EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 03.IX.2008 K(2008)4682 Asia: N 58/2008 Suomi Yksittäinen tuki Neste Oil Oyj:lle NExBTL-biodieselillä tehtävää kokeiluhanketta varten Arvoisa Herra ulkoministeri, 1. MENETTELY 1. Suomen viranomaiset ilmoittivat komissiolle 31. tammikuuta 2008 validoidulla sähköisellä SANI 942 -ilmoituksella yksittäisestä tukitoimenpiteestä, joka käsittää liikenteessä käytettävän NExBTL (Next Generation Biomass to Liquid) biodieselin (toisen sukupolven biopolttoaine) ja NExBTL-biodieseliä sisältävien polttoaineseosten koeluonteiseen valmistukseen myönnettävän verovapauden ja veronalennuksen, jäljempänä (toimenpide). Suomen viranomaiset toimittivat asiasta lisätietoja 8. toukokuuta 2008 ja 8. heinäkuuta 2008 päivätyillä kirjeillä. 2. TOIMENPITEEN KUVAUS 2.1. Toimenpiteen keinot ja tavoite 2. Toimenpide käsittää täyden vapautuksen valmisteveroista (energiavero ja huoltovarmuusmaksu 1 ) toiminnan ensimmäisen puolen vuoden aikana. Sitä seuraavina vuosina Suomi kantaa energiaveroa 0,0446 euroa litralta (31. joulukuuta 2010 asti). Tavanomainen energiavero olisi 0,364 euroa litralta. 3. Toimenpiteen tarkoituksena on käytännön kokeen toteutus kyseisellä uudella toisen sukupolven biopolttoaineella. Tavoitteena on analysoida uuden polttoaineen teknistä 1 Huoltovarmuusmaksua peritään energiaveron lisäksi, ja sen suuruus on 0,035 euroa litralta dieseliä (rikkipitoisuus enintään 10 mg/kg) ja/tai vastaavaa polttoainetta. Maksulla katetaan kustannukset, joita valtiolle aiheutuu polttoaineiden varmuusvarastojen ylläpidosta. Huoltovarmuusmaksu on osa valmisteveroa, jota peritään energiatuotteista yhteisön ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Sekä huoltovarmuusmaksu että energiavero lasketaan 15 celsiusasteen lämpötilassa olevalle tuotteelle (nk. normaalilitra). Ulkoministeri Alexander STUBB Merikasarmi PL 176, FIN-00161 Helsinki Commission européenne, B-1049 Bruxelles Belgique - Europese Commissie, B-1049 Brussel Belgiё Puhelin: (32-2)299.11.11
elinkelpoisuutta ja sen avulla joukkoliikenteen ja jätteenkeräyksen NOx-, CO-, CH-, CO2- ja hiukkaspäästöjen vähenemisenä saavutettavia ympäristöhyötyjä. 2.2. Tukea saava biopolttoaine 4. Tukea saava biopolttoaine on liikenteessä käytettävä nestemäinen polttoaine, jota tuotetaan biomassasta. Tukea saavien nesteiden on täytettävä energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 27 päivänä lokakuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/96/EY 2 (energiaverodirektiivi) 16 artiklassa säädetyt edellytykset. Biomassalla tarkoitetaan maataloudesta (kasvi- ja eläinaineet mukaan luettuina), metsätaloudesta ja niihin liittyvästä teollisuudesta peräisin olevien tuotteiden, jätteiden ja jätetuotteiden biohajoavaa osaa sekä teollisuus- ja yhdyskuntajätteiden biohajoavaa osaa. 5. NExBTL-biodieseliä voidaan sekoittaa perinteiseen dieselpolttoaineeseen tai käyttää sellaisenaan, ja se soveltuu kaikkiin dieselmoottoreihin. Tuotettaessa nestemäisiä polttoaineseoksia ainoastaan polttoaineen biohajoava osa saa tukea. 2.3. Tuensaaja 6. Suomen viranomaiset katsovat, että toimenpiteen tuensaaja on Neste Oil Oyj. Neste Oil Oyj on velvollinen maksamaan sovellettavaa energiaveroa voimassa olevan Suomen lainsäädännön mukaisesti. Neste Oil Oyj tuottaa nyt kyseessä olevan polttoaineen. Se myös hyötyy polttoaineen kysynnän kasvusta ja sille karttuu teknistä kokemusta ja osaamista, kun lähijoukkoliikenteen harjoittajat ja jätteiden keruusta vastaavat yritykset käyttävät kokeiluluonteisesti NExBTL-biodieseliä. 7. Toimenpide koskee pääkaupunkiseudulla suurin piirtein puolta lähijoukkoliikenteen busseista ja suurinta osaa jäteautoista. Toimenpide pannaan täytäntöön seuraavalla tavalla. 8. Neste Markkinointi Oy (polttoaineen tuottajan Neste Oil Oyj:n tytäryhtiö) jakaa polttoaineen lähijoukkoliikenteen ja jätekeräysalan palveluntarjoajille pääkaupunkiseudulla vapaaehtoisuuden pohjalta. Kyseiset palveluntarjoajat löydettiin neuvotteluissa, joihin osallistuivat Neste Markkinointi Oy, yritykset, Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta YTV ja Helsingin liikennelaitos HKL. 9. NExBTL-biodieseliä käyttäville yrityksille aiheutuisi suuremmat kustannukset kuin perinteisiä polttoaineita käyttäville palveluntarjoajille. 10. NExBTL-biodieselin markkinoillepääsyn varmistamiseksi tarvitaan kannustimia, sillä yritykset käyttävät sitä vasta sitten, kun kokonaiskustannukset alenevat. Toimenpiteellä pyritään alentamaan NExBTL-biodieselin hintaa perinteisen liikennepolttoaineen hintaan verrattuna. Tästä syystä valtiovarainministeriö edellyttää, että veronalennukseen perustuva kustannusten vähennys siirretään energian loppukäyttäjien eli lähijoukkoliikenneyhtiöiden ja jätealan yritysten hyväksi. NExBTL-biodieselin hinta on vielä toimenpiteen käyttöönoton jälkeenkin korkeampi kuin perinteisen dieselin hinta. 2.4. Kesto 11. Toimenpide on voimassa 1.7.2007 31.12.2010. Suomi ei toteuta toimenpidettä, ennen kuin komissio on hyväksynyt sen. 2 EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51. 2
2.5. Talousarvio 12. Talousarvion ilmoitettu kokonaismäärä on vuoden 2007 verotasolla 7 154 560 euroa. Määrä perustuu siihen, että ohjelmasta tuetaan 22,4 miljoonaa polttoainelitraa. 2.6. Tuen kasautuminen 13. Suomen viranomaiset ovat myöntäneet Neste Oil Oyj:lle 308 600 euroa julkista t&krahoitusta 576 600 euron talousarvioon. Tuki on myönnetty NExBTL-biodieselin käyttöä koskevan hankkeen tulosten mittaamiseen ja analysointiin sekä niiden johdosta toteutettaviin toimiin. Neste Oil Oyj maksaa näistä liitännäiskustannuksista 268 000 euroa. Kyseiset kustannukset muodostavat oman kustannuseränsä erillään NExBTL-biodieselin tuotantokustannuksista. 14. Suomen viranomaiset ilmoittavat, ettei ilmoitetun toimenpiteen lisäksi ole voimassa muita toimenpiteitä, jotka hyödyttäisivät Neste Oil Oyj:tä NExBTL-biodieselin tuotannossa (mukaan luettuna mahdolliset vähämerkityksiset tuet 3 ). 2.7. Ylimääräiset kustannukset 15. Suomen viranomaiset ovat toimittaneet komissiolle seuraavan taulukon, jossa kuvataan kyseisen bionesteen tuottajalle aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia: Tuotantokustannukset (euroa) / 1 000 litraa NExBTLbiodieseliä verrattuna fossiilisen polttoaineen (dieselöljyn) kustannuksiin A) Raaka-aineet 733 B) Tuotantokustannukset (työvoimakustannukset + 172 pääoman takaisinmaksu + jalostus + kuljetuskustannukset tulot sivutuotteiden myynnistä) C) G:lle laskettu voittomarginaali (5 % vuodessa) 45 D) Yhteensä (A+B+C) 950 E) Verot (ilman ALV:tä) 364 F) Verovapaus 319 G) NExBTL-biodieselin hinta 995 H) Sellaisen dieselöljyn hinta (ilman ALV:tä), jolla on sama energiasisältö kuin 1 000 litralla NExBTLbiodieseliä 548 Erotus (G-H) 447 16. Suomen viranomaiset sitoutuvat valvomaan korvauksen määrää ja estämään sen kohoamisen liian suureksi, alentamaan tuen määrää, jos se johtaisi liian suuriin 3 Tukitoimenpiteet, jotka vastaavat perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen 15 päivänä joulukuuta 2006 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1998/2006 annettua määritelmää (EUVL L 379, 28.12.2006, s. 5). 3
korvauksiin, sekä toimittamaan komissiolle riittävät tiedot toimenpiteen täytäntöönpanosta, jotta komissio voi varmistua siitä, ettei ole maksettu liian suuria korvauksia. 2.8. Jakeluvelvoite 17. Liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä 8 päivänä toukokuuta 2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/30/EY (biopolttoainedirektiivi) 4 edellyttää Suomen varmistavan, että sen markkinoille saatetaan tietty vähimmäisosuus biopolttoaineita ja muita uusiutuvia polttoaineita. Suomi on asettanut tätä varten ohjeelliset kansalliset tavoitteet 5. 18. Suomi on pannut biopolttoainedirektiivin täytäntöön lailla 446/2007 6, jota on sovellettu 1. tammikuuta 2008 lähtien. Laissa säädetään polttoainetoimittajien kansallisesta velvoitteesta toimittaa biopolttoainetta vähintään biopolttoainedirektiivissä säädetty osuus. Neste Oil Oyj ja/tai sen tytäryhtiöt eivät kuitenkaan voi laskea NExBTL-biodieseliä mukaan jakeluvelvoitteeseen. Ilmoitettu vapautus valmisteverosta ei myöskään koskisi sellaista NExBTL-biodieseliä, jonka Neste Oil Oyj myisi jollekin muulle polttoainetoimittajalle eikä 8 kohdassa mainituille lähijoukkoliikennepalveluja tai jätteiden keräyspalveluja tarjoaville yrityksille. 2.9. Kestävyyskriteerit 19. Suomen viranomaisten mukaan NExBTL-biodiesel täyttää uusiutuvista energialähteistä saatavan energian käytön edistämisestä annettavaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä koskevan ehdotuksen 15 artiklassa vahvistetut sekä muut toimenpiteen voimassaoloaikana sovellettavat kestävyyskriteerit. 20. Kyseessä on täysin uusi polttoaine. Vastaavia polttoaineita ei ole milloinkaan ennen tuotettu teollisessa mittakaavassa. Myönteisten ympäristövaikutusten turvaamiseksi koko prosessi raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi toteutetaan tiukkojen kestävyyskriteerien mukaisesti 7. 21. Neste Oil Oyj:n vapaaehtoisesti käyttämät tarkastusmenettelyt ja normit ovat sen omalle strategialle keskeisen tärkeitä. Päämääränä on saavuttaa mahdollisimman suuret ympäristöhyödyt markkinoiden edistyneimpiä polttoaineita tuottamalla, ja näin saada kilpailuetua muihin polttoainetoimittajiin nähden. Toimenpiteellä tuettava kenttäkoe on osa strategiaa. 22. NExBTL-teknologiassa voidaan käyttää raaka-aineena hyvin monenlaisia kasviöljyjä ja eläinrasvoja valmiin tuotteen laadun muuttumatta. Se on raaka-aineen suhteen joustavin käytettävissä oleva teknologia. 23. Polttoaineen raaka-aineita ovat palmuöljy, rapsiöljy ja eläinrasva. Neste Oil Oyj:n tavoitteena on jatkossa käyttää ainoastaan syötäväksi kelpaamattomia raaka-aineita. 4 EUVL L 123, 17.05.2003, s. 42. 5 Biopolttoainedirektiivin 3 artikla. 6 Laki biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä 446/2007. 7 Neste Oil Oyj tuntee raaka-aineen elinkaaren sekä alkuperän. Raaka-ainetoimittajien valinnassa painotetaan terveys-, turvallisuus- ja ympäristönäkökohtien huomioonottamista sekä toimittajien kykyä kantaa sosiaalista vastuuta. Niiden edellytetään edistävän toimissaan kestävyyden tavoitetta, mikä ilmaistaan keskinäisissä sopimuksissa selvin lausekkein ja ehdoin. Neste Oil Oyj käyttää ainoastaan kestävästi tuotettuja raaka-aineita, tarkastaa raaka-ainetoimittajiaan tai muutoin analysoi raaka-aineiden toimitusketjun toimintaa sekä tekee yhteistyötä toimittajien kanssa näiden toiminnan parantamiseksi. Lisäksi se noudattaa sertifiointijärjestelmiä ja -päätöksiä, jotka parantavat raaka-aineiden kestävyyttä. 4
Keskipitkän aikavälin tavoitteena on lisätä syötäväksi kelpaamattomien raaka-aineiden osuus 60 prosenttiin 10 vuoden kuluessa. Kasvihuonekaasutaseen, saatavuuden ja hinnan näkökulmasta kilpailukykyisin raaka-aine on nyt kestävä palmuöljy 8. Neste Oil Oyj on kehittänyt valvontajärjestelmän, jolla varmistetaan, että sen palmuöljy pidetään erillään muusta palmuöljystä pellolta lähtien. Se tietää, missä ja millä tavalla kasvatetaan öljypalmut, joista sen palmuöljy saadaan, miten öljy uutetaan ja miten se kuljetetaan yrityksen tiloihin. Yritys ja ulkopuoliset tarkastajat tarkastavat valvontajärjestelmän ja sen tuottamat tiedot säännöllisesti varmistaakseen järjestelmän tarkkuuden. 24. NExBTL-biodieselin elinkaarianalyysi vahvistaa, että kasvihuonekaasujen vähennykset määräytyvät viime kädessä tuotannossa käytettyjen raaka-aineiden mukaan mutta että ne ovat 40 60 prosenttia tuotteen koko elinkaaren ajan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että NExBTL-biodieseltonnin synnyttämät CO2-päästöt ovat 1,3 2,6 tonnia, kun yhden dieseltonnin CO2-päästöt ovat 3,8 tonnia. Suurin osa NExBTL-biodieselin päästöistä syntyy raaka-ainetuotannossa. 25. Muita polttoaineella saavutettavia ympäristöhyötyjä ovat typen oksidien vähennys 15 prosentilla, pienhiukkaspäästöjen vähennys 30 prosentilla, hiilivetyjen vähennys 50 prosentilla, hiilimonoksidin vähennys 28 prosentilla, aldehydien vähennys 40 45 prosentilla, bentseenin vähennys 40 45 prosentilla sekä pienempi mutageenisuus. 9 3. ARVIOINTI 3.1. EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tuki 26. Toimenpide on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Tuki on valikoivaa, sillä se hyödyttää ainoastaan Neste Oil Oyj:tä ja tämä saa etua, jonka ansiosta se voi lisätä NExBTL-biodieselin myyntiä ja parantaa teknistä osaamistaan. Kehittämällä NExBTL-biodieseliä edelleen se saa lisää kilpailuetua. 27. Tästä syystä valtiovarainministeriö edellyttää, että veronalennukseen perustuva kustannusten vähennys siirretään energian loppukäyttäjille eli lähijoukkoliikenteen ja jätealan yrityksille. NExBTL-biodieselin hinta on vielä tukitoimenpiteen käyttöönoton jälkeenkin korkeampi kuin perinteisen dieselin hinta. Veronalennukset eivät niin ollen hyödytä polttoainetta käyttäviä yrityksiä tai niiden asiakkaita. 28. Etuus rahoitetaan valtion varoista, sillä toimenpiteen myötä Suomi luopuu verotuloista, jotka tuensaajan pitäisi lainsäädännön nojalla muuten maksaa. 29. Toimenpide saattaa vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Ilmoitettu tuki vahvistaa tuensaajan asemaa. Tuensaaja on energiatuotteiden markkinoilla toimiva yritys, ja kyseisillä markkinoilla harjoitetaan yhteisön sisäistä kauppaa. 3.2. Tuen sääntöjenmukaisuus 30. Ilmoittamalla toimenpiteestä ennen sen täytäntöönpanoa Suomen viranomaiset ovat täyttäneet niille EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan nojalla kuuluvan velvoitteen. Tukea on tarkoitus maksaa vasta sitten, kun komissio on hyväksynyt ilmoitetun toimenpiteen. 8 IFEU:n testit (Institut für Energie und Umweltforschung, Heidelberg, Saksa). 9 Moottorivalmistajien tekemät testit. 5
3.3. Tuen soveltuvuus yhteismarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla 31. Komissio katsoo, että ilmoitettua toimenpidettä voidaan pitää EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisena, koska se vastaa ympäristönsuojelulle annettavaa valtiontukea koskevia uusia yhteisön suuntaviivoja 10, jäljempänä ympäristönsuojelutuen suuntaviivat. Toimenpide on energiaverodirektiivin säännösten mukainen. Se voidaan tämän johdosta hyväksyä. 32. Suomi ilmoitti toimenpiteestä 31. tammikuuta 2008. Ympäristönsuojelutuen suuntaviivojen 204 kohdan mukaisesti komissio soveltaa suuntaviivoja kaikkiin ilmoitettuihin tukitoimenpiteisiin, joita se käsittelee sen jälkeen, kun suuntaviivat on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, vaikka kyseisistä hankkeista olisi ilmoitettu sille jo ennen suuntaviivojen julkaisemista. Ympäristönsuojelutuen suuntaviivat julkaistiin 1. huhtikuuta 2008. Ne korvaavat vanhat yhteisön suuntaviivat valtiontuesta ympäristönsuojelulle 11, joten tuen soveltuvuutta arvioidaan uusien sääntöjen pohjalta. 33. Tuensaaja ei harjoita EY:n perustamissopimuksen liitteessä I mainittujen tuotteiden alkutuotantoa eikä toimi kalastus- tai vesiviljelyalalla. Sen vuoksi toimenpidettä voidaan arvioida kokonaisuudessaan ympäristönsuojelutuen suuntaviivojen pohjalta. 34. Suuntaviivojen 70 kohdan mukaan uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan muun muassa biomassatuotteita. Tukea saava biopolttoaine saadaan biomassasta, ja se täyttää uusiutuvan energialähteen määritelmän. 35. Ympäristönsuojelutuen suuntaviivojen 101 kohdassa todetaan, että uusiutuville energialähteille myönnetty valtiontuki voi olla perusteltua, jos voimassa ei ole pakottavaa yhteisön normia, jolla säänneltäisiin uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian osuutta yksittäisten yritysten tasolla. Toimintatuki biopolttoaineiden tuotantoon on sallittua ainoastaan kestävää kehitystä tukevien biopolttoaineiden osalta. 36. Komissio panee merkille, että Suomi on pannut biopolttoainedirektiivin täytäntöön määräämällä polttoainetoimittajille kansallisen sitovan jakeluvelvoitteen. Tukea saavaa, toimenpiteen mukaisesti toimitettua biopolttoainetta ei kuitenkaan oteta huomioon tuensaajan tai sen tytäryhtiöiden jakeluvelvoitetta laskettaessa. Velvoite ei myöskään vaikuta tukea saavan biopolttoaineen markkinahintaan, koska tukea ei myönnetä polttoaineelle, jos se myydään polttoainetoimittajalle, joka käyttää sitä jakeluvelvoitteensa täyttämiseen. Näin ollen toimenpiteen mukainen tuki NExBTL-biopolttoaineelle voidaan hyväksyä. 37. Komissio panee myös merkille, että toimenpiteellä on tarkoitus tukea kestävän biopolttoaineen tuotantoa. Kestävyyden määritelmä on ympäristönsuojelutuen suuntaviivojen 70 kohdan mukainen. Komissio toteaa, että Suomi on sitoutunut toimittamaan tiedot kestävyyskriteerien toteutumisesta tukea saavien biopolttoaineiden osalta. Nämä tiedot toimitetaan toimenpiteen täytäntöönpanoa koskevien vuotuisten kertomusten yhteydessä. 38. Ympäristönsuojelutuen suuntaviivojen 107 kohdan mukaan toimintatuen myöntäminen uusiutuvan energian tuotantoon voi olla perusteltua uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian tuotantokustannusten ja kyseessä olevan energiamuodon markkinahinnan välisen 10 EUVL C 82, 1.4.2008, s. 1. 11 EYVL C 37, 3.2.2001, s. 3. 6
erotuksen kattamiseksi. Suomi on esittänyt todisteet ylimääräisistä kustannuksista sekä siitä, että korvaus on näitä kustannuksia pienempi (ks. 15 kohta edellä). 39. Ympäristönsuojelutuen suuntaviivojen 109 kohdan c alakohdassa todetaan lisäksi, että komissio voi hyväksyä investoinnin määrän ylittävän toimintatuen uusiutuvan energian tuotannolle biomassasta, jos jäsenvaltiot kykenevät osoittamaan, että yrityksille aiheutuneet kokonaiskustannukset ylittävät tuotantolaitoksista tehtyjen poistojen jälkeenkin energian markkinahinnat. Edellä 15 kohdassa tarkoitetut laskelmat osoittavat myös, että kokonaiskustannukset ylittävät energian markkinahinnat 12. 40. Energiaverodirektiivin 16 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat soveltaa verovapautta tai alennettua verokantaa verovalvonnassa tiettyihin veronalaisiin tuotteisiin. Toimenpiteellä halutaan tukea 16 artiklassa tarkoitettuja biomassaan pohjautuvia energiatuotteita. Verotaso voi olla alempi kuin Direktiivin mukainen vähimmäisverotaso. Toimenpide täyttää 16 artiklassa asetetut vaatimukset. Erityisesti tuotettaessa nestemäisiä polttoaineseoksia ainoastaan polttoaineen biohajoava osa saa tukea (edellä kohta 5). Lisäksi Suomen viranomaiset sitoutuvat mukauttamaan verovapautusta raaka-aineen hinnanmuutosten mukaan välttääkseen sen, että tukea saavien bionesteiden valmistuksen ylimääräisiä kustannuksia korvattaisiin liiallisesti (edellä kohta 16). 41. Tämän perusteella toimenpide on myös energiaverodirektiivin mukainen. 4. PÄÄTELMÄT 42. Komissio on päättänyt olla vastustamatta ilmoitettua toimenpidettä, koska tuen voidaan katsoa soveltuvan yhteismarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan sekä ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla, sillä se on ympäristönsuojelutuen suuntaviivojen mukaista. 43. Komissio muistuttaa Suomen viranomaisia siitä, että EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan nojalla kaikista suunnitelmista jälleenrahoittaa tai muuttaa tätä tukea on ilmoitettava komissiolle Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan [nykyisin 88 artikla] soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 täytäntöönpanosta annetun komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 (EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1) mukaisesti. 44. Lisäksi Komissio toteaa, että Suomen viranomaiset sitoutuvat mukauttamaan tukiohjelmaa vastaamaan uusiutuvista energialähteistä saatavan energian käytön edistämisestä annettavaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä, kun sitä koskeva ehdotus hyväksytään. 45. Jos tämä kirje sisältää luottamuksellisia tietoja, joita ei saa julkistaa kolmansille, tästä on ilmoitettava komissiolle 15 työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräajassa, se katsoo, että hyväksytte kirjeen julkistamisen kokonaisuudessaan kolmansille ja sen julkaisemisen todistusvoimaisella kielellä internetosoitteessa 12 Vaikka Suomen viranomaiset eivät toimittaneet laskelmia ylimääräisistä kustannuksista ensimmäisen puolen vuoden ajalta, jolloin sovelletaan täydellistä verovapautusta, käy muuta voimassaoloaikaa koskevista tiedoista ilmi, että myös täydellisen verovapautuksen voimassa ollessa (veron normaalitaso on 0.364 litraa kohden) ylimääräiset tuotantokustannukset ylittävät kyseisen energiamuodon markkinahinnan 0.402:lla litraa kohden. 7
http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/index.htm Pyyntö on lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai faksilla seuraavaan osoitteeseen: European Commission Directorate-General for Competition State Aid Registry B-1049 Brussels Faksi: (+32-2) 296 12 42 Ilmoittakaa asian nimi ja numero kaikessa kirjeenvaihdossa. Kunnioittavasti Komission puolesta Neelie Kroes Komission jäsen 8