Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma KV 26.3.2008 28 www.nurmijarvi.fi
Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Yhdenvertaisuuden käsitteet ja periaatteet... 4 1.1 Rasismin kielto... 4 1.2. Etnisen syrjinnän ja häirinnän kielto... 4 1.4 Etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen positiivisin toimenpitein... 5 2. Rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemisen päämäärät... 6 3. Toimenpidesuosituksia päämäärien saavuttamiseksi... 6 3.1 Kunnalla on vakiintuneet hallinto- ja toimintatavat, joilla estetään rasismi ja etninen syrjintä... 6 3.2 Henkilöstö tunnistaa etnisen syrjinnän ja syrjivät käytännöt sekä reagoi niihin... 6 3.3 Kunta edistää aktiivisesti etnisten vähemmistöjen ja maahanmuuttajien tasavertaista osallistumista taloudelliseen, poliittiseen ja kulttuuriseen elämään sekä työnantajana kansainvälinen ja uudistuva... 7 3.4 Kunta viestii aktiivisesti etnisen yhdenvertaisuuden toteutumiseksi sekä rasismin ja etnisen syrjinnän estämiseksi.... 7 4. Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja arviointi... 7 5. Vammaisen henkilön työllistymis- ja kouluttautumisedellytysten parantaminen... 7 6. Syrjityn oikeus saada hyvitystä... 8 7. Toimenpiteet syrjintätilanteessa... 8 8. Valvonta... 9 9. Keskeistä lainsäädäntöä... 9 Lähdeviitteet... 9 2
Johdanto Ihmisten yhdenvertaisuuteen ja syrjinnän torjumiseen liittyvät kysymykset ovat olleet laajasti esillä Euroopan unionissa (EU). Neuvoston direktiivi 2000/43/EY rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen (syrjintädirektiivi) täytäntöönpanosta, annettiin 29 kesäkuuta 2000. Direktiivin tarkoituksena on luoda puitteet rotuun ja etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän torjumiselle ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteuttamiselle jäsenvaltioissa. Lisäksi neuvoston direktiivi 2000/78/EY työsyrjintädirektiivi käsittää yhdenvertaisen kohtelun työssä ja ammatissa koskevia yleisistä puitteista. Direktiivin tavoitteena on eriarvoisuuden poistaminen ja yhtäläisten mahdollisuuksien turvaaminen työelämässä. Yhdenvertaisuuslaki astui voimaan 1. päivänä helmikuuta vuonna 2004. Suomen perustuslaissa säädetyt syrjintäkiellot saavat näin konkreettisen sisällön yhdenvertaisuuslain (21/2004) säännöksissä syrjinnän kielloista, sekä sen rikkomisesta johtuvista seurauksista. Laki perustuu Euroopan Yhteisön edellä mainittuihin syrjintä- ja työsyrjintädirektiiveihin, kansainvälisiin sopimuksiin sekä muihin syrjintäkieltoja koskevaan lainsäädäntöön. Lakien tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa. Lakia sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, kun kysymys on työhönottoperusteista, työoloista tai työehdoista, henkilöstökoulutuksesta taikka uralla etenemisestä, koulutuksen tai ammatillisen ohjauksen saamisesta, jäsenyydestä tai toiminnasta työntekijä-, työnantaja- tai muussa järjestössä taikka järjestön antamista etuuksista. Henkilön asettaminen etnisen alkuperän perusteella eri asemaan on kiellettyä, kun kysymys on sosiaali- ja terveyspalvelut, sosiaaliturvaetuudet tai muut sosiaalisin perustein myönnettävät tuet, alennukset tai etuudet taikka kun kysymyksessä on asevelvollisuuden, naisten vapaaehtoisen asepalveluksen tai siviilipalveluksen suorittaminen tai asumisen taikka yleisölle tarjottavien tai yleisön saatavilla olevien irtaimen tai kiinteän omaisuuden ja palvelujen tarjonta ja saatavuus muissa kuin yksityisten henkilöiden välisissä suhteissa. Yhdenvertaisuuslaissa kielletyt syrjintäperusteet ovat ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus, sukupuolinen suuntautuminen ja muu henkilöön liittyvä syy (esimerkiksi varallisuus, raskaus tai perhesuhteet). Etninen alkuperä viittaa sekä maahanmuuttajiin että Suomen ns. vanhoihin etnisiin vähemmistöihin, joita ovat romanit, saamelaiset, tataarit, juutalaiset ja vanhan venäläisyhteisön edustajat. Laki koskee siis sekä syntyperäisiä suomalaisia että Suomeen myöhemmin muuttaneita, kaiken ikäisiä lapsia, naisia ja miehiä. Laissa määritellään, mikä on syrjivää käyttäytymistä ja milloin eriarvoiseen asemaan laittaminen on sallittua. Lain keskeisimmät uudistukset ovat viranomaisten velvollisuus laatia etnistä tasavertaisuutta edistävä yhdenvertaisuussuunnitelma, syrjintää kokeneen mahdollisuus saada hyvitystä sekä jaettu todistustaakka. 3
Yhdenvertaisuuslaissa määritellään lisäksi, että ketään ei saa asettaa epäedulliseen asemaan tai kohdella siten, että häneen kohdistuu kielteisiä seurauksia, koska hän on valittanut tai ryhtynyt toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Erikseen on säädetty laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (8.8.1986/6.9, muutos 1.6.2005) Lain 1 :n mukaan lain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lain 6 a :n mukaan työnantajan on toteutettava tasa-arvoa edistävät toimet erikseen laadittavalla suunnitelmalla. Nurmijärven kunnan henkilöstöstrategiassa on tavoite tasa-arvosuunnitelman laadinnan aloittamisesta vuonna 2006. 1. Yhdenvertaisuuden käsitteet ja periaatteet 1.1 Rasismin kielto Rasismi kaikissa muodoissaan Nurmijärven kunnan toiminnassa on kielletty. Rasismi on ideologia, jonka mukaan ihmiset rodun/tai kulttuurin perustella jaotellaan erilaisiin ryhmiin kuuluviksi, mikä johtaa joidenkin ryhmien ja niihin kuuluvien jäsenten eriarvoiseen kohteluun 1.2. Etnisen syrjinnän ja häirinnän kielto Etninen syrjintä ja häirintä Nurmijärven kunnan toiminnassa on kielletty. Etnistä syrjintää on henkilön tai ryhmän asettaminen muita huonompaan asemaan etnisen taustansa vuoksi. Syrjintä voi olla välitöntä tai välillistä. Syrjinnän tunnistaminen Välittömällä syrjinnällä tarkoitetaan sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta vertailukelpoisessa tilanteessa. Välitöntä syrjintää on esimerkiksi jättäminen vaille työtä tai asuntoa etnisen alkuperän vuoksi. ( Yhdenvertaisuuslain 6 1 momentti). Välillisellä syrjinnällä sitä, että näennäisesti puolueeton päätös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia Välillistä syrjintää on muun muassa se, jos työhönotossa edellytetään täydellistä suomen kielen taitoa, vaikka se ei työn tekemisen kannalta ole välttämätöntä. (Yhdenvertaisuuslain 6 2 momentti). 4
Häirinnällä tarkoitetaan henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (Yhdenvertaisuuslain 6 3 momentti). Syrjinnällä tarkoitetaan myös ohjetta tai käskyä syrjiä. (Yhdenvertaisuuslain 6 4 momentti). Moniperusteista syrjintä on silloin, kun ihminen joutuu syrjinnän kohteeksi useamman kuin yhden tekijän, kuten etnisen taustan, iän ja sukupuolen vuoksi. - Yhdenvertaisuussuunnitelman mukaista menettelyä, jolla pyritään yhdenvertaisuuslain tarkoituksen toteuttamiseen käytännössä, - Sellaista erilaista kohtelua, jonka perusteena on työtehtävien laatuun ja niiden suorittamiseen liittyvä todellinen ja ratkaiseva vaatimus, - Ikään perustuvaa erilaista kohtelua silloin, kun sillä on objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu työllisyyspoliittinen taikka työmarkkinoita tai ammatillista koulutusta koskeva tai muu näihin rinnastettava oikeutettu tavoite tai kun erilainen kohtelu johtuu - Sosiaaliturvajärjestelmien eläke- tai työkyvyttömyysetuuksien saamisedellytykseksi vahvistetut ikärajat. 1.4 Etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen positiivisin toimenpitein Kunta edistää kaikessa toiminnassaan yhdenvertaisuutta. Tarvittaessa se voi tapahtua erityistoimenpitein Yhdenvertaisuuslailla ei estetä sellaisia erityistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi (positiivinen erityiskohtelu). Positiivisen erityiskohtelun on oltava pyrityn tavoitteen kannalta oikeasuhteista. Esimerkiksi tiettyjen työtilaisuuksien varaaminen vain maahanmuuttajille on sallittua positiivista erityiskohtelua silloin, kun sillä pyritään korjaamaan maahanmuuttajien perusteetonta ja merkittävää aliedustusta kyseisellä ammattialalla. Samoin etnistä taidetta esittävän ryhmän jäseneltä voidaan edellyttää ryhmän luonteen mukaista taustaa. Työvoimatoimistot voivat positiivisen erityiskohtelun nimissä kohdistaa varoja nuorille nuorisotyöttömyyden karsimiseksi. 5
2. Rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemisen päämäärät Jokaisen toimialan/tulosalueen/-yksikön on toiminnassaan otettava huomioon seuraavat päämäärät. 1. Henkilöstö tunnistaa etnisen syrjinnän ja syrjivät käytännöt sekä reagoi niihin. 2. Etnisiin vähemmistöihin kuuluvat maahanmuuttajat tuntevat kunnan palvelujärjestelmän ja keinot oikeusturvansa toteuttamiseksi. 3. Kunta viestii aktiivisesti etnisen yhdenvertaisuuden toteutumiseksi sekä rasismin ja etnisen syrjinnän estämiseksi. Kunta myös vaihtaa tietoja ja kokemuksia sidosryhmien kanssa. 3. Toimenpidesuosituksia päämäärien saavuttamiseksi Tavoitteita asetettaessa kunnan jokaisessa työpaikassa otetaan huomioon seuraavat toimenpidesuositukset. 3.1 Kunnalla on vakiintuneet hallinto- ja toimintatavat, joilla estetään rasismi ja etninen syrjintä - Tarkistetaan, ovatko nykyiset toimintaohjeet sopusoinnussa yhdenvertaisuuslain 6 kanssa. - Valmius- ja turvallisuusohjeistuksessa otetaan huomioon etniset vähemmistöt ja maahanmuuttajat. - Varataan mahdolliset tulkkipalvelut. Tulkin käyttö ohjeistetaan sekä henkilöstöä että asiakkaita varten. 3.2 Henkilöstö tunnistaa etnisen syrjinnän ja syrjivät käytännöt sekä reagoi niihin - Etnistä syrjintää kokenut ohjataan oikeaan palvelupisteeseen. - Sovittelua tarjotaan mahdollisuutena selvittää ja ratkaista rikos- ja riita-asioissa. 6
3.3 Kunta edistää aktiivisesti etnisten vähemmistöjen ja maahanmuuttajien tasavertaista osallistumista taloudelliseen, poliittiseen ja kulttuuriseen elämään sekä työnantajana kansainvälinen ja uudistuva - Tuetaan etnisten vähemmistöjen ja maahanmuuttajien kansalaistoimintaa sekä edistetään heidän vuorovaikutustaan muun yhteiskunnan kanssa. - Huolehditaan siitä, että vaalikelpoiset ja äänioikeutetut saavat riittävästi tietoa vaaleista ja niihin osallistumisesta. - Henkilöstöä rekrytoitaessa ei syrjitä etnisiä vähemmistöjä ja maahanmuuttajia, vaan heitä kohdellaan etnisten yhdenvertaisuusperiaatteiden mukaisesti. 3.4 Kunta viestii aktiivisesti etnisen yhdenvertaisuuden toteutumiseksi sekä rasismin ja etnisen syrjinnän estämiseksi. - Viestinnässä tuetaan kuntaväestön, etnisiin vähemmistöihin kuuluvien ja maahanmuuttajien myönteistä kanssakäymistä. - Kannustetaan Nurmijärven kunnassa toimivia palvelujen tarjoajia ja työnantajia ottamaan toiminnassaan huomioon etnisen yhdenvertaisuuden periaatteet. 4. Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja arviointi Toimialat ja tulosalueet varautuvat raportoimaan yhdenvertaisuuden toteutumisesta työministeriön pyytämää selvitystä varten Tiedot kootaan keskitetysti. 5. Vammaisen henkilön työllistymis- ja kouluttautumisedellytysten parantaminen Yhdenvertaisuuden edistämiseksi työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän on tarvittaessa ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön työhön tai koulutukseen pääsemiseksi, työssä selviämiseksi ja työuralla etenemiseksi. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan erityisesti huomioon toimista aiheutuvat kustannukset, työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän taloudellinen asema sekä mahdollisuudet saada toimien toteuttamiseen tukea julkisista varoista tai muualta. Käytännössä kyse voi olla esimerkiksi työympäristön muuttamisesta helppokulkuisemmaksi tai henkilökohtaisten apuvälineiden hankkimisesta vammaiselle työntekijälle. Luiskan rakentaminen pyörätuolilla kulkevaa työntekijää varten on esimerkki kohtuullisista järjestelyistä. Sen sijaan (jälkikäteen) hissin rakentamista vammaista työntekijää varten ei voi pitää kohtuullisena, eikä työnantajaa tai koulutuksen järjestäjää voi tähän velvoittaa. 7
6. Syrjityn oikeus saada hyvitystä Yhdenvertaisuuslakia rikkonut voidaan tuomita maksamaan hyvitystä loukkauksesta syrjinnän tai vastatoimen kohteeksi joutuneelle. Hyvityksen enimmäismäärä on 15 000 euroa. Hyvityksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon syrjinnän laatu ja laajuus sekä sen kesto, säännöksiä rikkoneen suhtautuminen tekoonsa, asianosaisten välillä saavutettu sovinto, yhdenvertaisen oikeustilan palauttaminen, tekijän taloudellinen asema ja muut olosuhteet sekä samasta teosta muun lain nojalla henkilöön kohdistuvasta loukkauksesta tuomittu tai maksettavaksi määrätty taloudellinen seuraamus. Hyvitystä ei kuitenkaan voi vaatia silloin, jos syrjintäperusteena on kieli tai muu henkilöön liittyvä syy, kuten yhteiskunnallinen asema tai varallisuus. Toisin sanoen esimerkiksi saamelainen, joka ei saa palvelua omalla kielellään, ei voi vaatia tästä hyvitystä. Hyvityksen suorittaminen ei estä loukattua vaatimasta korvausta taloudellisesta vahingosta vahingonkorvauslain tai muun lain mukaan. 7. Toimenpiteet syrjintätilanteessa Jos henkilö kokee tulleensa syrjityksi työssä, oppilaitoksessa, palveluja tai sosiaalietuuksia hankkiessaan tai muissa vastaavissa tilanteissa, hänen tulee ensin keskustella asiasta syrjivästi käyttäytyvän henkilön kanssa. Jos keskustelu ei muuta tilannetta, on syrjityn otettava tilanteesta riippuen yhteys lähimpään esimieheensä, työsuojeluhenkilöstöön, vähemmistövaltuutettuun tai syrjintälautakuntaan. Viime kädessä asia viedään tuomioistuimen päätettäväksi. Kanne on nostettava vastaajan kotipaikan tuomioistuimessa kahden vuoden kuluessa yhdenvertaisuuslain vastaisesta menettelystä, tai jos menettely on jatkuvaa, kahden vuoden kuluessa sen päättymisestä. Työhönottotilanteissa kanne on kuitenkin nostettava vuoden kuluessa siitä, kun syrjäytetty työnhakija on saanut tiedon valintapäätöksestä. Jos joku katsoo joutuneensa yhdenvertaisuuslain vastaisen menettelyn kohteeksi ja esittää tässä laissa tarkoitettua asiaa tuomioistuimessa tai toimivaltaisessa viranomaisessa käsiteltäessä selvityksen, jonka perusteella voidaan olettaa, että syrjintäkieltoa on rikottu, vastaajan on osoitettava, että kieltoa ei ole rikottu (todistustaakka). 8
8. Valvonta Yhdenvertaisuuslain noudattamista työsuhteessa ja julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa sekä työharjoittelussa ja muussa vastaavassa toiminnassa työpaikalla valvovat työsuojeluviranomaiset siten, kuin työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetussa laissa säädetään. Etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kieltoa muutoin kuin työsuhteessa ja julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa valvovat vähemmistövaltuutettu ja syrjintälautakunta siten, kuin vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta annetussa laissa säädetään. Yhdenvertaisuuslain noudattamista valvovat myös yleiset tuomioistuimet, joissa syrjintää koskevan asian voi panna vireille ja vaatia hyvityksen määräämistä. Yhdenvertaisuuslain noudattamista sekä yhdenvertaisuussuunnitelman toteutumista Nurmijärven kunnan eri toimipisteissä seuraa kunnan yhteistyöryhmä. Paikallisesti seurantavastuu kuuluu työpaikan esimiehelle. Yhdenvertaisuussuunnitelma on osa työsuojelun toimintaohjelmaa. Yhdenvertaisuussuunnitelma tarkistetaan valtuustokausittain. 9. Keskeistä lainsäädäntöä Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) Työsopimuslaki (55/2001 ja lakimuutos 23/2004) Perustuslaki (931/1999) Lähdeviitteet Yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisessa on käytetty mm. seuraavia aineistoja: - Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 23/2004. - Yhdenvertaisuuslaki työkalupakki syrjintää vastaan. Työministeriö 2004. - Hyvinkään kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma. 9