kesäkuu 2006 TUNTIPALKKAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN TILASTOINTIOHJEET
SISÄLLYSLUETTELO 2 (19) Muistilista 3 I Yleistä 1 Miksi palkkatilastoja 4 2 Mitä yritys saa tilastopalveluna 4 3 Palkka- ja työvoimakustannuskäsitteet 4 4 Kenestä tietoja annetaan 5 5 Kuka antaa tiedot 5 6 Miltä ajalta palkkatilastotiedot ilmoitetaan 6 7 Miten tiedot annetaan 6 8 Tietojen tarkkuus 8 9 Tietojen palauttamisaika ja paikka 8 10 Tietojen sisältö 9 II Tietokohtaiset ohjeet 1 Yritystä ja tietojen antajaa koskevat tiedot 11 2 Työntekijän perustiedot 12 3 Neljännesvuositiedot 14 4 Vuositiedot 16 5 Eritellyt vuositiedot 17 III Liite 1 Ammattiryhmäkoodit 19
MUISTA! 3 (19) Neljännesvuositiedot lähetetään viimeistään 3 viikkoa neljänneksen päättymisen jälkeen ilman erillistä pyyntöä. Vuositiedot lähetetään IV neljänneksen tilastoaineiston yhteydessä. Aineiston kanssa tulee lähettää tilastoaineistosaatteet ja myös mahdollinen korjauslomake konekielisestä aineistosta. Annetuissa tiedoissa ilmoitetaan ansiosummat euroina ja tunnit kokonaislukuina. Palkkio- ja osaurakkatyössä kiinteät ja muuttuvat palkanosat ilmoitetaan yhteissummana. Ansiosummia ilmoitettaessa tulee myös merkitä niitä vastaavat tuntitiedot. Mikäli perustiedot muuttuvat neljänneksen aikana, käytetään neljänneksen lopussa voimassa olevia tietoja. Työntekijän perustiedot tarkistetaan kun työntekijän palkkaryhmä tai työaikamuoto muuttuu. Oppilailla ja harjoittelijoilla on omat palkkaryhmät. Neljännesvuositietoihin tulee mukaan vain Suomessa tehty työ, vuositietoihin myös ulkomailla tehty ennakon pidätyksen alainen rahapalkka. Tiedoissa ei ole kotona tehtyä työtä. Lisätietoja antavat: Viestinnän Keskusliitto, PL 348, 00121 Helsinki - kehityspäällikkö Jaana Villikka-Storm, puh. (09) 2287 7209 jaana.villikka@vkl.fi - tilastosihteeri Elina Penttilä, puh. (09) 2287 7208 elina.penttila@vkl.fi
I YLEISTÄ 4 (19) Viestinnän Keskusliitto VKL tekee jäsenyrityksilleen kirjatyöntekijöiden palkkatilastotiedustelun kaksi kertaa vuodessa II ja IV vuosineljännekseltä. IV vuosineljänneksen yhteydessä kerätään myös koko vuotta koskevia tietoja. 1 Miksi palkkatilastoja? Palkkatilastoja tarvitaan palkkauksen suunnitteluun, ohjaukseen ja valvontaan yrityksissä. Palkkatilastojen avulla yritykset voivat myös selvittää oman palkkatasonsa ja palkkakehityksensä suhteessa keskimääräiseen palkkatasoon ja -kehitykseen. Liitoissa tilastotietoja tarvitaan tietolähteenä sopimusneuvotteluissa. Lisäksi tiedustelun pohjalta laadittu tilasto on osa maan virallista palkkatilastoa. Liiton sääntöjen 5 :n mukaan liiton jäsenyrityksen tulee antaa palkkatilastotietoja kulloinkin voimassa olevien ohjeiden mukaan. 2 Mitä yritys saa tilastopalveluna? Jäsenpalveluna VKL toimittaa jokaiselle tilastotiedot toimittaneelle työpaikalle. Neljännesvuosittain (II ja IV-vuosineljännes) - työpaikan oman palkkatilaston tehdyn työajan palkoista - koko alaa koskevat palkkatilastot palkka- ja ammattiryhmittäin Vuosittain - työpaikan oman vuosipalkkatilaston - koko alaa koskevan vuosipalkkatilaston. Kaikki mainitut tilastot ovat rakenteeltaan samanlaiset, joten vertailuun tarvittavat vastaavat tiedot löytyvät helposti. Tilastopalvelu sisältyy VKLn jäsenmaksuun. 3 Palkka- ja työvoimakustannuskäsitteet Työvoiman käytöstä ja työn teettämisestä aiheutuu yritykselle välittömien palkkakustannusten lisäksi myös muita henkilöstökustannuksia. Seuraava kuvio selventää palkka- ja työvoimakustannuskäsitteitä: TYÖNTEKIJÖIDEN PALKKA- JA TYÖVOIMAKUSTANNUSKÄSITTEET
Tehdyn työajan palkat Välilliset palkat Sosiaalivakuutusmaksut Aikapalkat Luontoisedut Sosiaaliturvamaksu Suorituspalkat Tulos- ja voittopalkkiot - Kansaneläkemaksu Työaikaan liittyvät lisät Vuosilomapalkat - Sairausvakuutus- - Vuorotyölisät Vapaapäivien palkat maksu - Ilta- ja yötyölisät - esim. arkipyhäkorvaus Eläkevakuutus Olosuhdelisät Työkyvyttömyyteen ja Tapaturmavakuutus Palvelusvuosilisät lapsen syntymään ja hoitoon Työttömyysvakuutus Sunnuntaityökorotus liittyvät palkat Ryhmähenkivakuutus Ylityökorotus Muut palkat mm. - koulutusajan palkat - matkustusajan palkat 5 (19) Muut työvoimakustannukset Työpaikkaruokailu Työterveyshuolto VUOSIPALKAT = ENNAKONPIDÄTYKSEN ALAISET PALKAT VÄLILLISET TYÖVOIMAKUSTANNUKSET KOKONAISTYÖVOIMAKUSTANNUKSET 4 Kenestä tietoja annetaan? Tiedot annetaan työpaikan kaikista työntekijöistä, jotka täyttävät seuraavat ehdot: Neljännesvuositilasto: Ovat tai ovat olleet työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa yritykseen ao. neljänneksen aikana. Ovat työntekijöitä. Ulkopuolelle jäävät siis konttori-, tekniset ym. toimihenkilöt. Ovat täysin työkykyisiä, jolloin palkka määräytyy työehtosopimuksen perusteella. Ovat täyttäneet 15 vuotta. Ovat tehneet työtä ao. neljänneksen aikana. Tiedot annetaan myös osaaikatyöntekijöistä, oppilaista, harjoittelijoista jne. Työ tehty Suomessa. Vuositilasto (vuositiedot ilmoitetaan IV neljänneksen yhteydessä): Ovat tai ovat olleet työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa yritykseen ao. vuoden aikana. Ovat työntekijöitä. Ulkopuolelle jäävät siis konttori-, tekniset ym. toimihenkilöt. On maksettu ennakonpidätyksen alaista palkkaa. Ovat täyttäneet 15 vuotta. Palkka- ja tuntitiedot annetaan jokaisesta työntekijästä erikseen. 5 Kuka antaa tiedot? Palkkatilastotietoja antavat ne Viestinnän Keskusliitto ry:n jäsenyritykset, jotka työllistävät yli 10 kirjatyöntekijää. 6 Miltä ajalta palkkatilastotiedot ilmoitetaan?
Työntekijöitä koskevat tehdyn työajan palkkatiedot annetaan kaksi kertaa vuodessa koskien II vuosineljännestä (huhti kesäkuun palkat) ja IV vuosineljännestä (loka joulukuun palkat). IV neljänneksen yhteydessä työntekijöistä annetaan lisäksi eräitä koko vuotta koskevia tietoja. 6 (19) Mikäli neljänneksen ensimmäinen tai viimeinen palkkakausi (tilikausi) jakaantuu kahdelle vuosineljännekselle, kirjataan tämän palkkakauden tiedot kokonaisuudessaan sen vuosineljänneksen osalle, johon suurempi osuus palkkakaudesta kohdistuu. Näin ollen on tarkoituksenmukaista määritellä etukäteen esim. vuoden alussa, mihin neljännekseen kukin palkkakausi sijoittuu. Vuositiedot koskevat vuoden aikana työntekijöille maksettuja palkkoja ja tehtyä työaikaa. Tiedot on tarkoituksenmukaisinta antaa samalta vuosijaksolta kuin palkkatiedot annetaan veroviranomaisillekin. 7 Miten tiedot annetaan? Palkkatiedot annetaan selväkielisessä muodossa käyttäen joko Palkkatiedot -lomaketta, muodoltaan ja sisällöltään tätä lomaketta vastaavaa atk-listaa (liite 3) tai konekielisessä muodossa (levykkeellä, linjasiirtona). Tietokonelistaa tai lomaketta tietojenannossa nykyisin käyttäville yrityksille suositellaan siirtymistä konekieliseen tietojenantoon. Yrityksen siirtyessä antamaan tiedot konekielisessä muodossa asiasta tulee sopia EK:n tilasto-osaston kanssa (asiantuntija Timo Neuvonen, puh. 09-4202 2359). Liitteessä 4 on tietuemallit konekielistä tietojenantoa varten. Palkkatilastotietoja konekielisessä muodossa annettaessa, tulee saatteiden seurata aina lähetystä ja olla oikein täytettyjä. Yritys voi halutessaan tulostaa itselleen varmistuslistan (malli liitteessä 5). Markkinoilla on tarjolla myös kehittyneempiä tapoja vastata palkkatilastotiedusteluihin. Personec linkki on vuokrattavissa oleva ASP-tuote. Lisätietoja linkistä löytyy osoitteesta www.personec.fi/linkki. Toinen aineiston tarkastuksen sisällään pitävä tuote on KERO. Lisätietoja Kerosta saa osoitteesta: reima.naumanen@mt-palvelut.fi EK suosittelee vastaamismenettelynä konekielistä tietojenantotapaa, (esim. 3,5 tuuman tietolevyke), linkkiä tai keroa. Näin vältetään turhia virheitä, mikä on sekä jäsenyrityksen että liittojen edun mukaista.
7 (19) Tietojen antaminen lomakkeella tai lomaketta vastaavalla ATK-listalla. Palkkatiedot -lomakkeella on henkilön neljännesvuositiedoille varattu rivipari. Vuositiedot kysytään omana rivinään neljännesvuosiriviparin alapuolella. Vuositiedot kysytään vain neljännen neljänneksen yhteydessä. Lomakkeella ei kysytä eriteltyjä vuositietoja. Liitteessä 3 on selostettu atk-listan tulostamisessa huomioitavia asioista. Tietojen antaminen konekielisessä muodossa Osassa B Ohjeet palkkatiedustelun konekieliseen tietojen antoon, ovat ohjeet niille vastaajille, jotka antavat palkkatietonsa konekielisessä (tietolevyke, linjasiirto yms.) muodossa. Konekielisessä muodossa vastaavien tulee lähettää tietovälineiden mukana saatteet 1 ja 2. Saate 1 on ns. tekninen saate, jossa kerrotaan tietovälinekohtaisesti tietovälineen sisältöön liittyviä asioita. Saatteesta 1 tulee käydä ilmi mm. seuraavat tiedot: Sen yrityksen nimi ja osoite (tai nimet ja osoitteet), jonka tiedot ovat tietovälineellä. Ajanjakso, jolta palkkatiedot ovat. Tietovälineellä olevien tiedostojen nimet. Mikäli lähettäjänä palvelukeskus, atk-talo, tilitoimisto tms., myös näiden nimija osoitetiedot. Sen henkilön yhteystiedot, johon voidaan tarvittaessa olla yhteydessä aineiston sisältöön liittyvissä asioissa. Lähettäjän allekirjoitus ja puhelinnumero. Saate 2 sisältää tietoja, joiden avulla ylläpidetään EK:n vastaajarekisteriä. Saatteessa 2 kysyttävät vastaajarekisteritiedot voi myös ilmoittaa käyttämällä yrityspalautteen mukana tullutta esitäytettyä saatetta. Tämä saate tulee lähettää seuraavan palkkatilastoaineiston mukana tarkistettuna ja täydennettynä. Tietojen antajan on syytä ottaa itselleen annetuista tiedoista varmistuslista (malli liitteenä 5). Varmistuslistaa ei enää tarvitse lähettää tietojen mukana EK:oon. Palkkatilastoilmoituksessa esiintyvät virheet hidastavat tilaston valmistumista ja ovat sekä liitoille että yrityksille paitsi työläitä korjata myös lisäkustannuksia aiheuttavia. Mikäli palkanlaskennassa havaitaan virheitä ajon jälkeen, on korjaukset tehtävä tiedostoon / rekistereihin ja tämän jälkeen tietoväline on tuotettava korjatuin tiedoin uudelleen. Mikäli tiedon korjaaminen tietovälineelle on teknisistä tms. syistä johtuen käytännössä mahdotonta, voidaan tietovälineen virheelliset tiedot korjata myös palkkatiedot lomaketta käyttäen. Lomakkeen yläosaan merkitään sana "korjaukset" ja vastaajayksikkö, jota korjaukset koskevat. Henkilötunnuksen eteen merkitään, onko kyseessä henkilön tietojen korjaus (K), lisäys (L) tai poisto (P).
8 (19) Korjaus tarkoittaa jo ilmoitettujen tietojen korjaamista. Lomakkeelle merkitään henkilötunnus ja korjattu tieto / korjatut tiedot. Lisäys tarkoittaa tässä yhteydessä henkilön kaikkien tietojen lisäämistä ja Poisto henkilön poistamista kaikkine tietoineen. Poiston yhteydessä riittää, kun ilmoitetaan poistettavan henkilön henkilötunnus. Lomakkeella toimitettavat korjaukset tulee ehdottomasti lähettää samassa lähetyksessä varsinaisen tietovälineen kanssa. 8 Tietojen tarkkuus Palkkatilaston tietojen tietosisällön vaatimuksena on se, että tiedot tulee ilmoittaa kaikista kysytyistä tiedoista eikä vain osasta kysyttyjä tietoja. Tämä tarkoittaa sitä, että tiedot on annettava kaikista kysytyistä palkkaeristä ja tehdyistä työtunneista sillä jaottelulla, mikä on käytössä tässä tilastotiedustelussa. Palkkaerien tietosisältöä on selostettu myös Elinkeinoelämän Keskusliiton julkaisussa "Palkkaluokittelu", johon perustuvaa ryhmittelyä käytetään myös palkkatilastoinnissa. Tiedot annetaan jokaisesta työntekijästä erikseen koko vuosineljänneksen ja vuoden ajalta yhteenlaskettuna. - Työntekijän TES:n mukainen tuntipalkka ilmoitetaan sentteinä. - Työtunnit ilmoitetaan täysinä tunteina ja ansiosummat täysinä euroina. On kuitenkin huomattava, että laskettaessa työtunteja ja ansiosummia, vuosineljänneksen palkkakausien yhteen laskeminen tapahtuu ilman välipyöristyksiä. Kun näin yhteenlasketut tunti- ja ansiosummat ilmoitetaan tilastoilmoitukseen, jätetään desimaalit pois. 9 Tietojen palauttamisaika ja paikka Ohjeiden mukaisesti täytetty palkkatiedot lomake, tätä sisällöllisesti vastaava ATKlista tai konekielinen vastaus toimitetaan viivytyksettä, mutta viimeistään kolmen viikon kuluttua asianomaisen tilastointijakson päätyttyä osoitteeseen: EK / Palkkatilastot PL 30 00131 HELSINKI Yrityksen on syytä jättää itselleen jäljennös antamistaan tiedoista.
9 (19) 10 Tietojen sisältö Neljännesvuotta koskevat tiedot Työntekijöitä koskevan neljännesvuosittaisen palkkatilaston tarkoituksena on kuvata keskimääräistä ansiota tehtyä työtuntia kohti. Neljännesvuosittaisiin palkkatietoihin sisällytetään seuraavat tehdyn työajan rahapalkat: Varsinainen palkka: aikapalkat, mukaan lukien yli- ja sunnuntaityöstä maksetut palkan perusosat urakkapalkat, mukaan lukien yli- ja sunnuntaityöstä maksetut palkan perusosat palkkiopalkat, mukaan lukien yli- ja sunnuntaityöstä maksetut palkan perusosat Lisät: ylityöstä maksetut korotusosat sunnuntaityöstä maksetut korotusosat työaikaan liittyvät erilliset lisät muut erilliset lisät palvelusvuosilisät Neljännesvuotta koskeviin palkkatietoihin ei sisällytetä luontoisetujen (asunto-, auto-, ravinto- yms.) arvoa, tulosperusteisia eriä (tulospalkkiot, käteiset voittopalkkiot, voitonjako), arkipyhäkorvauksia, vuosilomapalkkaa, vuosilomapalkan korotusta, talvilomapalkkaa, lomakorvauksia, työajan lyhentämisestä aiheutuneilta vapaapäiviltä (esim. vuorovapaat, pekkaspäivät) maksettuja palkkoja, sairausajan palkkaa, matka-ajan palkkaa, yhteistyöelinten kokouspalkkioita, ei-työajalle kohdistuvia luottamusmieskorvauksia yms. muulta kuin tehdyltä työajalta maksettuja palkkaeriä. Niihin ei myöskään saa sisällyttää sellaisia eriä kuten työvälinekorvauksia, päivärahoja jne. Palkkatilastotiedoissa ilmoitetaan kaikki tehdyt työtunnit. Työtuntien antamisessa on erityisesti huomattava seuraavaa: - Työtunnit ovat todellisia työtunteja, eikä ns. muunnettuja, eli laskennallisia tunteja. - Ylityö- ja sunnuntaityötunti rekisteröityy tilastossa sekä sen palkkaustavan työtunteihin, jonka mukaan palkan perusosa on maksettu että erikseen vielä ylityö ja/tai sunnuntaityön tunteihin. Rahana maksetun ylityökorvauksen vaihtaminen vapaaseen: Ylityö on työntekijäsopimuksissa perinteisesti kompensoitu sekä palkan perusosan että korotusosan osalta rahalla. Työntekijän tekemä ylityö on mahdollista vaihtaa vapaaseen eli kompensoida se antamalla vastaava "palkallinen" vapaa. Tämän johdosta tehty työaika - tässä tapauksessa tehty ylityö - ja siitä annettu korvaus - ylityövapaa ja sen pitäminen - voivat ajallisesti sijoittua kauaksi toisistaan. Tilastotietoja annettaessa ylityövapaalta maksettu palkka tulisi ilmoittaa sen neljänneksen tilastoilmoituksessa, jolta tehdyt työtunnitkin ilmoitetaan. Mikäli ylityövapaalta maksettavaksi tuleva palkka ei tilastoilmoitusta annettaessa ole syystä tai toisesta tiedossa, tilastoilmoitukseen tulee ilmoittaa jokin teoreettisesti laskettu, esimerkiksi keskituntiansiota hyväksikäyttäen laskettu, ylityöpalkka. Koko vuotta koskevia tietoja annet-
taessa ilmoitetaan ylityövapaalta maksetut palkat kuitenkin sen vuoden tilastoilmoituksessa, jolloin ne on maksettu. 10 (19) Vuositiedot Koko vuodelta kerätään työntekijöittäin vähintään seuraavat tiedot: tehdyt työtunnit tehdyn työajan rahapalkka ennakonpidätyksen alainen rahapalkka luontoisedut tulosperusteiset erät (tulospalkkiot, käteinen voittopalkkio ja voitonjako) Ne konekielisessä muodossa tietonsa antavat yritykset, joiden tietojärjestelmät sen mahdollistavat, ilmoittavat lisäksi koko vuodelta seuraavat eritellyt tiedot: vuosilomapalkat vapaapäivien palkat sairausajan palkat muut ennakonpidätyksen alaiset palkat sunnuntai- ja ylityökorotukset ylityötunnit
II TIETOKOHTAISET OHJEET 11 (19) Konekielisesti tietonsa antavien tulee näiden alakohtaisten ohjeiden lisäksi perehtyä "Ohjeet palkkatiedustelun konekieliseen tietojen antoon" (osa B) ohjeisiin. Tietokohtaisissa ohjeissa on kysyttävän tiedon perään merkitty tiedon paikka lomakkeella ja sulkeisiin on merkitty kysyttävän tiedon paikka tietueella (vastattaessa konekielisessä muodossa tiedusteluun). 2.1 Yritystä ja tietojen antajaa koskevat tiedot Palkkatiedot -lomakkeen yläosa (tietueet TT00 ja TT99). Yritys Yrityksen virallinen nimi. Työpaikka (vastaajayksikkö) Yrityksen sen yksikön tai työpaikan (useimmiten toimipaikka) selväkielinen nimi, jota tiedot koskevat. Postiosoite, -numero ja -toimipaikka Vastaajayksikön tai toimipaikan täydellinen postiosoite. Vuosineljännes (tietue TT00, kenttä 4) Ilmoitetaan vuosi ja neljännes, joita annetut palkkatilastotiedot koskevat. Kunta ja pkl Vastaajayksikön tai toimipaikan sijaintikunta ja sijaintikunnan paikkakuntakalleusluokka (1 tai 2). Ilmoitetaan vain siinä tapauksessa, jos palkkauksessa noudatettava pkl poikkeaa virallisesta paikkakuntakalleusluokituksesta. Työntekijöiden lukumäärä (tietue TT99, kenttä 4) Ilmoitetaan, kuinka monesta työntekijästä tiedot annetaan. Tarkka tilastointijakso (tietue TT00, kentät 5 ja 6) Edellä mainitun vuosineljänneksen tarkka alkamis- ja päättymispäivä eli jaksoon kuuluvan ensimmäisen palkanmaksukauden ensimmäinen päivä ja jaksoon kuuluvan viimeisen palkanmaksukauden viimeinen päivä. (katso kohta 6). Rahayksikkö (tietue TT00, kenttä 3) Ansiotiedot annetaan euroissa (EUR). Vastaajatunnus (tietue TT00, kentät 2 ja 14 ja tietue TT99, kentät 2 ja 3) Lomakkeella tietonsa ilmoittavien ei välttämättä tarvitse ilmoittaa tätä tietoa. ATKlistalla ja konekielisessä muodossa tietonsa ilmoittavien tulee tämä tieto ilmoittaa. Tieto on kymmenen merkkiä pitkä, joista viisi ensimmäistä ilmoittaa EK:n jäsennumeron ja viisi jälkimmäistä vastaajayksikkönumeron. Tämä kymmenen merkkiä pitkä tunnus jakaa yrityksen niihin yksiköihin, joilla yritys vastaa palkkatiedusteluun. Tällä jaolla yritys tulee saamaan myös yrityspalautteen.
12 (19) Vastaajatunnus on sekä tilastokäsittelyjärjestelmän että yrityspalautteen kannalta keskeinen ja tärkeä tunnus, jonka oikeellisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Oikea vastaajatunnus nopeuttaa tilastojen käsittelyä ja valmistumista sekä vähentää yhteydenottoja yrityksiin. Vastaajatunnuksia voi tiedustella EK:sta (p. 09-420 20) tai Viestinnän Keskusliitosta (Elina Penttilä, puh. 2287 7208). Yrityspalautteen saajan nimi ja osoite Ilmoitetaan sen henkilön nimi- ja osoitetiedot vastaajayksikössä / toimipaikassa / yrityksessä, jolle annetuista tiedoista laadittu yrityspalaute lähetetään. Tilastoaineistosta vastaava henkilö ja puhelinnumero Ilmoitetaan sen henkilön nimi ja puhelinnumero suuntanumeroineen, johon tarvittaessa voidaan ottaa yhteyttä koskien yrityksen antamia palkkatilastotietoja. Päiväys ja lähettäjän allekirjoitus Palkkatilastoilmoituksen lähettäjän allekirjoitus ja päivämäärä. Huomautuksia Palkkatietojen ilmoittajalle varattu tila huomautuksille, kommenteille ja mahdolliselle muulle palautteelle. 2.2 Työntekijän perustiedot Henkilötunnus Sarakkeet 1-4 (tietueet TT10, TT20, TT30, TT35, TT50 ja TT60, kenttä 2) Henkilötunnuksella tarkoitetaan virallista henkilötunnusta (10 merkkiä). Sukupuoli Sarake 5 ylärivi (tietue TT10, kenttä4) Työntekijän sukupuoli. Mies = 1, nainen = 2. Työsopimuksen kestoaika Sarake 5 alarivi (tietue TT10, kenttä 12) Merkitään 1, jos työsopimus on solmittu määräajaksi; 0 (tai tyhjä), jos työsopimus on voimassa toistaiseksi. Työsuhde alkoi Sarake 6 ylärivi (tietue TT10, kenttä 5 tai kenttä 13) Työntekijän nykyisen työsuhteen alkamispäivämäärä. Työsuhde päättyi Sarake 6 alarivi (tietue TT10, kenttä 6 tai kenttä 14) Mikäli työsuhde on päättynyt, merkitään työntekijän työsuhteen päättymispäivämäärä. Palkkaryhmä
Sarake 7 ylärivi (tietue TT20, kenttä 4) 13 (19) Palkkaryhmä Palkkaryhmäkoodi palkkaryhmä 1 11 palkkaryhmä 2 12 palkkaryhmä 3 13 palkkaryhmä 4 14 oppisopimusoppilaat ja harjoittelijat 15 kesätyöntekijät 1 AKT:n sopimuksen piiriin 8 kuuluvat työntekijät Ammatti Sarake 7 alarivi (tietue TT20, kenttä 3) Ilmoitetaan työntekijän ammattiryhmätunnus liitteenä (liite 1) olevan nimikkeistön mukaisesti. Työaikamuoto Sarake 8 ylärivi (tietue TT10, kenttä 7) Työntekijän työaikamuoto, jossa hän pääsääntöisesti työskentelee. Työaikamuoto on kaksinumeroinen, joista ensimmäinen numero osoittaa monessako vuorossa ja toinen monenako päivänä viikossa työtä tehdään. Työaikamuodot ovat: 1-vuorotyö 2-vuorotyö 3-vuorotyö kahtena päivänä 12 22 32 kolmena päivänä 13 23 33 neljänä päivänä 14 24 34 viitenä päivänä 15 25 35 kuutena päivänä 16 26 36 seitsemänä päivänä 17 27 37 Mikäli työntekijän työaikamuoto on jokin muu kuin edellä mainittu, merkitään työaikamuodoksi 99. Mikäli työaikamuotoa ei ole määritelty lainkaan, merkitään työaikamuodoksi 00 (tai tyhjä). Säännöllinen viikkotyöaika Sarake 8 alarivi (tietue TT10, kenttä 11) Ilmoitetaan työntekijän säännöllinen viikkotyöaika. Säännölliseksi viikkotyöajaksi katsotaan sovittu työaika ilman päivätyön ja vuorotyön työajan tasaamiseksi tarkoitettuja vapaita. Viikkotyöaika ilmoitetaan sadasosatunteina esim. 40 t merkitään 4000, 37 t 30 min merkitään 3750, 38 t 45 min merkitään 3875. Mikäli työaika vaihtelee eri ajanjaksoina (esim. periodityö), ilmoitetaan työaika keskimäärin. Tuntipalkka tes:n mukaan (peruspalkka 1) Sarake A ylärivi (tietue TT20, kenttä 8), alarivi jätetään tyhjäksi Tämä tuntipalkka saadaan jakamalla tes:n mukainen viikkopalkka (säännöllisine lisineen) viikkotyötunneilla (pääsääntöisesti 40 tuntia).
14 (19) Mikäli työntekijän perustiedot (työsopimuksen kestoaika, palkkaryhmä, ammatti, työaikamuoto, säännöllinen viikkotyöaika, tuntipalkka tes:n mukaan) muuttuvat vuosineljänneksen aikana pysyvästi, ilmoitetaan tilastoon se tieto, joka on ollut voimassa neljänneksen päättyessä. 2.3 Neljännesvuositiedot Neljännesvuositunnit ilmoitetaan kokonaisina pyöristäen lähimpään täyteen tuntiin. Neljännesvuosipalkat ilmoitetaan euroina pyöristäen lähimpään täyteen euroon. Aikatyötunnit ja -palkka Ilmoitetaan työntekijän aikatyönä (palkkaustapa, jossa työntekijän ansio ei ole riippuvainen työsuorituksesta) tekemät työtunnit ja tunneilta maksettu yksinkertainen palkka seuraavasti: Tunteihin, sarake B ylärivi (tietue TT30, kenttä 3), ilmoitetaan aikatyönä tehdyt työtunnit todellisina (ei muunnettuina) tunteina, myös yli- ja sunnuntaityötunnit. Tuntien summa pyöristetään lähimpään täyteen tuntiin. Palkkoihin, sarake B alarivi (tietue TT35, kenttä 3), ilmoitetaan aikatyötunneilta työntekijälle maksettu rahapalkka ilman ylija sunnuntaityötunneilta maksettuja korotusosuuksia sekä ilman erillisinä maksettuja lisiä (mm. vuorotyö- ja olosuhdelisä). Urakkatyötunnit ja -palkka Ilmoitetaan työntekijän urakka- ja osaurakkatyönä tekemät työtunnit ja tunneilta maksettu yksinkertainen palkka seuraavasti: Tunteihin, sarake C ylärivi (tietue TT30, kenttä 4), ilmoitetaan urakka- ja osaurakkatyönä tehdyt työtunnit todellisina (ei muunnettuina) tunteina, myös yli- ja sunnuntaityötunnit. Tuntien summa pyöristetään lähimpään täyteen tuntiin. Palkkoihin, sarake C alarivi (tietue TT35, kenttä 4), ilmoitetaan urakka- ja osaurakkatyötunneilta työntekijälle maksettu rahapalkka ilman yli- ja sunnuntaityötunneilta maksettuja korotusosuuksia sekä ilman erillisinä maksettuja lisiä (mm. vuorotyö- ja olosuhdelisä). Urakkatyönä pidetään tässä yhteydessä sellaista työtä, jossa palkka aikayksikköä kohti on kokonaan riippuvainen tehdystä työmäärästä (ns. suora urakka eli mitä enemmän tehdään aikayksikköä kohden, sitä enemmän ansaitaan). Osaurakkatyönä pidetään tässä yhteydessä sellaisella palkkaustavalla tehtyä työtä, jossa työntekijän ansio osittain riippuu tehdystä työmäärästä (urakkaosa) ja osittain työhön käytetystä ajasta (kiinteä osa). Osaurakkatyössä merkitään tähän sarakkeeseen sekä kiinteä että urakkaosa. Palkkiotyötunnit ja -palkka
Ilmoitetaan työntekijän palkkiotyönä tekemät työtunnit ja tunneilta maksettu yksinkertainen palkka seuraavasti: 15 (19) Tunteihin, sarake D ylärivi (tietue TT30, kenttä 5), ilmoitetaan palkkiotyönä tehdyt työtunnit todellisina (ei muunnettuina) tunteina, myös yli- ja sunnuntaityötunnit. Tuntien summa pyöristetään lähimpään täyteen tuntiin. Palkkoihin, sarake D alarivi (tietue TT35, kenttä 5), ilmoitetaan palkkiotyötunneilta työntekijälle maksettu rahapalkka ilman yli- ja sunnuntaityötunneilta maksettuja korotusosuuksia sekä ilman erillisinä maksettuja lisiä (mm. vuorotyö- ja olosuhdelisä). Palkkiotyössä työntekijän ansio riippuu joko kokonaan tai osittain työn tuloksesta tai laadusta. Tässä sarakkeessa ilmoitetaan sekä palkkiotyön kiinteä palkanosa että muuttuva palkkio-osuus. Ylityötunnit ja -korotusosat Ilmoitetaan työntekijän tekemien ylityötuntien (todellisten, ei muunnettujen) summa ja tunneilta maksettu ylityön korotusosuus seuraavasti: Tunteihin, sarake E ylärivi (tietue TT30, kenttä 6), ilmoitetaan kaikki työntekijän aika-, urakka- tai palkkiotyönä tekemät ylityötunnit vuosineljännekseltä, sekä kaikki muut tunnit, joista on maksettu kuten ylitöistä. Nämä tunnit sisältyvät aina myös joko aika-, urakka- tai palkkiotyössä ilmoitettuihin tunteihin. Tuntien summa pyöristetään lähimpään täyteen tuntiin. Korotuksiin, sarake E alarivi (tietue TT35, kenttä 6), ilmoitetaan ylityötunneilta työntekijälle maksetut 50 %:n ja 100 %:n ylityökorotusosuudet, mutta ei mahdollisia sunnuntaityökorotuksia. Korotusosuus pyöristetään lähimpään täyteen euroon. Sunnuntaityötunnit ja -korotusosat Ilmoitetaan työntekijän tekemien sunnuntaityötuntien (todellisten, ei muunnettujen) summa ja tunneilta maksettu sunnuntaityön korotusosuus seuraavasti: Tunteihin, sarake F ylärivi (tietue TT30, kenttä 7), ilmoitetaan kaikki työntekijän säännöllisenä työaikana tai ylityöaikana tekemät sunnuntaityötunnit vuosineljännekseltä. Nämä tunnit sisältyvät aina myös joko aika-, urakka- tai palkkiotyössä ilmoitettuihin tunteihin. Silloin kun sunnuntaityö on ollut myös ylityötä, sisältyvät nämä tunnit myös ilmoitettuihin ylityötunteihin. Tuntien summa pyöristetään lähimpään täyteen tuntiin. Korotuksiin, sarake F alarivi (tietue TT35, kenttä 7), ilmoitetaan sunnuntaityötunneilta työntekijälle maksetut 100 %:n sunnuntaityökorotusosuudet. Tähän sarakkeeseen merkitään myös työntekijälle maksetut viikkolepokorvaukset. Mikäli sunnuntaina tehty työ on samalla ylityötä, viedään ylityöstä tulevat lisät ylityökorotuksiin (sarake E) ja sunnuntaityölisät sunnuntaityökorotuksiin (sarake F). Korotusosuus pyöristetään lähimpään täyteen euroon.
2.4. Vuositiedot 16 (19) Työaikaan liittyvät lisät Sarake G (tietue TT35, kenttä 8) ilmoitetaan erillisinä maksetut työaikaan liittyvät lisät kuten vuorotyölisät, ilta- ja yötyölisät sekä lauantailisät, kuitenkin ilman näiden osalle mahdollisesti tulevia sunnuntai- tai ylityökorotuksia. Lisät pyöristetään lähimpään täyteen euroon. Muut erilliset lisät Sarake H (tietue TT35, kenttä 9) ilmoitetaan esim. perehdyttämis- ja työnopastuslisät. Näille lisille mahdollisesti tulevat ylityökorotukset ilmoitetaan kuitenkin ylityökorotusten yhteydessä. Lisät pyöristetään lähimpään täyteen euroon. Yhteensä Ilmoitetaan työntekijän neljännesvuodessa tekemät työtunnit ja niiltä maksetut palkat yhteensä seuraavasti: Tunteihin, sarake I ylärivi (tietue TT30, kenttä 8), merkitään kaikki työntekijän vuosineljänneksen aikana tekemät työtunnit. Tuntisumma saadaan laskemalla yhteen ilmoitetut työtunnit sarakkeista B, C ja D. (tunnit: I = B+C+D). Tuntien summa pyöristetään lähimpään täyteen tuntiin. Palkkoihin, sarake I alarivi (tietue TT35, kenttä 10), merkitään kaikkia vuosineljänneksen aikana tehtyjä työtunteja vastaava palkkasumma laskemalla yhteen ilmoitetut palkat, korotusosuudet ja lisät sarakkeista B, C, D, E, F, G ja H. (Palkat: I=B+C+D+E+F+G+H). Koko vuotta koskevat tiedot ilmoitetaan työntekijöiden neljännen neljänneksen yhteydessä sarakkeissa J, K, L, N ja M (tietueilla TT50). Vuositunnit ilmoitetaan kokonaisina pyöristäen lähimpään täyteen tuntiin. Vuosipalkat ilmoitetaan euroina pyöristäen lähimpään täyteen euroon. Tehdyt työtunnit ja tehdyn työajan rahapalkka Ilmoitetaan työntekijän koko vuoden aikana tekemät työtunnit ja niiltä maksettu tehdyn työajan rahapalkka seuraavasti: Tunteihin, sarake J (tietue TT50, kenttä 6), merkitään kaikki työntekijän vuoden aikana työtuntijärjestelmän mukaisesti ja ylityönä tekemien todellisten tuntien yhteissumma. Sisällöltään sama kuin neljännesvuositiedustelussa ilmoitettava yhteensä tunnit. Tuntien summa pyöristetään lähimpään täyteen tuntiin. Palkkoihin, sarake K (tietue TT50, kenttä 7), merkitään sarakkeessa J ilmoitettuja tehtyjä työtunteja vastaava palkkasumma ilman tulosperusteisia eriä (ts. samat palkkaerät, jotka neljännesvuositiedoissa ilmoitetaan sarakkeissa B, C, D, E, F, G ja H). Ennakonpidätyksen alainen rahapalkka
17 (19) Sarake L (tietue TT50, kenttä 3) Työntekijälle vuoden aikana työsuhteen perusteella rahassa maksettujen kaikkien palkkaerien yhteissumma. Tässä ilmoitettava tieto saadaan, kun työnantajan verottajalle ilmoittaman palkansaajakohtaisen vuosi-ilmoituksen palkkasummasta vähennetään palkkasummaan mahdollisesti sisältyvät työn tekemisestä palkansaajalle aiheutuneet kustannukset (EPL 15 ). Luontoisedut Sarake M (tietue TT50, kenttä 4) Työntekijän vuoden aikana työsuhteen perusteella palkkaetuna saamien luontoisetujen (esim. autoetu, ravintoetu, asuntoetu yms.) ennakonpidätysarvot. Tässä tarkoitetaan samaa luontoisetujen arvoa kuin työnantajan palkansaajakohtaisessa vuosiilmoituksessa verottajalle. Tulosperusteiset erät Sarake N (tietue TT50, kenttä 5) Työntekijälle vuoden aikana maksetut suoritukset, jotka perustuvat yrityksen taloudellisiin tunnuslukuihin, tuottavuuden kehitykseen ja muihin tulosmittareihin, jotka ovat sidoksissa yrityksessä asetettuihin kehitystavoitteisiin. Tulosperusteisia eriä ovat tulospalkkiot, käteiset voittopalkkiot ja voitonjako. 2.5. Eritellyt vuositiedot Ne yritykset, joiden tietojärjestelmät sen mahdollistavat, ilmoittavat tarkemmat koko vuotta koskevat tiedot (ns. eritellyt vuositiedot (tietue TT60)). Lomakkeella ja ATK-listalla tietonsa antavien vastaajien ei tarvitse ilmoittaa eriteltyjä vuositietoja. Vuosilomapalkat (tietue TT60, kenttä 4) Työntekijän vuoden aikana vuosilomalain, työehtosopimuksen tai yrityskohtaisen sopimuksen perusteella annetun vuosiloman ajalta maksettu palkka tai loman pitämättä jäämisestä maksettu korvaus sekä lomapalkan korotus. Vuosilomapalkkoihin luetaan: Vuosilomapalkka Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa Lomakorvaus työsuhteen päättyessä Lomapalkan korotus Talvilomapalkka Talvilomapalkan korvaus työsuhteen jatkuessa/päättyessä Vapaapäivien palkat (tietue TT60, kenttä 5) Työntekijälle vuoden aikana työehtosopimuksen, yrityskohtaisen tai henkilökohtaisen sopimuksen perusteella maksettuja palkkoja. Vapaapäivien palkkoihin luetaan: Työajan lyhentämisestä maksetut ansionmenetyksen korvaukset
18 (19) Palvelusajan perusteella annettujen vapaapäivien palkat Arki- ja juhlapyhien korvaukset Henkilökohtaisilla ja yhteiskunnallisilla perusteilla annettujen vapaapäivien palkat Sairausajan palkat (tietue TT60, kenttä 6) Työntekijälle vuoden aikana varsinaiselta sairaus- ja tapaturma-ajalta ja muuhun terveydenhuoltoon käytetyltä ajalta maksetut palkat sekä lapsen syntymään ja hoitoon liittyvät palkat. Sairausajan palkkoihin luetaan: Sairausajan palkat Tapaturma-ajan palkat Lapsen syntymään liittyvät palkat Sairaan lapsen hoitoon liittyvät palkat Muut ennakonpidätyksen alaiset palkat (tietue TT60, kenttä 7) Työntekijälle vuoden aikana maksetut kaikki muut edellä mainitsemattomat ennakonpidätyksen alaiset palkkaerät. Muihin ennakonpidätyksen alaisiin palkkoihin luetaan mm: Koulutusajan palkat Matkustusajan palkat Varallaolo- ja hälytyskorvaukset Palvelusvuosikorvaukset siltä osin kuin niitä ei lueta tehdyn työajan palkkaan Muut työsopimuksen mukaiseen työhön liittyvät palkat Muuhun kuin työsopimuksen mukaiseen työhön liittyvät palkat Kustannusten korvausten veronalainen osuus Henkilökuntaetuuksien veronalainen osuus Sunnuntai- ja ylityökorotukset (tietue TT60, kenttä 8) Työntekijälle vuoden aikana maksettujen sunnuntai- ja ylityökorotusten yhteissumma. Ylityötunnit (tietue TT60, kenttä 9) Työntekijän koko vuoden aikana tekemien todellisten ylityötuntien yhteissumma mukaan lukien sunnuntaina tehtyjen ylityötuntien yhteissumma. Tuntien summa pyöristetään lähimpään täyteen tuntiin.
19 (19) AMMATTINIMIKKEISTÖ (sarake 7 alarivi, (tietue TT20, kenttä 3) GRAAFISEN ALAN TEHTÄVÄNIMIKKEISTÖ LIITE 1 1. PAINATUSTA EDELTÄVÄT TEHTÄVÄT 11 Laaja-alaiset premedia- tehtävät (sisältää myös mm. uusiin sähköisiin palveluihin liittyviä tehtäviä) 12 Painopinnanvalmistuksen tehtävät 13 Painopinnan tulostuksen sekä painolevyn ja sylinterin valmistuksen tehtävät 2. PAINAMISEN TEHTÄVÄT 21 Arkkioffsetpainamisen tehtävät 22 Rotaatiopainamisen tehtävät 23 Digitaalipainamisen tehtävät 24 Muut painamisen tehtävät (mm. seri- ja flexopainamisen tehtävät) Painamisen tehtäväalueelle sijoitetaan myös tehtävät, joihin sisältyy jossain määrin myös painolevyjen tulostukseen tai jälkikäsittelyyn liittyviä tehtäviä. 3. JÄLKIKÄSITTELYN JA POSTITUKSEN TEHTÄVÄT 31 Jälkikäsittelyn tehtävät 32 Postituksen tehtävät (jos tehtävään sisältyy säännöllisesti myös muita jälkikäsittelyn tehtäviä, tehtävä sijoitetaan ryhmään 31) 4. LAAJA-ALAISET TUOTANNON TEHTÄVÄT 41 Laaja-alaiset tuotannon tehtävät (sisältää säännöllisesti töitä kaikilta prosessin osa-alueilta) 5. HUOLTO, YLLÄPITO- JA MUUT TUKITEHTÄVÄT 51 IT- ylläpito- ja tukitehtävät 52 Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden asennus-, kunnossapito- ja huoltotehtävät 53 Koneiden ja laitteiden asennus-, kunnossapito- ja huoltotehtävät 54 Muut tukitehtävät (kiinteistön huolto- ja valvontatehtävät, siivouksen ja ruokalan tehtävät) 6. KULJETUS- JA VARASTOINTI TEHTÄVÄT 61 Varastointitehtävät (myös varastotoimintoihin yhdistetyt postitustehtävät) 62 Kuljetustehtävät