Wampold, B. (2015). How important are the common factors in psychotherapy? An update. World Psychiatry 14 (3),

Lähiopinnot ja kirjallisuus lukukausittain 1. lukukausi Psykoterapia vuorovaikutukseen perustuvana hoitomuotona - tutustuminen ja koulutuksen esittely, psykoterapeutiksi opiskelun ja kehittymisen vaiheet, ammatti-identiteetti, psykoterapia hoitomuotona ja sen soveltuvuuden arviointi potilaalle Leiman, M. (2012) Psykoterapioiden yhteinen perusprosessi. Teoksessa Eronen, S. & Lahti- Nuuttila, P. (toim.) s, 71-90. Porvoo: Bookwell Oy. Happo, H., Wahlström, J. & Lindfors, O. (2014) Mitä psykoterapiassa opitaan? Kokemuksia lyhyestä psykodynaamisesta psykoterapiasta ja voimavarasuuntautuneesta lyhytterapiasta. Psykologia 49 (03), 211-223. Heinonen, E., Kurri, K., & Melartin, T. (2016) Sopiiko potilaalleni psykoterapia? Lääkärilehti (15) 71, 1072-1076. Hill, C. E. & Knox, S. (2009) Processing the therapeutic relationship. Psychotherapy Research 19 (1), 13-29. Valinnainen kirjallisuus: Benjamin, J. (2004). Beyond doer and done to: An intersubjective view of thirdness. The Psychoanalytic Quarterly, LXXIII (1): 5-46. Beebe, B., and Lachmann, A. (2002). Organizing principles of interaction from infant research and the lifespan prediction of attachment: Application to adult treatmeng. Journal of Infant,Child, Adolescent Psychotherapy, 2(4): 61-89 Psykoterapioiden integraatio: Integratiivisen psykoterapian erityispiirteet ja vastavuoroisuus työskentelyssä - integratiivisen psykoterapian keskeiset käsitteet, psykoterapioille yhteiset hoitavat tekijät, psykoterapiatyötä ohjaava lainsäädäntö ja eettiset periaatteet. Lahti-Nuuttila, P. & Eronen, S. (2012) Luku 1: Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan. Teoksessa P. Lahti-Nuuttila & S. Eronen (toim.) Mikä psykoterapiassa auttaa? Integratiivisen lähestymistavan perusteita, 18 34. Helsinki: Edita. Teyber, E. & McClure, F. H. (2011). Interpersonal process in therapy. Luku 1: The interpersonal process approach, 3-34 Norcross, J.C., and Wampold, B.E. (2010). What works for whom: Tailoring psychotherapy to the person. Journal of clinical Psychology, 67(2) Wahlström, J. (2012) Psykoterapian tulos ja siihen vaikuttavat tekijät. Teoksessa P. Lahti-Nuuttila & S. Eronen (toim.) Mikä psykoterapiassa auttaa? Integratiivisen lähestymistavan perusteita, 35 70. Helsinki: Edita Wampold, B. (2015). How important are the common factors in psychotherapy? An update. World Psychiatry 14 (3), 270 277

Kirjallisuusseminaari: Eri psykoterapiamuotojen peruskäsitteet Psykoterapiamenetelmien ja -suuntausten kehittymishistoria, jännitteet ja erot näkemyksessä psykoterapian käytännöissä, tavoitteissa ja muutoksen selittämisessä, keskeiset käsitteet Kuusinen, K., & Wahlström, J. (2012) Terapiasuhde -muutosprosessin perusta. S. Eronen ja P. Lahti-Nuuttila (toim.) Mikä psykoterapiassa auttaa? Integratiivisen lähestymistavan perusteita (91-113). Helsinki: Edita. 22S Safran, J. & Muran, J. (2000). Negotiating the therapeutic alliance. A relational treatment guide. New York: Guilford. Luvut 1-3, s1-107 VALINNAISET (valitaan 2): 1. Bowlby, J. (1988). A secure base. New York: Basic Books. 2. Hermans. H. J. M. & DiMaggio, G. The dialogical self in psychotherapy. Brunner-Routledge: East Sussex. Luvut 1-10, s1-170 3. Wampold, B. E. & Zac, E. I. (2015). The great psychotherapy debate: the evidence for what makes psychotherapy work (2nd. edition). New York: Routledge. 4. Teyber, E. & McClure, F. H. (2011) Interpersonal process in therapy. An integrative model. 7. p. Brooks/Cole. 2. lukukausi Psyykkisten häiriöiden kehityksellinen luonne. - tiedonkäsittelyn ja tunnesäätelyn iänmukainen kehitys, normaali vs patologinen kehitys, varhaisen vuorovaikutuksen merkitys, työskentelyn sovittaminen ikävaiheen kognitiiviseen ja emotionaaliseen kehitykseen - kirjallisuus Bateman, A. & Fonagy, P. (toim.) Handbook of mentalizing in mental health practice. American Psychiatric Assosiation: Arlington. Feinber, M.E., Solmeyer, A.R., & McHale, S.M. (2012). The Third Rail of Family Systems: Sibling Relationships, Mental and Behavioral Health, and Preventive Intervention in Childhood and Adolescence. Clinical Child and Family Psychology Review 15 (1), 43-57 Korja, R. (2016). Kiintymyssuhde. Teoksessa Turpeinen, P. & Nurmento, R. (2016). (Toim.) Terapiasuhteessa olemisen taito. Helsinki: Edita, s 40-63 Kuusinen, K.-L. & Wahlström, J. (2012). Kehittyvä mieli kehityspsykologinen ymmärrys psykoterapiassa. Teoksessa: S. Eronen & P. Lahti-Nuuttila (toim.) Mikä psykoterapiassa auttaa? Integratiivisen lähestymistavan perusteita. Helsinki: Edita. s 171-212 Toskala, A., & Hartikainen, K. (2005). Minuuden rakentuminen. Psyykkinen kehitys ja kognitiivis-konstruktiivinen psykoterapia. Jyväskylän Koulutuskeskus. Tähkä, V. (2010). Mielen olemuksesta ja ymmärryksen välittymisestä sen häiriintyneen kehityksen korjaajana. Teoksessa Saarinen, P., Tuohimaa, A. & Heikkinen, A. (toim.) Kätketyn jäljillä, s17-54. Kuopio: Itä-Suomen psykoterapiayhdistys.

Mielen teorian, mentalisaatiokyvyn ja psyykkisten merkitysten rakentuminen vuorovaikutuksessa - mielen teorian ja mentalisaatiokyvyn kehittyminen ja ongelmat, tunteiden säätelyn ja toimijuuden kehittyminen vastavuoroisen säätelyn kautta, mentalisaatioon perustuvan hoidon perusperiaatteet Allen, J. G., Fonagy, P. & Bateman A. W. 2008. Development. Teoksessa Allen, J. G., Fonagy, P. & Bateman, A. W. Mentalizing in clinical practice, 73-111. Washington: DC American Publishing. Bateman, A. & Fonagy, P. 2012. Individual Techniques of the basic model. Teoksessa Bateman, A. & Fonagy, P. (toim.) Handbook of mentalizing in mental health practice, s. 67-80. Arlington: American Psychiatric Assosiation. Luyten, P., Fonagy, P. Lowyck, B. & Vermote, R. 2012. Assessment of Mentalization Teoksessa Bateman, A. & Fonagy, P. (toim.) Handbook of mentalizing in mental health practice, 43-66. Arlington: American Psychiatric Assosiation. Fonagy, P. & Allison, E. 2014. The role of mentalizing and epistemic trust in the therapeutic relationship. Psychotherapy, 51 (3), 372-380. Tronick, E. & Beeghly, M. 2011. Infants meaning-making and the development of mental health problems. American Psychologist 66 (2), 107-111. Toskala, A., & Hartikainen, K. (2005). Minuuden rakentuminen. Psyykkinen kehitys ja kognitiivis-konstruktiivinen psykoterapia. Jyväskylän Koulutuskeskus. Käsitteellistäminen ja psykoterapiaprosessi - keskeiset lähestymistavat tapausjäsennyksen tekemiseen ja potilaan kanssa siitä neuvottelemiseen, jaettu käsitteellistäminen hoidon suunnittelun ja toteuttamisen tukena, tavoitteenasettelu psykoterapeuttisessa hoidossa Bateman, A. & Fonagy, P. (toim.) Handbook of mentalizing in mental health practice. American Psychiatric Assosiation: Arlington. Juselius, S. (2012). Metakognitiivisten toimintojen arvioiminen terapian suunnittelun apuna. Kognitiivinen Psykoterapia 9 (1), 4-25 Klemelä, E., Mälkönen, K., & Sammallahti, P. (2011). Terapeutin huoneessa. Kirjoituksia psykoanalyyttisesta menetelmästä. Therapeia-säätiö. Luku 1: Psykoanalyyttisen hoidon aloittaminen haastattelu- ja arviointiprosessi, s 21-41 Mace, C., & Binyon, S. (2005). Teaching psychodynamic formulation to psychiatric trainees: Basics of formulation. Advances in Psychiatric Treatment 11, 416-423 Teyber, E. & McClure, F. H. (2011). Interpersonal process in therapy, luvut 7 : Inflexible interpersonal coping strategies ja 8: Relational Themes and Reparative Experiences., s 224-29 Yksi valinnainen: 1. Grant, A., Townend, M., Mills, J., & Cockx, A. (2008). Assessment and Case Formulation in Cognitive Behavioural Therapy. Lontoo: Sage Publications, s 1-110 2. Cabaniss, D.L., Cherry, S., Douglas, C.J., Graver, R.L., & Schwartz, A.R. (2013). Psychodynamic Formulation. West Sussex: Wiley-Blackwell, Luvut 3-8 (s12-74) ja Luvut 13-18 (s 135 212) 3a. Mahoney, M. (2003). Constructive Psychotherapy: a practical guide. New York: Guilford, s 38-56

3b. Neimeyer, R. (2009). Constructivist Psychotherapy: distinctive features. East Sussex: Routledge s33-57 3c. Rafaeli, E., Bernstein, D.P., & Young, J. (2011). Schema Therapy: distinctive features. East Sussex: Routledge, s 5-69 3d. Gilbert, P. (2010) Compassion focused therapy: distinctive features. New York: Routledge. Luku 9: Formulation, s 67-81 Toskala, A., & Hartikainen, K. (2005). Minuuden rakentuminen. Psyykkinen kehitys ja kognitiivis-konstruktiivinen psykoterapia. Jyväskylän Koulutuskeskus. 3. lukukausi Psykoterapiasuhteessa työskentely. - Yleiset ja yhteiset tekijät psykoterapiassa ja niiden merkitys psykoterapiaprosessin vaikuttavuuteen; historiallista taustaa sekä tämän hetkinen käsitys, terapiasuhteen osatekijät: yhteistyösuhde, transferenssi- ja vastatransferenssisuhde sekä todellinen suhde ja niiden merkitys terapiaprosessin eri vaiheissa, empatia, terapiasuhteen ongelmat, katkokset sekä niiden merkitys sekä työstämisen menetelmät Turpeinen, P & Nurmento R. (2016). Terapiasuhteessa olemisen taito. Helsinki: Edita. Luku 1: Miksi terapiasuhde on tärkeä s 12-39,, Luku 5: Terapiasuhteesta puhuminen psykoterapiassa s 120-157, Luku 6: Yhteistyön vaikeuksien työstäminen psykoterapiassa s 158-186. Lindberg, M., Louheranta, O., Mustonen, K., Salo, O., & Stenius, J. (2015). Psykoterapeuttinen hoitosuhde. Helsinki: Edita. Luku 3: Transferenssista ja vastatransferenssista s 45-55 Rogers, C. (1992/1956) The necessary and sufficient conditions of therapeutic personality change. Journal of Consulting and Clinical Psychology, 60, 6, 827-832. Muutos ja psykoterapiaprosessi. - eri psykoterapiasuuntauksien näkemys terapeuttisesta muutoksesta ja integratiiviset, psykoterapiatutkimukseen perustuvat muutosvaihemallit, asiakkaan muutosvaiheen tunnistaminen ja huomioiminen terapeuttisessa työskentelyssä Dales, S. & Jerry, P. (2008). Attachment, affect regulation and mutual synchrony in adult psychotherapy. American Journal of Psychotherapy, 62, 283-312. (29s) Fosna, D. (2004). Brief Integrative Therapy Comes of Age: A Commentary. Journal of Psychotherapy Integration, 14, 66 92. Honos-Webb, L. & Stiles, W. B. (1998). Reformulation of assimilation analysis in terms of voices. Psychotherapy, 35, 23-33. Lane, R. D., Ryan, L., Nadel, L., & Greenberg, L. (2015). Memory reconsolidation, emotional arousal, and the process of change in psychotherapy: New insights from brain science. Behavioral and Brain Sciences, 1-65 (huom. luettavaksi vain s. 1-19 - loppuosan kommentointiosuus vapaaehtoinen). Doi: 10.1017/S0140525X14000041 Norcross, J. C., Krebs, P. M. & Prochaska, J. O. (2011). Stages of change. Journal of Clinical Psychology: In Session, 67, 143-154. Doi: 10.1002/jclp.20758 Mander, J., Wittorf, A., Klingberg, S., Teufel, M., Zipfel, S., et. al. (2014). The patient perspective on therapeutic change: The investigation of associations between stages of change and

general mechanisms of change in psychotherapy research. Journal of Psychotherapy Integration, 24, 122-137. Kirjallisuusseminaari: terapeuttiseen vuorovaikutukseen vaikuttavat tekijät ja niiden teoreettinen selittäminen. - psykoterapiasuhteen yleiset ja yhteiset tekijät tieteellisten tutkimusten valossa, terapiasuhteen merkitys psykoterapeuttisessa työskentelyssä, psykoterapiasuhteeseen vaikuttavat tekijät, terapiasuhteen ongelmat ja katkokset sekä niiden työstämisen menetelmät, terapeutin ja asiakkaan/potilaan ominaisuuksien merkitys ja niiden ymmärtäminen psykoterapian tulokseen vaikuttavana tekijänä Caro Gabalda, I., Stiles, W. B. & Ruiz, S. P. (2015). Therapist activities preceding setbacks in the assimilation process. Psychotherapy Research, doi:10.1080/10503307.2015.1104422 Norcross, J. C. & Wampold, B. E. (2011) Psychotherapy relationships that work. Evidencebased responsiveness. 2. painos. New York: Oxford university press. Luku 1, s1-22 Safran, J. & Muran, J. (2000). Negotiating the therapeutic alliance. A relational treatment guide. New York: Guilford. Luvut 4-6, s 108-203 Lindberg, M., Louheranta, O., Mustonen, K., Salo, O., & Stenius, J. (2015). Psykoterapeuttinen hoitosuhde. Helsinki: Duodecim. 220 sivua. Luku 7, s 101-112 Wahlstöm, J. (2012). Psykoterapia asiakkaan kokemana. Teoksessa Eronen, S. & Lahti-Nuuttila, P. (2012). (Toim.) Mikä psykoterapiassa auttaa? Integratiivisen lähestymistavan perusteita. Porvoo: Edita, s 114-141 VALINNAISET (valitaan 2): 1a. Antikainen, R., & Ranta, M. (2008). Kohti vastavuoroisuutta: psykoterapeuttinen hoitosuhde. Helsinki: Duodecim. Luvut Transferenssi ja terapeutin emotionaaliset reaktiot s 39-70, Dynaaminen psykoterapia ja psyykkinen työ s 89-106, Vastarinta psykoterapiasuhteessa s 107-130 1b. Lehtovuori, P. (2012). Lasnä oleva psykoterapeutti - Kyllin lähellä, riittävän kaukana. Teoksessa S. Eronen ja P. Lahti-Nuuttila (toim.) Mikä psykoterapiassa auttaa? Integratiivisen lähestymistavan perusteita (142-162). Helsinki: Edita. 2. Norcross, J. C. & Wampold, B. E. (2011) Psychotherapy relationships that work. Evidencebased responsiveness. 2. painos. New York: Oxford university press. Luvut 6-10 & 12, 17-18. 3. Gilbert, P. & Leahy, R.L. (toim.) (2007). Therapeutic relationship in cognitive-behavioral psychotherapy. New York: Routledge. S 1-184. 4. lukukausi Vuorovaikutus masentuneen potilaan psykoterapeuttisessa hoidossa. - mielialahäiriöiden kehityksellinen tausta ja psykologiset selitysmallit, tunnistaminen ja arviointi, keskeiset hoitomuodot ja niiden integrointi, mielialahäiriöiden erityispiirteet psykoterapeuttisen vuorovaikutuksen ja hoidon kannalta, elämänvaiheen vaikutus Beck, A. T. & Bredemeier, K. 2016. A Unified Model of Depression: Integrating clinical, cognitive, biological, and evolutionary perspectives. Clinical Psychological Science 4 (4), 596 619. Chu, C., Buchman-Schmitt, J. M., Stanley, I. H., Hom, M. A., Tucker, R. P., Hagan, C. R.,... Joiner, T. E., Jr. (2017). The interpersonal theory of suicide: A systematic review and meta-

analysis of a decade of cross-national research. Psychological Bulletin, 143(12), 1313-1345. http://dx.doi.org/10.1037/bul0000123 Hopko,D.R., Lejuez, C.W., Ruggiero, K.J., and Eifert, G.H. (2003). Contemporary behavioral activation treatments for depression: Procedures, principles, and progress. Clinical Psychology Review, 23 (5),699-717. Klonsky, E. D., May, A. M., & Saffer, B. Y. (2016). Suicide, suicide attempts, and suicidal ideation. Annual Review of Clinical Psychology. http://dx.doi.org/10.1146/annurev-clinpsy-021815-093204 Chu, C., Buchman-Schmitt, J. M., Stanley, I. H., Hom, M. A., Tucker, R. P., Hagan, C. R.,... Joiner, T. E., Jr. (2017). The interpersonal theory of suicide: A systematic review and metaanalysis of a decade of cross-national research. Psychological Bulletin, 143(12), 1313-1345. http://dx.doi.org/10.1037/bul0000123 Kähkönen, S., Karila, I. ja Holmberg, N. (2008). (Toim.). Kognitiivinen psykoterapia. 3. uudistettu painos. Hämeenlinna: Duodecim. Luyten, P., Fonagy, P. Lemma, A. & Target, M. 2012. Depression. Teoksessa Bateman, A. W. & Fonafy, P. (toim.) Handbook of mentalizing in mental health practice, 445-462. Arlington: American Psychiatric Association. Lönnqvist, J., Henriksson, M., Marttunen, M., & Partonen, T. (2017). (Toim). Psykiatria. 12., uudistettu painos. Helsinki: Duodecim Trivedi, M.H., and Daly, E. J. (2008). Treatment strategies to improve and sustain remission in major depressive disorder. National Library of Medicine. Dialogues in clinical neuroscience, 10(4): 377-384. Taubner, S., Kessler, H.,Buchheim, A., Kächele, H., and Staun, L. (2011). The Role of Mentalization in the Psychoanalytic Treatment of Chronic Depression. Psychiatry, 74(1): 49-57. Turner, J. S. & Leach, D.J. (2012). Behavioural activation therapy: Philosophy, concepts, and techniques. In Behaviour Change. 29 (2), 77-96 Vuorovaikutus ahdistuneen potilaan psykoterapeuttisessa hoidossa. - ahdistuneisuushäiriöiden kehityksellinen tausta ja psykologiset selitysmallit, tunnistaminen ja arviointi, ahdistuneisuuden erityispiirteet psykoterapeuttisen vuorovaikutuksen kannalta, keskeiset hoitomuodot ja niiden integroiminen Gold, J. (2011) An attachment based integrative psychoterapy for anxiety disorders. Journal of psychotherapy integration 21 (4), 382-399. Kähkönen, S., Karila, I. ja Holmberg, N. (2008). (Toim.). Kognitiivinen psykoterapia. 3. uudistettu painos. Hämeenlinna: Duodecim. Lönnqvist, J., Henriksson, M., Marttunen, M., & Partonen, T. (2017). (Toim). Psykiatria. 12., uudistettu painos. Helsinki: Duodecim Newman, C. F. (2010). The case of Gabriel: Treatment with Beckian cognitive therapy. Journal of Constructivist psychotherapy, 23, 25-41. doi: 10.1080/10720530903400970 Slavin-Mulford, J. & Hilsenroth, M. J. (2012). Evidence-based psychodynamic treatments for anxiety disorders: A review. Teoksessa R. A. Levy, J. S. Ablon, H. Kächele (toim.) Psychodynamic Psychotherapy Research. New York: Humana Press (Springer). s. 117-137. Timulak, L. & McElvaney, J. (2016). Emotion-focused therapy for generalized anxiety disorder: An overview of the model. Journal of Contemporary Psychotherapy, 46, 41-52.

Psykoterapiatutkimuksen hyödyntäminen käytännön työssä - psykoterapiatutkimus ja siihen liittyvät kysymykset, tutkimusasetelmat, menetelmät sekä tulosten raportointi, psykoterapian tuloksellisuus, vaikuttavuus, tehokkuus ja siihen vaikuttavat tekijät, psykoterapian prosessitutkimus, terapeutin ja asiakkaan kokemukset psykoterapiatutkimuksessa Constantino, M.J., Boswell, J.F., Bernecker, S.L., & Castonguay, L.G. (2013). Context-Responsive Psychotherapy Integration as a Framework for a Unified Clinical Science: Conceptual and Empirical Considerations. Journal of Unified Psychotherapy and Clinical Science 2(1), 1-20 Hilsenroth, M.J., Cromer, T.D. & Ackerman S.J. (2012) How to make practical use of the therapeutic alliance research in your clinical work. Teoksessa Levy, R.A., Ablon, J. S. & Kächele H. (toim.) Psychodynamic psychotherapy research. Evidence-based practice and practice based evidence, s. 361-380. Humana Press. McLeod, J (2010). Case study research in couselling and psychotherapy. London: Sage. Wampold, B. E. (2010). Reseach evidence for common factors models: A historically situated perspective: Teoksessa B. L. Duncan, S. D. Miller, B. E. Wampold, & M. A. Hubble (toim.) The heart and soul of change, (2. painos, s. 49-82). Washington DC: American Psychological Association. 5. lukukausi Vakavien psyykkisten häiröiden kehitystaustan huomioiminen psykoterapiasuhteessa. - persoonallisuuteen liittyvät eri toimintarakenteet, traumaan perustuva rakenteellisen dissosiaation (primaari, sekundaarinen ja tertiäärinen) teoria ja siihen perustuva traumaperäisten häiriöiden hoito. - persoonallisuushäiriöiden kehityksellinen tausta dimensionaalinen arviointi ja psykologiset selitysmallit, tunteiden integraatioon ja ajattelun joustavuuteen liittyvät ongelmat, tunteiden ja vireystilan säätelyn ongelmat, minätilavaihtelut Berthelot, N., Ensink, K., Bermazzi, O., Normandin, L., Lueten, P. & Fonagy, P. (2015) Intergenerational transmission of attachment in abused and neglected mothers: the role of traumaspecific reflective functioning. Infant mental health journal 36 (2), 200-212. Fonagy, P., Lueten, P. & Strathearn, L. (2011) Borderline personality disorder, mentalization, and the neurobiology of attachment. Infant mental health journal 32 (1), 47-69. Istukaissaari, S., & Laakso, M. (2007). Moodikartan käyttö kognitiivisessa psykoterapiassa. Kognitiivinen psykoterapia 4 (1), 85-115 Liotti, G. (2000) Disorganized attachment, models of borderline states and evolutionary psychotherapy. Teoksessa Gilbert, P. & Bailey, K. G. (toim.) Genes on the couch. Explorations evolutionary psychotherapy, 232-256. Hove: Brunner-Rourledge. Lynn, S. J., Lilienfeld, S. O. ym. (2014). The trauma model of dissociation: Inconvenient truths and stubborn fictions. Psychological Bulletin, 140, 896-910. Salo, O., Lindberg, M., & Stenius, J. (2015). Psyykkinen trauma. Teoksessa Lindberg, M. ym. (toim.) Psykoterapeuttinen hoitosuhde (s. 56-69). Duodecim.

Steele, K., MN, van der Hart, O., & Nijenhuis, E. R. S. (2005). Phase-Oriented Treatment of Structural Dissociation in Complex Traumatization: Overcoming Trauma-Related Phobias. Journal of Trauma & Dissociation, Vol. 6, 11-53. Vuorovaikutus persoonallisuushäiriöisen potilaan psykoterapeuttisessa hoidossa. - persoonallisuushäiriöiden erityispiirteet psykoterapeuttisen vuorovaikutuksen ja hoidon kannalta, tunnistaminen ja arviointi, keskeiset hoitomuodot ja niiden integrointi. Bateman, A, & Fonagy, P. (2012) Borderline Personality Disorder. Teoksessa Bateman, A. W. & Fonagy, P. (toim.) Handbook of mentalizing in mental health practice, 273-288. Arlington: American Psychiatric Association Liotti, G. & Gilbert, P. (2011). Mentalizing, motivation, and social mentalities: Theoretical considerations and implications for psychotherapy. Psychology and Psychotherapy: Theory, Research and Practice 84, 9 25 Koivisto, M. (2010) EPÄVAKAA PERSOONALLISUUS RIITTÄÄKÖ YKSI HOITOMALLI? Havaintoja hoitomallien integraatiosta. Kognitiivinen psykoterapia 7, (2), 170-210. Lahti-Nuuttila, P., & Valkonen, H. (2016) Terapiasuhde epävakaan potilaan psykoterapiassa. Teoksessa Turpeinen, P. & Nurmento, R. (toim.) Terapiasuhteessa olemisen taito, s. 245-298. Keuruu: Otava. Semerari, Carcione, A. Dimaggio, G., Nicolo, G. & Procacci, M. (2004) A dialogical approach to patients with personality disorders. Teoksessa Hermans, H. J. M. & DiMaggio, G. The dialogical self in psychotherapy. Brunner-Routledge: East Sussex. Kirjallisuusseminaari: psykoterapeutin osuus terapiavuorovaikutuksen laatuun. - terapeutin omat heikkoudet ja ongelmalliset teemat, niiden tunnistaminen psykoterapiavuorovaikutuksessa, haitalliset reagointitavat, sisäisen työnohjaajan käsite. Valkonen, H. (2012) Luku 3: Psykoterapeutin haitallisten reaktioiden tunnistaminen ja säätely psykoterapiasuhteessa, Luku 4: Psykoterapeutin hyödylliset vastatunteet psykoterapiasuhteessa Teoksessa P. Lahti-Nuuttila & S. Eronen (toim.) Mikä psykoterapiassa auttaa? Integratiivisen lähestymistavan perusteita, 64 119. Helsinki: Edita. Casement P. (1992). Learning from the patient. New York: Guilford. 386 sivua. Hanna, F.J. (2009). Vaikeat asiakkaat terapiassa: miten edistää myönteistä muutosta. Luku 2: Kohti vaikeiden asiakkaiden muuttumisen mallia, s49-70, Luku 5: Terapeutin ennusmerkkien arvioiminen, s184-204 ja Luku 7: Terapeutin häiritsevyyteen puuttuminen ja terapeuttisen viisauden lisääminen, s 235-253. Helsinki: Edita. Laine, Aira (2015). Analyytikon transferenssi ja analyyttinen prosessi. Teoksessa Eerola, K., Kokki-Saarinen, T., Seppänen, S., & Tikka, M. (toim.), Katse sisäiseen: psykoanalyyttista psykoterapiaa Turussa. Turku: Turun Psykoterapiayhdistys Leahy, R.L. (2007). Schematic mismatch in the therapeutic relationship: A social-cognitive model. Teoksessa Gilbert, P. & Leahy, R.L. (toim.) Therapeutic relationship in cognitive-behavioral psychotherapy. New York: Routledge., s 229-254 Weisshaar, D.L. (2007). The therapist's experience of feeling too deep with the client: a phenomenological investigation, s 1-22, 111-140

6. lukukausi Vuorovaikutus syömishäiriöisen ja riippuvuusongelmaisen potilaan hoidossa. - syömis- ja riippuvuushäiriöiden kehityksellinen tausta ja psykologiset selitysmallit, erityispiirteet psykoterapeuttisen vuorovaikutuksen ja hoidon kannalta, tunnistaminen ja arviointi, syömis- ja riippuvuushäiriöiden integratiivinen hoito, keho ja identiteetti. Lahti, J., Rakkolainen, M. & Koski-Jännes, A. 2013. Motivoiva haastattelu kaksoisdiagnoosipotilaiden hoidossa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 129 (19), 2063-9. Lindberg, M., Louheranta, O., Mustonen, K., Salo, O., & Stenius, J. (2015). Psykoterapeuttinen hoitosuhde.helsinki: Duodecim. Lönnqvist, J., Henriksson, M., Marttunen, M., & Partonen, T. (2017). (Toim). Psykiatria. 12., uudistettu painos. Helsinki: Duodecim Kähkönen, S., Karila, I. ja Holmberg, N. (2008). (Toim.). Kognitiivinen psykoterapia. 3. uudistettu painos. Hämeenlinna: Duodecim Mäntysaari-Hetekorpi, H. 2015. Terapeutti uhkana ja mahdollisuutena. Syömishäiriön taustalla oleva suojaton ja ristiriitainen itsekokemus psykoterapeuttisessa työskentelyssä. Kognitiivinen psykoterapia 12 (1), 4-31. Philips, B., Kahn, U. & Bateman, A. 2012. Drug Addiction. Teoksessa Bateman, A. W. & Fonafy, P. (toim.) Handbook of mentalizing in mental health practice, 445-462. Arlington: American Psychiatric Association. Skårderud, F. & Fonagy, P. 2012. Eating disorders. Teoksessa Bateman, A. W. & Fonafy, P. (toim.) Handbook of mentalizing in mental health practice, 347-383. Arlington: American Psychiatric Association. Vuorovaikutus psykoosista kärsivän ja somatisoivan potilaan hoidossa. - psykoosien ja somatisoinnin erityispiirteet psykoterapeuttisen vuorovaikutuksen ja hoidon kannalta, tunnistaminen ja arviointi, keskeiset hoitomuodot ja niiden integrointi, psykoterapeuttinen työskentely kun potilaan ja psykoterapeutin selitysmallit potilaan vaikeuksista eroavat selvästi. Brent, B. K., Holt, D. J., Keshavan, M. S., Seidman, L. J., & Fonagy, P. (2014). Mentalizationbased treatment for psychosis: Linking an attachment-based model to the psychotherapy for impaired mental state understanding in people with psychotic disorders. J Psychiatry Relat Sci, 51, 17-24. Brown, R. J. (2004) Psychological Mechanisms of Medically Unexplained Symptoms: An Integrative Conceptual Model. Psychological Bulletin, 130, 793-812. Dickerson, F. B. & Lehman, A. F. (2011). Evidence-Based Psychotherapy for Schizophrenia: 2011 update. Journal of Nervous and Mental Disease, 199, 520-526. Hietala, J., Heinimaa, M. & Suvisaari, J (2015). Tutkimus on muuttanut käsitystämme psykooseista. Duodecim, 131, 2117-2224. Lindberg, M., Louheranta, O., Mustonen, K., Salo, O., & Stenius, J. (2015). Psykoterapeuttinen hoitosuhde.helsinki: Duodecim. Lysaker, P. H., & Lysaker, J. T. (2011). Psychotherapy and recovery from schizophrenia: A model of treatment as informed by a dialogical model of the self experience in psychosis. Journal of Contemporary Psychotherapy, 41(3), 125 133.

Lysaker, P. H. & Roe, D. (2012). The Processes of Recovery From Schizophrenia: The Emergent Role of Integrative Psychotherapy, Recent Developments, and New Directions. Journal of Psychotherapy Integration, 22, 287-297. Lönnqvist, J., Henriksson, M., Marttunen, M., & Partonen, T. (2017). (Toim). Psykiatria. 12., uudistettu painos. Helsinki: Duodecim Kähkönen, S., Karila, I. ja Holmberg, N. (2008). (Toim.). Kognitiivinen psykoterapia. 3. uudistettu painos. Hämeenlinna: Duodecim Maunder, R. G. & Hunter, J. J. (2001). Attachment and psychosomatic medicine: developmental contributions to stress and disease. Psychosomatic Med, 63, 556-567. Mykhaylov, B., Fedak, B., & Kudinova, O. (2012). Somatoform disorders; integrative psychotherapy model. European Psychiatry, 27, (Supplement 1), Pages 1-10. Wahlberg, K.-E. (2012). Psykoterapeuttisen ja lääketieteellisen tiedon integrointi. Teoksessa S. Eronen ja P. Lahti-Nuuttila (toim.) Mikä psykoterapiassa auttaa? Integratiivisen lähestymistavan perusteita (237-249). Helsinki: Edita. Ohmann, C., Ronel, J., Sack, M., Sauer,N., Schneider, G., Henningsen, H., Sattel, H., ClaKruse, J., Noll-Hussong, M. (2012). Brief psychodynamic interpersonal psychotherapy for patients with multisomatoform disorder: randomised controlled trial. British journal of Psychiatry, 200:60-67 Watson, W.H., and McDaniel, S.H. (2000). Relational therapy in medical settings: working with somatizing patients and their families. Journal of Clinical Psychology, 56(8):1065-82 Koelen, J., Houtveen, J., Abbass, A., Luyten, P., Eurelings-Bontekoe, E., Van Broeckhuysen- Kloth, S.,... Geenen, R. (2014). Effectiveness of psychotherapy for severe somatoform disorder: Meta-analysis. British Journal of Psychiatry, 204(1), 12-19. doi:10.1192/bjp.bp.112.121830 Kleinstäuber, M., Witthöft, M., and Hiller, W. (2011). Efficacy of short-term psychotherapy for multiple medically unexplained physical symptoms: A meta-analysis. Clinical Psychology Review, 31(1):146-160. Erityiskysymykset psykoterapiassa I: Seksuaalisuus. Vähemmistökysymykset. - seksuaalisuuteen ja sukupuolisuuteen liittyvät kysymykset psykoterapiassa, niiden merkitys yksilön identiteettikehityksen ja mielenterveyden kannalta, seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden moninaisuuteen liittyvät mielenterveyteen kohdistuvat erityiset uhat ja tuen tarve. -vähemmistöt, pakolaiset ja turvapaikanhakijat, yksilöllisten ja ekologisten toipumismallien yhdistäminen keskittymällä henkilöön kokonaisuutena hänen sosiaalisessa ja poliittisessa ympäristössään, ja sekä menneisiin että nykyisiin traumatisoitumista synnyttäviin kokemuksiin, syrjinnän ja sorron vaikutukset (kolmos- ja nelostyypin trauma), resilienssin tukeminen Corneau, S., Stergiopolous V. (2012). More than being against it: anti-racism and anti-oppression in mental health services. Transcultural Psychiatry, 49 (2): 261-82. doi: 10.1177/1363461512441594. Drozdek B. (2015). Challenges in treatment of posttraumatic stress disorder in refugees: Towards integration of evidence-based treatments with contextual and culture-sensitive perspectives. European Journal of Psychotraumatology, 6, 24750. doi:10.3402/ejpt.v6.24750 Huuska, M. (2011) Sukupuolen monimuotoisuuden ammatillinen kohtaaminen. Teoksessa Tuovinen, L., Stålström, O., Nissinen, J. & Hentilä, J. (toim.) (2011) Saanko olla totta? Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus. 222-259. Helsinki: Gaudeamus

Iacoviello BM, Charney DS. Psychosocial facets of resilience: implications for preventing posttrauma psychopathology, treating trauma survivors, and enhancing community resilience. European Journal of Psychotraumatology. 2014;5:10.3402/ejpt.v5.23970. doi:10.3402/ejpt.v5.23970. Lindberg, M., Louheranta, O., Mustonen, K., Salo, O., & Stenius, J. (2015). Psykoterapeuttinen hoitosuhde.helsinki: Duodecim. Lönnqvist, J., Henriksson, M., Marttunen, M., & Partonen, T. (2017). (Toim). Psykiatria. 12., uudistettu painos. Helsinki: Duodecim Kurri, K. (2011) Terepeuttien hämmennys homo, lesbo, bi- ja transparien kanssa. Teoksessa Tuovinen, L., Stålström, O., Nissinen, J. & Hentilä, J. (toim.) (2011) Saanko olla totta? Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus, 206-221. Helsinki: Gaudeamus. Kontula, O. (2017) Mielen seksuaalisuus. Matka kiihottumisen alkulähteille. 2. uudistettu painos. Helsinki: Gaudeamus. Soveltuvin osin. Kähkönen, S., Karila, I. ja Holmberg, N. (2008). (Toim.). Kognitiivinen psykoterapia. 3. uudistettu painos. Hämeenlinna: Duodecim Schnyder U, Ehlers A, Elbert T, et al. Psychotherapies for PTSD: what do they have in common? European Journal of Psychotraumatology. 2015;6:10.3402/ejpt.v6.28186. doi:10.3402/ejpt.v6.28186. Wade, A. (2007). Despair, resistance, hope. In C. Flaskas, I. McCarthy, & J. Sheehan (Eds.), Hope and despair in narrative and family therapy: Adversity, Forgiveness and Reconciliation. New York, NY: Routeledge. Wade, A. (1997) 'Small Acts of Living: Everyday Resistance to Violence and Other Forms of Oppression', Journal of Contemporary Family Therapy, 19: 23-40. 7. lukukausi Menetelmien ja psykoterapiasuhteen väliset painotukset työskentelyssä. - integratiivisen psykoterapeutin työkalupakki, ymmärryksen ja osaamisen syventäminen valituista menetelmistä, narratiiviset menetelmät - psykoterapiasuhteen keholliset ulottuvuudet, keholliset menetelmät osana psykoterapiatyöskentelyä ja psykoterapeuttisen vuorovaikutustyöskentelyn tukena Barth, J., Michlig, N, & Munder, T. (2014). Unique and shared techniques in cognitive-behavioural and short-term psychodynamic psychotherapy: a content analysis of randomised trials on depression. Health Psychology & Behavioural Medicine 2 (1), 929 950 Clarkin, J.F. (2012). An Integrated Approach to Psychotherapy Techniques for Patients with Personality Disorder. Journal of Personality Disorders 26 (1), 43-62 Downing, G. (2011) Uneasy beginnings: Getting psychotherapy underway with the difficult patients. Self psychology: european journal for psychoanalytic therapy and research 44/45, 207-233. Downing, G. (2015) Early interaction and the body: Clinical implications. Teoksessa Marlock, G., Weiss, H., Young, C., & Soth, M. Handbook of body psychotherapy and somatic psychology. Berkley, US: North Atlantic Books.

Koivisto, M. (2017). Body Staging - menetelmä itsereflektion edistäjänä. Kognitiivinen psykoterapia tänään, s 49-72 (23s) Padesky, C. (1994). Schema Change Processes in Cognitive Psychotherapy. Clinical Psychology and Psychotherapy 1 (5), 267-278 Safran, J. D. & Reading, R. (2010) Mindfulness, metakommunication and affect regulation in psychoanalytic treatment. Teoksessa Steven, F.H. & Bien, T. (toim.) Mindfulness and the therapeutic relationship. The Guilford Press: New York. Stangier, U., von Consbruch, K., Schramm, E., & Heidenreich, T. (2014). Common factors of cognitive therapy and interpersonal psychotherapy in the treatment of social phobia. Anxiety, Stress & Coping 23 (3), 289-301 Erityiskysymykset psykoterapiassa 2: Lyhytpsykoterapeuttinen työskentely. Sosiaalisen verkoston huomioiminen psykoterapiassa. Systeemiteoreettinen nykyajattelu. - lyhytpsykoterapeuttinen työskentelytapa eri psykoterapiasuuntauksissa, lyhytpsykoterapeuttisen työskentelyn tarpeenmukainen käyttö ja sopivuuden arviointi erilaisissa psyykkisissä ongelmissa, lyhytkestoisen hoidon erityispiirteet - sosiaalisen verkoston huomioiminen yksilöpsykoterapeuttisessa hoidossa, verkostokeskeisen ja dialogisen työskentelytavan mahdollisuudet ja haasteet yksilöpsykoterapiassa - systeemisen lähestymistavan kehityshistoria ja nykyään vaikuttavat teoreettiset ajatukset, sukupuoli- ja kulttuuritutkimuksen piiristä nousseen kritiikin vastaanotto psykoterapian kentällä Campbell, D. (2003) "The mutiny and the bounty. The place of Milan ideas today", Australian and New Zealand Journal of Family Therapy, 24, 1, pp.15-25. McGuinty, E., Nelson, J., Carlson, A., Crowther, E., Dina Bednar, D. & and Foroughe, M. (2016). Redefining Outcome Measurement: A model for brief psychotherapy. Clinical Psychology & Psychotherapy, 23, 260-271. Knekt, P., Heinonen, E., Härkäpää, K., Järvikoski, A., Virtala, E., Rissanen, J., Lindfors, O. (2015). Randomized trial on the effectiveness of long- and short-term psychotherapy on psychosocial functioning and quality of life during a 5-year follow-up. Psychiatry Research, 229, 381-388. Krause, Inga-Britt. (editor), (2011) Culture and reflexivity in systemic psychotherapy. Mutual perspectives, London: Karnac Books Ltd, soveltuvin osin. Mason B., (1993) "Towards positions of safe uncertainty", Human Systems: The Journal of Systemic Consultation and Management, 4, 3-4, pp.189-200 Schroder, T., Cooper, A., & Naidoo, R. (2015). Intensive short-term dynamic psychotherapy (ISTDP). Teoksessa Formulation in action: Applying psychological theory to clinical practice. Toimittaneet D. Dawson & N. Mogghadam. Cumberland: De Gruyter. Kappale 7, s. 99-122. Seikkula, J. & Arnkil, T. E. (2005). Dialoginen verkostotyö. Helsinki:Tammi. Soveltuvin osin. Opinnäytetöiden ohjausseminaari. - opinnäytetöiden käsittely ja ohjaus

8. lukukausi Integratiivinen osaaminen psykoterapiassa. Sosiaalinen konteksti, diskurssit ja valta. - mitä integraatio tarkoittaa?, integraatio työotteena, integroiminen aiempien opintojaksojenpohjalta osaksi terapeuttisia työtaitoja sekä sen jäsennys osaksi omaa työotetta - laajempien sosiaalisten kontekstien tutkiminen, kuinka ne vaikuttavat tapaan luoda merkityksiä ja ymmärtää elämää, ja miten nämä pohdinnat tuodaan käytännön psykoterapiatyöskentelyyn, erilaiset tavat tuoda vallan ja diskurssin kysymykset keskusteluihin, monimutkaisuuteen vastaaminen ja sen välttäminen, että asemoi ihmisiä mahdottomiin puolesta tai vastaan -positioihin, kunnioittavuus ja potilaan kutsuminen arvioimaan elämisen normeja ja koettuja pakkoja, konteksti- ja diskurssikartta, mahdollisuuksiin painottuvat työskentelytavat Avdi, E. and Georgaca, E. (2007). 'Discourse analysis and psychotherapy: A critical review', European Journal of Psychotherapy & Counselling, 9:2, 157-176 Proctor, G. (2007). CBT: the obscuring of power in the name of science. European Journal of Psychotherapy & Counselling, 10(3), 231-245. Samuels, A. (2017). The Activist Client : Social Responsibility, the Political Self, and Clinical Practice in Psychotherapy and Psychoanalysis. Psychoanalytic Dialogues: The International Journal of Relational Perspectives, 27 (6): 678-693. Wampold, B. E. (2010) The basics of psychotherapy. Washington DC: American Psychological Association. Soveltuvin osin. Boswell, J. F. Nelson, D. L., Nordberg, S. S. Mcaleavey, A. A, & Castonguay, L. G. (2010). Competency in integrative psychotherapy: perspectives on training and supervision. Psychotherapy: Theory, Reasearch, Practice, Training, 47, 3-11. Norcross, J. C., Karpiak, C. P., & Lister, K. M. (2005). What s an interationist? A study of selfidentified integrative and (occationally) eclectic psychologists. Journal of Clinical Psychologist, 61, 1587-1594. Valkonen, H. (2012). Integratiivinen psykoterapia työotteena. Teoksessa S. Eronen ja P. Lahti- Nuuttila (toim.) Mikä psykoterapiassa auttaa? Integratiivisen lähestymistavan perusteita (274-296). Helsinki: Edita. Integratiivisen psykoterapeutin identiteetti. - henkilökohtaisen integratiiviseksi psykoterapeutiksi kehittymisen kuvaaminen ja tarkastelu, integratiivisen psykoterapeutin identiteetin haasteet, psykoterapiatyön erityisluonne ja psykoterapeutin jaksaminen Skovholt, T. M. (2012). Becoming a Therapist: On the Path to Mastery. New Jersey: Wiley. Soveltuvin osin. Råby, M., Molty, C., Binder, P-E. & McLeod, J. (2016). How does practicing psychotherapy affect the personal life of the therapist? A qualitative inquiry of senior therapists' experiences. Psychotherapy Research, 26, 737-747. Tapaustutkimus keinona kehittää omaa työskentelyä. - opinnäytetöiden käsittely, koulutuksen päättäminen Opinnäytetyöt.