Suomi ikääntyy ja kaupungistuu samanaikaisesti - millä eväillä kuntatalous kestää? Suomen Yrittäjät kuntajohtajapäivät 16.5.2019, Lappeenranta Ylijohtaja Jani Pitkäniemi, kunta- ja aluehallinto-osasto, VM
1. Julkisen talouden kestävyys - sukupolvien välistä taakanjakoa - varautumista epävarmaan tulevaisuuteen 2
Hyväkään suhdanne ei ole kääntänyt julkista taloutta ylijäämäiseksi kasvu hidastumassa, työllisyyskehitys ratkaiseva hyvinvointipalvelujen kannalta 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4 Julkisyhteisöjen nimellinen ja rakenteellinen rahoitusjäämä suhteessa BKT:een, % 01 03 05 07 09 11 13 15 17 19 21 23 Rakenteellinen rahoitusjäämä Nimellinen rahoitusjäämä Laskelmat perustuvat EU-komission tuotantofunktiolähestymistapaan Lähde: Tilastokeskus, VM VM34098 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4 20 15 10 5 0 Työllisyys % 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 Työttömyysaste (vasen asteikko) Työllisyysaste (oikea asteikko) Työttömyysaste = työttömät / työvoima (15 74-vuotiaat) Työllisyysaste = työlliset / työikäinen väestö (15 64-vuotiaat) Lähde: Tilastokeskus, VM VM34170 75 70 65 60 55 Kansantalousosasto 3
Huoltosuhteen heikkeneminen ei pysähdy suurten ikäluokkien jälkeen pitkäaikaiset paineet terveys- ja hoivamenoissa 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 Ikäsidonnaisten menojen muutos vuodesta 2018, suhteessa BKT:een, % 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 2065 2070 Eläkkeet Terveydenhuolto Pitkäaikaishoito Opetus Työttömyys Yhteensä Kuvio on laadittu STM:n kehittämällä SOME-mallilla 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 Lähde: VM VM34098 4
75 täyttäneet ydinryhmä julkisen talouden kannalta 65 täyttäneiden hoivamenot, /asukas Lähde: THL 5
Julkisen talouden tuottavuuden nousu- tai sopeutustarve n. 0,5 mrd. /v - Kuntien velka uhkaa nousta, huomioitava myös valtio/kunta vastuunjako finanssipolitiikassa 140 Julkinen velka ja paikallishallinnon velka suhteessa BKT:hen, % 120 100 80 60 40 20 0 2000 2005 2010 2015 2020 2025 Julkisyhteisöt yhteensä 2030 2035 2040 Paikallishallinto 2045 2050
Onko fataalein haaste kuitenkin henkilöstön saatavuus? Kunta-alan laskennallinen henkilöstötarve kasvaa vuoteen 2033 mennessä 36 000 henkilöllä, ja samanaikaisesti työikäisten määrä supistuu 86 000 henkilöllä. 7
2. Kuntatalouden uhkana pysyvä tulojen ja menojen epätasapaino
Ilman uusia sopeutustoimia uhkana veronkorotukset & lainakannan kasvu 5000 4500 4000 Kuntatalouden vuosikate vahvistuu vuonna 2020, mutta heikkenee sen jälkeen tasaisesti. Vuosikate ei riitä yhtenäkään vuonna kattamaan nettoinvestointeja. Milj. euroa 3500 3000 2500 2000 1500 Kuntatalouden menojen kasvu jatkuu reilun 3 prosentin vuosivauhdilla mm. kasvavista sote-menoista, ansiotason noususta ja investointitarpeista johtuen. Kuntatalouden toimintatuottojen arvioidaan kasvavan noin 2 prosentin vuosivauhdilla, mikä ei riitä kattamaan menojen kasvua. 1000 500 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Vuosikate Käyttöomaisuuden poistot Nettoinvestoinnit Ilman uusia rakenteellisia uudistuksia ja menopainetta hillitseviä toimia kuntatalouden lainakanta uhkaa kasvaa nopeasti (v. 2020 n. 19,4 mrd. v. 2023 n. 27,2 mrd. ) ja kunnallisveroprosentteihin kohdistuu jo lähivuosina huomattava korotuspaine. 9
Tekninen JTS: kuntien ja kuntayhtymien valtionavut nousevat Kuntien ja kuntayhtymien valtionavut, milj. euroa Laskennalliset valtionosuudet VM, peruspalvelujen valtionosuus 2018 2019 2020 2021 2022 2023 9 634 9 547 10 571 10 531 10 751 10 987 8 577 8 492 9 481 9 442 9 657 9 897 OKM 1 057 1 056 1 090 1 089 1 093 1 090 Muut valtionavut Valtionavut yhteensä 1 106 997 956 905 885 883 10 740 10 544 11 527 11 436 11 635 11 870 Peruspalvelujen valtionosuus nousee vuonna 2020 noin 1,0 mrd. euroa, mikä johtuu: lomarahojen leikkaukseen liittyvän valtionosuuden vähennyksen päättymisestä vuoteen 2019; kevään 2018 JTS:ssa päätetystä kilpailukykysopimukseen liittyvästä kompensaatiosta; valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta; indeksikorotuksesta; verotulomenetysten kompensaatioiden kasvusta Kehyskauden viimeisinä vuosina valtionosuuksia nostavat erityisesti indeksikorotukset ja verotulomenetysten kompensaatioiden kasvu. Ansiotason nousu ja suotuisa työllisyyskehitys kasvattavat palkkatuloja ja sitä kautta kunnallisveron tuottoa. Veroennusteeseen sisältyy tekninen oletus veroperusteiden tarkistuksesta siten, ettei ansiotason tai kuluttajahintojen nousu kiristä verotusta.
Talouden sopeutuspaine vaihtelee merkittävästi kuntakokoryhmittäin (Kuntatalousohjelman painelaskelma) 100 0-100 -200-300 -400-500 Yli 100 000 as. Yli 100 000 as., pl. Helsinki Helsinki Helsinki, Espoo ja Vantaa Yli 100 000 as., pl. Helsinki, Espoo ja Vantaa 40 001-100 000 as. 20 001-40 000 as. 10 001-20 000 as. 6 001-10 000 as. Kuntatalouden rahoituksen tasapainotilaa ja lainanottotarvetta heijastavan toiminnan ja investointien rahavirran arvioidaan pysyvän negatiivisena koko kehyskauden kaikissa kuntakokoryhmissä. Vuoteen 2018 verrattuna toiminnan ja investointien rahavirta heikkenee kaikissa kuntakokoryhmissä, yli 100 000 asukkaan lukuun ottamatta. Toiminnan ja investointien rahavirta vahvistuu vuoden 2019 jälkeen erityisesti pääkaupunkiseudulla. -600-700 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Alle 6 000 as. Manner-Suomi Vaikein tilanne on pienimmillä, alle 6 000 asukkaan kunnilla. 11
Ilman merkittäviä tasapainotustoimia kriisikuntien määrä kasvaa Kuntatalousohjelman painelaskelmassa negatiivisen vuosikatteen ja alijäämäisten kuntien määrän arvioidaan kasvavan lähivuosina. Tämä kehitys heijastuu myös ns. kriisikuntien määrään, jonka arvioidaan kasvavan merkittävästi. Alustavan arvion mukaan kriisikuntia voisi olla vuonna 2020 noin kymmenen. 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Negatiivinen vuosikate, kuntien lkm Taseessa kertynyttä alijäämää, kuntien lkm 14 4 38 21 34 52 78 114 36 23 37 47 60 60 107 131 12
3. Kuntien toimintaympäristö muutoksessa: Väestörakenteen muutos (ikääntyminen ja syntyvyyden aleneminen) ja kaupungistuminen tapahtuvat samaan aikaan Kunnat eriytyvät ja erilaistuvat voimakkaasti toisistaan väestökehityksen ja talouden kantokyvyn suhteen
Väestö keskittyy suuriin kaupunkeihin 2 500 000 2 000 000 Asukasmäärä 1 500 000 1 000 000 500 000 0 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 alle 6000 6 000-9 999 10 000-19 999 20 000-49 999 50 000-99 999 yli 100 000 14
Suuri vanhusväestön osuus ja pienet lapsi-ikäluokat yleistyvät kunnissa Kunnat, joissa vähintään 65-vuotiaita yli kolmannes (2015 väestöennuste) 51 kunnassa syntyi alle 15 lasta v. 2018 2020 82 kuntaa 2040 147 kuntaa
Vieraskielisten määrä kasvaa erityisesti pk-seudulla Vieraskielisten laskennalliset kustannukset valtionosuuksissa, 120 000 Vieraskielisten lukumäärä, henkilöä 200 000 000 180 000 000 160 000 000 140 000 000 120 000 000 100 000 000 80 000 000 60 000 000 40 000 000 20 000 000 0 2015 2016 2017 2018 2019 Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Jyväskylä Lahti Kuopio 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2013 2014 2015 2016 2017 Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Jyväskylä Lahti Kuopio 16
Sote-menoista yli 50 % tulee yli 40 000 asukkaan kunnista 100% yli 100 000 90% 40 0001-100 000 80% 70% 60% 50% 36% 19% 20 001-40 000 10 001-20 000 6 001-10 000 alle 6000 Kuntakokoryhmä Kuntia yhteensä Asukkaita yhteensä 40% 15% yli 100 000 9 2 169 897 30% 20% 10% 0% 11% 9% 10% Sosiaali- ja terveydenhuollon menot 40 0001-100 000 17 1 013 940 20 001-40 000 30 819 892 10 001-20 000 41 596 663 6 001-10 000 58 455 796 alle 6000 140 431 942 17
Kuntien tulorakenteessa merkittäviä eroja Pienillä kunnilla valtionosuuksien osuus tuloista selvästi suurempi Suurilla kaupungeilla merkittävin tulonlähde on kunnallisvero Myös muut verotulot (yhteisö- ja kiinteistöverot) suuremmat Suurten kaupunkien tuloista vain pienehkö osuus valtionosuuksia Kaupunkien ohjaaminen valtionosuusjärjestelmän kautta haasteellista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % alle 6000 6 001-10 000 Kuntien tulonlähteet 10 001-20 000 20 001-40 000 40 0001-100 000 yli 100 000 Kuntakokoryhmä Toimintatuotot Valtionosuudet Verotulot 18
Eriytymiskehitys näkyy myös kuntien veroprosenteissa Vuosina 1992-2018 verotuloilla painotettu keskiarvo noussut 16,88 % -> 19,84 % Mediaani noussut 17,5 % -> 21 % Ääripäiden erotus nyt 5,5 % yksikköä - sama kuin vuonna 1992. Erotus on hieman vaihdellut vuosien välillä, mutta systemaattista eriytymistä ei ole tapahtunut Veroprosenttien kasvaessa lähes kaikissa kunnissa tuloveroprosentti on jo vähintään 20 % 2000-luvun alussa yhdessäkään kunnassa ei ollut näin korkea veroprosentti - Veroprosenttien tuotoissa suuria eroja Koko maassa mediaani 138,2, minimi 94,3 ja maksimi 382,2 19
Kuntien yhteisövero /asukas vuonna 2019 (arvio) 20 kuntaa (7 % kunnista) saa 40 % kuntien yhteisöverotuotosta vuonna 2019 20
Helsingin osuus yhteisöveron tuotosta huomattava 21
Valtionosuuksien verotuloihin perustuva tulopohjan tasaus - suuret kaupungit hyvin eri asemassa 22
4. Kunnat ovat erikokoisia ja erityyppisissä tilanteissa kuntapolitiikan keinovalikoimassa tämä otettava huomioon 23
VM:n virkamiespuheenvuoro: sote Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista on oltava koko maassa riittävän vahvoilla toimijoilla, joilla taloudellisesti ja toiminnallisesti (ml. ohjaus) riittävät edellytykset palveluiden järjestämiseen Palvelut on koottava asiakkaan näkökulmasta tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi kokonaisvoimavarojen tehokas käyttö Sote Vahvistettava perustason palveluja, ennaltaehkäisevää työtä, tiedon integraatiota ja tiedolla johtamisen edellytyksiä ja digitalisaation luomien mahdollisuuksien hyödyntämistä kansallisesti Peruspalvelujen turvaaminen ja julkisen talouden kestävyyden varmistaminen edellyttää sotepalvelujen kustannusten hillintää tukevia mekanismeja (rahoitus & ohjaus) erikoissairaanhoidon päältälaskutus -asetelma tulisi saatava muuttumaan 24
VM-virkamiespuheenvuoro: kuntapolitiikassa monia eri lääkkeitä koordinoidusti Tarvitaan kansallinen kuntien tilannekuva-arvio: Kuntien tulevaisuuden näkymistä laaditaan syksyllä 2019 kokonaisvaltainen, tuoreimpiin väestöennusteisiin sekä erillisiin selvityksiin ja tutkimuksiin perustuva yhtenäinen kansallinen tilannekuva-arvio, jonka pohjalta tulisi arvioida parlamentaarisesti tarvittavien jatkotoimenpiteiden tarve. Voivatko kuntien tehtävät eriytyä? Käynnistyneessä TEAS-hankkeessa selvitetään vuoden 2019 loppuun mennessä, mitkä ovat perustuslain reunaehdot lakisääteisten peruspalvelujen järjestämiselle eri tavoin erilaisissa kunnissa ja voisiko kunnilla olla jatkossa erilaisia tehtäviä. KUNTAPOLITIIKKA Valtionosuusjärjestelmä perusteiltaan toimiva, ja sen lyhyen aikavälin muutostarpeet ovat pientä hienosäätöä. Laajempien selvitysten pohjalta on arvioitava myös kuntien rahoituksen kokonaisuuden toimivuutta eriytymiskehityksen hallinnan kannalta. - Kuntarakennekysymykset - Monimuotoinen kaupunkipolitiikka - Kuntien arviointiin ennaltaehkäisevämpi ote - Kuntien toimitilojen kustannuspaineet - Pidättyväisyys uusien menojen suhteen 25
Merkityksellinen itsehallinto, riittävät ja laadukkaat palvelut sekä kestävä julkisen talouden kokonaisuuteen sovitettu rahoitus kaikkien toimittava samaan aikaan kyse myös kunnallisen itsehallinnon tulevaisuudesta Itsehallinnon huomiointi YKSI JA YHTEINEN ASIAKAS Palvelujen parantamin en Julkisen talouden kestävyys 26
Jani Pitkäniemi Osastopäällikkö, ylijohtaja Puh. 0295 16001 (vaihde) Lisätieto: etunimi.sukunimi@vm.fi www.vm.fi @JaniPitkaniemi Valtiovarainministeriön viestintä vm-viestinta@vm.fi Mediapalvelunumero (arkisin 8 16) 02955 30500