H Ä M E E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S (epävirallinen) Nro YSO/69/2007 Diaarinro HAM-2006-Y-83-114 Annettu julkipanon jälkeen 13.6.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös Oy Teboil Ab:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta. Päätös koskee hiilivedyillä pilaantuneen pohjaveden puhdistamista luontaista puhdistumista tehostamalla. Oy Teboil Ab Bulevardi 26 00120 HELSINKI TOIMINNAN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Teboil-asema A24 Tehtaankatu 1 11710 RIIHIMÄKI Kunta: Riihimäki Kaupunginosa: Mattila Kiinteistörekisteritunnukset: 694-21-2110-1 (Teboil-asema) ja 694-403- 34-1 (viheralue) Kiinteistön 694-21-2110-1 omistaja: Kiinteistö Oy Riihimäen Tehtaankatu 1, Tehtaankatu 1, 11710 RIIHIMÄKI Kiinteistön 694-21-2110-1 haltija: Oy Teboil Ab Toimialatunnus: 50502 Kiinteistön 694-403-34-1 omistaja: Riihimäen kaupunki, PL 125, 11101 RIIHIMÄKI Ympäristönsuojelulaki 28 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hämeen ympäristökeskus Ympäristönsuojelulaki 31 VIREILLETULOAIKA Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukseen 27.2.2006 SUORITEMAKSU 3 234 Birger Jaarlin katu 13 PL 131, 13101 Hämeenlinna Puh. 020 490 103 Asiakaspalvelu 020 690 163 kirjaamo.ham@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/ham Birger Jaarlin katu 13 PB 131, FI-13101 Tavastehus, Finland Tfn +358 20 49 01 03 Kundservice +358 20 69 01 63 www.miljo.fi/ham Kauppakatu 11 C PL 29, 15141 Lahti Puh. 020 490 103 Asiakaspalvelu 020 690 163 kirjaamo.ham@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/ham Kauppakatu 11 C PB 29, FI-15141 Lahtis, Finland Tfn +358 20 49 01 03 Kundservice +358 20 69 01 63 www.miljo.fi/ham
2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Riihimäen kaupungin ympäristölautakunta on hylännyt 30.6.2005 Oy Teboil Oy:n ympäristölupahakemuksen olemassa olevalle polttonesteiden automaattijakeluasemalle ja D-asemalle Riihimäen kaupungin Mattilan kaupunginosassa, osoitteessa Tehtaankatu 1 (kiinteistörekisteritunnus 694-021-2110-1). Vaasan hallinto-oikeus on 8.11.2006 päätöksellään 06/0388/1 pitänyt hylkäävän päätöksen voimassa. Oy Teboil Ab on hakenut hallinto-oikeuden päätökseen muutosta korkeimmasta hallintooikeudesta. Asian käsittely KHO:ssa on kesken. Hämeen ympäristökeskus on tehnyt 19.2.2004 päätöksen YLO/lup/21/04 pilaantuneen maaperän puhdistamisesta massanvaihdolla Teboil A24- asemalla, osoitteessa Tehtaankatu 1, Riihimäki. Päätöksessä on annettu tarpeelliset määräykset maaperän puhdistamisen osalta sekä määräys pilaantuneen pohjaveden puhdistamisesta jakeluasemakiinteistöllä ja tarvittaessa sen ulkopuolella siihen tilaan, ettei siitä voi aiheutua terveyshaittaa tai haittaa tai vaaraa ympäristölle. Hämeen ympäristökeskus on 28.1.2005 hyväksynyt (YLO/lup/91A/05) hiilivetypitoisen pohjaveden koeluonteista kunnostamista koskevan kunnostussuunnitelman kohteessa Teboil Tehtaankatu 1, Riihimäki. Kyseessä oli kokeilu tehostetun luontaisen puhdistumisen soveltuvuudesta kohteen pilaantuneen pohjaveden kunnostamiseen. Hyväksyessään pohjaveden koeluonteista kunnostamista koskevan suunnitelman, ympäristökeskus edellytti koetoimintaa koskevien yksityiskohtien osalta lisäksi, että Oy Teboil Ab:n tulee koetoiminnan jälkeen esittää pilaantuneen pohj a- veden puhdistussuunnitelma ja siinä pohjaveden laadun osalta tavoitetaso, joka on määriteltävä sellaiseksi, ettei pohjaveden laadusta aiheudu terveyshaittaa eikä haittaa tai vaaraa ympäristölle. Huoltoasemakiinteistö sijaitsee voimassa olevassa asemakaavassa (vahvistettu 1.9.1978) yhdistettyjen teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialueella, jolle saa lisäksi sijoittaa moottoriajoneuvojen huoltoaseman ja rakentaa tarpeellisia asuinhuoneistoja sellaista henkilökuntaa varten, jonka jatkuva läsnäolo on laitoksen toiminnalle välttämätöntä (TTVL). Alueelle ei saa rakentaa elintarvikkeiden myymälätiloja. Rakennusten tulee tonteilla sijaita vähintään 6 m:n etäisyydellä naapuritontin rajasta, ellei toisin ole merkitty. Naapuritontin rajalle ja tontin istutettavalle osalle on vuoden kuluessa rakennuksen tai sen osan käyttöön ottamisesta istutettava lehtipuita järjestysoikeuden ohjeiden mukaan. Tonttitehokkuusluku e on 0,5 ja kerrosluku on III. Alueella on ollut pitkään vireillä ns. Länsi-Mattilan asemakaavan muutos. Muutokseen sisältyy mm. tontti, jota ympäristölupahakemus koskee. Asemakaavan muutokseen liittyvä osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin v. 2003. Em. suunnitelman eräänä tavoitteena on poistaa huoltoaseman rakentamisen mahdollistava kaavamääräys. Alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Riihimäki 2010 yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 9.6.1997. Siinä kaava s-
3 sa tontti sisältyy merkinnällä TP (työpaikkojen ja palvelujen alue) osoitettuun alueeseen. Kanta-Hämeen maakuntavaltuusto on hyväksynyt Kanta-Hämeen ma a- kuntakaavan 29.11.2004. Kaava on vahvistettavana ympäristöministeriössä. Em. kaavassa tontti sisältyy merkinnällä TP (työpaikka-alue) osoitettuun alueeseen. 1.10.1998 vahvistuneessa 5. seutukaavassa tontti sisältyy merkinnällä PTY (Palvelujen ja ympäristöhaitattomien teollisuustoimintojen alue) osoitettuun alueeseen. KOHTEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖSUHTEET Yleiskuvaus Maaperä Pohjavesi Pilaantunut pohjavesi sijaitsee Riihimäen kaupungin Mattilan kaupunginosassa, Teboil-aseman ja sen etelä-kaakkoispuoleisen alueen alapuolisessa maaperässä. Tehtaankatu 1:ssä sijaitsevalla kiinteistöllä 694-21- 2110-1 on Teboil-A24-aseman mittarikentän ja säiliöalueen lisäksi Teboil-dieseljakelupiste sekä kaksi liikerakennusta. Tontti rajautuu pohjoisosastaan teollisuus- ja liikekiinteistöihin ja itäpuolelta Tehtaank a- tuun. Jakeluasematontin eteläpuolella on Riihimäen kaupungin omistama viheraluekaista (694-403-34-1) ja sen eteläpuolella Mattilantie. Länsipuolella on rakentamatonta viheraluetta. Kohde sijaitsee hiesu- ja savikerrostuma-alueella. Polttoaineenjakeluaseman kohdalla on täyttöhiekkaa säiliöalueella noin 3 m ja muualla noin 1 m. Täyttöhiekan alapuolinen perusmaa on silttiä, savea ja silttistä hiekkaa noin 7 12 metrin syvyyteen, minkä alapuolella on hiekkaa ja soraa. Pilaantunut pohjavesi sijaitsee ympäristöhallinnon luokittelemalla, yhdyskunnan vedenhankintaa varten tärkeällä I luokan Herajoen pohjavesialueella nro 0469451. Lähin vedenottamo on Herajoen vedenottamo, joka sijaitsee noin 1,5 km kohteesta eteläkaakkoon. Kohde sijaitsee pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ja vedenottamon välisellä alueella. Kohteen alueella pohjavesi virtaa hitaasti etelään vedenottamon suuntaan, lupahakemuksen mukaan noin 1,5 1,7 m/a. Pohjavesi on alueella paksun savi- ja silttikerroksen takia paineellista. Pohjaveden painetaso on noin 6 m maan pinnasta. Vettä johtavassa alemmassa, karkeita maa-aineksia sisältävässä kerroksessa vedenläpäisevyys on noin 4,6 x 10-5 m/s ja ylemmässä, vettä huonosti johtavassa kerroksessa vedenläpäisevyys on noin 1 x 10-8 m/s. Herajoen pohjavesia lueen pääasiallinen muodostumisalue sijaitsee Riutan harjualueella runsaan kilometrin etäisyydellä jakeluasemasta länteen. Toinen pienempi muodostumisalue on noin 200 m jakeluasemasta pohjoiseen. Pohjaveden päävirtaussuunta on ko. muodostumisalueilta vedenottamolle päin, joten pohjavesi virtaa muodostumisalueilta jakeluaseman ja sen lähialueen kautta vedenottamon suuntaan. Herajoen vedenottamo on Riihimäen kaupungin päävedenottamo, josta saa juomaveden suurin osa kaupungin asukkaista.
4 Pilaantuneella pohjavesialueella ei ole yksittäisiä talousvesikaivoja. PILAANTUMISEN AIHEUTTANEET TOIMINNAT JA AINEET Kohteessa on harjoitettu polttonesteiden varastointia ja jakelua yli 20 vuoden ajan. Kiinteistöllä on ollut huoltoasematoimintaa Oy Teboil Ab:n lukuun vv. 1983 2001. Vuodesta 2001 lähtien alueella on harjoitettu Oy Teboil Ab:n lukuun polttonesteiden jakeluasematoimintaa seteli- ja korttiautomaatin kautta 24h/vrk. Kiinteistölle asennettiin v. 1983 maanalaiset 2-vaippaiset polttoainesäiliöt, 1 kpl 16 m 3 dieselöljysäiliö ja 2 kpl 20 m 3 bensiinisäiliöitä. Jakeluasemalla tehtiin v. 2001 kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 415/98 mukaiset muutostyöt. Maaperän kunnostustöiden yhteydessä v. 2004 vanhat säiliöt nostettiin ja siirrettiin uudelle säiliöalueelle. Alueen maaperä ja pohjavesi on pilaantunut pitkän ajan kuluessa bensiinin ja diesel- ja polttoöljyn varastoinnin, jakelun, ylitäyttöjen ja vuotojen seurauksena. Kohteessa ei ole tiedossa laitevikoja, joista olisi aiheutunut merkittäviä päästöjä ympäristöön. Yksittäistä merkittävää muutakaan polttoainevuotoa tai onnettomuutta ei ole tiedossa. Alueen maaperä ja pohjavesi on todettu pilaantuneeksi polttoainehiilivedyillä. Maaperä- ja pohjavesinäytteissä ei yhtä pohjavesihavaintoa lukuun ottamatta esiinny TAMEa, joten pilaantumisen on arvioitu tapahtuneen ennen vuotta 1995, jolloin TAMEn käyttö polttoaineen lisäaine e- na Suomessa alkoi. Alueen maaperää ovat pilanneet bensiini ja öljyhiilivedyt. Maaperä on osittaisen massanvaihdon jälkeenkin edelleen pilaantunut bensiinijakeilla, keskiraskailla öljyhiilivedyillä ja BTEX-yhdisteillä. Alueen pohjavesi on pilaantunut haihtuvilla bensiinihiilivedyillä, joita kuvaavat TVOC (C 4 -C 10 ) ja BTEX-yhdisteet, sekä bensiinin lisäaineella MTBE:llä. V. 2004 pohjavedessä on todettu myös mineraaliöljyjä. Hiilivedyillä pilaantuneen pohjavesialueen ja puhtaan pohjavesialueen raja on pystytty määrittämään pohjavesihavaintoputkista tehdyn seurannan perusteella lukuun ottamatta vedenottamon suuntaa, jonne pohjaveden haitta-aineet (MTBE) ovat lupahakemuksen arvion mukaan levinneet alueen alhaisesta virtausnopeudesta huolimatta ainakin noin 130 m:n päähän jakeluasemasta. Vuoden 2004 helmikuun ja vuoden 2007 toukokuun näytteenottojen välillä pohjaveden haitta-aineiden pitoisuuksissa ei ole havaittavissa kohoamista tai merkittävää vähenemistä. Tämän perusteella leviämän on arvioitu olevan stabiili. POHJAVEDEN LAATU Kohteessa on tarkkailtu pohjaveden laatua vuodesta 2004 lähtien. Alueen pohjavesi on pilaantunut haihtuvilla bensiinihiilivedyillä (TVOC ja BTEX-yhdisteet) ja MTBE:llä. Pitoisuuksien levinneisyys on esitetty ympäristölupahakemuksen liitekartoissa.
5 AIKAISEMMAT PUHDISTUSTOIMENPITEET Maaperän osittainen puhdistus massanvaihdolla Polttoainefaasin poistaminen pohjavedestä Alueen pohjaveden laatua on seurattu 22 havaintopisteestä. Pohjaveden MTBE-pitoisuus on pilaantuneella alueella vä lillä 3 500 µg/l. Pohjaveden bentseenipitoisuus on 10 800 µg/l. Pohjaveden TVOC-pitoisuus on puolestaan ollut 30 39 000 µg/l. V. 2004 pohjavedessä on todettu myös mineraaliöljyjä (C 10 -C 21 0,1 mg/l, C 22 -C 40 0,05 mg/l). Herajoen vedenottamon raakavedessä todettiin v. 2006 MTBE:ä 0,53 µg/l. Jakeluaseman maaperää puhdistettiin massanvaihdolla 16.2.-20.4.2004 Hämeen ympäristökeskuksen 19.2.2004 tekemän päätöksen pohjalta. Jakeluasemalta poistettiin tällöin pilaantunutta maata yhteensä noin 7 600 t ja niiden mukana polttoainehiilivetyjä yhteensä noin 13 850 kg. Alueelle jäi maaperän puhdistuksen jälkeenkin vielä hiilivedyillä pilaantunutta maata mittarikentän alle noin 600 700 t ja jakeluasemakiinteistön ulkopuolelle, tontin eteläpuolella Mattilantien puolella olevalle kaupungin omistamalle maa-alueelle viemärin ja vesijohdon alle noin 1 000 1 200 t. Pilaantuneen maan kaivua ei voitu laajentaa koko pilaantuneelle alueelle mittarikentän rakenteiden sekä paineviemärin ja vesijohdon vahingoittumisvaaran vuoksi. Mittarikentän alle jäi hiilivedyillä voimakkaasti pilaantunutta silttistä maata 3,5 6 m:n syvyyteen, jossa todettiin seuraavat jäännöspitoisuudet: C 10 -C 21 2 700 9 500 mg/kg, bentseeni 1 5,3 mg/kg, tolueeni 9,6 110 mg/kg, etyylibentseeni 13 60 mg/kg, ksyleenit 53 270 mg/kg ja TVOC 500 1 200 mg/kg. Mattilantien puoleiseen kaivannon seinämään kaupungin omistamalle alueelle jäi voimakkaasti hiilivedyillä pilaantunutta maata 3 6 m:n syvyydellä sijaitsevaan silttiseen pohjaveden yläpuolella olevaan kerrokseen, jossa todettiin seuraavat jäännöspitoisuudet: C 10 -C 21 1 600 3 100 mg/kg, bentseeni 0,6 2,1 mg/kg, tolueeni 10 180 mg/kg, etyylibentseeni 5,4 130 mg/kg, ksyleenit 26 510 mg/kg ja TVOC 160 2 600 mg/kg. Osittaisen massanvaihdon jälkeen pilaantuneeksi jäänyt maaperä toimii edelleen hiilivetyjen lähteenä. Hämeen ympäristökeskus hyväksyi ma a- perän puhdistustyön loppuraportista 7.3.2006 antamassaan lausunnossa maaperän puhdistustoimet, mutta edellytti, että jos pilaantuneiksi jääneillä alueilla tehdään jatkossa kaivutöitä, maaperä tulee puhdistaa kaivettavilta alueilta ympäristökeskuksen päätöksen YLO/lup/21/04 19.2.2004 mukaisesti. Vastuu tältä osin maaperän puhdistamisesta jää Oy Teboil Ab:lle. Lisäksi Hämeen ympäristökeskus edellytti, että ma a- perään jääneistä pitoisuuksista laaditaan erillinen seikkaperäinen riskinarvio. Pohjaveden kunnostus aloitettiin veden pinnalle kertyneen polttoainefaasin poistamisella. Pohjavedestä poistettiin pohjaveden pinnalla kelluvaa polttoainefaasia manuaalisesti peristalttisella pumpulla, jonka imuletku
6 Pohjaveden suojapumppaus oli kiinnitetty rajapinta-anturiin faasin havaitsemista varten. Tällä menetelmällä kerättiin 23.2.-11.3.2004 noin 13,5 l bensiiniä. Puoliläpäisevällä kalvolla varustetulla paineilmatoimisella selektiivisellä pumppausjärjestelmällä poistettiin 11.3.-15.4.2004 noin 12 l bensiiniä. Pohjaveden pumppaus öljynerottimen kautta viemäriin aloitettiin 2.6.2004. Pohjaveden suojapumppausta jatkettiin vuoden 2004 lopulle asti, kunnes jäätyminen teki pumppaamisen mahdottomaksi. Suojapumppausta ei ole jatkettu pohjaveden puhdistuksen koetoiminnan käynnistyttyä helmikuussa 2005. Koetoiminta pohjaveden puhdistamisesta humushappojen avulla Pohjaveden luontaisen puhdistumisen tehostamista humuksen syötön avulla testattiin kohteessa koetoimintana helmi-joulukuussa vuonna 2005. Tätä ennen kohteessa selvitettiin mahdollisuutta poistaa pohjavedessä olevat hiilivedyt tehostamalla pohjaveteen liuenneiden hiilivetyjen luontaista biohajoamista. Tutkimusten perusteella kohteessa todettiin vallitsevan rautaa pelkistävät olosuhteet, jolloin luontaista puhdistumista voidaan tehostaa edistämällä raudan pelkistyksen avulla tapahtuvaa biohajoamista. Koetoiminnan tavoitteena oli osoittaa, että kohteen puhdistuminen nopeutuu kun pohjaveteen syötetään humushappoja. Koejakson aikana tarkkailtiin onko pitoisuuksien väheneminen merkittävästi nopeutunut verrattuna koetta edeltävään jaksoon tai havaintoputkiin, joihin humusta ei syötetty. Koetoiminnan aikana pohjaveteen syötettiin humushappoja kolmeen tarkkailuputkeen kaksi kertaa. Lisäksi yhteen tarkkailuputkeen syötettiin humushappoja kerran. Koetoiminta kohdistui eniten pilaantuneelle alueelle. Humusta lisättiin pohjaveteen kertainjektointeina 0,3 1,5 kg/putki. Koetoiminnan tuloksena voidaan todeta, että redox-potentiaalin aleneminen osoitti hapettomissa olosuhteissa tapahtuvan biohajoamisen teho s- tuneen kaivoissa, joihin humusta lisättiin. Redox-potentiaalin alenemista seurasi polttoainehiilivetyjen pitoisuuksien väheneminen. Pysyvää pitoisuuden alenemista ei rajatulla koetoiminnalla saatu aikaan, koska tarkkailuputkien ympäristöstä liukenee uusia polttoainehiilivetyjä. Koetoiminnassa humuksen syöttöjä seurannut hiilivetypitoisuuksien väheneminen käsitellyissä tarkkailukaivoissa oli tilastollisesti merkittävästi nopeampaa verrattuna kontrollipisteeseen ja koejaksoa edeltäne e- seen aikaan. Hiilivetyjen hajoaminen kiihtyi ja humuksen syötöllä vo i- daan tehostaa hiilivetyjen hajoamista kohteessa. Humusta voidaan syö t- tää suurempia määriä kuin koetoiminnan aikana ilman, että pohjaveden laatu heikkenee. Pohjaveden ph voi alentua väliaikaisesti (mm. liukoisen raudan ja bikarbonaatin saostumisessa vapautuvan vetyionin vapautumisen johdosta).
7 RISKINARVIOINTI Ympäristölupahakemukseen sisältyy riskinarviointi tehdyn osittaisen maaperän puhdistuksen jälkeisessä tilanteessa ennen pohjaveden luontaisen puhdistumisen tehostamista olettamuksella, että polttoaineen jakelu jatkuu. Riskinarvioon sisältyy virtaus- ja kulkeutumismallitarkastelu. PUHDISTUSSUUNNITELMA Puhdistuksen tavoitetaso Riskinarviossa on arvioitu kohdealueen pilaantuneen maaperän ja pohj a- veden mahdollisesti aiheuttamia terveyshaittoja kiinteistön alueella sekä haitta-aineiden kulkeutumisen seurauksena kohteen ulkopuolella. Mahdollisia kulkeutumisreittejä ovat haihtuminen kohteessa sijaitsevan rakennuksen sisäilmaan sekä kulkeutuminen pohjaveden mukana alueen ulkopuolelle. Sisäilmaan haihtuvat hiilivedyt voivat aiheuttaa hengitysaltistumisen kiinteistön työntekijöille. Jos hiilivetypitoista pohjavettä kulkeutuu vedenottamolle, voivat alueen asukkaat altistua pilaantunutta pohjavettä juomalla. Riskinarvion perusteella kohteen maaperässä todettujen helposti haihtuvien yhdisteiden (BTEX-yhdisteet) kulkeutuminen rakennuksen sisäilmaan on vähäistä. Sisäilman haitta-ainepitoisuudet todettiin laskennallisesti selvästi työilman http-arvoja alhaisemmiksi. Haihtuvien hiilivetyjen ei myöskään arvioida pystyvän kulkeutumaan alueen kautta kulkevan paineellisen vesijohdon seinämän läpi. Päästöhistorian, maaperän ja pohjaveden haitta-ainepitoisuuksien sekä pohjaveden pinnankorkeusmittausten perusteella on muodostettu kuva polttoainehiilivetyjen kulkeutumisesta kohteen alueella. Tutkimusten perusteella näyttää ilmeiseltä, että huoltoasema sijaitsee alueella, jonka maaperästä ja pohjavedestä haitta-aineet eivät pääse merkittävästi leviämään ympäristöön. Hiilivetyjen kulkeutuminen kohteen alueelta merkittävinä pitoisuuksina pohjavedenottamolle asti näyttää riskinarvion mukaan hyvin epätodennäköiseltä. Virtaus- ja kulkeutumismallin tulokset ovat yhteneviä todettujen seurantatulosten kanssa siinä, että haitta-aineiden kulkeutuminen pohjaveden mukana on ajallisesti hidasta ja alueellisesti suhteellisen rajallista. Riskiarvion mukaan haitta-aineet eivät siten muodosta riskiä vedenottamo l- le pohjaveden virtauksen kuljettamina. Puhdistussuunnitelma on esitetty lupahakemuksessa ja sen liitteenä olevassa Golder Associates Oy:n 13.2.2006 päivätyssä raportissa. Pohjaveden kunnostuksen tavoitteena on bensiinillä pilaantuneen pohj a- veden ympäristölle ja veden käyttäjille aiheuttaman riskin poistaminen sekä hiilivedyillä pilaantuneen alueen pienentäminen ja hiilivetypitoisuuksien alentaminen pilaantuneella alueella. Pohjaveden kunnostukselle ei suunnitelmassa esitetä pohjaveden hiilivetypitoisuuksiin tai pohjavedestä poistettuun hiilivetymäärään perustuvia puhdistustavoitteita.
8 Puhdistusmenetelmä Kohteen bensiinihiilivedyillä pilaantunutta pohjavettä kunnostetaan tehostamalla pohjaveden luontaista puhdistumista, eli puhdistusmenetelmänä käytetään tehostettua luontaista puhdistumista. Tehostus tapahtuu lisäämällä pohjaveteen humusta, joka kiihdyttää kohteen rautaa pelkistävissä olosuhteissa tapahtuvaa hiilivetyjen biohajoamista. Kohteessa vallitsevat rautaa pelkistävät olosuhteet, mutta kolmen arvoisen raudan saatavuus rajoittaa kohteen biohajoamista. Biohajoamisen ollessa rautaa pelkistävässä vaiheessa, kolmen arvoisen raudan saatavuuden lisääminen tehostaa biohajoamista. Tämä voidaan toteuttaa lisäämällä pohjaveteen humushappoja humuksen muodossa. Humushapot voivat toimia rautaa pelkistävissä olosuhteissa elektronien vastaanottajana Fe(III):n sijaan. Mikrobit tarvitsevat haitta-aineiden hajotukseen elektronien vastaanottajia. Humushapot ovat tietyissä happamuusolosuhteissa uuttuva humuksen osa. Kunnostuksessa käytetään kaupallista humustuotetta, joka on hienojakoista hiilen kaltaista runsaasti orgaanista ainesta sisältävä jaloste. Kunnostuksessa pohjaveteen syötetään humusta neljä kertaa kohteeseen asennettujen pohjavesiputkien kautta. Kohteeseen ei asenneta pysyviä laitteita tai rakenteita. Kunnostuksen aikana pohjaveden haittaainepitoisuuksia ja pohjavesikemiaa tarkkaillaan kohteen alueella olevista pohjavesiputkista. Kohteessa tapahtuvaa luontaista hiilivetyjen biohajoamista arvioidaan haitta-ainepitoisuuksissa tapahtuvien muutosten perusteella sekä tarkastelemalla mikrobiologisten prosessien aikaansaamia muutoksia pohjaveden kemiassa. Pitoisuuksien muutoksia seurataan sekä ajan että haittaainelähteen etäisyyden suhteen. Haitta-ainepitoisuuksien rinnalla mitataan myös mm. johtokykyä ja ph:ta, joiden avulla voidaan arvioida pienenevätkö pitoisuudet vain laimenemisen seurauksena. Biohajoaminen jättää lisäksi pohjaveden kemiaan merkkejä, joiden avulla voidaan arvioida mitkä mikrobiologiset prosessit vallitsevat pohjavedessä ja miten ne etenevät. Kunnostustoimenpiteet kohdistuvat BTEX-yhdisteisiin, mutta toimenp i- teiden odotetaan edistävän myös MTBE:n hajoamista. Myös MTBE hajoaa rautaa pelkistävissä olosuhteissa ja humuksen lisäys kiihdyttää MTBE:n hajoamista samalla mekanismilla kuin BTEX-yhdisteiden. Humuksen lisäys Humusta syötetään kertainjektointeina n. 3 10 kg/syöttöpiste. Myös syötössä käytettävän veden määrää nostetaan koetoiminnassa käytettyyn vesimäärään verrattuna. Siten humuksen vaikutusaluetta voidaan laajentaa ja vaikutusaikaa pidentää. Syötettävää humusmäärää tarkistetaan tarvittaessa kunnostuksen aikana kunkin tarkkailukerran tulosten perusteella. Myös yhden vuoden kunnostuksen jälkeen tarkistetaan tarvittaessa humuksen syöttökertojen määrää tai syötettävän humuksen määrää. Humusta syötetään eniten pilaantuneelle alueelle tarkkailuputkiin GA2, GA4, GA5, GA6, GA7, GA13 ja GA14. Humusta lisätään neljä kertaa
9 kahden vuoden aikana. Kukin syöttökerta tapahtuu 1 2 päivän aikana. Syöttö tehdään niin, että syöttöajankohtana putkiin pumpataan vettä 3 10 m 3. Alustavasti pumppaus on suunniteltu tehtäväksi seuraavasti:? Putkiin GA2 ja GA4 syötetään humusta 5 kg/putki pumppaamalla ve t- tä putkesta GA7 noin 5 m 3 /putki ja putkeen GA6 syötetään humusta 10 kg pumppaamalla vettä putkesta GA5 noin 10 m 3.? Putkeen GA7 syötetään humusta 3 kg pumppaamalla vettä putkesta GA13 noin 3 m 3 ja putkeen GA5 syötetään humusta 10 kg pumppaamalla vettä putkesta GA14 noin 10 m 3.? Putkiin GA13 ja GA14 syötetään humusta noin 3 kg/putki pumppaamalla vettä putkesta GA10 noin 3 m 3 /putki. Tarkkailuohjelma Kunnostuksen aikana tehdään pohjavesitarkkailua seuraavasti:? Tarkkailuputket GA2, GA4, GA5, GA6, GA7, GA13, GA14, joihin syötetään humusta ja tarkkailuputki GA3, johon ei syötetä humusta ja joka sijaitsee pilaantuneen alueen ulkopuolella:? 4 kertaa vuodessa? TVOC, MTBE, TAME, bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit? Sondimittaus: O 2, Redox, johtokyky, ph, lämpötila? Fe(liuk), kokonaisrauta, SO 4, alkaliniteetti; vaikka alkaliniteetti, Fe(liuk) ja kok.fe eivät nyt kuvaa biohajoamisen tehostumista kohteessa, kunnostuksen edetessä tekijöissä saatetaan nähdä merkittäviä muutoksia.? Tarkkailuputket GA9, GA10, GA12, GA19, GA20, GA21, GA22, K17, K18? Kerran vuodessa? TVOC, MTBE, TAME, bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit? Sondimittaus: O 2, Redox, johtokyky, ph, lämpötila? Fe(liuk), kokonaisrauta, SO 4, alkaliniteetti Kunkin tarkkailukerran tulosten perusteella tehdään tarvittaessa muutoksia tarkkailuohjelmaan. Pohjavesinäytteiden ottamisessa noudatetaan yleisesti hyväksyttyjä tapoja. Kenttätyössä, tulosten tulkinnassa ja raportoinnissa noudatetaan Go l- der Associates Oy:n laatujärjestelmää. Analyysit teetetään laboratorioissa, joilla on käytössään laadunvarmistusjärjestelmät. Puhdistuksen aikataulu Kunnostus aloitetaan heti kun sille on saatu ympäristölupa. Ympäristöluvan myöntämisen jälkeen kunnostukselle laaditaan yksityiskohtainen aikataulu. Humusta syötetään 4 kertaa vuodessa siten, että ensimmäisen kerran syötetään 1 2 kk ympäristöluvan myöntämisen jälkeen ja niin, että viimeisen syötön jälkeen kunnostettavalta alueelta otetaan pohjavesinäytteet 1 2 kertaa.
10 Kunnostusta jatketaan 2 vuotta, minkä jälkeen laaditaan jatkotoimenp i- desuunnitelma. Mikäli kahden vuoden kunnostusjakson jälkeen humuksen syötön voidaan todeta edistävän kohteen pilaantuneen pohjaveden puhdistumista, mutta puhdistuminen vaatii lisäkäsittelyjä, humuksen syöttöä esitetään jatkettavaksi. Mikäli humuksen syötöllä on kahden vuoden aikana saavutettu merkittävää kohteen pohjaveden puhdistumista eikä lisäkäsittelyillä arvioida saavutettavan merkittävää etua, kohteelle laaditaan jäännöspitoisuuksien seurantaohjelma. Jos kahden vuoden kunnostuksen jälkeen humuksen syötön ei todeta olevan riittävä kunno s- tustoimenpide, kohteelle laaditaan uusi kunnostussuunnitelma. Raportointi Kunnostuksen aikana laaditaan seuraavat raportit: Ympäristövaikutukset ja haittojen ehkäisy? Näytteenottojen tulosten raportointi taulukkoina 4 kertaa vuodessa kahden viikon kuluessa analyysitulosten valmistuttua. Tulosten yhteydessä raportoidaan mahdollisista poikkeamista kunnostussuunnitelmaan tai muista mahdollisista poikkeavista tilanteista. Tulokset toimitetaan Oy Teboil Ab:lle, Hämeen ympäristökeskukselle ja Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.? Kunnostuksen etenemisestä laaditaan ensimmäisen vuoden jälkeen väliraportti 4 6 viikkoa analyysitulosten valmistuttua. Raportissa esit e- tään neljännesvuosiraporteissa esitetyt asiat, tulokset kuvaajina ja alustava arvio humuksen syötön vaikutuksista kohteen puhdistumiseen. Väliraportti toimitetaan Oy Teboil Ab:lle, Hämeen ympäristökeskukselle, Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän valvontaosastolle ja Riihimäen vesihuoltolaitokselle.? 1 2 kk kuluessa kahden vuoden kunnostusjakson päättymisestä ja analyysitulosten valmistumisesta laaditaan loppuraportti, jossa esitetään kaikki tulokset taulukoina ja kuvaajina, humuksen vaikutus kohteen puhdistumiseen ja jatkotoimenpidesuunnitelma. Loppuraportti toimitetaan Oy Teboil Ab:lle, Hämeen ympäristökeskukselle, Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän valvontaosastolle, Riihimäen vesihuoltolaitokselle ja Kiinteistö Oy Riihimäen Tehtaankatu 1:lle. Humuksen lisäyksellä toteutettava luontaisen puhdistumisen tehostaminen ei hakemuksen mukaan vaaranna pohjaveden laatua eikä lisää ymp ä- ristön kuormitusta. Pohjaveden kulkeutuminen kohteessa on hidasta ja lisättävä humus kulkeutuu hakemuksen mukaan vain käsiteltävälle alueelle. Lisättävä humus ei muuta suoraan merkittävästi pohjaveden ph:ta, mutta biohajoamisen seurauksena ph:n arvioidaan vaihtelevan välillä 5,5 7. ph:n aleneminen on väliaikaista ja pohjaveden ph palautuu hakemuksen
11 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen mukaan luontaiselle tasolle kunnostuksen jälkeen. Lisättävä humus ei hakemuksen mukaan heikennä pohjaveden laatua. Humuksen pitoisuus vedessä on sellainen, että veden sameudessa tai värissä ei tapahdu hakemuksen mukaan merkittävää muutosta. Tätä vo i- daan tarvittaessa kuitenkin seurata, jos syötettävän humuksen määrää on syytä kasvattaa ja näytteenottojen yhteydessä todetaan pohjaveden samentumista. Humuksen syöttö voidaan lopettaa, mikäli kohteessa todetaan tarkkailutuloksissa pohjaveden laatua merkittävästi heikentäviä muutoksia. Ta r- vittaessa kohteessa voidaan käynnistää pohjaveden suojapumppaus, mistä laaditaan erillinen tilanteeseen soveltuva suunnitelma. Käytettävä humus on hienojakoista ja hiilen kaltaista, runsaasti orgaanista ainesta sisältävä jalostettu tuote. Syöttövaiheessa on humuksen käsittelyssä huomioitava, että tuote on helposti pölyävää. Kunnostuksessa ei synny päästöjä ilmaan, maaperään, vesistöön tai viemäriin. Menetelmässä ei muodostu jätevettä eikä muualla käsiteltävää jätettä. Menetelmä kuluttaa vähemmän energiaa ja luonnonvaroja kuin esim. pumppaustekniikka. Kohteessa tehtävät kunnostustoimenpiteet eivät vaikuta kiinteistön tai sen ympäristön liikenteeseen tai liikennejärjestelyihin. Kunnostus ei aiheuta yleisen melutason ylittävää melua tai tärinää. Hakemuksen mukaan kunnostustapa on valittu kohteessa tehtyjen tutkimusten perusteella teknisesti parhaiten soveltuvaksi. Kunnostus menetelmä voidaan toteuttaa ilman merkittävää energiankulutusta. Kunno s- tuksen aikana ei synny muualla käsiteltävää jätettä. Kunnostuksessa käytettävä humus on ympäristölle ja terveydelle haitatonta. Kunnostustoiminta ei hakemuksen mukaan aiheuta riskiä ympäristölle tai terveydelle tai onnettomuusvaaraa. Kunnostustoimenpiteillä nopeutetaan pohjaveden puhdistumista. Esitetty kunnostus edistää kestävän kehityksen periaatteiden mukaisten kunnostusmenetelmien kehitystä ja käyttöönottoa Suomessa. Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustauluillaan Hämeenlinnan ja Lahden toimipaikassa ja Riihimäen kaupungin ilmoitustaululla 30.3-2.5.2006 ja Hämeen ympäristökeskuksen interne t- sivuilla sekä ilmoittanut kuulutuksesta Aamuposti-lehdessä 30.3.2006.
12 Tarkastukset ja neuvottelut Hakemuksesta on 28.3.2006 annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille (10 kpl). Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Riihimäen kaupungintalolla. Kohteen maaperän ja pohjaveden puhdistuksesta on neuvoteltu useita kertoja vv. 2004-2006. Neuvotteluihin on osallistunut Hämeen ympäristökeskuksen, Oy Teboil Ab:n, Golder Associates Oy:n, Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän ja Riihimäen vesihuoltolaitoksen edustajia. Hämeen ympäristökeskus on tehnyt ympäristölupahakemuksen johdosta kohteessa tarkastuksen 25.5.2007. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Riihimäen kaupungin ympäristölautakunnalta, Riihimäen kaupunginhallitukselta, Riihimäen kaupungin vesihuoltolaitokselta ja Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayht y- mältä. Riihimäen ympäristölautakunta toteaa 27.4.2006 pidetyssä kokouksessa antamassaan lausunnossa, että Oy Teboil Ab:n polttoaineiden jakelupiste sijaitsee Herajoen tärkeällä pohjavesialueella. Samalla pohjavesialueella sijaitsee myös Riihimäen kaupungin vedenottamo. Pohjavesi virtaa hitaasti pilaantuneelta alueelta etelään kohti vedenottamoa. Ympäristöla u- takunnan lausunnon mukaan pohjaveden virtaussuunnan perusteella ei voida edelleenkään sulkea pois sitä mahdollisuutta, että haitta-aineet vo i- sivat pidemmän ajan kuluessa kulkeutua myös vedenottamolle asti. Tarkkaa tietoa pohjaveden virtausnopeudesta muualla kuin nyt tutkitulla jakeluaseman lähialueella ei ole. Haitta-aineiden leviämistä ja kulkeut u- mista pohjavedessä on seurattava nyt esitettyä aluetta laajemmin. Vedenottamon ja pilaantuneen kohteen välille on asennettava riittävästi pohjavesiputkia asian seuraamiseksi. Pilaantunut pohjavesi on ympäristölautakunnan lausunnon mukaan puhdistettava siihen tilaan, ettei siitä voi aiheutua terveyshaittaa tai haittaa tai vaaraa ympäristölle. Pohjaveden puhdistukselle on myös asetettava pohjaveden laadun osalta tavoitetaso, joka on määriteltävä sellaiseksi, ettei pohjavedestä ja sen laadusta aiheudu terveyshaittaa eikä haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ympäristölupahakemuksessa tavoitetasoa ei ole kuitenkaan esitetty. Käytettävän menetelmän on oltava laadultaan sellainen, että tavoitetaso puhdistamiselle voidaan asettaa. Koska kyseessä on Riihimäen kaupungin tärkeimmän vedenottamon valuma-alue, on pohjaveden puhdistaminen tehtävä mahdollisimman tehokkaasti käyttäen parasta mahdollista tekniikkaa. Esitetty menetelmä ei ole Suomessa yleisesti käytössä eikä menetelmän onnistumisesta ole varmuutta. Epävarmuutta aiheuttaa menetelmän käyttökelpoisuuden lisäksi myös kohteessa jäljellä oleva pilaantunut maaperä. Ympäröivästä maaperästä liukenee pohjaveteen edelleen korkeita pitoisuuksia uusia hiilivetyjä, mikä vaikeuttaa kunnostuksen onnistumista. Ympäristölautakunnan lausunnon mukaan pohjaveden kunnostaminen ei onnistu ennen
13 kuin pilaantumisen lähde on saatu kokonaan poistettua. Ympäristölautakunnan mukaan Hämeen ympäristökeskuksen on määrättävä toiminnanharjoittajaa saattamaan maaperän puhdistus pikaisesti loppuun, vaikka se merkitsisi jakelutoiminnan keskeytystä ja jakeluaseman rakenteiden purkamista. Ympäristölautakunta ei pidä hyväksyttävänä sitä, että maaperään on jäänyt maata, jossa on hiilivetyjä lähes 10 000 mg/kg. Riihimäen kaupunginhallitus päätti 5.6.2006 pitämässään kokouksessa antaa ympäristölautakunnan 27.4.2006 antaman lausunnon mukaisen lausunnon siten täydennettynä, että vireillä olevan Länsi-Mattilan alueen asemakaavan muutoksen eräänä keskeisenä tavoitteena on poistaa huo l- toaseman rakentamisen mahdollistava kaavamääräys koko muutosalueelta. Riihimäen vesihuoltolaitoksen johtokunta toteaa 23.5.2006 antamassaan lausunnossa, että Oy Teboil Ab:n polttoaineiden jakelupiste sijaitsee Herajoen tärkeällä pohjavesialueella. Samalla pohjavesialueella sijaitsee myös Riihimäen kaupungin vedenottamo. Pohjavesi virtaa hitaasti pilaantuneelta alueelta etelään kohti vedenottamoa. Pohjaveden virtaussuunnan perusteella ei voida edelleenkään sulkea pois sitä mahdollisuutta, että haitta-aineet voisivat pidemmän ajan kuluessa kulkeutua myös vedenottamolle asti. Tarkkaa tietoa pohjaveden virtausnopeudesta muualla kuin nyt tutkitulla jakeluaseman lähialueella ei ole. Haitta-aineiden leviämistä ja kulkeutumista pohjavedessä on seurattava nyt esitettyä aluetta laajemmin. Vedenottamon ja pilaantuneen kohteen välille on asennettava riittävästi pohjavesiputkia asian seuraamiseksi. Kaikista alueella ja sen läheisyydessä nyt olevista putkista tulee vesihuoltolaitoksen la u- sunnon mukaan ottaa näytteet neljä kertaa vuodessa. Pilaantunut pohjavesi on puhdistettava siihen tilaan, ettei siitä voi aihe u- tua terveyshaittaa tai haittaa tai vaaraa ympäristölle. Pohjaveden puhdistukselle on vesihuoltolaitoksen lausunnon mukaan myös asetettava pohjaveden laadun osalta tavoitetaso, joka on määriteltävä sellaiseksi, ettei pohjavedestä ja sen laadusta aiheudu terveyshaittaa eikä haittaa tai vaaraa ympäristölle ja että sen käyttäminen talousvetenä on kaikissa oloissa mahdollista. Ympäristölupahakemuksessa tavoitetasoa ei ole kuitenkaan esitetty. Käytettävän menetelmän on oltava laadultaan sellainen, että tavoitetaso puhdistamiselle voidaan asettaa. Herajoen vedenottamolta otetaan tällä hetkellä noin puolet Riihimäellä käytettävästä talousvedestä. Koska kyseessä on Riihimäen toisen päävedenottamon valuma-alue, on pohjaveden puhdistaminen tehtävä mahdollisimman tehokkaasti käyttäen parasta mahdollista tekniikkaa. Pohjaveden ottaminen tai sen käyttäminen talousvetenä ei saa vaarantua missään olosuhteissa puhdistuksen aikana tai sen jälkeen. Esitetty menetelmä ei ole Suomessa yleisesti käytössä eikä menetelmän onnistumisesta ole varmuutta. Epävarmuutta aiheuttaa menetelmän käyttökelpoisuuden lisäksi myös kohteessa jäljellä oleva pilaantunut maaperä. Ympäröivästä maaperästä liukenee pohjaveteen edelleen korkeita pitoisuuksia uusia hiilivetyjä, mikä vaikeuttaa kunnostuksen onnistumista.
14 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän yhtymähallitus päätti 10.5.2006 lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta. Hakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijalle on 18.7.2006 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista. Oy Teboil Ab on antanut vastineensa lausunnoista 11.8.2006. Oy Teboil Ab toteaa antamassaan vastineessa ympäristölautakunnan lausumaan, että Hämeen ympäristökeskuksen on määrättävä saattamaan maaperän puhdistus loppuun, seuraavaa: Oy Teboil Ab on noudattanut maaperän puhdistuksen osalta Hämeen ympäristökeskuksen päätöstä ja lausuntoa. Kohteessa tehtiin massanvaihtoa 16.2.-20.4.2004 Hämeen ympäristökeskuksen päätöksen YSO/lup/21/04 mukaisesti. Ympäristökeskus hyväksyi massanvaihtoraportin 7.3.2006. Hyväksymiskirjeen mukaisesti kohteeseen jääneitä pilaantuneita maita kunnostetaan, mikäli näillä alueilla tehdään jatkossa kaivutöitä. Lisäksi kohteeseen on tehty Hämeen ympäristökeskuksen edellyttämä seikkaperäinen riskinarvio, joka on ympäristölupahakemuksen liitteenä. Näin ollen maaperän puhdistuksen toteutus on tehty Hämeen ympäristökeskuksen päätöksen mukaisesti ja ympäristökeskus on hyväksynyt toteutuneen kunnostuksen. Oy Teboil Ab toteaa vastineessaan ympäristölautakunnan ja vesihuoltolaitoksen lausumiin, että hiilivetyjen leviämistä ja kulkeutumista on seurattava nykyistä laajemmin, seuraavaa: Pohjaveden pilaantuneisuus on tarkoin rajattu ja hiilivetyjen erittäin hidas kulkeutuminen on osoitettu sekä laskennan että kohteessa tehdyn seurannan avulla. Lisäksi seuranta on osoittanut hiilivetyjen leviämän olevan stabiili eikä hiilivetyjen arvioida leviävän nykyistä laajemmalle. Kohteen pohjavesiputket GA19, GA20 ja GA22 sijaitsevat pilaantuneelta alueelta vedenottamon suuntaan ja näitä putkia voidaan käyttää vedenottamon suuntaan tapahtuvan kulkeutumisen arvioinnissa. Mikäli putkissa todetaan merkittävää hiilivetypitoisuuksien kohoamista, arvioidaan tarve asentaa uusia tarkkailuputkia. Toistaiseksi tällaista tarvetta ei ole esiintynyt. Oy Teboil Ab vastaa ympäristölautakunnan ja vesihuoltolaitoksen la u- sumiin, että kunnostukselle on asetettava pohjaveden laadun osalta tavo i- tetaso, seuraavaa: Pohjaveden kunnostamisen tavoitteena tässä kohteessa, kuten yleensäkin, on pienentää pilaantuneen pohjaveden alaa ja poistaa ympäristölle ja veden käyttäjille aiheutuva riski. Tämä on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteenä olevassa pohjaveden kunnostussuunnitelmassa. Kunnostukselle ei ole tarvetta antaa hiilivetypitoisuuksiin tai määrään perustuvaa tavoitetta.
15 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu Hämeen ympäristökeskus myöntää Oy Teboil Ab:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Riihimäen kaupungissa sijaitsevan hiilivedyillä pilaantuneen pohjaveden puhdistamiseen tehostamalla pohjaveden luontaista puhdistumista humuksen avulla. Toiminta on toteutettava lupahakemuksen mukaisesti ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Lupamääräykset 1 Pilaantuneen pohjaveden puhdistaminen on aloitettava kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti Hämeen ympäristökeskukselle, Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Riihimäen vesihuoltolaitokselle ja Kiinteistö Oy Riihimäen Tehtaankatu 1:lle. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön yksityiskohtainen aikataulu sekä valvojan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta. (YSL 42, 43, 46, 83 ) 2 Oy Teboil Ab:n on puhdistettava tässä päätöksessä tarkoitettu pilaantunut pohjavesi siihen tilaan, ettei se ole terveydelle vaarallista ja että saavutetaan vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) sekä pohjaveden suojelusta annetun direktiivin 2006/118/EY tarkoittama pohjaveden hyvä tila vuoden 2015 loppuun mennessä. Hämeen ympäristökeskus tekee erikseen päätöksen pohjaveden puhdistuksen tavoitepitoisuuksista direktiivin 2006/118/EY tarkoittamien pohjaveden hyvää tilaa osoittavien raja-arvojen kansallisen vahvistamisen jälkeen ja tässä päätöksessä tarkoitetun kaksivuotisen puhdistusjakson loppuraportin saatuaan. Pohjaveden puhdistusta tulee jatkaa, kunnes pohjaveden laatu täyttää asetetun tavoitteen. Pohjaveden puhdistuksen lopettamiselle on saatava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksyntä. (YSL 8, 42, 43, 75, VHJL 8, 10, 21, 2006/118/EY 3,4 ) 3 Ensimmäisellä kerralla pohjaveteen syötettävän humuksen määrä on ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle ennen syötön aloittamista. Toteutuneet humuksen syöttömäärät tulee esittää väliraportissa ja loppuraportissa. (YSL 43, 46, 83 ) 4 Toiminta on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu pohjaveden lisäpilaantumista, haitta-aineiden leviämistä laajemmalle alueelle, haittaa pohjaveden vedenhankintakäytölle tai muuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai
16 ympäristölle tai näihin verrattavaa muuta haittaa toiminnan vaikutuspiirissä oleville. (YSL 7, 8, 42, 43, JäteL 19, NaapL 4, 17 ) 5 Ympäristön tai terveyden kannalta merkittävissä odottamattomissa muutoksissa, kuten jos ilmenee haitta-aineiden leviämistä laajemmalle alueelle ja muissa vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle aiheuttavissa poikkeuksellisissa tilanteissa on luvan saajan ryhdyttävä viivytyksettä toimenpiteisiin haittojen torjumiseksi, vaaran ja haittojen poistamiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on viivytyksettä ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle, Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymälle ja Riihimäen vesihuoltolaitokselle. Mikäli pohjaveden laatu heikkenee haitallisesti humuksen syötön seurauksena, on humuksen syöttö lopetettava. Tarvittaessa kohteessa tulee käynnistää pohjavedessä olevien haittaaineiden poistamiseksi, käsittelemiseksi ja pohjaveden pilaantumisen leviämisen estämiseksi suojapumppaus, josta on laadittava suunnitelma. Tilanteeseen ja olosuhteisiin sovellettu suojapumppaussuunnitelma on toimitettava ennen suojapumppauksen aloittamista Hämeen ympäristökeskukselle. (YSL 7, 8, 43, 62, 76, YSA 30 ) 6 Alueen pohjavesiä tulee tarkkailla hakemuksessa esitetyn pohjavesitarkkailuohjelman mukaisesti siten täydennettynä, että? Pohjavesitarkkailua on tehtävä kaikista tarkkailuohjelman mukaisista tarkkailuputkista neljä kertaa vuodessa.? Tarkkailuputken GA22 ja Herajoen vedenottamon väliin on asennettava kaksi uutta pohjaveden tarkkailuputkea, joista on suoritettava pohjavesitarkkailua tässä päätöksessä määrätyn tarkkailuohjelman mukaisesti? Pohjavedestä tulee määrittää myös TOC, COD Mn, sameus, väri ja nitraatti NO 3? Näytteenoton yhteydessä on määritettävä pohjaveden painetaso Tarkkailuohjelmaan voidaan tehdä myöhemmin tarpeellisia ja tarkoituksenmukaisia muutoksia Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Pohjavesitarkkailun lopettamiselle on saatava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksyntä. (YSL 5, 42, 43, 46 ) 7 Puhdistuksesta tulee tehdä hakemuksessa esitetyt raportit siten muutettuna, että? Kaikkien näytteenottojen tulokset tulee toimittaa taulukkoina neljä kertaa vuodessa myös Riihimäen kaupungin vesihuoltolaitokselle.? Loppuraportti on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kaksivuotisen puhdistusjakson päättymisestä.
17? Loppuraportissa on esitettävä jatkotoimenpidesuunnitelma sekä hakemuksessa mainitun lisäksi tiedot toiminnan toteutuksesta, havainnollinen esitys pilaantuneen alueen laajuudesta verrattuna humuksen syöttöä edeltäneeseen tilanteeseen, arvio jäljellä olevasta pilaantuneen pohjaveden määrästä ja pohjaveden sisältämän bensiinihiilivedyn määrästä sekä arvioitu puhdistumiseen vielä kuluva aika. (YSL 8, 43, 46, 83 ) 8 Jos kiinteistöillä 694-21-2110-1 ja 694-403-34-1 tehdään maankaivutöitä polttoainehiilivedyillä pilaantuneella maa-alueella, on maaperä puhdistettava kaivettavilla alueilla Hämeen ympäristökeskuksen 19.2.2004 antaman päätöksen YLO/lup/21/04 mukaisesti. (YSL 75, 78, JL 77, JHL 21, 32, 33 ) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Puhdistamattomana polttoainehiilivedyillä pilaantuneesta pohjavedestä aiheutuu riski käytössä olevalle Herajoen vedenottamolle ja Riihimäen kaupungin vedenhankinnalle sekä sitä kautta terveydelle. Kun toimitaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Lupamääräyksissä sovellettuihin säädöksiin on viitattu kunkin määräyksen yhteydessä. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden lisäpilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä kaavamääräykset. Lupamääräykset 2, 4 ja 5 ovat tarpeen, ettei pohjavedestä ja sen puhdistamisesta aiheudu ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupamääräykset 1, 6 ja 7 ovat tarpeen valvonnan kannalta; pohjaveden puhdistuksen sekä sen vaikutusten tarkkailemiseksi, puhdistustyön toteutuksen laadun varmistamiseksi ja valvontaa varten tarpeellisten tietojen saamiseksi.
18 Lupamääräykset 1 ja 3 ovat tarpeen toiminnan järjestämiseksi. Lupamääräyksessä 1 asetettu aikataulu puhdistukselle on tarpeen pilaantuneesta pohjavedestä aiheutuvan terveys- ja ympäristövaaran poistamiseksi ilman tarpeetonta viivytystä. Luvan saajalla tulee olla käytettävissään puhdistustyössä työn laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. (Lupamääräys 1). Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaisesti pilaantunutta pohjavettä ei saa jättää siihen tilaan, että Riihimäen kaupungin vedenhankintaa varten tärkeällä Herajoen pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle va a- ralliseksi. Vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 21 :n mukaan pohjavesimuodostumaa tulee parantaa siten, että pohjavesimuodostuman vähintään hyvä tila saavutetaan viimeistään vuonna 2015. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet direktiivin 2006/118/EY pohjaveden suojelusta. Direktiivin mukaan Suomen on vahvistettava pohjaveden laatunormeina toimivat raja-arvot 22.12.2008 mennessä. (Lupamääräys 2). Mikäli pohjaveden puhdistus ei ole päättynyt vuoden 2015 loppuun mennessä, on tarpeen tarkistaa tämän ympäristölupapäätöksen edellytykset. Lupamääräys 5 on tarpeen poikkeustilanteissa ja sitä annettaessa on otettu huomioon varautuminen poikkeustilanteisiin ja niiden seurausten rajoittamiseen. Puhdistustyön aikaisiin mahdollisiin haitallisiin pohjavesivaikutuksiin on varauduttava tarkkailemalla pohjaveden laatua (Lup a- määräys 6) sekä varautumalla suojapumppaamaan pohjavettä pohjaveden pilaantumisen leviämisen estämiseksi. (Lupamääräys 5). Pohjavesinäytteistä tehtäviin määrityksiin on syytä lisätä talousveden valvontaan kuuluvat TOC ja COD Mn orgaanisen aineksen määrän seuraamiseksi, sameus ja väri humuksen pitoisuuden ja syötön vaikutuksen seuraamiseksi sekä nitraatti nitraattia pelkistävien olosuhteiden kehittymisen seuraamiseksi. Pilaantuneen kohteen ja Herajoen vedenottamon välille on tarpeen lisätä kaksi pohjaveden havaintoputkea, jotta voidaan seurata haitta-aineiden levinneisyyttä ja kulkeutumista pohjavedessä erityisesti vedenottamon suuntaan. Hankkeen pohjavesivaikutusten huole l- lisempi seuranta edellyttää tarkkailun tihentämistä neljään kertaan vuodessa kaikilla havaintopaikoilla. Edustavilla ja riittävällä tiheydellä otettavilla pohjavesinäytteillä sekä veden laatua kuvaavien parametrien ja haitta-ainepitoisuuksien määrittämisellä varmistetaan, että humuksen lisäyksen vaikutukset ja muutokset pohjaveden laadussa havaitaan riittävän aikaisin. (Lupamääräys 6). Lupamääräys 7 on tarpeen puhdistustyön tuloksen toteamiseksi ja jatkotoimenpiteiden ratkaisemiseksi. Lupamääräyksessä 8 määrätään pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Hämeen ympäristökeskuksen sitä koskevan päätöksen mukaisesti.
19 Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin LUVAN VOIMASSAOLO Riihimäen kaupunginhallituksen, ympäristölautakunnan ja vesihuoltola i- toksen lausunnoissaan edellyttämät seikat on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Oy Teboil Ab:n tulee tehdä 31.12.2015 mennessä uusi hakemus lup a- määräysten tarkistamiseksi, ellei pohjavettä ole saatu siihen mennessä puhdistettua. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) (YSL) 5, 7, 8, 28, 31, 35-38, 41-43, 46, 52-56, 62, 75, 76, 78, 83, 96, 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) (YSA) 16-19, 23, 30 Jätelaki (1072/1993) (JäteL) 19, 77 Jätehuoltolaki (673/1978) (JHL) 21, 32, 33 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) (NaapL) 4, 17 Laki vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004) (VHJL) 8, 10, 21 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta (2006/118/EY) 3, 4 artikla Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (YMA 1237/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Tämä ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 3 234 euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1237/2003), jonka mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristölupa-asian käsittelystä peritään 38,5 euroa/tunti. Ympäristöluvan käsittelyyn on käytetty 84 tuntia. Päätös Jäljennös päätöksestä Oy Teboil Ab (saantitodistuksella) Bulevardi 26 00120 HELSINKI Riihimäen kaupunginhallitus
20 Riihimäen kaupungin ympäristölautakunta Riihimäen kaupungin vesihuoltolaitos Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Golder Associates Oy, Ruosilankuja 3 E, 00390 HELSINKI Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille, joille on annettu erikseen tieto lupahakemuksesta. Ilmoittaminen kunnassa ja lehdessä Hämeen ympäristökeskus kuuluttaa tästä päätöksestä Riihimäen kaupungin ilmoitustaululla sekä Aamuposti-lehdessä. Lisätiedot MUUTOKSENHAKU Lisätietoja päätöksestä antaa diplomi-insinööri Olli Valo (puhelin 040 842 2685). Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Vaasan hallinto-oikeudelle osoitettava valituskirjelmä toimitetaan Hämeen ympäristökeskukselle. Valituskirjelmä on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle viimeistään 13.7.2007 Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ymp ä- ristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyvyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Osastopäällikkö, yli-insinööri Pirjo Mäkinen Diplomi-insinööri Olli Valo