempia yhdisteitä epäpuhtauksina. Voiteluöljyn komponentit ovat niukkaliukoisia. Tolueeni on maaöljyssä luontaisesti esiintyvä, aromaattinen neste. Se on helposti haihtuva, suhteellisen vesiliukoinen ja hyvin maaperässä kulkeutuva. Tolueeni voi päätyä maaperästä pohjaveteen ja kulkeutua kaasuna rakennusten sisäilmaan. Pitkäaikaisessa altistuksessa tolueeni voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle hengitettynä, ihokoske- Puutarhakatu 45, 20100 Turku www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma 9 (25) Paraisten kaupunki 7.4.2014 Parainen, Runeberginkatu 20 P23470P002 tuksessa ja nieltynä, joskaan se ei ole yhtä haitallista terveydelle kuin bentseeni. Altistuminen aiheuttaa yskää, kurkkukipua, huimausta, uneliaisuutta, päänsärkyä, pahoinvointia, vatsakipua ja tajuttomuutta. Tolueeni on myrkyllistä vesieliöille. Se ei todennäköisesti ole erityisen myrkyllistä maaperäeliöille. Etyylibentseeniä esiintyy luontaisesti maaöljyssä ja se vastaa ominaisuuksiltaan bentseeniä ja tolueenia. Maaperässä sen liikkuvuus on kuitenkin heikompaa, sillä se pidättyy hieman tehokkaammin maan orgaaniseen ainekseen eikä liukene aivan yhtä helposti veteen. Bentseeniin ja tolueeniin verrattuna etyylibentseenin haihtuminen on hieman heikompaa kemikaalifaasista, mutta parempaa veteen liuenneesta faasista. Etyylibentseenin kulkeutuminen pohjaveteen ja rakennusten sisäilmaan ovat tavallisesti merkittävimpiä maaperässä esiintyvän etyylibentseenin aiheuttamista riskeistä. Etyylibentseeni ärsyttää ihoa, silmiä sekä limakalvoja ja eläinkokeiden perusteella sen vaikutusten kohde-elimiä ovat keskushermosto, maksa, munuaiset, keuhkot, kivekset ja kilpirauhanen. Ksyleeniä esiintyy muiden BTEX-yhdisteiden tavoin maaöljyssä. Ksyleeni on maaperässä ja pohjavedessä kohtalaisen nopeasti hajoavaa erityisesti hapellisissa olosuhteissa. Ksyleeni on maaperän laadusta ja ph:sta riippuen helposti tai kohtalaisesti kulkeutuvaa. Bentseeniin ja tolueeniin verrattuna ksyleenin kulkeutuvuus maaperässä, liukenevuus veteen sekä haihtuvuus ilmaan on heikompaa. Maaperään päässeen ksyleenin aiheuttamista riskeistä merkittävimpiä ovat tavallisesti kulkeutuminen rakennusten sisäilmaan sekä pohjaveteen. Ksyleeni vaikuttaa ihmisen elimistössä huumaavasti. Se aiheuttaa huimausta, uneliaisuutta, päänsärkyä, pahoinvointi, vatsakipua, ihon ja silmien punoitusta sekä kipua silmissä. Ksyleeni on myrkyllistä vesieliöille. Se ei todennäköisesti ole erityisen myrkyllistä maaperäeliöille. Naftaleeni on PAH-yhdisteistä vesiliukoisin ja herkimmin haihtuva. Aine voi kulkeutua maaperässä ja päätyä pohjaveteen tai hengitysilmaan. Naftaleenin biologinen hajoavuus maaperässä on nopeampaa kuin muiden PAH-yhdisteiden. Pitkäaikainen altistuminen naftaleenille voi aiheuttaa vaikutuksia mm. verisoluissa ja silmissä. Naftaleeni on erittäin myrkyllistä vesieliöille. Bentso(a)pyreeni pysyy maaperässä tavallisesti orgaaniseen ainekseen sitoutuneena eikä merkittävässä määrin haihdu ilmakehään tai kulkeudu pohjaveteen. Yhdisteen biologinen hajoavuus maaperässä on tutkimusten mukaan hidasta ja se voi kertyä biologisesti. Bentso(a)pyreeni on tunnetuista PAH-yhdisteistä herkimmin syöpää aiheuttava aine. Se saattaa aiheuttaa periytyviä perimävaurioita ihmisen sukusoluissa. Eläinkokeiden perusteella aine saattaa vahingoittaa ihmisen lisääntymistä tai kehitystä. Aine on vesieliöille erittäin myrkyllistä. Tutkimusalueella todettiin yhdessä tutkimuspisteessä kynnysarvon ylittävät pitoisuudet TEX-yhdisteitä (FCG6), naftaleenia (FCG10) ja bentso(a)pyreeniä (FCG8). Viidessä tutkimuspisteessä (FCG6-FCG10) todettiin hiilivetyjakeita >C 10 C 21, joiden pitoisuudet ylittävät ylemmän ja/tai alemman ohjearvon. Taulukossa 1 on esitetty öljyhiilivetyjakeiden fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia. Taulukossa S = vesiliukoisuus, Vp = Höyrynpaine Koc = jakautumiskerroin (kulkeutuvuus). Taulukossa on esitetty myös haitta-aineiden luokitus liukoisuuden, haihtuvuuden ja kulkeutuvuuden perusteella (Nikunen 1993). Puutarhakatu 45, 20100 Turku www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma 10 (25) Paraisten kaupunki 7.4.2014 Parainen, Runeberginkatu 20 P23470P002 Taulukko 1. Hiilivetyjen fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia. Fraktio S (mg/l) V p (Pa) (+10 C) K oc (l/kg) Alifaattiset C 5 -C 6 36 Liukeneva >C 6 -C 8 5,4 Niukkaliukoinen >C 8 -C 10 0,430 Niukkaliukoinen >C 10 -C 12 0,0340 Hyvin niukkaliukoinen >C 12 -C 16 7,60E-04 Hyvin niukkaliukoinen >C 16 -C 35 2,50E-06 Hyvin niukkaliukoinen Aromaattiset C 5 -C 7 220 Liukeneva >C 7 -C 8 130 Liukeneva >C 8 -C 10 65,0 Liukeneva >C 10 -C 12 25,0 Liukeneva >C 12 -C 16 5,80 Niukkaliukoinen >C 16 -C 21 0,650 Niukkaliukoinen >C 21 -C 35 6,60E-03 Hyvin niukkaliukoinen MTBE 42 000 Hyvin niukkaliukoinen Bentseeni 1800 Hyvin liukeneva Tolueeni 530 Liukeneva Ksyleeni 198 Liukeneva Etyylibentseeni Liukeneva 169 Naftaleeni 31,8 Liukeneva B(a)pyreeni 0,00084 Hyvin niukkaliukoinen 50 000 Erittäin haihtuva 8610 Erittäin haihtuva 821 Erittäin haihtuva 79 Haihtuva 3,6 Haihtuva 0,172 Kohtalaisen haihtuva 11 100 Erittäin haihtuva 3 240 Erittäin haihtuva 821 Erittäin haihtuva 79 Haihtuva 3,6 Haihtuva 0,172 Kohtalaisen haihtuva 1,70E-05 Hyvin heikosti haihtuva 17 060 Erittäin haihtuva 9510 Erittäin haihtuva 2960 Erittäin haihtuva 776 Erittäin haihtuva 953 Erittäin haihtuva 6,83 Haihtuva 1,2 E-07 Hyvin heikosti haihtuva 790 Hieman kulkeutuva 4000 Heikosti kulkeutuva 32 000 Kulkeutumaton 250 000 Kulkeutumaton 5,00E+06 Kulkeutumaton 6,30E+08 Kulkeutumaton 1000 Hieman kulkeutuva 1259 Hieman kulkeutuva 1600 Hieman kulkeutuva 2300 Heikosti kulkeutuva 5000 Kulkeutumaton 16 000 Kulkeutumaton 130 000 Kulkeutumaton 11,0 Helposti kulkeutuva 74,0 Helposti kulkeutuva 182 Kohtalaisen kulkeutuva 440 Kohtalaisen kulkeutuva 363 Kohtalaisesti kulkeutuva 2,98 Hieman kulkeutuva 5,8 Kulkeutumaton Epäorgaaniset yhdisteet Arseeni sitoutuu maaperän oksideihin, orgaaniseen ainekseen ja savimineraaleihin. Arseeni on erittäin myrkyllistä vesieliöille. Ihmisillä suurille arseenipitoisuuksille altistumisesta voi seurata vaikutuksia mm. maksassa ja munuaisissa ja hermostossa. Arseeni luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Arseenin kynnysarvo (5 mg/kg) on melko alhainen verrattuna siihen, että arseenin luontainen pitoisuus alueella vaihtelee välillä 0,1-20 mg/kg (arseeniprovinssi 1, savi; http://www.geo.fi/tapir/). Alempi ohjearvo arseenille on 50 mg/kg, mikä vastaa ekologisin perustein määriteltyä suurinta haitatonta pitoisuutta. Sinkin suolat ovat melko vesiliukoisia, joten se voi kulkeutua maaperässä ja maaperästä kasveihin suhteellisen helposti. Orgaaninen aines sitoo sinkkiä tehokkaasti. Sinkki on suhteellisen vaaraton ihmisille ja ympäristölle. Kasveille se voi kuitenkin aiheuttaa vauri- Puutarhakatu 45, 20100 Turku www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma 11 (25) Paraisten kaupunki 7.4.2014 Parainen, Runeberginkatu 20 P23470P002 oita sellaisina pitoisuuksina, jotka eivät ole haitallisia ihmisille. Pitkäaikainen ihokosketus voi aiheuttaa ihotulehduksen ja lyhytaikaisessa voimakkaassa altistuksessa sinkkihuurun hengittäminen voi aiheuttaa metallikuumeen. Suurina annoksina sinkki voi pitkäaikaisessa altistuksessa aiheuttaa anemiaa ja muutoksia veren hyvän kolesterolin pitoisuuteen. Sallituksi päiväannokseksi ihmiselle on esitetty TDI = 500 µg/kg d (WHO). Tutkimusalueella todettiin kolmessa tutkimuspisteessä (FCG4, FCG7, FCG10) lievästi kynnysarvon ylittävät pitoisuudet arseenia ja yhdessä tutkimuspisteessä (FCG7) alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus sinkkiä. 5.1.4 Kulkeutumisen arviointi Kulkeutuminen pölyävän maan mukana: Haitta-ainepitoista maa-ainesta on todettu hiekka- ja sorapintaisilla alueilla maanpinnasta alkaen. Maan kulutuksen, kaivun ja muun muokkauksen yhteydessä maan pintaosassa todetut haitta-ainepitoisuudet voivat kulkeutua maapölyn mukana. Kulkeutumisen maan pölyämisen kautta arvioidaan olevan mahdollista. Kulkeutuminen haihtumalla: Tutkimuksessa ei todettu merkittäviä määriä helposti haihtuvia yhdisteitä. Tutkimusalueella todettiin yhdessä tutkimuspisteessä vain lievästi kynnysarvon ylittävät pitoisuudet TEX-yhdisteitä (FCG6) ja naftaleenia (FCG10). Sinkki ja arseeni eivät ole haihtuvia. Bentso(a)pyreeni on hyvin heikosti haihtuva. Viidessä tutkimuspisteessä (FCG6-FCG10) todettiin kuitenkin hiilivetyjakeita >C 10 C 21, joiden pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon ja/tai alemman ohjearvon. Keskiraskaat öljyhiilivedyt >C 10 C 21 ovat haihtuvia tai kohtalaisesti haihtuvia hiilivetyjä. Keskiraskaita öljyhiilivetyjä on todettu maanpinnasta alkaen, joten haihtumista ulkoilmaan voi tapahtua, mutta sen ei arvioida olevan tällä hetkellä merkittävää. Tutkitulla alueella ei tällä hetkellä sijaitse asuinrakennuksia, joten haihtumista sisäilmaan ei arvioida tapahtuvan. Myöskään naapurikiinteistöjen asuinrakennuksiin kulkeutumista haihtumalla ei arvioida tapahtuvan. Ulkoilmaan haihtumisen ei arvioida olevan merkittävää, mutta vähäisissä määrin se on mahdollista. Rakennusten sisäilmaan haihtumisen ei arvioida olevan tällä hetkellä mahdollista. Kulkeutuminen veden mukana: Tutkimuksessa ei todettu merkittäviä määriä helposti kulkeutuvia yhdisteitä. Kohteen maaperässä todettiin pääasiassa lähes kulkeutumattomiksi tai heikosti kulkeutuviksi luokiteltavia hiilivetyjakeita ja metalleja. Tutkimusalue on hiekka- ja sorapintainen ja sadevedet pääsevät imeytymään maaperään. Maaperässä on todettu haitta-aineita, jotka voivat kulkeutua sade- ja pohjaveden mukana. Tutkimuspisteet olivat paikoin hyvin märkiä, joten kulkeutumista veden mukana voi vähäisissä määrin tapahtua. Haitta-aineita on myös päässyt kiinteistön keskiosan maaperässä todetun ohuen pidättävän savikerroksen alapuolella olevaan hiekkamaahan, jossa haitta-aineet kulkeutuvat helpommin syvemmälle. Lisäksi kiinteistön länsipuolella kulkevat kaapeli- ja putkilinja- Puutarhakatu 45, 20100 Turku www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma 12 (25) Paraisten kaupunki 7.4.2014 Parainen, Runeberginkatu 20 P23470P002 5.1.5 Altistuminen kaivannot voisivat toimia haitta-aineiden ja pohjaveden kulkeutumisreittinä. Haittaaineita on todettu lähellä kiinteistön länsirajaa, eikä haitta-aineiden kulkeutumisesta kiinteistön ulkopuolelle ole varmaa tietoa. Pohjaveden virtaussuunta on karttatulkinnan perusteella etelään kohti merta. Ko. suunnassa ei ole tiedossa talousvesi- tms. kaivoja. Veden mukana kulkeutuminen on mahdollista, mutta sen ei arvioida olevan merkittävää. Kohteessa ei ole toimintaa tällä hetkellä. Kohteeseen on kuitenkin suunniteltu rakennettavan asuinrakennuksia. Kohteen lähiympäristössä on asuinrakennuksia. Altistuminen ilman kautta Hiekka- ja sorapintaisella tutkimusalueella on todettu haitta-ainepitoista maa-ainesta maanpinnasta alkaen. Tutkimuksessa ei todettu merkittäviä määriä helposti haihtuvia yhdisteitä. Haitta-aineille altistumisen hengittämisen kautta ei arvioida olevan kohteessa merkittävää tällä hetkellä. Maan kulutuksen, kaivun tai muun muokkauksen yhteydessä alueella oleiltaessa pölyn kautta tapahtuva altistuminen on kuitenkin mahdollista. Tämä altistuminen voidaan välttää asianmukaisella suojautumisella. Mahdollista asuinrakentamista ei ole syytä tehdä ennen alueen maaperän kunnostamista. Sisäilman hengittämisen kautta tapahtuvan altistumisen arvioidaan olevan mahdollista, mikäli haitta-ainepitoisen maa-alueen päälle rakennetaan asuinrakennuksia. Altistuminen ilman kautta on mahdollista tällä hetkellä lähinnä pölyn mukana. Altistumisen ulkoilman kautta ei arvioida olevan merkittävää, jos sitä tapahtuu. Altistuminen veden kautta Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä kohteen pohjavettä hyödynnetä talousvetenä. Kohteessa todetut haitta-aineet ovat pääasiassa heikosti kulkeutuvia. Kulkeutumisen veden mukana arvioitiin vähäisissä määrin olevan kuitenkin mahdollista. Kiinteistöllä ei sijaitse kaivoja. Haitta-aineiden ei arvioida levinneen lähiympäristön asuinkiinteistöille. Pohjaveden virtaussuunta on karttatulkinnan perusteella etelään kohti merta. Ko. suunnassa ei ole tiedossa talousvesi- tms. kaivoja. Kohteessa ei sijaitse pintavesialtaita. Altistumisen veden kautta ei arvioida olevan mahdollista. Altistuminen ravintokasvien kautta Kohteessa ei harjoiteta ravintokasvien viljelyä tai muuta elintarviketuotantoa. Altistumisen ravintokasvien kautta ei arvioida olevan mahdollista. Puutarhakatu 45, 20100 Turku www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma 13 (25) Paraisten kaupunki 7.4.2014 Parainen, Runeberginkatu 20 P23470P002 Altistuminen maan nielemisen kautta Tutkimusalue on hiekka- ja sorapintainen ja haitta-aineita on todettu maan pinnasta lähtien. Altistuminen suun kautta on mahdollista (esim. lasten syödessä maata). Alue ei kuitenkaan ole yleinen lasten leikkipaikka. Lähiympäristössä on kuitenkin asuinkiinteistöjä ja siellä saattaa liikkua lapsia. Alueelle on vapaa kulku. Lasten altistuminen maan nielemisen kautta on mahdollista, mutta epätodennäköistä. Altistuminen suoran ihokosketuksen kautta Koska haitta-aineita on todettu alkaen maan pintakerroksessa ja alue on hiekka- ja sorapintainen, on mahdollista joutua kosketuksiin haitta-aineiden kanssa. Kaivutyön aikana tapahtuva altistuminen vältetään asianmukaisella suojautumisella. Epäorgaaniset haitta-aineet eivät läpäise ihoa merkittävässä määrin. Altistuminen ihokosketuksen kautta orgaanisille haitta-aineille on mahdollista. Altistuminen suoran ihokosketuksen kautta on mahdollista. 5.1.6 Riskinarvion epävarmuustarkastelu Kohteen pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arvioinnissa ei ole merkittäviä epävarmuuksia ainakaan siinä määrin, että niillä olisi vaikutusta kohteen arviointiin pilaantumattomaksi tai pilaantuneeksi. Kohteen pilaantuneisuuden tutkimus saatiin suoritettua suunnitellulla tavalla. Näytteet on analysoitu kenttäanalyyseillä ja tulokset varmistettu riittävällä määrällä laboratorioanalyysejä, jotka on teetetty hyväksytyillä menetelmillä akkreditoidussa laboratoriossa. Tutkimuspisteiden paikat kohdennettiin arvioituihin riskialueisiin, mutta toteutetulla tutkimusohjelmalla ei ollut mahdollista rajata pilaantuneisuutta. Suurin arvioon liittyvä epävarmuus kohdistuu haitta-aineiden levinneisyyteen, jota ei voitu tehdyllä tutkimusohjelmalla rajata. Näin ollen massamäärät voivat olla oletettuja suurempia ja aiheuttaa siten suuremman haitta-ainekuormituksen maaperään. Massamäärä arviossa on oletettu, että säiliöalueen (tutkimuspisteet FCG6-FCG9) ja tutkimuspisteen FCG10 välinen alue on kokonaisuudessa pilaantunut. Massamäärät voivat olla myös oletettuja pienempiä, jos kiinteistön pohjoispuolen pilaantuneisuus ei ole niin laajaa, kuin tässä on arvioitu. Tutkimuspisteessä FCG6 keskiraskaita öljyhiilivetyjä todettiin myös noin 5 metrin syvyydellä maanpinnasta lievästi alemman ohjearvon ylittävänä pitoisuutena (340 mg/kg). Analyysimenetelmän virheraja huomioiden (± 30 %) pitoisuus ei ylitä alempaa ohjearvoa. Pilaantuneisuuden laajuus selviää kunnostuksen yhteydessä. 5.1.7 Riskinarvioinnin yhteenveto Maaperän pilaantuneisuus voi aiheuttaa riskiä, jos on olemassa haitta-aineiden lähde, kulkeutumisreitti ja vastaanottajat. Riskinarvion perusteella riski altistua lähinnä orgaanisille haitta-aineille on olemassa ilman, pölyn, suoran ihokosketuksen tai maan nielemisen kautta (lapset). Haitta-aineet voivat myös levitä ympäristöön sade- ja pohjaveden mukana. Tämän perusteella kohteessa on kunnostustarve. Puutarhakatu 45, 20100 Turku www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma 14 (25) Paraisten kaupunki 7.4.2014 Parainen, Runeberginkatu 20 P23470P002 5.2 Kunnostustarve Tutkimuskohteen maaperässä todettiin kenttä- ja laboratorioanalyysien perusteella Vna 214/2007 mukaisten ylempien ja / tai alempien ohjearvojen ylittäviä pitoisuuksia sinkkiä ja keskiraskaita öljyhiilivetyjakeita >C 10 C 21. Kynnysarvotaso ylittyi, mutta alemmat ohjearvot alittuivat TEX-yhdisteiden summapitoisuuden, arseenin, naftaleenin ja bentso(a)pyreenin osalta. Tällä hetkellä kiinteistöllä ei ole toimintaa/käyttöä. Lähiympäristössä on kuitenkin asuinkiinteistöjä. Kiinteistön käyttötarkoituksen on suunniteltu muuttuvan herkemmäksi asuinkäyttöön. Riskinarvion perusteella riski altistua lähinnä orgaanisille haitta-aineille on olemassa ilman, pölyn, suoran ihokosketuksen tai maan nielemisen kautta (lapset). Haitta-aineet voivat myös levitä ympäristöön sade- ja pohjaveden mukana. Tämän perusteella kohteessa on maaperän kunnostustarve. Kiinteistölle ei voida rakentaa uusia asuinrakennuksia ennen kuin maaperä alueella on kunnostettu. Edellä esitetyn perusteella kohteen maaperässä arvioidaan olevan keskiraskaita öljyhiilivetyjakeita >C 10 C 21, sinkkiä ja TEX-yhdisteitä (tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit) sisältävien maa-ainesten kunnostustarve. Kohteen tutkimuksessa ei ole otettu pohja- tai orsivesinäytteitä. Pohja- ja tai orsiveden kunnostustarve arvioidaan kunnostustyön yhteydessä. 5.3 Kunnostustavoitteet 5.3.1 Maaperä Tässä kunnostussuunnitelmassa käytettävät termit pilaantumaton maa-aines tarkoittaa maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat alle kunnostuksen tavoitetason tai erillisellä riskiarviolla haitattomiksi arvioituja maita. Pilaantunut maa-aines tarkoittaa maaaineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat yli kunnostuksen tavoitetason tai erillisellä riskinarviolla haitalliseksi todetulla tasolla. Maaperän kunnostuksen tavoitteena on alentaa maaperän haitta-ainepitoisuuksia siten, että aiemmasta toiminnasta aiheutuneesta maaperän pilaantuneisuudesta johtuvia ympäristö- tai terveyshaittoja ei enää kunnostustyön jälkeen esiinny. Kohde esitetään kunnostettavaksi haitta-ainekohtaisiin Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisiin alempiin ohjearvotasoihin öljyhiilivetyjakeiden C 10 - C 40 ja sinkin osalta sekä kynnysarvotasoihin haihtuvien yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) osalta. Mikäli tavoitepitoisuuksiin ei joltakin osin kohtuudella päästä, tarkastellaan jatkotoimenpiteitä erikseen laadittavan riskinarvion perusteella. Maaperän kunnostaminen vähentää pilaantuneisuuden leviämistä myös sade- ja suotoveden välityksellä. Mikäli pilaantuneisuus on levinnyt tiealueelle (Fleminginkuja), esitetään kunnostustavoitteeksi Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia ylempiä ohjearvotasoja. Perustelut kunnostustavoitteiden valinnalle on esitetty kohdassa 5.3.3. Tavoitetasot on esitetty oheisessa taulukossa 2. Mikäli kunnostustöiden aikana havaitaan sellaisia haitta-aineita, joita ei ole aiempien tutkimusten yhteydessä todettu, esitetään Puutarhakatu 45, 20100 Turku www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma 15 (25) Paraisten kaupunki 7.4.2014 Parainen, Runeberginkatu 20 P23470P002 myös em. haitta-aineiden osalta kunnostuksen tavoitetasoiksi alempia ohjearvopitoisuuksia ja helposti haihtuvien yhdisteiden osalta kynnysarvotasoja. Taulukko 2. Haitta-aineiden kynnys- ja ohjearvot. Yhdiste Kynnysarvo (mg/kg) Alempi ohjearvo (mg/kg) Ylempi ohjearvo (mg/kg) Bensiini (C 5 -C 10 ) 100 500 Keskitisle (>C 10 -C 21 ) 300 1000 Raskas pö (>C 21 -C 40 ) 600 2000 >C 10 -C 40 300 MTBE+TAME 0,1 5 50 Bentseeni 0,02 0,2 1 Tolueeni 5 25 Etyylibentseeni 10 50 Ksyleenit summapitoisuus 10 50 TEX-yhdisteet summapitoisuus 1 Sinkki (Zn) 200 250 400 5.3.2 Pohja- ja orsivesi Kohteen tutkimuksessa ei ole otettu pohja- tai orsivesinäytteitä. Pohja- ja orsiveden kunnostustarve arvioidaan kunnostustyön yhteydessä. Haitta-aineiden liukenemis- ja kulkeumisriskin arvioidaan poistuvan, kun haitta-aineiden pitoisuudet vähenevät kunnostuksessa esitetyille tavoitetasoille. Mikäli kaivun yhteydessä kaivantoon suotautuu pohja- ja/tai orsivettä, otetaan vedestä näytteitä ja arvioidaan kunnostustarve. Pohjavedelle määritetään kunnostusmenetelmä, mikäli siinä esiintyy haitta-aineita haitallisissa määrissä. Pohjavettä ei hyödynnetä kohteessa talousvetenä. Pilaantuneisuuden ei arvioida levinneen naapurikiinteistöille pohjaveden välityksellä. Pohjaveden virtaussuunta on karttatulkinnan perusteella etelään kohti merta. Ko. suunnassa ei ole tiedossa talousvesi- tms. kaivoja. Mikäli kuitenkin kunnostuksen aikana todetaan merkittävää pohjaveden pilaantuneisuutta, todettuja helpommin kulkeutuvia yhdisteitä, tai pilaantuneisuuden laajuus on selvästi ennakoitua suurempi, selvitetään haittaaineiden kulkeutumisriski tarkemmin myös pohjaveden osalta. 5.3.3 Perustelut ohjearvotasojen soveltuvuudelle Tarkemman riskitarkastelun tekoa ja kohdekohtaisten viitearvojen määrittämistä ei katsota tarpeelliseksi tässä vaiheessa, koska pilaantuneet alueet arvioidaan olevan esteettä kohtuudella kunnostettavissa. Koska alueelle kuitenkin on suunnitelmissa rakentaa asuinrakennuksia, esitetään viitearvoina käytettävän haitallisempien helposti haihtuvien hiilivetyjen osalta kynnysarvotasoja ja muiden orgaanisten ja epäorgaanisten haitta-aineiden osalta alempia ohjearvotasoja. Helposti haihtuvat yhdisteet aiheuttavat riskin uudisrakennusten sisäilmalle, mikäli niitä ei poisteta. Todettuja pieniä pitoisuuksia useaa eri VOC-yhdistettä, joille ei ole annettu kynnys- ja/tai ohjearvoja, ei pidetä kriittisinä haitta-aineina kohteessa. Kyseiset VOC-yhdisteet ovat samankaltaisia aineita kuin TEX-yhdisteet (tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit), mutta Puutarhakatu 45, 20100 Turku www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma 16 (25) Paraisten kaupunki 7.4.2014 Parainen, Runeberginkatu 20 P23470P002 vähemmän haihtuvia ja vesiliukoisia. Näin ollen katsotaan, että numeeristen kunnostustavoitteiden määritys TEX-yhdisteille riittää. Tutkimuksessa todetut kyseiset VOCyhdisteet tutkimuspisteessä FCG10 tulevat kuitenkin poistumaan massanvaihdossa, koska samalla alueella on todettu myös keskiraskaita öljyhiilivetyjä yli esitetyn kunnostustavoitteen. Kunnostuksessa on kuitenkin kiinnitettävä huomiota myös muiden haihtuvien yhdisteiden kuin TEX-yhdisteiden mahdolliseen esiintymiseen. 5.4 Maaperään jäävät haitta-aineet Kunnostuksen yhteydessä kiinteistön maaperästä poistetaan pilaantuneiksi todetut/todettavat maa-ainekset. Alle kunnostuksen tavoitetason olevat tiivistyskelpoiset maa-ainekset käytetään ensisijaisesti kaivantojen täyttöön, jos ne ovat teknisesti siihen kelpaavia. Kunnostus toteutetaan siten, että kunnostettavaa kohdetta voidaan kunnostuksen jälkeen käyttää ilman, että aiemmasta toiminnasta johtuvasta pilaantuneisuudesta aiheutuu ympäristö- tai terveyshaittaa. Mikäli tavoitepitoisuuksiin ei joltakin osin kohtuudella päästä, tarkastellaan jatkotoimenpiteitä erikseen laadittavan riskinarvion perusteella. Mikäli esim. tiealueelle Fleminginkujan varteen joudutaan jättämään kohonneita haittaainepitoisuuksia sisältävää maa-ainesta, tulee ne eristää ympäröivästä maaperästä esim. HPDE-kalvolla. 5.5 Käyttörajoitukset Pilaantuneen maaperän kunnostustyö vastaa normaalia maarakennustyötä, josta tämän suunnitelman ja ympäristöviranomaisten määräysten mukaisesti toteutettuna ei aiheudu ympäristölle erityistä haittaa. Kiinteistön käyttömuodolle ei jää kunnostuksen jälkeen rajoitteita, mutta mahdollisesti todettavia ja kohdekiinteistöjen alueelle jääviä yli kynnysarvot pitoisuuksiltaan olevia maa-aineksia ei saa siirtää kiinteistön ulkopuolelle ilman niihin kohdistuvia toimenpiteitä. 6 KUNNOSTUKSEN TOTEUTUS 6.1 Kohteen erityispiirteet Kiinteistöltä poistetaan kaivamalla todetut/todettavat pilaantuneet maa-ainekset sekä mahdollisesti muut tavattavat rakenteet, kuten esim. poistetun öljysäiliön putkistot ym. Tavoitepuhtauteen kaivettu alue täytetään pilaantumattomilla muualta tuoduilla tai kohteesta kaivetuilla tiivistyskelpoisilla alle tavoitepitoisuuksien olevilla maa-aineksilla. Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan kuormat peitettyinä ao. luvan omaavalle vastaanottajalle käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi. Tällä hetkellä kiinteistöllä ei ole toimintaa/käyttöä. Lähiympäristössä on kuitenkin asuinkiinteistöjä. Kiinteistön käyttötarkoituksen on suunniteltu muuttuvan herkemmäksi asuinkäyttöön. Kaivantojen luiskaukseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota, mikäli kunnostuksen yhteydessä todetaan, että haitta-aineita on kulkeutunut syvälle maaperään. Esimerkiksi tutkimuspisteessä FCG6 keskiraskaita öljyhiilivetyjä todettiin myös noin 5 metrin syvyydellä maanpinnasta lievästi alemman ohjearvon ylittävänä pitoisuutena (340 mg/kg). Analyysimenetelmän virheraja (± 30 %) huomioiden pitoisuus ei kuitenkaan ylitä alempaa ohjearvoa. Kunnostustyö pyritään suorittamaan siten, ettei liikenteelle aiheudu merkittävää häiriötä, eikä työn yhteydessä aiheuteta vaurioita alueella mahdollisesti oleville säilytettäville ra- Puutarhakatu 45, 20100 Turku www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma 17 (25) Paraisten kaupunki 7.4.2014 Parainen, Runeberginkatu 20 P23470P002 kenteille (kaapelit, johdot ym.). Urakoitsija velvoitetaan tutustumaan kohteeseen ja huomioimaan ko. rakenteet työtavoissa. Urakoitsija järjestää työnsä niin, ettei työ häiritse tarpeettomasti myöskään naapurikiinteistöjen liikennöintiä. Mikäli kunnostus jatkuu naapurikiinteistön puolelle, hankitaan naapureilta tarvittavat luvat tilaajan tai valvojan toimesta. Kunnostusta jatketaan saadun luvan puitteissa tarpeellisissa määrin pilaantuneisuuden poistamiseksi. Varsinaisen kunnostustyön arvioidaan kestävän noin 3 viikkoa (pilaantuneen maan poisto, täyttötyöt ja viimeistely). Kunnostustyön kesto riippuu pitkälti pilaantumisen laajuudesta, jota ei ole tehdyssä tutkimuksessa varmuudella pystytty selvittämään. Arvioitu kaivualue on esitetty liitteissä 8 ja 9 olevissa piirustuksissa. 6.2 Kunnostusmenetelmän valinta Kohteen maaperän laadun, maaperää pilaavien haitta-aineiden koostumuksen ja pilaantumisen arvioitu enimmäislaajuus huomioiden kustannustehokkain kunnostusmenetelmä on massanvaihto, jossa pilaantuneet maa-ainekset poistetaan ja kaivannot täytetään pilaantumattomilla maa-aineksilla. Kohteen tutkimuksessa ei ole otettu pohja- tai orsivesinäytteitä. Pohja- ja/tai orsiveden kunnostustarve arvioidaan kunnostustyön yhteydessä. Haitta-aineiden liukenemis- ja kulkeumisriskin arvioidaan poistuvan, kun haitta-aineiden pitoisuudet vähenevät kunnostuksessa esitetyille tavoitetasoille. Mikäli kaivun yhteydessä kaivantoon suotautuu pohjaja/tai orsivettä, otetaan vedestä näytteitä ja arvioidaan kunnostustarve. Myös kunnostusmenetelmä arvioidaan, mikäli vedessä esiintyy haitta-aineita haitallisissa määrissä. Pohjavettä ei hyödynnetä kohteessa talousvetenä. 6.3 Täydentävät tutkimukset Tarvittaessa, mikäli halutaan tarkemmin selvittää pilaantuneisuuden laajuutta ennen varsinaisen kaivu- ja kuljetustyön aloittamista, kunnostustyön aluksi kaivetaan koekuoppia pilaantuneeksi todettujen tutkimuspisteiden ympäristöön. Pilaantuneisuuden ei arvioida levinneen naapurikiinteistöille pohjaveden välityksellä. Pohjaveden virtaussuunta on karttatulkinnan perusteella etelään kohti merta. Ko. suunnassa ei ole tiedossa talousvesi- tms. kaivoja. Mikäli kuitenkin kunnostuksen aikana todetaan merkittävää pohjaveden pilaantuneisuutta, todettuja helpommin kulkeutuvia yhdisteitä, tai pilaantuneisuuden laajuus on selvästi ennakoitua suurempi, selvitetään haittaaineiden kulkeutumisriski tarkemmin myös pohjaveden osalta. 6.4 Esivalmistelut Paraisten kaupunki tekee Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle YSL 78 :n mukaisen ilmoituksen pilaantuneen maaperän kunnostamisesta. Ilmoitukseen liitetään tämä pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma. Ilmoituksen käsittely voi kestää maksimissaan 30 vrk. Kunnostustyön aloitusilmoitus toimitetaan Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Paraisten kaupungin ympäristöviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle. Ilmoituksessa kerrotaan kunnostuksen aikataulu sekä vastuuhenkilöiden nimet ja yhteystiedot. Puutarhakatu 45, 20100 Turku www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma 18 (25) Paraisten kaupunki 7.4.2014 Parainen, Runeberginkatu 20 P23470P002 6.5 Työjärjestys Tilaaja valitsee maanrakennus urakoitsijan sekä ympäristöteknisen asiantuntijan valvojaksi kohteeseen. Kunnostettava alue varustetaan kunnostuksesta kertovin kyltein. Runebergintien varteen asetetaan työmaasta varoittavat liikennemerkit. Urakoitsija tai tilaaja järjestää työmaalle sähköistetyn parakin tms. tilan kenttävalvojan käyttöön. Urakoitsija selvittää kaivualueella mahdollisesti sijaitsevien kaapelien, johtojen ja putkien sijainnit niiden omistajilta. Pilaantuneen maan mahdollisia vastaanottopaikkoja tässä kohteessa ovat esimerkiksi Turun Seudun Jätehuolto Oy:n vastaanottopaikka Topinojan jätekeskuksessa Turussa, Rouskis Oy:n tai Ekokem Oy Ab:n vastaanottopaikat Salossa Korvenmäen jäteasemalla tai Suomen Erityisjäte Oy:n vastaanottopaikka Forssassa Kiimassuolla. Vastaanottopaikat valitaan kustannusperustein ennen työn aloitusta ja ilmoitetaan valvovalle viranomaiselle ennen kuljetusten aloittamista. Kohteen kunnostustyöt aloitetaan kohdassa 6.4 esitetyillä esivalmistetuilla. Kunnostustyössä on varauduttava kaivantoon kertyvien öljyisten vesien käsittelyyn. Paikalle tuotavien vedenkäsittelylaitteistojen käyttöönotto vie aikaa, mikä saattaa viivyttää kaivutyötä. Tästä johtuen vedenkäsittelylaitteistot tulee urakoitsijan varata nopeasti saataville. Ensimmäinen työvaihe on koekuoppien kaivu, mikäli halutaan tarkemmin selvittää pilaantuneisuuden laajuutta ennen varsinaisen kaivu- ja kuljetustyön aloittamista. Pilaantuneen maaperän kaivu aloitetaan poistetun säiliön alueelta (tutkimuspisteet FCG6, FCG7, FCG9) ja kaivua jatketaan kunnes haitta-ainepitoisuudet alittavat kunnostuksen tavoitetasot. Maaperä kunnostetaan massanvaihdolla ympäristöteknisen valvojan ohjeiden mukaan. Pilaantuneet maat pyritään lastaamaan suoraan auton lavalle, ja kuljettamaan suoraan luvalliseen vastaanottopaikkaan. Jos välivarastointiin tai seulontaan on tarvetta, ne tapahtuvat lähellä työkohdetta kunnostamattomalla alueella. Pilaantuneisuuden levinneisyyttä seurataan työn aikana. Kuljetuskaluston reitit suunnitellaan niin, etteivät haitta-aineet leviä kunnostustyömaan ulkopuolelle. Tarvittaessa autojen ajoreitille levitetään pilaantumatonta maa-ainesta. Kaivannot täytetään pilaantumattomilla muualta tuoduilla tai kohteesta kaivetuilla alle kunnostuksen haitta-aineiden tavoitetasojen olevilla maa-aineksilla. Kaivantoihin ajettava täytemaa tiivistetään riittävän ohuina kerroksina huomioiden käytettävä tiivistyskalusto. Alueella ei saa käyttää kipinöintiä aiheuttavia työkaluja tai -menetelmiä. Urakoitsija järjestää toiminnot ja työtavat niin, että maa-ainesten siirto on mahdollisimman vähäistä, kuitenkin huomioiden valvojan tekemät mittaukset ja jaottelut pilaantumattomiin ja pilaantuneisiin massoihin. 6.6 Rakenteet ja laitteistot, vaatimukset Massat kaivetaan kaivinkoneella ja lastataan mahdollisuuksien mukaan suoraan auton lavalle ja kuljetetaan suoraan luvalliseen vastaanottopaikkaan. Kuljetuksiin käytetään kasettikalustoa aina kun mahdollista. Puutarhakatu 45, 20100 Turku www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki